Kirjabloggaamisen alkumetrit

Eilen oikein mainostin Instagramissa (pinkeissä velourpöksyissä, jokaisen keski-ikäisen asianmukainen varuste) kirjabloggaamisen aloittamista. Kävi ihan niin, että sain luettua muutaman sivun ja uni tuli. En muistanutkaan taasen miten rentouttavaa ennen nukkumaan menoa on lukea kirjaa, eikä katsella Netflixiltä scifi/fantasiasarjoja, joissa päät irtoaa ja veri lentää.

(Käyn täällä taistoa, onko nukkumaan menoa yhdyssana vai ei, mielestäni ei…. Hitsin Arno Kotro lauseellaan ”yhdyssanat ovat sivistyksen merkki”, on niin traumatisoinut mut. 😉

Kirjabloggaus ei kenties alkanut ahkeroiden, mutta nukuin himskatin hyvin. Jose Rodriques Dos Santosin kirja Einstein-koodi vaikuttaa muuten todella mielenkiintoiselta, kun pääsin yli alussa siitä, että kirjailija kuvailee paljon asioita väreillä. Olen aivan mahdoton pikkuasioihin takertuja ja ukko tuossa eilen hieman moitti minua asiasta. 

EINSTEIN-koodi ja pinkit velourpöksyt. Kirjasta tulee sitten aivan oma blogipostaus vielä. 

Unelmakirjailijani Robin Hobb on vaan pilannut minulta monen monta kirjaa. Hänen upea, syvällinen ja hieno kirjoittamistyyli on pahus vieköön aiheuttanut kauhean vertailemisilmiön, mikä on kyllä rasittavaa. Eivät kaikki kirjailijat voi kirjoittaa kuten Robin Hobb, ei sellaista sovi edes odottaa. Siinähän kirjojen rikkaus piileekin, että kirjat ovat erilaisten ihmisten tuotoksia.

Näitä Ex-Libriksiä on enää kaksi jäljellä… 

Nyt olen päättänyt päihittää pakkomielteisen vertaamisen ja antautua uusille lukuelämyksille. Vaikka meinasin heti kompastua siihen, että  Einstein-koodissa mainittiin muutaman sivun aikana ”tummien aurinkolasien takana oleva mies” moneen kertaan ja nimenomaan kävi miltei pahasti häiritsemään ”tummat aurinkolasit” jankkaaminen. Suoritin sisäänhengitysharjoituksen ja jatkoin matkaa ja kirjahan vaikuttaakin lupaavalta.

Ihania Ex-Libriksiä Lontoosta ja perhoset Etanaelliltä. <3

 https://etanaelli.blogspot.fi/



En ole siis kovin pitkälle pötkinyt, en henkisestä irrottautumisesta Robin Hobbin kirjoihin, enkä kirjabloggauksen polulla.

Siis oikeasti, tytöt pienempänä rei’ittäneet nämä! Testasivat rei’ittäjää…

Mutta tiedättekö mitä, nyt on fiilis, että haluan palata lukemaan Einstein-koodia, oikein syyhyttää päästä uuteen seikkailuun. Jei kyllä tämä tästä lähtee ja kun lähtee, se on mahotonta meininkiä, ei voi muuta tehdä kuin lukea, jopa paistaessa ruokaa. 😉


Kyllä tästä Ex-Libriksestä hyvä tulee jollekin ihanalle kirjalle, kun leikkaan reunaa pois…

Lukuiloa kaikille ja ihanaa kuulasta päivää, on hieno päivä taas. 
Aamuun iloa tuo aamuinen kahvihetki.

Disney classig mug 2008 Sleeping Beauty

Disney klassikkomuki 2008, Prinsessa Ruusunen

*EINSTEIN-koodi saatu blogiyhteistyön kautta www.minervakustannus.fi



18 thoughts on “Kirjabloggaamisen alkumetrit”

  • Kyllä se siitä lähtee – lukeminen lähtee aina. Lapasesta;)
    Sinne myös kauniita päiviä, iloa ja eloa sekä tietysti upeita lukukokemuksia!

    • Niin se on, pari lukua ja se on siinä, kirja kutsuu luoksee koko ajan ja on pakko oikein ahmia. Kaikki muu jää, kirja kädessä kuljetaan joka paikkaan. On se mahotonta meininkiä. .)

      Ihanaa päivää Lady of the Mess <3

      Tiia

  • Oi että kuule Tiia kun mua niin kutkuttais ajatus siitä, että kuvaat meneillään olevan kirjan aina kansikuvaan sointuvat velourpöksyt taustanaan :D. (Huomasitko itse, kuinka taiteelliselta toi sun eka kuva vaikuttaa? Ihan kuin kirja olis laskettu varta vasten sävyihin sopivalle samettialustalle :))

    Pitäiskin varmaan kokeilla tota lukemista unilääkkeeksi, kun tuppaa noi yöt menemään nykyään hereillä pyörimiseen ja se ei ole ollenkaan kivaa se. Eikä vähiten omasta syystä, kun on pakko sitä Instagramia puhelimella vielä iltamyöhään silmät kierossa selata ja kuvat jää verkkokalvoille vilkkumaan, kun päänsä laittaa tyynyyn. Huoh. Pitäis äkkiä päästä siitä tavasta eroon.

    Ja vielä sanon, että oon just tollanen samanlainen tummiin aurinkolaseihin takertuja :).

    • Oi hitsi, kyllä multa aika monet velourpöksyt löytyy ja tämä himppasen menee siihen suuntaan, että voi äityä pakkomielteeksi nyt kun tuon ajatuksen pääkoppaani istutit. .)

      Hih en huomannut taiteellisella silmällä katsoa ensimmäistä kuvaa, päätin vain puolustella pinkkejä velourhousuja ja olla hihipiljaa reisien koosta. 😉 Epäkohtia kun tuijottaa, ei huomaa pieniä taiteellisia yksityiskohtia. 🙂

      Kuule ota sitä Celestialin Sleepy Time teetä, jota täällä muutama postaus sitten mainostin ja kirja kouraan. Johan tulee uni. Ikävä sivuoire, kirjaa ei tule luettua….

      Ihan kauhea tämä nettimaailma ja niin koukuttava. Samat asiat siellä odottaa, vaikka en koko ajan kurkkisikaan. Hurjaa kun ennen nukkumaanmenoa tulee tätä kirkasta valoa ihan liikaa tuijotettua. Se ei voi olla hyväksi. Joko puskee liikaa ylikierroksia tai tulee vaan niin mahdottoman levoton uni, kuten sulla vilkkuu nuo verkkokalvot.

      Ai että mahtavaa löytää taas kerran sielunsisko, tummat aurinkolasit, mie romahan jos ne vielä kerran mainitaan… 😉

      Ihanaa päivää ihanalle Annukalle. <3

      Lämpimiä ajatuksia lähettelee Tiia

    • Mulla on se Celestialin tee vakiona ja ekalla kertaa toimikin, kun liottelin sellasen satsin mukilliseen, joka olis oikeesti pitäny riittää kokonaiseen pannulliseen :D. Simahdin kahdeksalta illalla sohvalle ja olin ihan innoissani, että nyt löyty tee, joka tepsii, mutta kai sitä sitten alkoi liikaa odotella, että "jokos mää kohta nukahdan", kun ei enää tapahtunutkaan mitään 🙂

      Lämpimiä ajatuksia täältä kans toivottelee toinen velourpöksyilijä <3. (Mulla on sellaset vispipuuron punaset, jotka on jo ihan kiiltävät pehvasta ja polvista :D))

    • Ei vitsi Annukka, näen jo ne sun kiiltävät pöksyt sieluni silmissä. Mullakin on sellaisia, ei nyt hyviä ja joustavia pois heitetä, viis siitä, että kiiltää glitteröintihän on in sitäpaitsi. 😉

      Aaa kyllä sun täytyy uskoa siihen teehen, ei siitä muuten tule mitään tai sitten ostaa sitä Sleepy Time extraa, josta olin aivan kuukahduksissa vielä seuraavana päivänäkin…

      Jos oikein odottaa ja manaa, että tule uni, tule, ei se tule vaikka ottaisi minkä vietävän tropin.

      Kirja kouraan hiljaisuus tee ja pääkoppa vapaa muista ajatuksista, uni tulee kyllä. Uni on siitä katala, että jos se uupuu, sen uupumisesta tulee kierre…

      Hyviä unia ja kokeile Sleepy Time Extraa?

      Tiia

  • Tuo kirja on sellainen, mitä olen miettinyt, mutten ole vielä sitä hankkinut. On tuo Liuksen keskimmäinen haka työn alla vielä

    • Ai tämä kirja on sulla mietinnässä. Tuntuu kyllä hyvältä, katsotaan miten juoni etenee. Tykkään kovasti tämän tyylisistä kirjoista. Tosin hieman petyin kun joskus luin, että Dan Brown oli kirjoittanut Da Vinci koodin huomattavasti myöhemmin, kuin eräs muistaakseni eräs Tanskalainen kirjailija>kirja löytyy hyllystä, en jaksa mennä kaivelemaan, oi laiskuus. Niissä oli niin paljon samaa, että tietty Dan oli sieltä kammennut ideoita.

      Palaillaan tähän ja toivotaan, että tämä on jotain aivan uutta. 🙂

      Aurinkoa päivääsi Viltsu. <3

      Tiia

    • Poiketen Tiian kirjasta,Viltsun luennassa oleva Liuksen Haka on ihan huippu,suosittelen. 🙂
      Minä jaksan iltaisin just sen 5sivua lukea ja nukahdan,uniteelle ei vielä tarvetta. 🙂

    • Ei hitsi toi Haka pitää lukea. Mieskin tykkää hulluna Suomalaisista kirjoista. Kiitos Viltsu ja Tanja loistavasta vinkistä. Tämä kirja otetaan top 10 luentalistalle pian!

      Ne on Tanja ne maagiset viisi sivua iltaisin, sitten alkaan nukahtelu ja pään nytkintä ja sitä on kovasti muka lukevinaan jotain. 😉

      Kivaa päivää sinulle. Jos näet Viron kaduilla ison kaakattavan naislauman, se on sitten me ja lauantaina tapahtuu. 😉

      Lämpimiä ajatuksia täältä. <3

      Tiia

    • Suosittelen Liuksen koko tuotantoa järjestyksessä,tuppaa aina ns.edelliseen viittaamaan paljonkin.Voe akkalauma,muuten tulisin ihan mielenkiinnosta paikalle mutta Suomi kutsuu huomenna minua viikoksi. 🙂 Kommentoinnit hieman laahaa perässä kun ei ole taas ehtinyt mutta kaikki kyllä luen kun ehdin.Aurinkoista viikkoa ja iloista reissua. 🙂

    • Miten ihmeessä meillä tämä Liuksen tuotanto jäänyt ihan lukematta. Nyt olen kyllä ihan ymmälläni, kun tuo ukko tahkoo kaiken suomalaisen tuotannon. Tämä vinkki on nyt vinkkiykkösenä.

      No huh on se hyvä, että olet eri maassa kun tullaan…. 😉 Ei vaiskaan, herkutellaan, käydään kynsi-ja jalkahoidoissa ja nautitaan hyvästä juomasta, ruuasta ja seurasta. Olemme aika sävyisä joukko vaikka iltaa kohden desibelit saattaa hieman kasvaa. .:)

      Kiitollinen, että jaksat lukea ja että jaksat niin kovin usein kommentoida. <3 Nauti kovasti Suomilomasta ja kiitos sinulle myös mukavaa reissua tänne. ::)

      Tiia

  • Hyvä Tiia! Mietis minua, kun aloitan iltaisin noin klo 22 lukemaan;) No, nyt olen kyllä muutaman kerran mennyt Hyvän aviomiehen kanssa vuoteeseen jo klo 19! Muista lukea Hyvä aviomies.

    Olisi aivan kauheaa, jos joku tärkeä puskisi ovesta sisälle ja näkisi minut kotivermeissäni: Kaikkein mukavinta pitää olla päällä ja usein vielä vaaleanpunaiset Reinot jalassa tai pinkit villasukat.

    Lukeminen vie mennessään, usko poi!

    • Sulla onkin Leena niin hurjaa menoa, etten tajuakaan. Huh ja uh. Mutta kyllä se on niin totta, että hyvä kirja aina vie, eikä sitten muuhun pysty. Siinä jää telsusarjat ihan kakkoseksi.

      Luulen että näytät oikein naiselliselta AinoReinoissa ja pinkeissä villasukissa. Mutta tiedän tunteen. Vein äsken lapsen jumppaan, hänkin oli pinkissä t-paidassa ja sorteissa ja minulla nämä pinkit velourvermeet ja vielä vaaleanpunaiset talvicrocsit! Sieltä sitten eräs poika huuteli "olettepa te pinkeissä tänään". Hih pinkki on kyllä kiva tehosteväri, mutta tänään on kyllä koko asu päällä. 😉 Näyttää aika huimalta keski-ikäisellä varmaan.

      Enpä ole lukenut Hyvää aviomiestäkään. Onneksi nämä teidän vinkit jää tänne tai kohta pitää kirjata ylös, että kaiken muistan.

      Kohta tartun kirjaan ja toivon etten nukahda. 😉

      Lämpimiä ajatuksia täältä. <3

      Tiia

    • Se on juuri niin, kun on kovin hektistä on todella vaikeaa rauhoittua kirjan ääreen. Ja muutenkin se aika on revittävä jostain. Toisaalta omalla kohdalla kun oikein hyvä kirja osuu kohdille, se ei katso aikaa eikä paikkaa. Kirjoja lukiessa täytyy olla jotenkin hyvä fiilis. Sulle sellaisia hetkiä toivotan. 😊

      Ihanaa iltaa toivottelee Tiia

    • Hienoja lukukokemuksia! Kiva kuulla arviosi Einsteinin koodista, itselle ihan vieraasta kirjasta. Sitä odotan.
      Ja omia lukukokemuksiani harrastan harmaissa collegehousuissa. Mutta kirja ei sitten olekaan harmaa vaan kuin vaaleanpunaista shampanjaa… Helena Petäistön Pariisi, Versailles, Giverny.
      Kirjat avaavat niin paljon ovia!

    • Hei Tuulia <3

      Einstein koodi vaikuttaa todella hyvältä, kun pääsin taasen sen kynnyksen yli, että kirja ei ole kuvattu minämuodossa, minä kun niin tykkään lukea kirjaa olemalla henkilön pään sisällä.

      Eli kyllä se tänne paukahtaa se kirja-arvostelu ja lisääkin pukkaa toivoakseni. Toivottavasti en ole liian hidas etana näissä touhuissani.

      Yes kyllä sitä pitää olla omat lököpöksyt kirjoille, sellaiset maailman mukavimmat. 🙂 Haluaisin lukea tuon Helena Petäistön kirjan, kivaahan se olisi matkata Pariisiin kirjan matkassa. 🙂

      Ihanaa viikonloppua sinulle. <3

      Tiia

Vastaa käyttäjälle Tiia Koivusalo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud