Kylähullu liikenteessä ja miten huijasin ystävääni valkoisilla valheilla.

Kylähullu on tänään viuhtonut menemään sellaisella tyylillä, että se on morjens vaan. Naiselliseen tapaan yritin tehosuorittaa ziljoona asiaa kerralla odottaen maximaalista tulosta. Selvää on että jossain kohden notkahtaa ja pahasti.


Sofia 8v kanssa painuimme koulun jälkeen Porvoon Mikrokulmaan, joka on muuten aivan uskomaton paikka, sisustuskamaa, leluja, karkkia, ukoillekin tuhansittain ruuveja ja muita vehkeitä. No Sofialle piti löytää My Little Pony yllätyspussi, joita metsästetty jo pitkään. Kaikki loppu, itku tuli, katastrofi päällä. Maanittelin poikkeamaan Robin Hoodiin, jonne en kehtaa astua jalallani vähään aikaan… Kohta tiedätte miksi.


Nätti on, mutta toimiiko, onko hellävarainen. Tänään testaillaan. Ja miten hygienisyys säilyy käytössä?





Viisi kertaa lasten osaston hyllyt kierrettyä silmiin plompsahti My Little Pony pussit. Ilo oli korkeimmillaan ja tuntui että nyt kyllä kaikki natsaa. Pieni piipero Sofia oli jättionnellinen. Löydettiin kananmunia 24kpl 3euroa, Kristalle lenkkarit, joissa tarrat, jihuu. Ei kukaan 10v oikeasti jaksa taituroida nauhojen kanssa, koska aina on tulta pepun alla. Raita-ainetta, Herbinan ruusumeikinpoistosaippua eurolla, tortilloja eurolla, ja YES 1,8kg Pandan laku 6,95 ja tämä rouva oli ihan liekeissä.


Taas on sen aika. 



Ostokset maksettiin, soitin ukolle tänään syödäänkin makaronilootan sijaan tortilloja, samaan syssyyn parkaisin missä lompakko!!! Käänsin kassit ylösalaisin, käsveska pikatutkittu käsikopelolla. Kiitolaukkaa syöksy kauppaan ja kassalle, jonka viimeinen asiakas olin. Ei sielläkään!


Pandan lakua 1,8kg 6,95, vaikka suklaatyttö olenkin, niin ah tätä onnea. 





Hysteria valtasi, hiki alkoi valumaan, ääni kimittämään, sinkoilin kuin vesikauhuinen infotiskin, kassojen ja auton väliä. Kaikki tuijottivat. Kyllä tunnustan kiroilin myös, ja ääneen sinkoilin sanoja vinkuvalla äänellä, kuinka kukaan voi pölliä lompakon minuutissa. Vauhkona pakotin kassan soittamaan myymäläpäällikölle että nyt katsotaan videokameramateriaalit ja kaikki ja teen rikosilmoituksen. Samalla soittelin miehelleni ”kuoleta kortit!”.


Senkin salakavala, liukas ja lipevä lompuukini.





Kassa tuli rauhoittelemaan, että nyt parasta aikaa myymäläpäällikkö tutkii valvontakameroita, ihan kuin jostain etsiväsarjasta, lompakon pöllijähän napataan kiinni! Ja taas autolle sadatta kertaa ja mitä silmäni näkevätkään auton katolle maastoutuneen, meikäläisen lompakkohan  se tyytyväisenä köllötteli auton katolla kaiken kansan pöllittävänä koko turkasen pitkän paniikkisession ajan…


Ei muuta kuin kauppaan pyytelemään nöyrimmästi anteeksi kassoilta ja muulta yleisöltä myös ja pieneltä Sofialta, joka oli tämän vauhkon mamman matkassa koko perin nolon jupakan ajan…


Kotona otin heti paniikkisidukan ja söin pötköön ainakin 300g lakuja. Oli hyvää.
Tämäkin jupina päättyi onnellisesti, lompuuki tallessa ja rauha maassa, huuuuhhhh…


Tänään piti kirjoitella ihan muusta, kamuni 50-vuotisjuhlista, joihin minä sain kunniatehtäväksi toimia harhauttajana eli Suomeksi valehtelin niin että nenä kasvoi, jotta ystäväni saatiin yllätettyä oikein kunnolla.


Ystävälläni on kova hoivavietti ja tiesin, että jossittelemalla en saa häntä harhautettua tuosta vaan pitkän työviikon jälkeen useiksi tunneiksi hömpöttelemään. Oli pakko keksiä raudanpitävä stoori ja se tulee tässä. Ja ystäväni ehdotti Lintsipäivää päivälle, jolle oli suunniteltu hänen yllätyssyntymäpäiväjuhlat. Selvyyden vuoksi valkoiset puhekuplat ystäväni, joka piti salakavalasti yllättää ja oikealla vaaleansinisellä on ”muka” säälittävät sepusteluni.






mitä kuuluu?
ei mitään. kuule ei siitä la lintsistä tuu mitään ku krista kutsuttu synskille….
mutta kelasin voitaisko sun kanssa tehdä jotain kahden
entäs su?
seinät kaatuu, j tuli nyt norjasta ni haluisin hirveestä tehdä jotain
vaikka sun kanssa käydä täällä syömässä, kirpparilla tai jotain

Ai siis koska tehdä jotain kahden?
no nyt lauantaina
vois ihan porvoossa käydä syömässä tai jotain
Tuntuu että sekoon ja vanne kiristää
ois kiva jauhaakin
Joo, voidaan kattoo. Ne tytöt on ”ehkä” tulossa mutta en tiedä varmaksi. Outoa säätämistä ollu… Mä haluisin nähdä sen Hanko-leffan
no ei koko päivää tarvi aamupäivää ja vähän päivää siis ihan muutama tunti tai parikin jotain sellaista…
Joo TODELLAKIN olis kiva. Kirppis ja safkakin käy
meen sitten yksin

Aamupäivä/päivä käy hyvin!
Vaikka siis tytöt tuliskin, voivat tulla iltap.
että huominenkin menee yksin. nyt kyllä seinät kaatuu ja oon moneen kertaan kelannut että asut täällä, mutta ikinä ei tehdä mitään ihan porvoossa vaan jotain pikku syömistä
joo no sitten sitä su vois katsoa lintsiksi
Tuskin tulevat pe…
ok no palaile, sori toivottavasti en aiheuta paineita, kato kyllä mä voin mennä yksinkin. nyt vaan jotenkin ollut yksin niin pitkään
Onko jotain ekstraa vai vaan ku oot ollu niin paljon yksin
Et aiheuta paineita, mä meinasin sulle leffaa ehdottaakkin. Voidaan mennä joku ilta leffaan ja lauantaina päivällä hengaileen Borgåån
ei kait mitään extraa tätä samaa vaan ja ahdistaa jotenkin, en oo koko kesänä muistaakseni tehnyt mitään ilman lapsia
joo tehdään niin koska leffat menee vaan iltaisin aikuisten siis




Onko sullla kaikki ok

No niin olis… Nyt kyllä on sellainen pää täynnä olo, että ois pakko päästä pois kotoa.



Muutama puhekupla sensuroitu turhan keskustelun rönsyämisen takia. Mutta tuossa Facebook chat juhlakalun ja tämän valehtelijan välillä,”vannetta  öh kiristää”, se toimii ja ystäväni syöksyy pelastamaan. 


Pari tuntia Porvoossa vaihtui juhlatoimikunnan toiveesta 5-tuntia Ikeassa, Femmatorilla ja Jumbossa. Ensin mentiin syömään Ikeaan, jotta juhlakalulla olisi sitten illemmalla jo nälkä. Pitkään hiilarittomalla ollut synttärisankari sanoi, että kerranko sitä syödään oikein Ikean lihapullat ja ranskalaiset ja tilasi 10 lihapullaa!  Tuona hetkenä suustani pääsi sammakko ja hölmönä liukautin, mitä otatko 10 lihapullaa?! 
 Ei minua noin normisti todellakaan kiinnosta mitä ja miten paljon läheiseni syö, otin itsekin juustokakkua vielä palan painikkeeksi. Tiesin vaan, että juhlatoimikunta oli järjestänyt niin mahtavat pöperöt ja olin kovin huolissani, ettei synttärisankari jaksa illalla syödä mitään.


Gerberoita oli nätisti sommiteltu Iittalan isompiin tuikkuihin ympäri juhlapaikkaa.



Myöhemmin juhlissa ystäväni tokaisi, että hän oli kyllä kiinnittänyt huomiota juuri siihen, että mitä ihmettä meikäläinen hänen syömisiään mittailee, kun ei ole koskaan aiemminkaan niitä tarkkaillut ja oli hieman pahoittanut mielensä moisesta lihapullien laskemisesta. Onneksi vähän vaan. Ikeasta painuimme Femmatorille eli Femmikselle ja siellä olikin tällä kertaa joka kirppispöytä iloisesti täynnä. Kamuni osti räsymattoa ja vaikka mitä ja minä sisimmissäni hihittelin, että tuossa toinen autuaan tietämättömänä, että illalla jysähtää ylläribileet.


Ihania erivärisiä tuoksukynttilöitä oli siroteltu tuomaan tunnelmaa illan hämyyn.





Koska tunteja ei ihan saatu kaikella tällä toiminnalla täytettyä, ehdotin vielä, että käydään Jumbon Prismassa ja Cittarissa etsimässä Putin juustoa, sanoin että tahdon niitä kymmenen, sillähän säästää 20 euroa. Ihana joviaali kamusein oli taas aivan mukana ja Putin juustoja etsittiin, mutta kaikki oli loppu. Puhelukin tuli siinä välissä, nyt on juhlapaikalla valmista, alkakaa tulla. Siinä sitten ystävälleni valehtelin, että nyt on kuule kiire, tyttäreni pitää päästä kaverille yökylään ja odottaa äitiä pakkaamaan ja kuskaamaan.


Järkälemäinen kakku tuli ja kakku meni. Mutta oli hyvä kakku. 





Kun kurvasimme 50-vuotiaan synttärisankarin pihaan oli niin mahtava fiilis, nähdä hänen hämmästys ja päästipä kauhistuttuaan kirosanan hänkin. Pihalla odotti skumppalasit kädessä kaikki ystävät ja läheiset ja juhlat alkoivat. Ja minä olin maar koko päivän valehdellut kunnialla ja mahottoman hyvin.






Pikku tiitiäiset notkuivat juhlissa hepan lähettyvillä. Heppa tosin vain käväisi. 





Oli hauskaa myös, että lapsuudenkamumme Töölöstä ja samasta rapusta ja samasta kerroksesta saapui juhliin hevosen kanssa. Ja toi ystävälleni heidän lapsena tekemän missikisalehden. Noihin kisoihin en lapsena päässyt, vaikka oli mehua ja keksejäkin tarjolla, koska pakotettiin aina mökille, mikä siepoi pienenä ihan tuhannesti. 


 Koko missilehtinen oli tulvillaan kuvia lapsuuden missikisoista, kukituksesta, analyyttisistä päätelmistä miksi Miss Piha ansaitsi voittonsa ja miksi 50-vuotias ystäväni tuli ensimmäiseksi perintöprinsessaksi, no koska hän oli ihan ok ja käyskenteli tyylillä, jota voisi kutsua tavalliseksi. Muut missikandidaatit jotka eivät päässet palkintosijoille, olivat kovin villiintyneitä, ei motivoituneita ja muutenkin ihan pihalla.


Miss Piha lehtisen toimittaneella ex-naapurilla oli heppa matkassa. 



Ai mahtavia muistoja, mahtavaa valehtelua ja minä halaa rutistan rakasta hyväuskoista ystävääni ja piilosta leikkivää lompakkoani. 


Loppu hyvin kaikki hyvin. 


Loppukevennyksenä aamusumppikuvat eiliseltä ja tältä päivältä ja kuvaus jatkuu. 🙂




Bernard ja Bianca. Valitettavasti näissä Disney klassikkomukeissa, jotka vanhoja ja valmistettu made in England ei ole vuosilukuja kaikissa pohjissa. Eli tämä on vanha. 





Disney klassikkomuki 1998 Mikki Hiiri täytti 70-vuotta!







27 thoughts on “Kylähullu liikenteessä ja miten huijasin ystävääni valkoisilla valheilla.”

  • Ei morjes mikä päivä! 🙂 Karmee tunne ku lompsa on hukassa. Itekin jossain bileissä joskus sen "hävitin". Kortit kuoletettiin ja porasin ajokorttini perään (rahaa ei ollut silloinkaan). Seuraavana päivänä ku mies lähti autolla nii toi lompsan tullessaan! Siellähän se oli etupenkillä. Mun töppöjalkojen kans penkin pitää olla niin edessä ku saa ja siihen jäi semmonen ihme taskupussi selkänojan ja istuinosan liitoskohtaan. Pussi tuli esiin ku mies potkas penkin niin kauas ku saa. Että otti päähän! Vielä kuulutettu bailuista poistuessa et lompsan voi sit palauttaa jos löytyy. Siinäpä ihmiset jäi miettiin et kuka meitistä se varas oikein on. Tosi nerokasta toimintaa!! 🙂

    Hyvä harhautus synttärisankarille! Tämmöset on hyviä juttuja. 😀

    • Ai ei Mervi, anteeksi, että repesin tuolle lauseella vaikka on sulle varmasti ollut lopulta nolon tuskallinen Vielä kuulutettu bailuista poistuessa et lompsan voi sit palauttaa jos löytyy. Siinäpä ihmiset jäi miettiin et kuka meitistä se varas oikein on. Tosi nerokasta toimintaa!! 🙂

      Voi mahoton ja hyvää päivää meitä, vai mitä. On niin karmea tunne ja on nuorena humputusreissuilla kadonnutkin, niin että jouduin Poliisille henkilöllisyyden tunnistamiseen. Tänään iski tuttu kauhun tunne. Olen myös hävittänyt sivuvisani, kun mies oli parasta aikaa pääkortilla Australiassa. Että silleen, että voi huh ja hih, tuota sinunkin stooria. Onneksi sekin päättyi hyvin. <3

      Haliterkuin Tiia todellakin keski-ikäinen seniili.

    • Oi ei miten ihana kommentti. <3 Kiitos, tässähän lopullisesti päivä pelastui ja ikävyydet pyyhkiytyi pois.

      p.s. ite oot. 😉

      Lämpimin terkuin Tiia

    • Ihana Ninski, kyllä vaan tilanteet oli moninaiset, 10 lihapullaa! Putin juustot, kiirettä ja yllätystä ja monta kertaa meinasin mokata, mutta sain sitten suuni tukittua. 🙂

      Halit Ninski

      Tiia

    • Joo, 10 lihapullaa ja kaikki muutkin, ihan leffakamaa 🙂 Ehkä näistä sun blogikirjoituksista tehdäänkin vielä leffa!

      Halit halit <3

    • Ja hei, nyt pystyn myös kommentoimaan omalla koneella eikä pelkästään kännyllä – johtui jostain kolmannen osapuolen evästeasetuksista, jotka piti hyväksyä käyttöön. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan 😉

    • Johan on kolmannen osapuolen evästeasetukset, millä ilveellä selvitit ne? Mahtavaa, että pystyt nyt kommentoimaan helposti. <3

      Joo kai näistä vois kohta jonkun Bridget Jonesin päiväkirjatyyppisen lirpukan kyhätä. 😉

      Kivaa päivää Ninski ja kiitokset ihanista kommenteista. <3

      Tiia

    • Seikkailuissasi on kyllä ainesta vähintään Bridget Jonesin-kilpailijaksi.Taattua hömppäjenkki-leffan ainekset on kasassa. 🙂

  • Nyt kyllä repesin – noin voi käydä vain sulle – ja ehkä mulle:)
    Aika peijooni ole valkoisten valheiden laskettelussa, se on myönnettävä – ihanaa, että on tuollaisia ystäviä♥

    • Ihana, ehkä siis myös sulle-huh helpottavaa. <3
      Pelottavan hyvin sujui se valehtelut, tosin meinasin päivän aikana Jumboillessa ja Putin juustoja etsiessa monta kertaa lipsauttaa.

      Lämpimin terkuin Tiia

  • Minä täällä myös repeilin lompakon katoamiselle. 😀 Siinä tilanteessa ei nauraminen tule mieleenkään vaan iskee karmea paniikki ja kiire kuolettaa kaikki kortit. 😛
    Minäkään en tohtisi nenääni näyttää Robin Hoodissa hetkeen tai sitten kassa jatkossa katsoo mihin lompakon laitat kun maksat. 😉 😀

    Juhlat näyttää oikein onnistuneelta ja Pinokkiona olet ollut loistava. 🙂
    Tarmokasta tiistaita Porvooseen!

    -TanjaP 🙂

    • Huomenta Tanja,

      Nyt on kaikki tarmo poissa, taisi olla niin kova henkinen myllytys. Ihan kanttuvei…. Juu en nyt ihan heti Robbariin astu.

      Näin muuten Ikean kyljessä lauantaina sen Lanttilan. Ensi kerralla tehdään täsmäisku sinne, kiitos sinun huomasin sen. Nyt ei ollut vaan aikaa kiertää siellä. Loistava vinkki ja lupasin printata tuolle 50-v sankarillekin ne sun kirpparivinkit. 🙂 Käy useammin Tallinassa kuin minä.

      Juhlat oli ihanat ja sankari liikuttunut.

      Kivaa päivää sinne ja mehiläisistä haluan kuulla lisää. <3

      Tiia

    • Lanttilaan ehdottomasti,itse pitäisi kyllä Femmatorille koittaa eksyä joku kerta.
      Mehiläishommien tutkiminen on nyt hieman kesken chili kiireiden johdosta…
      mutta mutta ötökkähotellin rakennusta on luvassa viikonloppuna,tarvikkeita olen jo metsästä ehtinyt kerätä valmiiksi.
      🙂

    • Lanttila näytti hyvältä paikalta. Oikein harmitti, ettei sinne ehtinyt mennä. Chilikiireitä, voi että olet ihana. Ja ötökkähotelli kuulostaa oikein romanttiselta, näen sinut vanhan ajan rottinkilierihattupäässä jossa roikkuu verkkokangasta. 🙂

      Hihii, olet ahkera.

      Kivaa päivää!

      Tiia

    • Mä niin tunnistan itseni tuosta sun lompsakommelluksesta. Itsehän olen ajellut lompsa ja pullapitko katolla. Onneksi vain pitko oli hävinnyt ja lompsa oli vielä tallessa kuin ihmeen kaupalla.

    • Annelie, wau ihan uskomatonta, viis pullapötköstä, niitä saa uusia sillä lompsan sisällöllä.. Huh, huh onpas sinulla ollut varsinainen läheltä piti tilanne.

      Kivaa iltaa toivotteleeTiia

  • Voi kääk! Itkin ja nauroin vedet silmissä sun seikkailujasi ja valkoisia valheita ja ylläreitä. Sinä se olet hauska pakkaus. 😉

    • Ihan just niin kääk! Voi mahoton, että oli eilen hurjat itseinhot ja sitä ei 300g lakua jeesinyt yhtään. 🙂 Kivaa silti että tästä episodista kertyi makeat naurut kaikille, ihan jälkikäteen itsellenikin. 😉 Hih.

      Kivaa iltaa toivotteleepi Tiia

  • Kyllä sai hyvät naurut tästä(kin) tarinasta! Paniikkisidukat ja lakut pötkönä 😀 😀 😀

    • Juu en tainnut maistaa yhtikäs mitään, tuuppasin vaan menemään lakua suuhun ja ryystin alas sidukalla. Kivaa että nauratti, niin muakin kyllä tänään jo. 🙂 Vaikka rankkaahan se on kun on sama pää aina vaan. Eikä vaihtoon tai lataukseenkaan saa.

      Kivaa iltaa pikkuserkku. <3

      Tiia

  • Ps. Lakuja kourallinen toimii minulla ummetuksen hoidossa. Kuinka siis kävi sinun 300 gramman kanssa???? 😉

Vastaa käyttäjälle Marika Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud