Kimurantteja ajatuksia blogiyhteistyöstä ja paljastava meikkikaappini sisältö ja arvontamuistutuksia!

Blogiyhteistyöt mitä ne oikein ovat tai pitävät sisällään? 



Perustin blogini maaliskuussa jonain riehakkaana hyvän tuulen päivänä. Blogin perustaminen vaatii erinomaisen päivän, särmää keskittymistä, vahvaa itsetuntoa, joka ei todellakaan ole aina hallitsevin tai päällimmäisin tunne, pientä pilkettä ja jostain sisimmistä kumpuavaa rohkeutta. 


Tuumin tuolloin ettei kukaan tänne eksy ja tällä en vähättele teitä tänne eksyneitä vaan hieman pahan tapani mukaisesti itseäni. En vaan osannut kuvitella, että kiinnostaisin ketään. Osittain siksi, että blogeja on kovin paljon, toisaalta siksi, ettei blogini ole siisti, eivätkä kuvat aina niin tarkkoja tai teräviä, saatikka sitten nämä jorinani.


Blogi on kuitenkin kantanut kiitos teidän lukijoiden ja ahkerien kommentoijien ja blogi on teidän kautta antanut hyvää mieltä ja aurinkoisia päiviä enemmän kuin uskalsin ikinä toivoa. 


Tuoksuni ovat kovin tyttömäisiä, sitä ei vaan ymmärrä vanheta ”arvokkaasti”. 😉



Välillä sitä kuitenkin mielessään ja haaveissaan pyörittelee blogiyhteistöitä, mitä ne ovat, miten niihin pääsee sisälle, miten paljon tarvitaan klikkauksia, lukijoita, kävijöitä, minkä sorttinen blogin tulee olla. Jos näitä alkaa liikaa pyörittelemään, blogini ei totisesti enää olisi minun sisältä tuleva tuotos, vaan muiden kautta peilautuva keitos. 


Silti myönnän, että tälläiselle kotiäidille blogiyhteistyöt olisivat kiinnostavia ja enemmän kuin tervetulleita. Mutta tälläisiä kun myöntää ääneen, sisäinen ääni ruotii pinnalliseksi ja myös sisäinen ääni huhuilee, mitä oikein kuvittelet itsestäsi. No en minä mitään kuvittele, kirjoitinpa vaan ääneen, että sellaiset olisivat kivoja.


Ihon puhdistus on tälläiselle iäkkäälle kaiken A ja O, Sensain tuotteet Karkkipäiväblogin huutajaisista postikulujen hinta.





Myönnän, jos Facebookissa tai naisten lehdessä haetaan testiryhmäläisiä, olen ensimmäisenä hakemassa. Yritän aina oikein kirjoittaa hakuraadin tainnoksiin, jotta varmasti valitsisivat minut. Joskus olen päässyt mukaan ja useimmiten en. Mutta kivaa on ollut. 




Jos vaikka pakkanenkin puree? Ei kun peltipurkkitauti!



Tässä sisikunnasta jostain kummasta pilkahti toivo, että olisipa kivaa joskus tämän bloginkin kautta testailla ja raportoida tuotteista. Mutta perään heräsi toinenkin kysymys, onko se itsensä myymistä tai oikeastaan mitä se on? Tämä bloggaaminen on noin ylipäänsä aika villi viidakko ja meitä bloggaajia on paljon. Taas se sisin ääni soimaa, mikä tekisi minusta haluttavan jollekin yhteistyökumppanille, miksi juuri minä?


Kaikkea on kokeiltu, mutta en vanno auttaako jokin…. Clarins isältä ja isän vaimolta ja  Lancome anopilta, ymmärtävät pitää naamavärkistäni huolta. 





Jos joku yhteistyötä ehdottaisikin, olisin taatusti aivan huuli pyöreänä miten tulee toimia. Sopisin varmastikin tietämättättömänä ja autuaan onnellisena siitä, että joku haluaa juuri minun blogissani mainostaa, jonkun ikuisuusmainoksen, joka pyörisi vaikkapa ryppyrasvan hinnalla hamaan hautaani asti, kunnes blogini olisi dinosaurus. 


Mutta tässä herääkin kysymys, onko pienellä blogilla edes halutessaan yhteistöitä varaa valita. Toisaalta nuo yhteistyöt taitavat olla sellaista sikiävää sorttia, että kun yhden kiinni nappaa, saattaa poikia lisää. Mene ja tiedä, tämä ongelma ei vielä ole ajankohtainen. Koska blogini on vielä pieni pikkarainen…


Toinen kysymys herää selvästi sukupolvien eroista. Luin juuri Hesarin jutun, miten nuorelle bloggaajalle eli uudelle sukupolvelle tuhlaus on hyve. Toisaalta tuhlaaminen onkin hyve, tuhlaus tuo työpaikkoja. Tuhlaaminen itse on ruma sana, joka kaikuu omilta vanhemmilta tai peräti isovanhemmilta, jolloin säästäminen oli ainoa oikea tapa elää sodanjälkeisessä Suomessa.


Kuluttaminen on tärkeää oikeissa mittakaavoissa, silloin kun eletään omien varojen puitteissa. Tuhlaaminen on oikeastaan vanhanaikainen sana ja joutaisi romukoppaan.


Silti isovanhempieni kasvattamana edes kaiku toiveesta, että saisin blogiyhteistöitä on sisäänrakennetun syyllisyyden kuorruttama merkki ”materialismista ja ahneudesta”. Sen takia tämä keski-ikäinen ei koskaan voisi olla niin hyvä, kuin upeilla itsetunnoilla varustettu ”tuhlaajasukupolvi”. 


Tunnustan näin ollen olevani ahne, sillä blogiyhteistyöt olisivat erittäin toivottuja ja saisin niistä suuresti iloa. Jos pukkaisi kosmetiikkaa, kuten kosmetiikkabloggareille, tuhlaisin surutta kallista nassurasvaa vaikkapa koipiini, jos kerran hukkuisin pöniköihin ja puteleihin. Ja rasvaisin vielä kaverin ja naapurinkin koivet.

                                        (ensin tietenkin testaisin siihen tarkoitettuun kohteeseen:)



Huuhaa Innasen kosmetiikkavarasto, kyllä näillä keski-ikäisenkin nassu virkoaa!





Joku voisi perustaa isohkon yrityksen, joka ottaisi untuvikkobloggajia hellään huomaansa, hieman kuin ”mallimammat” toimii, sellaiset hyväsydämiset sellaiset. Siellä sitten pitäisivät hellästi huolta, miten tulee toimia ja tehdä, mikä on pitkällä aikavälillä järkevää ja mikä vallan pöljää.




Mielestäni oli kivaa, että kirpputoria sivutoimenaan tai työn ohella harrastuksenaan pyörittävä pikkuserkkuni toivoi, että bloggaisin hänen lastentarvikeliike Hippulasta. Olin otettu, että pikkuserkkuni koki ja osoitti, että blogillani on arvoa. Laitoin blogini sivulle Hippulan ikuisuusmainoksen halutessani osoittaa kannustusta Hippulalle, sukulaisuudelle ja yksityisyrittämiselle. Tälläiset asiat ovat arvokkaita ja yhteispelillä on uskomaton voima. Koskaan ei tiedä mikä kantaa ja miten. Tärkeintä on noudattaa omaa moraaliaan ja kuunnella omaa sisintään.


Välttämättä kaikki ajatukseni eivät siltikään ole mustavalkoisesti menneisyyden kaikuja isovanhempien muodossa, joille säästäminen oli hyve ja ainoa oikea tapa toimia silloisessa yhteiskunnassa. Kaikki haluaminen ei ole ahneutta, ihmisen kuuluukin tavoitella asioita ja hyvällä omalla tunnolla varustettuja Jenkkejä lainatakseni onnea saakin tavoitella ja itseensä pitääkin uskoa. 


p.s. Iskostettuani Jenkkiaatokset, päätin haukkailla oikein suurta omenaa ja täräytin yhteydenoton Lumenelle, kiinnostunut blogiyhteistyöstä jne. Vaikka tiesin tilastot ja tiesin, että koputtelen niin jämerää ovea, ettei varmaankaan koskaan aukene vaikka kuinka kolkuttelisin. Mutta tuli hyvä ja nostattava fiilis, otin yhteyttä kaikkia kertoimia vastaan. Jos ei yritä, ei saakaan. Ja en saanut, en tietenkään, mutta sain itsetuntoa, siitä että toimin.  Tästä se lähtee se maailman valloitus. 😉 Hih, tuo oli sitten vitsi, toivottavasti aukeni kaikille. 


Lumene muuten vastasi takaisin todella kauniisti, rivien välistä osaan lukea kohteliaan ”ei kiitos” lauseen ja ymmärtää tilastolliset puutokset. Hieman hölmö olokin tuli, ei sitä itselleen kuitenkaan mitään voi,  mutta samalla olen ylpeä  yrityksestä. 



Kiitos paljon ilahduttavasta viestistäsi ja mielenkiinnostasi Lumene-yhteistyötä kohtaan.

Suuren kysynnän takia teemme Lumenella lähtökohtaisesti yhteistyötä pienemmän, valitun bloggaajaryhmän kanssa, jotka valitsemme keskitetysti tietyin väliajoin. Olemme välittäneet tietosi blogiyhteistöistä vastaavalle viesintätiimillemme seuraavaa valintakierrosta varten talteen.

Kiitos vielä yhteydenotostasi – palaamme mahdollisesti tulevaisuudessa asiaan!

Aurinkoista viikonloppua!




Jenkeillähän on kaikissa purkeissa ja purnukoissa kaameat sepustukset, älkää laittako suuhun vain ulkoisesti käytettynä jne. Korostan tämä postaus oli omakohtainen subjektiivinen näkemykseni, joka kaikuaa omasta kasvuympäristöstäni, isovanhempien viisauksista ja nykyisestä keski-ikäisyydestä,  joka on yllättävän vapauttavaa ja jopa itsetuntoa voimistavaa aikaa. 


Life, Liberty and the pursuit of Happiness

oikeus elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun



Villervalla eli SKIDI.FI yhteistyöarvonta päättyy sunnuntaina 

Muurla muumimukiarvonta



12 thoughts on “Kimurantteja ajatuksia blogiyhteistyöstä ja paljastava meikkikaappini sisältö ja arvontamuistutuksia!”

  • Se on hyvä, että mietit näitä yhteistyökuvioita, koska olen aivan varma sun aika nopsaa huomaavan tuonne lukijapalkkiin ilmaantuneen nollan kirjautuneiden lukijoiden perään ja sitten siellä on meitä sun faneja yli 400. Mulla olisi sellainen tuntuma, että tuossa 200 lukijan korvilla alkaa tulla sähköpostiin niitä annan sulle tavaran x, jos kerrot siitä blogissa – tarjouksia.

    • Hei Kiki, kiva kuulla ihan mielenkiinnosta. Mielestäni meikäläisen noviisiudesta juuri kertoo se, että otin jätti Lumeneen yhteyttä. Miten naivia, hih tiesin sen kyllä jo kirjoittaessani, mutta ajattelin, että jännää kokeilla miten tämä homma toimii.

      Aivan mahdotonta uskoa, että blogiin koskaan pyörähtäisi isoja lukemia, mutta olethan sinäkin siellä lukijana ja moni muu, te juuri valatte uskoa, että ei kai nämä minun jorinat aivan outoja ole. 🙂 Hämmentävää kaikki silti.

      Halusin avata asian esille, juuri toivoakseni hieman vertaistukea sille mikä on totuus ja mikä on omalta osaltani haihattelua. Lisääksi en halua olla aivan vietävissäkään, jos joskus joku ymmärtäisi mainostaa keski-ikäisen kautta vaikkapa tunkkia renkaiden vaihtoon. Me keski-ikäisetkin kun osataan aika monia juttuja. 😉

      Aika jännää tuo annan sulle tavaran jos kerrot siitä blogissasi ja kenties en anna toiste, jos kerrot tuotteesta aivan rehellisesti, etkä suitsutellen. Tämä on kyllä niin villi viidakko ja tässä olisi kyllä business ideaakin ryhtyä bloggareiden työsuojeluvaltuutetuksi heti kun ymmärrys kasvaa. 🙂

      Ei vaiskaan olen aivan hämärän rajamailla siitä, että tuleeko tuotteen bloggaamisesta saada myös palkka vai tuotepalkkio? Missä menee rajat… Toivon, että tämä herättää lisää vastaavia kommentteja kuin sinulta tuli. 🙂

      Kivaa viikonloppua Kiki.

      Lämpimin terkuin Tiia

    • Jäin tätä sun asiaa oikein pohtimaan ja eilen illalla se vastaus tuli; Indiedaysillä on selvästi sun mentävä kolo 🙂 Noinkohan se kirjoitetaan noin, pistän sen perusmuotoon Indiedays 😀

      Olen joskus lukenut ohjeen sellaisesta blogista, jonka pitäjä pyörittää verkkokauppaa, että älkää bloggaajat hinnoitelko itseänne liian alas. Blogin kirjoittaja kun tiesi omasta blogistaan miten paljon mainos blogin kyljessä vetää väkeä paikalle.

      Kyllä niitä yhteistyötarjouksia tulee. Olen itse olen postaillut paljon vauvojen vaipparasvan monikäyttöisyydestä ja sitten tupsahti blogiin viesti firmalta, joka halusi lähettää erilaisia näytteitä. Ei siellä kauhean tarkkaan oltu mun blogia luettu kun eivät tienneet että käytän itse sitä rasvaa kantapäistä kyynärpäihin 😀 Mutta lähetin yhteystietoni ja sain pakettini ja tein postauksen:D On tullut myös sellaisista tuotteista yhteydenottoja, joita en ilman lahjusta ostaisi ja sellaiset ohitan kun mun omatunto muuten kolkuttaisi. En tekisi kehuvaa ostakaa ostakaa – postausta vaikka etanapannusta kun en niitä söisi 😀

      Luulen tuon rahapalkan tulevan sellaisille bloggaajille, joilla käy päivässä saman verran kävijöitä kun mulla vuodessa 😀 Mutta nuo tuotepalkkiot on paljon löysemmässä 🙂

      Sulla on tässä ihan älyttömän hyvä blogi ja sun menestys on ihan taattu. Ota sinne Indiedayssiin yhteyttä, saat lisää näkyvyyttä blogille ja lisää lukijoita, joka sitten toivottavasti jonain päivänä johtaa siihen, että sieltä Lumenelta tulee Kyllä-kiitos vastaus 🙂

    • Kiki, voi että oot ihana, ihan häkellyin tästä viestistä. Noo ei ajatella Indiadaysia vielä eikä muutakaan sellaista.

      Oikeastaan tuon Villervalla yhteistyön myötä aloin näitä asioita ajattelemaan jonkin verran. Ja mielestäni on aivan järkeenkäyvää, että jokainen saa tavoitella asioita, maksua, mainontaa jne. Niin sitä pitääkin. Minä vielä tunnen moisista ajatuksista hämmentävää syyllisyyttä, juuri sitä mitä kuvittelen itsestäni jne. Toisaalta toinen ääni sisikunnassa sanoo vankasti, että itseen tulee uskoa.

      Minun oikein aina täytyy päättää uskoa itseeni ja oikein puhutella itseäni.

      Voi että ollaan niin samiksia Tenoineen, vauvarasvoineen. Vauvarasvathan ovat ihan parhaita ja vauvan peppupyyhkeet. Ahkerassa käytössä minulla ja kun kummia allergioitakin on kroppaan alkanut tulla.

      Juu samaa mieltä tuosta rahapalkasta, se on isoja nimä varten, joilla käy kuukaudessa 100 000 lukijaa suurin piirtein. Mutta mielestäni ei saa tuomita, jos mainostaa tuotetta tavaran hinnalla, maksaahan se tavarakin. Mahdotonta olisi jotain tuotetta mihin ei todellakaan itse usko mainostaa. Kyllä siitä tulisi huono omatunto, kehunpa tässä muille, mutta en kyllä itsekään käyttäisi.

      Villervallasta tosiaan vielä sen verran, että he hakivat Facebookissa bloggaajia yhteistyöhön ja ajattelin, että haenpa nyt kokeeksi, en uskonut että huolivat. Kivaa että huolivat. On oikeasti kivaa pipertää tuollaisia postauksia joihin itsekin uskoo. 🙂

      Indiedaysillä on varmasti tietty lukijamääräraja ja bloginkin kaiketi pitää olla ollut olemassa vuoden pätkät. Tälläinen mielikuva on.

      Katsellaan ihan rauhassa, halusin vain kovasti hyviä näkökulmia tänne, kiitos tuhannesti niistä. Koska jos joskus vaikka tosiaan tarjotaan vaikkapa vessapaperia testiin, niin tiedän sitten hieman miten suhtautua.

      Toisaalta Viltsu täällä jo totesikin, ettei kukaan itsestään tarjoa mitään eli yhteistöiden eteen tulisi tehdä töitä. Vielä ei ole mielestäni sen aika, ei ole ihan tarpeeksi "natsoja" sellaiseen. Nuori blogi ja pienehkö. Vaikka mielestäni sydämessäni tämä on suuren suuri, koska sinäkin Kiki ja niin moni muu aivan uskomaton tyyppi on löytänyt tiensä tänne.

      Kiitos sparrauksesta olet mieletön mimmi.. <3

      Lämpimin terkuin Tiia

  • itselläni blogiyhteistyö tarkoittaa keskimäärin 20 kirjettä eri firmoille joka kuukausi, joissa kyselen kiinnostusta yhteistyöstä. Saan ehkä yhden vastauksen, jossa ollaan mukana. Joskus menee aikaa, ettei riitä se 20 kirjettäkään. Milloin mitenkin. Ei niitä tulla tarjoamaan. Iso työ. Samalla kyselen Inspishaasteelle sponsoreita. Tulee kun tulee, mutta paljon on yksityishenkilöitä siinäkin mukana. Huoh.

    • Kiitos Viltsu rehellisestä kommentista. Tuo hyvin perspektiiviä ja tämä meikäläisen blogi, kun ei ole oikein mikään blogi. Hurjaa säätöä vaan, niin en tiedä onko tarttumapintaakaan johon mahdollinen yhteistyökumppani nappaisi kiinni.

      Tuo Lumene oli tosiaan ensimmäinen tälläinen ex tempore fiiliksen pohjalta laitettu hakemus. Villervalla haki bloggaajia Facebooksivuilla ja laitoin rehellisesti linkin blogiin ym.ja huolivat minut. Hippula postaus on tosiaan pyytettömästi ja sydämellä tehty pikkuserkulle.

      Eli ei tosiaan tänne blogiini kukaan ole "löytänyt".

      Kenties tulisi rohkeammin lähestyä Porvoolaisia yrityksiä esimerkiksi, sellaisia pienempiä, joilla ei markkinointikoneistoa. Jotka kokisivat edulliseksi tavaksi mainostaa. En tiedä, vielä on aikamoinen kynnys kaikkeen sellaiseen, eikä vielä ole oikea aikakaan. Blogini on minun blogi, enkä halua, että se muuttuu muutoin kuin minun matkassa. 🙂

      Paljon näet vaivaa ja toivon sinulle onnea matkaan. Toivottavasti joskus kävisi sellainen tilastollinenkin mahdottomuus, että tärppäisi kaikki 20. 😉

      Mukavaa viikonloppua toivottelee Tiia

    • Hi Ania,

      Thank you so much. <3 I am considering if I should write also in English language. Let's see, it would be so nice to interact with people all over the world. 🙂

      Have a lovely weekend. <3

      Tiia

  • Mielenkiinnolla jään seuraamaan millaisia yhteistyökuvioita saat vielä jatkossa blogiisi.Uskon että uusia blogeja seurataan ja ihmisillä kestää oma aikansa milloin löytää blogin lukulistoille
    Minulla on sellainen tunne että keski-ikäisistä bloggareista vielä kilpaillaan kuka saa kenetkin "talliinsa". 🙂
    Jos kukaan ei sinua ennen ehdi niin perustat oman blogitallin ja sieltä untuvikko-bloggaajia ohjata oikeaan suuntaan,ajatus on nyt siis syntynyt. 🙂

    Tulipa sekalaista kirjoitusta,jotenkin tänään ei tunnu lauseet asettuvan oikeaan järjestykseen. 😛

    • Hei Tanja,

      Ihana sparraaja olet. Juu jännä nähdä kehityskaarta, mihin suuntaan tämä menee. On niitä muitakin keski-ikäisten blogeja ja hienoja ovatkin. Heillä varmasti kovasti yhteistyöhommeleitakin. Nuorelle "tuhlaajasukupolvelle" kannattanee markkinointi suunnata, mutta toisaalta monilla keski-ikäisellä taloudellisesti asiat hyvin.

      Oikeastaan tuntuu, että keski-ikäiset alkaa pikku hiljaa olla in. Tämän päivän keski-ikäiset ovat nuorekkaita, eivätkä todellakaan pukeudu ikäisiään vanhemman.

      Juu siinä olisi oiva businessidea, bloggareiden mamma.

      Kivaa lauantaita <3

      Tiia

  • Juu rohkeasti vaan kyselemään. Ehkä sinun kannattaisi tarjota itseäsi ja blogiasi jollekin portaalillekin, kuten Indiedaysille. Ei sitä kautta paljoa tienaamaan pääse jollei lukijoita ole tuhansia, mutta trafiikkia tulee kivasti blogiin. Entä oletko ajatellut laittaa mainoksia blogiin? Esim Tradetrackerilla tai Tradedoublerilla pääset itse valkkaamaan mainostajasi. Kestää monta kuukautta ennen kuin niistä alkaa mitään tulemaan (riippuen tietty mainosten määrästäkin), mutta jotain pientä taskurahaa.

    • Hei Matkatar,

      Kiitos todella mahtavasta infopaketista. 🙂 Tätä juuri kaipailenkin eli keskustelua tänne, hienoa kuulla muiden näkökulmia.

      Mielestäni vielä ei ole aika tarjota tätä blogia mihinkään, on niin pieni ja nuori. Ehkä sitten joskus, mutta ideana loistava.

      Hyvä vinkki tuo Tradetracker, eilen sain vahvituksen heiltä, että olen liittynyt. Mutta menee varmaan vielä tovi, että alan mainoksia tuumailemaan. 🙂 Pieniä askeleita. Hirmu hyviä vinkkejä sinulta. Tässä on todella paljon vielä opeteltavaa ja suurin niistä on se, että alkaa uskomaan itseensä. 😉

      Ihanaa sunnuntaita sinulle. <3

      Lämpimin terkuin Tiia

Vastaa käyttäjälle Tiia Koivusalo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud