Perusmaanantai ja L’oreal kynsilakka-arvontamuistutus,

Heissan kaikki. Tänään viimeistä kauneuspäivää viedään. Kivaa on ollut ja hirmu mielenkiintoista, mutta enhän minä ole mikään kauneusbloggaaja eli varsin omintakeisella tyylillä on menty. Hehee. Mutta kosmetiikka on toki jokapäiväinen osa naiseutta ja tärkeä sellainen. Eritoten kun ikää pukkaa, kroppa kokee hidasta konkurssia ja naamaan tarvitsee valjastaa oikeat aseet.

Halusin tähän aamuun kuitenkin heti rykäistä arvontamuistutuksen, nuo jenkeistä tuodut kaksi L’OREALIN kynsilakkaa ovat arvottavina ja tänään viimeinen päivä osallistua. Odotan meinaan postineitiä, että toisiko tänään kosmetiikkatuotteen, jota olen käyttänyt sata vuotta vai joudunko ottamaan suunnitelma B:n käyttöön, erinomainen tuote sekin. Eli kosmetiikkaviikon viimeinen postaus on kyllä tulossa, mutta saattaapi mennä iltaan.


OHESSA ALLA LINKKI KYNSILAKKA-ARVONTAAN, VIIMEINEN PÄIVÄ AIKAA OSALLISTUA!

Viikko sitten rantauduimme Friscosta ja unirytmit ovat olleet aivan pepullaan. On ollut erittäin turvallista postailla kosmetiikkatuotteiden äärellä, kun pää on lyönyt tyhjää. Eli tälläinenkin salainen jekku kosmetiikkaviikon ajoittamiseen sisältyy. Turvallisilla vesillä olen tarkoituksenmukaisesti seilannut ja ties miten laveasti olisin lähtenyt univelkaisena täällä rönsyämään tai avautunut kuin Leelian Lepotuolissa. Sillä todella väsyneenä sitä joko on todellakin jetsulleen oma itsensä ja sisin pulppuaa varkain esille tai sitten sitä ei ole lainkaan oma itsensä ja tulee sönkötettyä jotain vallan typerää.

Jotenkin on viime viikosta suoriuduttu ja lapsetkin saaneet ruokaa kitusiinsa ja koira lenkitystä.

Iloista päivää kaikille ja peukut pystyyn, että saisin kosmetiikkaviikon viimeiseen postaukseen ikisuosikkini!
Päätin että nyt alkaa Jouluhöyry!


12 thoughts on “Perusmaanantai ja L’oreal kynsilakka-arvontamuistutus,”

  • Kyllähän se palautuminen matkasta vie aikansa. Ajattele, itse yhä toivun matkan aiheuttamista kivuista päästäkseni normaaliin omaan tilaani. Huoh. Mutta se väsymys ja sössötys itselläni lähti pois vasta parin viikon jälkeen. Hassua, vaikka sama aikavyöhykekin oli. Se on tuo matkustelu, kun kaikki on niin erilaista ja loppupelissä uuvuttavaa. Sinulla se matkustaminenkin oli niin paljon pitempään ja heräämiset ja aikataulut ja ties mitä. On se vaan kiva olla matkoilla, mutta kiva myös olla kotona. 🙂

    • Näin just Viltsu, koti viime kädessä paras paikka. Reissut sekä virkistää että väsyttää. Nuorempana ei väsyttänyt kyllä mikään nyt pitää palautua kaikesta!

      Sinulla kroppa joutunut koville, eri asentoihin ihan mutkalle taipumaan. Siinä on palautumista koitoksen jälkeen vaikka sielu olisi kuinka virkistynyt. <3

      Mutta onpahan mitä pahoina päivinä muistella. <3

  • Jouluhöyry. 😀 Mulla odottelee tossa pino joulukortteja kirjoittamista, itse en sentään ole askarrellut, kun se ei ikinä ole oikein ollut mun juttu, mutta hatunnosto niille, jotka niin tekevät. Niissä korteissa on aina tiettyä lämpöä ja tunnetta. Itsekin välttelen noita markettien kortteja ja ostan/tilaan omani joltain pikkufirmoilta, jotta ne kortit olisivat edes vähän enemmän spesiaaleja. 😉

    • Hatunnosto siitä että kortit jo siinä vieressä. Kyllä vaan askarrellut ovat jotain aivan erityistä. Niihin käytetty aikaa ja ajatusta ja kosolti joulumieltä. <3

      Ja kyllä kauniit persoonalliset kortit kaupassakin hivelee mieltä. <3

      Tunnelmallisia joulukorttihetkiä sinulle Jonna. <3

  • Olikohan se Leena Lumi, joka totesi, että sinä menet ohituskaistalla ohi. Totta puhui, minä kun ajelen täällä 60 km tunnissa niin sinä porhallat ohi 120 laudassa. Eli sinulla ehtii tulla kolme- neljä postausta, kun minä vielä harkitsen ensimmäistäkin.
    Ja jos näitä jetlagissa kirjoitat niin hyvin kirjoitat, mitähän sitten kun jetlagit on selätetty 🙂
    Ja nyt sinä aloitat vielä Jouluhöyryn! Anna mennä vaan, ystäväiseni!

    • Tuulia apuva! No ilmankos Latviassa autokoulun opettaja kutsui aina "Schumacheriksi". Voi mahoton. Ei omasta perspektiivistä ole mahdoton tahti, hih ihan vallan normimeininki. En myöskään pidä itseäni kovin vauhdikkaana. Lehmän hermot kuulemma ulospäin, mutta totta sisällä kiehuu.

      No teillä/sinulla tulee niin laatua ja upeita kuvia ja se syntyy rauhallisemmalla otteella. Minulla tälläistä sillisalaattia, mutta minkäs itselleen tekee.

      Tänään ollut kiirus ja mies puuhaa gradua, sellaisen energiapaukku-ukkoni päätti vielä harjoittaa ennen 50v. Niin minähän täällä uhan poksahdan kun en pääse ajatuksiani ulos koneelle kirjoittamaan.

      Joulua on fiilistelty vasta ajatuksen tasolla, mutta hirmuisesti tekee glögiä mieli.

      Ihanaa ja tunnelmallista viikkoa Tuulia yhveli. <3

  • Toivottavasti jetlag alkaa pikku hiljaa heiketä, hyvin olet jaksanut kirjoitella siitä huolimatta. Kivaa maanantai-iltaa!

  • Hiljakseen unimieli hilautuu Suomiaikaan. Mutta aikamoinen rasti. Ei nuorempana haitannut valvomiset mihinkään suuntaa. No nykyään täytyy aina muistaa himmata.
    Tunnelmallista ja ihanaa viikkoa sinulle Belladonna. <3

Vastaa käyttäjälle Tuula's life Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud