Tiian asut 1968-2014, hääkuvapaljastuksia, ukkokin näkyy!

Tiian asut 1968-2014, hääkuvapaljastuksia, ukkokin näkyy!
1960-luku


Tädin kanssa ylhäällä ja äidin kanssa alhaalla. Aina mummin kutomissa vaatteissa. Tädin kanssa olemme läheisiä kuin paita ja peppu.


1970-luku ja lapsuuden lempipaita, joka värikkäiden kukkien avulla karkoitti kyykäärmeet.







1970-luku


Taisi olla ensimmäiset ja viimeiset kutomiset tädin kanssa kuvassa. Osa kuvista Sipoon mökiltä ja loput lapsuuden kodista Töölöstä.
1980-luku


Permis ja permis ja koko naaman peittävät rillit. Mummin kutomassa valkoisessa lempineuleessa. Yo-mekkoa käytin paljon, silloin oli hienot harmaat raidat hiuksissa, miksi nykyään pisun väriset kellertävät. Pankkineidit lähtivät bilettämään, voi pyhät pyssyt noita hiuksia…
1990-luku


Pyöräilyhousut olivat tosi in, siksi niiden uusi tuleminen vei suorastaan yöunet.. Merimiesraitaa, mokkaliiviä, Lacoste, kirjekuorilaukkuja. Vyölaukkua ei silloin eikä ikinä.
1990-luku rennommin


Repaleiset farkkusortsit siis tosi cool,  hyvä ettei kannikat näkyneet… Farkkua kaikissa muodoissa ja yo-mekko aina vappuna.


2000-luku


Silitettävät paitapuserot, pooloneuleet, villakangastakit, kynämekot, pitkät farkkumekot, helmet ja kittanat t-paidat.





2003
Häät Riiassa, Latviassa.


Hääpuku kuvastaa hyvin aina kutakin aikakautta. Oli selvä visio, että erittäin yksinkertainen, joka kestää aikaa. Glorian kannessa oli tuolloin Rilsin juhlamekko ja kyseinen mekko kolahti heti. Kokeilin toki kaiken maailman hörhelömekkoja kokeilun ilosta, mutta yksinkertaisuus ratkaisi. Kyseinen mekko oli mustana Laura Malmivaaralla Linnan juhlissa. Oli jännä nähdä ”hääpuku” mustana. Mekkohan ei hyvin pian enää mahtunut, tulin pian raskaaksi, enkä koskaan sen jälkeen ole mekkoon enää sopinut. 🙁
2003


Siviilivihkiminen Helsingin maistraatissa.


Musta kotelomekko ja anopilta saatu Marja Kurjen huivi. Tyyli vielä hyvin pankkineitijämähtänyt.
2000-luku


Edelleen jäykkis paitapuseroa, järkky muoviklipsi hiuksissa vaikka bilettämään menossa. Luontokuvassa jo vauva masussa. Unikkokassit myyty vuosia sitten kirpparilla, niitä oli joka väriä. Tyyli alkaa muistuttaa omaa rennompaa tyyliä, uskallusta jo leikitellä. Häämatka Roomassa Superman paita ja alhaalla vasemmalla Supergirl. Aina ei tarvitse olla niin vakava.
2010-


Raitaa, raitaa ja raitaa. Ette usko miten paljon vaatekaapista löytyy eri värisillä raidoilla varustettuja mekkoja, neuleita ja paitoja. Mukavuus eli järkipukeutuminen astunut elämään. Viis enää siitä mitä muut ajattelee, naama/vartalokonkurssi tekeillä ja haluan lahota mukavissa releissä. Villasukat aina leffassa ja jos et halua näyttäytyä kummajaisen seurassa, pakene kun näet punaiset paljetti Uggit. It’s grazy Christmas Lady. 
Tyylini aika pitkälle, kotelomekko jos pitää näyttää naamaansa jossain, laukku saa olla hauska, muuten palaisin kurinalaiseen pankkiaikaan. Mekkoja, neuletakkeja ja kotona villashaali on paras ystävä.



Silmäpussit olleet aina matkassa ja siksi pienenä kutsuttiin isojen hampaiden ja pussukoiden takia pussirotaksi…


Pussirotta jota pussittaa nykyään joka paikasta ja jonka päivän asu on velourasu ja kesällä trikooasu kiittää, että jaksoitte Tiian matkassa, joka pukeutuu kyllä jos täytyy, mutta muutoin mukavuus menee kaiken edelle. Röllöt vaatii sen. 🙂


Tämä koko postaus tehty älyluurilla, joten en tiedä miten kuvat ja fontit teille näyttäytyy. Mutta sehän on selvästi Tiian tyyli eli tyylien sekamelska. 

Loppukevennyksenä polttarikuvat, isä vasemmalla tuli satamaan vastaan. (Polttarit Virossa, asuimme Latviassa, siksi isäkin halusi nähdä:)


 Kuva jotenkin liikkis. <3


Vuosimalli -68 kiittää ja kuittaa.



116 thoughts on “Tiian asut 1968-2014, hääkuvapaljastuksia, ukkokin näkyy!”

  • Ihana postaus ja oot kyllä kaunis!!! Ennen ja nyt! <3 Eihän meistä kukaan pysy entisellään… teinityttönä (onneksi) :))
    Oikein ihanaa lauantai-iltaa!

    • Hehee ja hohoo, hih ja heh, 20kg on pläjähtänyt hääpukukuvasta. 😉 Mutta kiitos, yritän nyt koittaa olla keksimättä kaiken maailman vikoja tapani mukaan ja vaan kiittää kauniisti. Miksi sitä kaikkina noin aikakausina kipuilin, olin epävarma ja tyytymätön, kuten tänä päivänä. Varmaan taas 10-vuoden päästä tästä tuumin, että oi kun olin nuori. Näin se menee. 🙂

      lloista viikonloppua Marru. <3

  • Ihana postaus. Koitin itsekin etsiä valokuvia itsestäni, mutta ihan pikkulapsikuvia löytyy kasapäin, mutta esim murrosiän kuvat lähinnä kilpatanssi kuvia, noooh koska eihän mun elämässä juurikaan muuta silloin ollut – Tanssi oli koko elämä 🙂
    oot tosi kaunis, ja aivan piti tarkistaa että onko uudemmat kuvat tosiaankin niin uusia,oot kyllä todella nuorekas.
    ps. Kääk mullakin salikamppeet ja vyölaukku ja saliverkkaritkin oli pakko olla David merkkiset – huh huh 😀

    • Jaana olisi ihanaa nähdä niitä kilpatanssikuvia, ovat varmasti todella hienoja. <3 No kyllä tuosta hääkuvasta on tullut 20kg ja joka aamu katsoo peilistä aina vaan väsyneemmän näköinen nainen. Raitamekkokuvat ovat tältä syksyltä ja kotelomekkokuva vuoden takaa kesältä. Mutta koko ajan kiihtyy varisemisen tahti.

      Hihii salikamppeet ja vyölaukku olivat totisesti suurinta muotia ja silloin vaatteiden merkit olivat todella tärkeitä. Nykyään miltei viileintä olla merkitön. 🙂

      Iloista viikonloppua ja kuvia peliin! <3

    • Heli kyllä aikamoisia hiustötteröitä joskus oli, hauskaa niitä oli itsekin katsella. 🙂 Voi jösses. 🙂

      Kiitos kaunis kehuista, en nyt ala vastaan tapani mukaan väittämään vaan kiitän kauniisti. Yritän opetella sitä. 😉

      Iloista viikonloppua Heli. <3

  • Voi mikä ihana nainen. Jännä oli huomata, että sieltä 2000-luvulta alkoi kuoriutumaan se mikä olet nyt. Kaunis olet kun kedonkukka.

    • Kyllä vaan aika jännää nähdä miten virallisesti ja vanhahtavasti sitä nuorena pukeuduin ja nyt hieman päinvastoin. Kertooko se siitä, että aina jokin kriisi päällä, hehee. 🙂

      Kiitos kaunis kauniista vertaiskuvasta. Koskaan en ole oloani kukkaseksi tuntenut, mutta kyllähän se lämmittää kun kukaksi kutsutaan. 🙂

      Iloista viikonloppua Maiju. <3

  • Ihana postausidea ja ihana olet. Oikea kaunotar suomi-neito blodissa tukassasi. Kyllä huvittaa, kun katsoo noita kuvia, että samanlaisia löytyis täältäkin. Kaikkeen sitä aina on muodissa hurahtanut, mutta silloin oli aina niin tohkeissaan!

    • No kuules nyt niitä vaan blogiin laittamaan, olisipa ihanaa nähdä kuvia. Tämä idea nyt hieman karkasi käsistä ja päätin tehdä kollaasit, enkä kymmentä lempiasua. Ei sellaisia minulla ole, kaikki vaatteet ovat lentäneet romukoppaan enkä niitä muistele. 🙂 Vaikka olen jotenkin aina pukeutunut, niin vaatteisiin en ole koskaan kiintynyt. Kenties joihinkin laukkuihin sentään. 🙂

      Hih ja aivan niin kyllä kaikkina aikakausina aina tyyleihin hurahtanut, milloin ollut farkkujen lahje leveä tai pilli, hih.

      Hehee ja en ole aito blondi, ties vaikka tänä päivänä jo harmaahapsi. Hieman sellainen maantienharmaa joka vetää punaiseksi. 🙂

      Iloista viikonloppua Mysterious M. <3

  • Voi tuli muistot mieleen,kun katseli muotia erivuosikymmeniltä. Ihana postaus. Anne

    • Hih kiitos. Kivaa kun tulit aikamatkan kyytiin ja pääsit muistelemaan omiaki muodin hih huippuhetkiä. Varmaan aika monilla permis ainakin jossain vaiheessa oli ja olkatoppaukset.

      Iloista viikonloppua Anne. <3

    • Kiitos kovasti. <3

      Mokkaliivi tuollaisella pyöreäaukkoisella t-paidalla, voi hurja! Ja pankkineitityyli oli kyllä nuorelle tytölle jotenkin vanhahta, mutta sitä oli mukamas niin tyylikäs. 🙂

      Iloista viikonloppua. <3

    • Hih Marika, oliko sulla tötterötukkaa tai permistä? Ja kiitos kovasti kehuista, täällä nieleskelen etten ala inttää tapani mukaan vastaan. Miksi suominainen on opetettu menemään lukkoon kehuista ja ei edes usko niitä. On vaikeaa olla nainen. 😉

      Iloista viikonloppua. <3

    • Hih sitä on joskus ollut nuori. 🙂 Kiitos kaunis, täällä jo jankutan, etten jankuta vastaan vaan kiitän kauniisti. 🙂

      Iloista viikonloppua. <3

  • Tämä oli kyllä ihana postaus! Ja kyllä olet kaunis – joka iässä <3
    Ja hienosti tässä myös näkyy se, että ikä tuo varmuutta olla oma itsensä!
    Kivaa lauantai-iltaa sinulle, Tiia ihaNainen <3 <3 <3

    • Hih jetsulleen niin. Uggit vaan ja villasukat, ne on varpaille mukavat.. Ei enää korkosaappaita tai tiukkaa villakangastakkia päälle, jos lähden vaikka stadiin pyörimään. <3 Joskus on tietenkin kiva pukeutua kauniisti, mutta koko ajan vähemmän, sillä röllöjäkin on enemmän. 😉

      Iloista viikonloppua ihana Lady ja kiitos kaunis kauniista sanoista. <3

  • Super ihana postaus ja mielettömän ihania elämänmakuisia kuvia! Kaunis nainen olet kyllä. <3

    • Siinä sitä elämää on kerrakseen kohta 50-vuoden verran. 🙂 Kiitos kaunis kauniista sanoista ihana Johanna ja iloista viikonloppua! <3

  • Hihii, mäkin olin pankkineiti 80-luvulla, pakko olla sukkikset kesähelteellä ja sitä rataa;)

    • Joo voi jösses, vihaan sukkiksia tänä päivänä, naisten kiduslaite. Silloin tuli pidettyä alvariinsa, hih kuten kuvista näkee. Olen kyllä niin elänyt tuon sukkisvaiheen ja pankkilookin. 🙂 Niin mahtavaa kuulla muiden samanlaisista kokemuksista. Toivottavasti joku muukin tekee vastaavan postauksen. 🙂

  • Kiitos Tiia ihanasta postauksesta! Kaunis olet aina ollut ja edelleen olet. Tyyli on ollut aina ajanmukainen ja viime aikoina mukavuus ennen kaikkea – silti tyylisi on edelleen kiva ja nuorekas, kuka nyt viimeisten trendien mukaan aina jaksaisi mennäkään. Ikä tuo varmuutta pukeutumiseen ja hyvä niin. Minäkin btw rakastan raitoja ja raitapaitoja taitaa löytyä vähintään tusinan verran.

    Hääpukusi on todella kaunis, olit upea morsian. Toisaalta menit vasta 2003 naimisiin, olit silloin varmaan jo löytänyt tyylisi. Jos olisit ollut 90-luvun alun morsian, ehkä sieltä löytyisi jotain paljon raflaavampaa 🙂

    Nuo permanentit ja olkatoppaukset 😀 Ne löytyi minultakin tietysti. Lisäksi aina piti olla värikkäät muovikorvikset ja sukat ja vyö olivat tietty samaa väriä. Kesällä valkoiset housut ja pastellivärinen lacoste-teeppari olivat ihan kuuminta hottia. Muistin juuri yhden järkyn kuvan itsestäni pyöräilyhousuissa, jättiteepparissa ja "aerobic-sukissa" eli sellaisissa pitkävartisissa, jotka löysästi aseteltiin säärystimen tapaan. Kuvassa taitaa olla myös vyölaukku, huh 😀

    Kiitos Tiia tästä ja mukavaa lauantai-iltaa! <3

    Tiina

    • Kiitos Tiina ihanasta viestistä.

      No kuules jos olisin ollut 90-luvun morsian, niin häämekkona olisi ollut Prinsessa Diana kopio ja iso rusetti pepun päällä. Jetsulleen näin se olisi mennyt. Mutta meikäläisen on vasta myöhäisemmällä iällä mies huolinut ja tosiaan oma hyvin yksinkertainen tyyli löytynyt. Koruina esim.hääkuvassa vain korvikset. Nykyisinkään en käytä koruja lainkaan vaikka niitä kyllä on ja joskus tempaisen kun jaksan. Ja vaikka omistan blingit paljetti uggit punaisina, koko muun asun tulee olla yksinkertainen niiden kanssa.

      Eli pientä rohkeutta on tullut, mutta maltilla. 🙂 Korvikset muuten laitoin vasta noin 33-vuotiaana ja siksi, että laitoimme yhdessä tyttären kanssa ne ja olin tukena. 🙂

      Hih mutta kavereilla oli niitä muovisia isoja korviksia ja ne oli niin hottia, että. 🙂

      Haluaisin kyllä niin kovasti nähdä sinusta kuvan tuossa kuvailemassa asussasi ja vyölaukku kruunaa kokonaisuuden. Ne oli kuuminta hottia, en vaan ollut ihan muodin aallon harjalla, kun en ymmärtänyt niiden päälle. 🙂

      Joo ja Lacoste teeppari oli sellaine isohko ja kaulukset ylöspäin…

      Iloista iltaa Tiina ihanuus ja ihanaa kun tulit tänne ja oikein pilkästi ja lämpimästi kommentoimaan. <3

  • Permanentti ja pyöräilyhousut, apua. Minä niin muistan kummatkin. Varsinkaan permistä en halua takaisin eikä kyl ole ikävä housujakaan.
    Oi miten ihana sun hääpuku olikaan ja olet kyllä hurjan kaunis hääkuvissasi <3

    • Nanni toivon ettei permikset tule enää ikinä muotiin. Ehdottomasti kamalin tyylimokani noiden jättimäisten prillien kanssa. Ennen permistä oli samanlainen klassisen suora pitkä tukka ja sitten sekosin muodin hurmaan ja vetäisin tukkaani ziekurat. Apuva.

      Kiitos kovasti hääpukukehuista, se onkin ainoa vaate näistä kuvista, joihin edelleen olen tyytyväinen. 🙂 Ja kiitos kaunis kauniista sanoista. <3

      Ihanaa viikonloppua! <3

  • Voi apua. Ihanat kuvat! Olet kyllä aina ollut tosi kaunotar! Ollaan niin saman ikäisiä, että tyylit tunnistan hyvin. Vau mikä postaus. Olen ihan sanaton <3

    • Päätin repäistä. Tätä en olisi ikinä rohjennut tehdä blogin alussa, nyt on ihan hälläväliä meininki Että jos naurattaa, tai on jopa hieman minäkeskeistä laittaa omasta naamasta näin hirmuisesti kuvia ( vaivaa hieman se kyllä;) Mutta nyt laittaa täräytin ja voi johtua flunssahuuruista. 🙂

      Hih tämä oli kiva nostalgiamatka sulle sinänsä, koska ollaan vasta tutusttu. Toivon että joku kerta näytät sitte sinun kuviasi, koska olisi mahtavaa nähdä niitä 🙂

