Tiian lukunurkka, Nainen ja Häpeä Elina Reenkola ja ”äiti kasvaako sinulle parta?”

Kuskasin tyttöjä eilen askartelukerhoon ja takapenkillä kävi mielenkiintoinen porina. Lopulta kysymysten tulva liitti tämän äidinkin keskusteluun hieman hämmentyneenä mukaan.


Sofia kysyi ”äiti onko sinulla parta”, no arvaatte vaan millä tavoin mieli laukkaa moisen kysymyksen tulvahtaessa ilmoille, pohdin mielessäni apua onko minulla pitkiä kiekuraisia karvoja paikoissa, joita en ole itse huomannut… Vastasin kaiketi aika epäluotettavalla äänellä ”ei tietääkseni, öööh kenties joitain haituvia”, koska kyselytulva jatkui jo tykityksen muodossa. ”Mutta äiti kasvaako sinulle parta?”. 


Vastailin taas jo parrankasvuun itsekin uskoen, ”voipa hyvin kasvaakin, mutta sitten äiti ottaa sellaista lääkettä, joka lopettaa parrankasvun”. Tytöt jatkoivat kyselyjä, koska eivät aivan tyytyväisiä olleet vieläkään lopputulemaan. ”Mitä äiti sitten teet, kun sinulla on se parta?” Tuo oli kyllä jo niin vaikea kysymys, että siihen en enää oikein osannut vastata. Vastasin sitten vain ”kävelisin nolona kaupungilla”. Siihen tytöt järkyttyneenä yhteen ääneen kiekaisivat ”kävelisitkö äiti parran kanssa kaupungilla, eikö sinua hävettäisi?!”


Toki eilinen keskustelu aiheutti sen, että nyt täällä pälyilen orastavaa parrankasvua ja kyllä vaan pientä vaaleaa hahtuvaa on havaittavissa, sellaista joka ei ole pelkkää ihokarvaa, kyllä vaan parran alkuhan siellä odottaa  muodonmuutostaan, muuttuen tummaksi jouheksi, leijonanharjaksi. Mietin myös tähänkö tytöt viittasivat partakeskustelulla, ovat huolissaan häpeällisestä parrakkaasta äidistä?!


Tästä sain aasinsillan myös tällä hetkellä lukemaani kirjaan. Elina Reenkolan Nainen ja Häpeä. (Anteeksi Einstein-Koodi, olet mielettömän viihdyttävä kirja, mutta sitten tulee näitä kirjoja eteen, jotka kutsuu lukemaan) 


Nainen selin alastomana, häpeillen itseään.





Elina Reenkola kartoittaa kirjassaan häpeän eri ulottuvuuksia, syitä ja ilmenemismuotoja sekä avaa syiden selvittelyillä, miten edetä itsensä hyväksymisen tiellä. Täytyy tähän todeta, että tuolla tiellä olen kulkenut jo pitkän ja kivisen matkan. Tämä kirja tulisi antaa nuorelle naiselle avuksi ja tueksi elämän tiellä. Tästä voisi olla suuresti apua ja tämä voisi olla kirja johon nainen voisi aina palata tarvitessaan tukea häpeän tunteiden käsittelyyn. Elina Reenkola kirjoittaa asioista, jotka minä keski-ikäinen olen jo pitkälti joutunut käsittelemään, jotta olisin säilynyt tervejärkisenä naisena. 🙂 Kirja saa kuitenkin havaitsemaan kuinka pitkän matkan olen jo käynyt sieluni tutkiskelussa ja kuinka onnekas matka ikääntyminen on. Etten haluaisi enää olla kipuileva nuori. On tarkoituskin miksi nuoret ovat kauniita, koska ovat nuoria, kaikki energia menee muihin asioihin. Ja murehtivat silti ulkoista olemustaan, vaikka kuinka kauniita olisivatkin. On vapauttavaa olla tämän ikäinen ja antaa itselleen armoa.


Olen kiitollinen tästä kirjasta ja annan tämän aikuiselle tyttärelle. <3



Suosittelen Elina Reenkolan kirjaa kaikille naisille, mutta kirja voisi olla hieno lahja äidiltä tyttärelle. <3 <3


Elina Reenkolan kirjassa käsitellään Häpeää hyvin monelta kantilta ja sieltä on helppoa löytää itsensä, monestakin kohdasta.. Löytyy se lapsuuden nuori  nainen, löytyy myös tämä aikuinen nainen. Tässä aikuisessa naisessa on se ero, että tunteita ja pelkoja osaa jo käsitellä, nuorena ei osannut, kipuilu ja hapuilu oli selviytymistä. Tunnistin itseni mm.Ujoksi ja myös huonoksi, mutta näihin en mene tässä niin syvälle, niistä vastikään kirjoitinkin liittyen Helsingin Sanomien juttuun, ”oikesti olen Huono”. 


Ohessa linkki aiempaan postaukseen, joka sai aikaan paljon keskustelua myös kommenttipuolella. 


https://minakokeski-ikainen.blogspot.fi/2014/09/hesarin-juttu-oikeasti-olen-huono-ja.html


Kirjaa suosittelen myös kaikille, jotka ovat eläneet narsistisen ihmisen varjossa tai narsistisen vanhemman ikeen alla. Elina Reenkola on psykoanalyytikko ja hän kirjoittaa maanläheisesti ja maallikolle ymmärrettävästi ensin selittäen häpeän eri muotoja ja aina jokaisen luvun lopuksi hän astuu vahvemmin psykoanalyytikon rooliin ja analysoi syitä näihin häpeän eri muotoihin.


Pidin kirjasta paljon, vaikka sohaisi tiettyjä kipupisteitäkin. Ja annan ilmoille yhden toiveen, tämä kirja olisi hyvä löytää jo naiseuden alkuvaiheessa, tästä kirjasta kipuileva nuori nainen voisi saada suuresti apua. Kirjan punainen lanka, kunpa ihminen näkisi itsensä sellaisena kuin on, eikä eri kipupisteiden ja häpeän kautta vääristyneen version itsestään. Rakasta itseäsi. <3






*Blogiyhteistyö Minervakustannuksen kanssa. 


Ohessa pari linkkiä, jotta saatte lisätietoja kirjasta 


 https://www.hs.fi/elama/a1408507799365


https://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1102



13 thoughts on “Tiian lukunurkka, Nainen ja Häpeä Elina Reenkola ja ”äiti kasvaako sinulle parta?””

  • Sori Tiia, kun tää ei nyt liity tavallaan ollenkaan aiheeseen, mutta mulle tuli tosta äidistä ja parrasta mieleen muun uimahallireissu.
    Suihkuhuoneessa oli mun lisäksi pieni poika äitinsä kanssa. Poika oli omassa suihkussaan ja tuijotti äitiään herkeämättä ja jotenkin ihailevasti ja lopulta sanoi haikealla äänellä, että "Äiti sit kun mää oon iso, niin haluaisin kanssa tommoset karvapöksyt" 😀
    Ihana <3

    • Kyllä tämä nyt todellakin sopii tähän. Ihana <3 Karvapöksyt, voi ei. 🙂 Lapset ovat niin mainiota ja minähän neuroottisena eilen mietin, että lapset ovat nähneet mulla partakarvoja, koska alkoivat pommittamaan asialla. 😉

      Kivaa päivää ihanalle Annukalle. <3

      Tiia

  • Tuo kirja voisi ollakin hyvä minunkin lukea. Jotenkin välillä itsetunto temppuilee, vaikkei pitäisi olla edes syytä. Sairauteni vaan vie itsetuntoanikin alamäkeen. Taistelua riittää vastaan pistäessä. Kiitos vinkistä.

    • Kyllä vaan kirja antaa voimaa ja vielä puhuu järkeä lukijalle. Se juuri kirjassa parasta. Joskus joku ilmeinen asia tulee nähdä mustaa valkoisella. Minä olen analysoinut omaa pääkoppaa ja kroppaa ja kaikkea vuosikaudet ja sillä tavalla kirja ei tuonut niin uusia puolia, kuin sen että on todella hyvä kirja ja tämä kirjavinkki tulee jakaa. Jotta on mahdollisuus lukea ja saada sitä kautta voimaa.

      Sairautesi varmasti vie alhoon ja me naiset muutenkin kieputtelemme mielessä todella paljon asioita. Ja elämä on kuin vuoristorataa, kiitos hormonien.

      Joten suosittelen lämpimästi kyseistä kirjaa ja voimia täältä sinulle. <3

      Halausterkuin Tiia

  • Pitääpä laittaa tämäkin kirja kirjastoon varaukseen.
    Tiian kirjanurkkaus on positiivinen juttu.peukutus tästä. 🙂

    • Tanja, hei mutta kiitos. Olen vielä hieman huuli pyöreänä miten kirjanurkan toteutan. Nyt luen Minervakustannuksen kirjoja ja heidän kanssaan onkin tuo bloiyhteistyö. Muut kustantamot eivät minua huolineet. Karisto vastasi ystävällisesti, että käyttävät vain kirjabloggareita, muut kustantamot eivät vastanneet. Mutta kirjoja piisaa omasta takaa, joten mietin tässä, että lähdenkö postaamaan muista kirjoistakin. 🙂

      Nyt kuitenkin aika kuluu mukavasti Minervakustannuksen kirjojen parissa ja heille olen kiitollinen etteivät olleet epäluuloisia ja ottivat huomaansa. Ja jälleen kerran kiitos Leena Lumelle että puhui minun puolesta.

      Kivaa jos tykkäät, ilahduttaa kovasti. <3

      Kaunista iltaa sinulle ihana Tanja.

      Tiia

  • Elina Reenkola on kiinnostava kirjoittaja ja tämäkin kirja on tärkeä. Myös Nainen ja viha kiehtoo, sillä se aihehan on miltei tabu.

    • Leena se täytyy ehdottomasti lukea myös. Tämä kirja oli hieman sellainen, että olen niin valtavasti itse analysoinyt ja myös eri opusten kautta, kun on eteen sattunut. Kirja oli siis todella erinomainen, mutta olen kulkenut jo hieman tuon oman polkuni. Mutta nainen ja viha kiehtoo todella, koska pidän aina mölyt mahassa ja aina joskus tekisi niin mieli sanoa aika monellekin suoraan ja varmasti myös heidän minulle. 🙂

      Eli tämä aihe ja tuo kirja olisi minulle täysosuma. 🙂

      Kiitos vinkistä. 🙂

      Ihanaa iltaa toivottelee Tiia Parrakas 😉

  • Kiitos kirjavinkistä Tiia! Tässä kohtaa saatan ottaa vinkistä vaarin, vaarista vinkin meinasin ekana laittaa, heh.

    • Eipä kestä ja minun tarvitsee lukea tuo Nainen ja viha. Kohta pääse padot valloilleen, ei vaiskaan. 🙂 Kiitos Maarit. <3

      Hyvää yötä <3

      Tiia

  • Hei,
    minäkin olen lukenut tuon nainen ja häpeä kirjan, vaikka olenkin mies.
    terveisin
    Pauli

Vastaa käyttäjälle Viltsu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud