Eilen ihastelin https://fabfortysomething.blogspot.fi/ blogin upeita kuvia pienistä yksityiskohdista hänen kodissaan. Kuvat olivat kyllä tarkempia kuin nämä omat otokseni. Mutta iski hirmuinen intohimo katsoa omaa kotia pienien yksityiskohtien kautta. Sitähän sokeutuu omalle kodille ja ei edes huomaa enää yksittäisiä tavaroita saatikka niiden kauneutta. Jostain syystähän ne on tullut kotona esille laitettua aluperin.
 |
| Vanha jenkkiläinen mankeli, ostettu Latviasta antiikkikaupasta. |
Hehku ohjelman yhteydessä Hehkun ohjaaja tuumi meillä käydessään, että meidän koti tulisi laittaa sisustusohjelmaan. Sanoi, että hänen näkökulmasta meidän koti on kodikas ja myös persoonallinen. Hän muistaakseni ohjasi Tila ohjelmaa aikoinaan, jos en nyt ihan muista väärin sisustusohjelman nimeä. Oli todella kivasti sanottu, mutta tuo kotona kuvattu Hehkuosio kuvattiin kylläkin meidän kylpyhuoneessa. Tuolloin en tohtinut lainkaan paljastaa kodin muita huoneita.
 |
| Isä ja äiti saivat vaarini siskolta Eva-tädiltä kyseisen kellon häälahjaksi ja sain sen isältä 30-vuotislahjaksi. |
 |
| Mukeja tällä keräilijällä piisaa. Maatuskat kirpparilta ja Taalainmaan hevonen Ruotsista. Ylhäällä oleva punainen peltipurkki oli Kiti Kokkosen ja meikäläisen vaihtaripurkki. Annoin Kitille Tom ja Jerry purkin ja sain Kitiltä tuon ihanan vanhan punaisen kukkapurkin. Kivaa, että on muitakin peltipurkkihöppänöitä. |
 |
| Mummilta saatu voipytty jossa näyttää Mailegin joulunauhaakin olevan. 😉
|
Olen tälläinen vinksahtanut keräilijä ja en voisi ajatellakaan jakaa kotiamme televisioon kaiken kansan nähtäville. Kaikki eivät kenties allekirjoita tälläistä hassua keräilyintoa ja monen mielestä osa tavaroistamme voi olla jopa kummia. Lisää arkuutta ovat tuoneet satunnaiset ihmiset, jotka ovat avoimesti kummastelleet kotonamme ”onpa teillä kummallisen paljon tauluja” tai ”enpä itse kuitenkaan keräisi x tavaraa niin paljon tai ”muuten kivat hyllyt, mutta muuttaisin niiden ulkonäköä tuolta ylhäältä”. Jos kerran omat satunnaiset tututkin huomaamattaan arvostelevat kotiamme, entäs sitten Suomen kansa.
 |
| Hartwallin laatikoissa sisustuslehtiä ja majailevat takan alla. |
 |
| Suihkutilan ikkuna ja häälahjaksi saatu purjevene |
Ei kyllä herkkä hipiäni kestäisi kuulla, jos kotimme teilattaisiin maanrakoon, koska kotihan on meidän oma kotikolo, pesä joka on rakennettu meidän mukavuutta ja makua ajatellen ja noudattaen.
 |
| Mummin ja vaarin Sipoon mökin venevajasta löytyi vaarin isän vanha uistin. Kehystin ja annoin miehelleni lahjaksi. |
Latvian Jurmalasta pois muutettuamme poikamme kävi täyttämässä pullon Jurmalan hiekalla.
 |
| Kylppärin tiiliseinää ja verkkopaino
|
 |
| Avotakka, Lexington tähtiä (Hanna Sumari sanoo, että out 😉 Notting Hillistä tuotuja vanhoja Rugby-ja baseball palloja. Isältä saatu kukko <3 |
 |
| Aarteita, Latviasta ostettu vanha mittanauha, äidinisäni hopeinen tupakkarasia, jossa kultaiset mummini, äitini ja tätini nimet. Mieheni tuoma messinkinen kompassi Intiasta, vaarini sodasta saatu mitali ja alla mummilta saatu vanha Singer. |
Keräilen peltitauluja, peltipurkkeja, rakastan vanhoja talonpoikaishuonekaluja, vintage-ja nostalgiajuttuja, räsy-ja kelimmattoja. Vanhoja esineitä: suksia, luistimia, tennismailoja jne. Kaikkea sellaista myös kodistamme löytyy.
 |
| Ystäväni Catharina Forsströmin tekemä lamppu. (Kuvan tekstissä lapsus.) Hän tekee porsliinipajassaan myös vastaavaa astiasarjaa, laukkuja, tauluja, kaikkea ihanaa. |
 |
|
Kummallisen välitilan, jossa vaatekaappeja ja pyykit aina kuivumassa, tauluja.
|
Rakastan myös moderneja koteja, romanttisia koteja eli kaikenlaisia erilaisia koteja. Aivan villiksi minut innosta saa, jos kodin asukit keräilevät jotain jännää. Kaikki kodit ovat omalla laillaan kivoja, mutta mahdotonta valita omaan kotiin joka ikistä tyylisuuntaa, joten meille on tullut sitten tälläinen.
 |
| Keittiön tuolit Latviasta |
 |
| Vaatehuoneen hatturasioita |
 |
| Mummilta saatu lepakkotuoli, ystävältä saatu tyyny, hyvin kuvaa minua. 😉 Takana vanha Liettuan kartta kehystettynä. Kyseessä vaatehuone. |
 |
| Seiniä kaadettiin ja laitettiin kantavat parrut. |
 |
| Tämä on paha, keittiön kaappien päällä mielipuolinen peltipurkkihulluus esittäytyy, tittidii. |
Pieniä pilkahduksia lähtee teilauksen uhallakin jakoon. Koska minä nyt vaan rakastan kaikkia näitä romppeita ja roinia, joita tästä saatte pilkahduksen nähdä.
 |
| Peltitauluhöpsötyksiä Lontoon Notting Hillistä |
 |
| Espalta jo lopetetusta sisustusliikkeestä ostettu peltitaulu. Meillä on aina vähän niin kuin talvi. 😉 |
Aurinkoista sunnuntaita kaikenlaisille tyylitaitureille, pidetään sisustuksenilo kotonamme. <3
 |
Lopuksi keräilyhulluuteni huipentuma Disney klassikkomuki Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Noin vuodelta -95.
Disney classicmug Snowwhite and seven dwarfs |
Oi voi,mitä ihanuuksia ja aarteita. <3
Jokaisesta kuvasta löytyy mielenkiintoisia juttuja kun tarkkaan katsoo,Tintti ja Milou oli hyvin piiloutuneet. 🙂
Minusta teillä on viihtyisä koti näiden kuvien perusteella.Ihana suorastaan.
-TanjaP
Hei Tanja,
Mahtavaa kiitos positiivisesta kommentista. Erityisen otettu olen, että tarkat silmäsi bongasivat Tintin ja Miloun, juu niihinkin heikkona, kuinkas muuten. 🙂
Viihtyisyys on tärkeää ja tietenkin jokaisella ihan oma maku minkälaisessa kodissa viihtyy. Ja mitään standardeja ei siihen ole. 🙂
Kivaa sunnuntaita Tanja. <3
Tiia
Aivan ihanaa kun esillä on tavaroita, joilla on tarina. Ja sinulla on taito saada ne niin kauniisti esille <3
Maarit, että oot ihuna, en kestä sua. <3 Senkin höpsö.
Ihanaa sunnuntaita sulle. <3
Tiia
Teillä on kyllä tosiaan kaikkea ihanaa, se mankelikin, aivan superihana! Ai että mäkin haluaisin mankelin, mutta tuo ei taida teillä olla enää käytössä 🙂 Ihana on kyllä!
Kiitos Ninski <3 Mankeli on kyllä hirmu epäkäytännöllinen rohjake ja vaatii oman tilan, mutta on se niin söpis.
Minä en mankeloi, en silitä, rypyillä mennään.
Kivaa sunnuntaita. <3
Tiia
Sama juttu, en minäkään mankeloi saati silitä, mutta ah on se ihana mennä mankeloituihin lakanoihin nukkumaan! Ja sellaisia rohjakkeita ne kyllä on, ettei meilläkään ois tilaa sellaiselle. Silloin ku olin pieni, niin äiti aina mankeloi – ei niilläkään enää taida sitä vehjettä olla, joten ilman mankelia kai sitä enemmän nykyisin ollaan… 🙂 Kivaa sunnuntai-iltaa <3
Just niin ihanaa, kun koti on asujiensa näköinen, eikä sisustuslehtiä silmälläpitäen sisustettu.
Sanokoot Hanna Sumari mun puolesta ihan mitä tahansa, niin ei voi toisen puolesta mennä määrittelemään mikä on in ja mikä on out. Kaikki se mikä itsestä tuntuu omassa kodissa hyvälle, on just sinne tarkoitettu 🙂
Ja muutenkin koti on niin henkilökohtainen asia, että en vaan kertakaikkiaan voi ymmärtää, että joku pidättää itsellään oikeuden mennä arvostelemaan jonkun toisen kotia tai jotain sen yksityiskohtaa. Grrr.
Voin sanoa, että silloin kun me tämä meidän ensimmäinen yhteinen kotitalo miehen kanssa 21 vuotta sitten ostettiin, niin jälkeenpäin kuultiin myyjiltä (vanha pariskunta, joka tämän talon silloin omisti), että vaikka meidän tarjoama hinta oli paljon pienempi kuin kenenkään muun (ei oikein ollut kokemusta talojen ostosta), niin halusivat kotinsa myydä juurikin meille, koska oltiin ainoat, jotka ääneen luettelivat kodin hyviä puolia. Kaikki muut olivat (tinkimismielessä vissiin) aloittaneet jo eteisestä "Tämä on ainakin laitettava ihan totaaliremonttiin"-luettelonsa.
Kuka sellaista haluaa kuulla omasta rakkaasta kodistaan, jossa on jo 17 vuotta asunut. Ei kukaan.
Ei olis mustakaan televisio-ohjelmassa omaa kotiani esittelemään ( ei tosin ole kukaan ehdottanutkaan ;)).
Mutta onneksi niitäkin riittää, niin saadaan katsella :). Negatiiviiseen arvosteluun en koskaan sorru, vaikka olisin mitä mieltä. Ei riitä natsat siihen 🙂
Annukka niin allekirjoitan sinun sanat, koti on niin henkilökohtainen paikka, ettei sitä sovi kenenkään arvostella. Erilaisuus on rikkaus ja aivan todella tykkään romanttisista kodeista, moderneista. Moni tyyli kiehtoo, mutta sitten sitä on valinnut itselleen sellaisen, jota meikäläinen jaksaa katsella hieman pidempää,
Juu Hanna Sumari sanoo, että tähdet on out ja moni muu. Meillä oli Gantin tähtityynyt jo vuonna 2004 ja sitten alkoivat sikiämään mukeihin, mattohin jne. Enpä ole silti noihin Gantin tähtityynyihin kyllästynyt vaiikka olen jo 10-vuotta niitä katsellut. Minulle ne eivät ole out, vaan todellakin in, koska ovat osa kotia.
Tuo teidän talon osto oli niin söpö tarina ja en kyllä ymmärrä, että mennään suoraan myyjille sanomaan, puutteista ja korjaustarpeista, siksi kenties monesti myyjä ja ostaja eivät ostotilanteessa kohtaakaan. Vaikka toisaalta olisi todella tärkeää kohdata, saisi jonkinlaista vainua puolin ja toisin toisesta. Aina ei todellakaan merkitse raha vaan kuten tässä tapauksessa, oman rakkaan talon saa välitettyä sitä arvostaville henkilöille, jotka pitävät talosta hellää huolta.
Juu ja en soimaa ketään jotka talojaan telsussa esittelee. Minähän olen varma omasta maustani, omalla kohdallani, mutta todellakin tiedostan ettei minun maku kaikille kolahda ja jotkut jopa inhoavat tälläistä tyyliä. Varmaankin modernin maun omaavan kauhukoti. Siksipä en tohtisi telsussa esitellä, kokisin että ihmiset tuijottaisivat suoraan kotimme sieluun…
Tosiaan ei tätä meidänkään kotia oli sisustusohjelmiin pyydetty. Oli vaan tuon ohjaajan heitto, että tämä koti todellakin tulisi esitellä sisustusohjelmassa. Hän kuulemma oli nähnyt kovin paljon ja samanlaisia koteja ja meidän oli kuulemma piristävän erilainen ja täällä näkyi elämä. Se kuulosti todella kivalle, se että oma koti on kodikas. 🙂
Juu ei tulisi kenenkään natsat riittää negatiiviseen arvosteluun, jokaisen maku on jokaisen oma näkemys. Toinen tykkää toisesta ja toinen toisesta. En lähtisi ikinä arvostelemaan ja etenkään päin näköä. 🙂
Kiitos taas niin kivasta kirjoituksesta, lämmitti kovasti. <3
Kivaa sunnuntai-iltaa toivottelee Tiia
Täällä kuului justiinsa tosi monta kertaa; Oi oi, ihana! Oi, oi, ihana! kun rullailin postausta alaspäin 🙂
Kerta kiellon päälle, koska vastasin Kiki sinulle jo kerran, mutta blogger kertoi tulleen ongelman. Eli voi kääk, ett olet mahtava, en kestä. <3 Itse olet ihana. <3
Hih kyllä sait taas hyvän mielen aikaiseksi.
Kivaa iltaa toivottelee Tiia