Lähdin tänään poimimaan poikaa Helsingin messuhallilta Assembly pelitapahtumasta ja kuskasin Rajamäelle. Assembly taitaa olla Suomessa se suurin pelitapahtuma ja oli tietenkin hienoa, että Yle uutisoi eilen televisiossa kyseisen kulttuuritapahtuman. Kulttuuri on selvästi alati muuttuva olotila, eikä nykyään kultturelli ihminen tarkoita sitä, että käy oopperassa tai taidenäyttelyissä. Kulttuuri ja kieli muuttuu ja yritän nyt tässä jotenkin pysyä ajan tasalla näissä nuorien kuvioissa.
 |
| Valmistautuminen soijaa pukkaavaan automatkaan, sumppia ja maailman paras harja Tangle Teezer. Nää jotenkin niin sopi yhteen ja iski sellainen fiilis, että täytyy ottaa kuva. |
Messuhallin sisällä tuoksu oli aikamoinen, yöpyihän mm.poikamme peräti kolme yötä Messuhallilla ja ziljoona muuta hormoneja uhoavaa nuorta. Ensimmäisenä poika tuumi, että on aivan kamala nälkä, oli kuulemma rahat ehtineet loppua ja syönyt eilen illalla kello 22 viimeksi ja valvonut koko yön.
 |
| Aamuinen herätys by Samu ja suussa kolme nakkia! |
Himotti kuulemma Ikean hodareita ja paukkasimme Ikeaan. Tilasin meille neljä hodaria, limun ja pullon vettä ja vesipullo oli ehdottomasti se hintavin ja maksoi peräti 1,50, kun koko lasku teki noin 4 euroa. Hullun halpaa syömistä.
 |
| Näitä en suosittele ilmastoimattomalle automatkalle. Hakeutuvat toistensa luokse ja tulee musta köntti. ”Ota Aakkonen” ei passaa soijatilanteisiin. |
Matkaa jatkettiin kohti Rajamäkeä autolla, josta ilmastointi rikki….. Zissus zessus miten kuuma oli, tuntui että ratti liimaantui kiinni ja mukana olleet ystävän neuvomat murheeseen ostetut Aakkosetkin olivat sulaneet miltei läjäksi ja polttivat suuta syödessä. Mitä ihmettä ajattelin kun reissua varten oikein pesin tukan ja unohdin ne himskatin coolerit kotiin. Kyllä olisi kiva ollut coolerin kanssa viilennellä ja matkalla tuli totisesti ikävä keksintöä jota ei ”vielä keksitty” sitä coolerimekkoa.
Tästä sitten tuli mieleen turhanpäiväinen valitus. Ei ole kauaakaan kun autoissa ei ollut minkäänlaisia viilennyslaitteita. Muistan kun lapsenakin reissattiin autolla, enkä todella muista että olisin miettinyt kuumuutta. Tosin matkani ulottuivat vaarin kyydissä vain Helsingin keskustasta Sipoon mökille, joten en oikeastaan tiennyt tuolloin tälläisistä hieman pidemmistä automatkoista mitään. Siellä kuitenkin vaarin farmarin takatilassa pyöriskelin koiran kanssa ja ruokakassien kanssa, vailla turvavöitä vailla mitään. Se oli sellaista aikaa se.
 |
| Kurvasin suorinta tietä Mc’donaldsiin, niin olen pirtelöni ansainnut! |
Mieleen tulee toinenkin reissu, noin parikymppisinä kaksi kamuani ostivat tuhannella markalla puoliksi sinapin värisen Datsunin ja päätettiin sillä lähteä bilettämään Tampereelle. Nukuimme autossa ja muistan vielä osoitteenkin johon auto oli parkkeerattu Puuvillatehtaankatu. Kävimme uimahallissa suihkussa ja mm.hiusrullat olivat matkassa mukana. Kaksi yötä autossa meni mitä mukavemmin, enkä yhtään miettinyt kuumuutta, hajuja, epämukavuutta tai ylipäänsä mitään muuta kuin, että hauskaa oli. Muistan reissusta sellaisen yksityiskohdan, kun aamulla nukuin etupenkillä ja jalkani oli etuikkunaa vasten, joku pikkupoika huudahti äidilleen, ”äiti katso, tuolla autossa nukkuu joku”. Silloin taisi sekunnin murto-osan nolottaa… Kun oikein lapsikin päivitteli meidän menoa…
Olen jo aiemmin kertonut, että kävin autokoulun vasta Latviassa 33-vuoden ikäisenä ja tosiaan jos siellä oppii ajamaan, niin kyllä sitten pärjää Suomessakin. Suomessa autoilijat ovat tosi kohteliaita, antavat joskus tietä naiselle, Latviassa ei koskaan vaan autoilu on kaikin puolin kilpahenkistä. Ruotsissa tosin autoilijat vasta kohteliaita ovat ja antavat aina tietä naiselle ja taitavat vetoketjutyylin, jota Suomessa ei todellakaan osata, eli annetaan aina yhdelle tietä ja joka toinen menee. Tätä tyyliä kun harjoitan Suomen maassa, saan vihaisilta miehiltä tööttäilyä osakseni vaikka he ovat oikeasti sivistymättömiä pällejä tööttäyksineen.
Toinen pälli-llmiö, joka saa autoillessa vallan kiihtymään, kuten miehen konsanaan, on alle nopeuksien köröttelevä auto, eikäs siinä mitään, että köröttelee, mutta auta armias, kun minä yritän ohittaa, niin johan sitten paukataan nasta lautaan ja meikäläisellä on kaksi vaihtoehtoa, olla ohittamatta ja taas jatkaa matoilua alinopeudella tai kiihdyttää n.140km tunnissa ja ajaa ohi. Jonka jälkeen köröttelijä jättäytyy köröttelemään. Tämä ilmiö ärsyttää niin maar totaalisesti, että miksi ei pidetä omaa nopeutta yllä, kun toinen ohittaa. Herääkö köröttelijä jotenkin siihen, että hei joku menee ohi, ajankohan liian hiljaa ja laittaa jalan kaasulle vai onko köröttelijällä mentaliteetti, että minuahan ei ohiteta, eikä ainakaan nainen!
En tiedä, mutta tätä ohitusilmiötä näkee joka päivä liikenteessä ja paljon. Voi suomalainen pitää olla ajatukset mukana koko ajan ajaessa, jotta on tarkkana ja ennakoivana vaaratilanteissa. Ja siinähän me naiset ollaan todella hyviä. 🙂
Silloin nuorena tosiaan oltiin reippaita ja huolettomia ja nyt nitisen kuumasta automatkasta, joka kesti kauheat kolmisen tuntia ja iski jopa autopahoinvointi vaikka itse olin ratissa. Kyllä vaan ilmastointi ja kehitys on mukava juttu. Vielä vähän aikaa rimpauttelin ihmisille nakutuspuhelimella, nyt en voisi millään luopua enää uudesta älypuhelimesta.
 |
| Ristiriitaisuudet repii kahtialle, on hottentotti, mutta apua syksy on jo ovella. Tämä kuva otettu eilen koiralenkiltä. Heinät kuivuneet, mutta näyttävät syksyisiltä.. |
Kun ihminen tottuu liian hyvään, on hyvästä vaikea luopua. Joskus se tuntuisi kuitenkin oikealta ja selkeämmältä, mennä takaisin ruohonjuuritasolle ilman laitteita, luureja, ilmastoituja autoja. Tosin sen coolerimekon edelleen haluan ja se olkoon tulevaisuuden keksinnöistä sellainen soveliain, joka ei tarkoita sitä, että olen aivan pullamössö! Coolerimekon tulisi kuulua keski-ikäisten naisten selviytymispakkaukseen!
 |
| Hahhaa päivän asu, kaksivuorinen mekko joka liisteröityi autossa koipiini ja joka oli kuin untuvatakki saunassa. Tälläiset selfiet on hieman ällöjä, teennäinen hymy ja peilistä katsoo keski-ikäinen. Tai oikeastaan mä olen ällö, ällön hikinen… |
Mutta hei, huomennahan on vielä kuumempaa! Ei muuta kuin auto alle ja baanalle. Meidän auton ilmastointi on hajonnut, ei tee mieli ajella ei.
Liikennekulttuuristakin sananen. Täällä meillä Pohjanmaalla liikenneympyrään ajetaan kilpaa. Ja yhden kaistan tie on monesti kahden kaistan tie. 🙂
Ui jui, ei taideta huomenna karautella mihinkään. Valehtelematta autossa oli kuumempaa kuin meidän helteisellä pätsipihalla. Tuntuu että aika monen auton ilmastointi on rikki, monelta kuullut samaa. Aika inha vika ja kallis… Inhempaa on olla autotta, kun auto korjaamolla…
Mieheni vanhemmat ovat Pohjanmaalta, joltisenkin on tuota Pohjanmaan kulttuuria tullut tutuksi. En ihmettele lainkaan tuota liikenneympyrämenoa, täällä se tuntuisi pelottavalta tai Helsingissä. Olen joskus eksynyt Haagan tuhatsarviseen liikenneympyrään navigaattorin hokiessa jää viidennellä pois, ikinä en onnistunut laskemaan niin pitkälle ja lopulta luovutin ja häivyin koko ikuisuusympyrästä pois.
Se se vasta olisi vinha meno, jos kyseisessä ympyrässä olis vielä kaksi kaistaa. Venäjälle muuten mennään liikenneympyrään niin, että etuajo-oikeus on ympyrään menijöillä se se vasta on jotain. 🙂
Koitetaan selvitä helteistä oli coolerimekkoa tai ei, kohta syksy tulee…
Tiia