      Hih taisit mennä meikäläisen tötteröotsiksesta ja prilleistä sanattomaksi 😉

      Iloista viikonloppua Maarit ihanuus. <3

    • Hih kivaa jos miellytti ja kiitos kaunis kauniista sanoista ja en nyt väitä vastaan vaan kiitän kauniisti ja toivotan hyvää viikonloppua. <3

  • Todella ihana postaus. Tyylissä oli paljon tuttua 😉 Minäkin pidän kotelomekoista.
    Kaunis olit hääkuvissa ja kaunis yhä. Taidat olla ajatonta mallia :-))

    • Pidän kovasti 1960-luvun tyylisistä kotelomekoista ja myös kellohameista. 🙂 Sellaisesta naisellisesta tyylistä, tosin kotona rönttäilen velourpöksyissä ja trikoissa ja nytkin on eriväriset villasukat jaloissa. 🙂

      Hih kyllä minäkin tässä happanen ja tahti vaan kiihtyy ja nopeutuu, mutta kiitän kauniisti kauniista sanoista, ajaton malli kuulostaa aivan erityisen ihanalta. 🙂

      Ihanaa viikonloppua Jaana. <3

  • Ihan loistava postaus. 😀 Noista tiettyjen aikojen muotivaatteista tuli itsellekin ihan vilunväreitä. 😀 Aivan mielettömän ihana tuo kuva missä on musta mekko ja värikäs laukku. Kuvastaa jotenkin niin hyvin sua. <3

    • Voi vitsi miten hyvin sanottu "vilunväreitä" no totta totisesti juuri niitä En edes tiedä mistä aloittaisin ja mikä noista aiheuttaa eniten vilunväreitä. Kamala tuo 200-luvun pitkä farkkumekkokin arkisen punaisella t-paidalla vaikka ei toki vedä vertoja permikselle ja pyöräilyhousuilla jne. 🙂

      Se on kyllä jetsulleen mun tyyli kuvassa jonka mainitsit, sillä lailla tykkäänkin pukeutua. 🙂 Mutta jotain värikästä haluan harmassa asussa olevan eli tuossa se on laukku Tai tummansininen toppatakki ja housut ja paljetti uggit, hih. 🙂

      Ihanaa viikonloppua ja kiitos kivasta kommentista. <3

    • Hih 200-luvun siis 2000-luvun. Tämä postaus oli henkisesti kuluttava, sitä jotenkin laittoi aika paljon peliin ja taidan ottaa pulselääkkeen. 🙂

  • Tosi kiva postaus 🙂 Siskopuolellani oli 90-luvulla myös revityt farkkushortsit, mutta mitä olen kuvia nähnyt, niin ne shortsit olivat kyllä aivan liian lyhyet! 😀

    Rooma on kyllä ihana häämatkakohde :). Me vietimme syyskuussa 2013 häämatkaamme Roomassa ja se oli kyllä niin kaunis kaupunki <3

    • Juu no kyllä nuo minunkin farkkusortsit ovat kovin kovin lyhyet… Hui täytyy vain todeta. Aika hauskaa, että olette olleet tasan 10-vuotta meitä myöhemmin häämatkalla Roomassa. 🙂 10-vuotishääpää vietimmekin Lontoossa. 🙂 Rooma oli huikea, hieman se kuumuus silloin heinäkuussa vaivasi ja vei veroja muuten ihanalta reissulta. 🙂

      Iloista viikonloppua Laura. <3

  • Permis ja raidat myös minun päässäni. Jestas kun kauhea yhdistelmä. Tukka oli välillä niin huonossa kunnossa, että näytti ihan hiirenpesältä. Usko tai älä, vielä sekin tulee muotiin ja saadaan röyhistellä tyttärillemme, mullapas on ollut tuommoiset ��

    • Hih apua meinaatko, tulisiko se vielä… Ja voitaisiin tosiaan näyttää tyttärille, että äidit olivat kuulkaas näin muodikkaita. Tuo 90-luvun muoti on kenties ollut kaikkein kamalista kamalin.

      Sama juttu ihan kuiva korppu, raitoja ja permis ja vielä tuo töyhtö otsalla piti tupeerata ja kilo lakkaa. :)) Iloista viikonloppua. <3

    • Tarja, ole hyvä ja eipä kestä. Tämä oli tälläinen rohkea postaus, mutta menköön, onhan tämä hassukin. 🙂

      Upeaa uutta vuotta sinulle, ihanaa että eksyit tänne. Minähän olen kauniin blogisi fani ollut jo pitkään. <3

  • Hih, hauskoja ja niin hyvin aikaansa kuvaavia. Ja hei, mitkä isot hampaat tai silmäpussukat, kaunis olet ollut ja yhä edelleenkin olet!

    • Hehee tuo 90-luku varsinkin oli aikamoista aikaa. En kyllä löydä noista kuvista mitään tyylikästä 😉 Mutta kenties myöhemmin sitten, kun permikset ja olkatoppaukset kokee uuden tulemisen. 😉

      On isot etuhampaat, kaksi nököhammasta edessä. Joku on niitä myös kurreiksi kutsunut.. Mutta voisi olla asiat huonomminkin,voisi vaikka olla ronsun hampaat . 🙂

      Ihanaa viikonloppua PauMau ja kiitos kaunis. <3

  • Hei kaunokainen <3 – kiva postaus ja mikä Elovena -tyttö olet ollut ja olet edelleenkin!

    Todella mukava kun teit tämän postauksen! Kivaa viikonlopunjatkoa kaunokainen!

    • Hei ihana Tuulaanneli sinä niin tyylikäs nainen. <3 Tein tämän postauksen omaan tyyliin, mutta sinun inspiroimana. Ei ole lempivaatteita, paitsi kenties tuo hääpuku vieläkin miellyttää silmää. 🙂 En vaan koskaan ole kiintynyt vaatteisiin, enkä yhtään muista mitkä olisivat olleet niitä lemppareita. Mutta hehee tänä päivänä ne tietenkin on velourpöksyt ja paljetti Uggit. 😉

      Ihanaa viikonloppua sinulle ihanuus ja kiitos niin kauniista kommenteista. Kirjoittanut täällä muillekin etten ala tällä kertaa inttämään vastaan, röllöt pitää nöyränä ja on aina pitänyt, sillä aina siellä piilossa ollut pieni röllömaha joka tänä päivänä suuren suuri. 🙂 Eli kiitos kaunis. <3

  • Valloittava aikamatka kanssasi, kiitos!
    Ihania lapsuuskuvia hymytytöstä. Ja mikä lady oletkaan ollut pankkimaailmassa. Mieheni kurkkasi olkani yli kuvia ja sanoi: "Beautiful girl!" Vaan aina muodissa ja menossa olet mukana ollut niinkuin nykyäänkin. Ja ladysta on puhjennut rennompi, suloinen kaunotar kukkaan vuosien saatossa.
    Valoisaa tammikuuta, kaunotar!

    • Voi Tuulia ihanuus, mite voit asetella aina sanat niin kauniisti. <3 Sydämesi on kyllä kultaa. Näen kyllä sinun kasvoista, että mieletön kaunotar sielläkin tänne höpsöttelee. Kiitos miehellesikin kauniista kommentista, hih tykkäsikö permiskuvista vai mistä, hih. 🙂 No kaikki me nuo aikakaudet eläneet, kyllä ymmärrämme sekä kuvien tuomaan kiusaantuneisuuden että hauskuuden. 🙂

      Ihanaa tammikuuta sinulle kuules sydänten kuningatar.. <3

  • hihitysten lomassa yritin vakavoitua. Ihmettelen, miksi noin kaunis tyttö on joutunut olemaan se viimeinen pesis-joukkueessa?! Olet ollut aina ja olet yhä kaunis ja tyylikäs leidi! Ja mitkä sääret! Omani ovat syvällä peffassa, joten ei ole siunattu samoilla eväillä minua. Muta permis oli mullakin. 😀 Hihittelen just samoille asioille, eli permis ja muut seiskari ja kasari-releet. Huh. Ei pahalla. Ihan samoja asioita siis omissakin kuvissa. Ihana kun julkaisit nämä kuvat! Ja tuo hääpuku ja hääpari! WAU!

    • Hih ei millään muotoa pahalla, olisi otsikkoon pitänyt laittaa "saa nauraa", on kyllä suoraan kauhugalleriasta -80-90-luku ja aika järkyt nuo -70-luvun lapsuudenkin tamineet.

      Kyllä vaan olin niin, niin ujo ja epävarma mielettömän pitkään. Lapsena hyvä kun sain "piip" suusta. Usko omaan itseen oli nolla ja sellaisen ihmisen yli kävellään. Onneksi oli hyviä ystäviä, mutta oli myös kiusaajia. Ei valittu pesisjoukkueeseen ei, koska mistään ei vaan tullut mitään, jos joku katsoi. Oikeastaan vasta päälle 33-vuotiaana ujous on kadonnut ja vasta päälle 40-vuotiaana, en välitä mitä muut ajattelee. Tavallaan olen kulkenut omia polkuja aina, en alkanut polttamaan tupakkaa ryhmän paineesta, korvikset vastarannan kiisikinä vasta päälle 33-vuotiaana, koska muillakin oli. Tatuointia en laittaisi, koska se on niin yleistä. Eli kuljen mieluusti valtavirtaa vastaan, eli sisin on todella vahva vaikka olin jumalattoman ujo ja kömpelö. Sellaista ihmistä pääsee tallomaan, mutta sisin ei siitä lannistunut, oikea ja väärä ollut aina selvänä mielessä. En tiedä saako tästä sepustuksesta mitään tolkkua, mutta aina olen pitänyt itseäni rumana ja pulleana.Minäkuva oli nuorena kenties vääristynyt siitä johtuen, mutta enää ei ole, nyt se on jo kylmää faktaa. Eräs ystäväni kerran sanoi minulle, kun olimme parikymppisiä, että miten joku noin kaunis voi olla noin epävarma. Hämmästelin tietenkin sitä kauniskommenttia, mutta hämmästelin myös kysymystä. Miksi ei voisi olla, ei itsevarmuus tule nassusta, se tulee sisimmistä ja se puolen vahvistaminen on ollut pitkä matka.

      Eilen muuten kun olin tämän postannut, jouduin ottamaa pulssilääkkeen. Syke oli liian korkea. Tänä aamuna ymmärsin miksi, toimin tämän postaamalla itseäni vastaan. Oli liian rohkea veto minulta, liikaa minua (sellainenhan on valllan itsekeskeistä kuiskii korvaan lapsuuden minä) ja paljastan ukkonikin jossain tekemisen huumassa ( ukko ei ole moksiskaan) olin päättänyt pitää ukkoni ulkona blogista ihan hienotunteisuuttani. Että tämä on minun välillä pöllökin forumi ja ukkoa en tänne sotke.

      Näin sitä periaatteista lipsuu, sillä rohkeus on kasvanut blogia pitäessä, mitähän seuraavaksi bikinikuviako, hehee Tiia ja Tuksut. 😉

      Kiitos kivasta kommentista Viltsu ja toivottavasti sain jotenkin järkevästi selitettyä nuo lapsuuden ujoudet. .)

      Kivaa sunnuntaita. <3

  • Olopa ihana postaus ihanalta naiselta. Aika on kulunut ja sinä pysynyt kauniina vuodesta toiseen. Ihanaa viikonlopun jatkoa!

  • Ihana historiallinen kuva pläjäys 🙂 Mikä siinä on, että kun katsoo -70 luvun kuvia niin pelästyy hetkellisesti, että apua, mähän olen tossa kuvassa. Ehkä ne on ne värit ja muoti. Samaa ei kuitenkaan tapahdu -80 luvun kuvien kanssa.

  • Sano muuta, paitsi kyllä ihan hirvittää katsoa noita ysärikuvia myös. Kamalia kaikki! Tavallaan nostalgista katsoa, että olinpa nuori ja miten aika menee kiitolaukkaa, tavallaa kaameaa, että mikä tyyli! Kai sitä on ollut muka muodikas. 🙂

    Mukavaa sunnuntaita. <3

  • Aivan mahtavia kuvia <3 Sulla on ollu kahdet häät! (kuten mullakin tulee olemaan avioliiton siunaamisen ja isomman juhlan merkeissä) 😉 Ihastuin tohon pörröneuleeseen, yo-mekkoon, häämekkoon ja 70-luvun kukkapaitaan. Ihania vaatteita! Ihana neitokainen/rouva! 🙂

    • Sinulla ihanat ajat vielä edessä. Meillä tuo siunauspäivä on sellainen, että kuopus syntyi siitä päivälleen kolmen vuoden jälkeen, joten hääpäivä on nyt sitten maistraattipäivä ja niillä on 3vrk eroa. 🙂 Eli ei haittaa. Juu hih pörröneuleet oli tosi in silloin.
      Iloista sunnuntaita ihana Ansku. <3

  • Olipa kaunis kooste! Voi ne ihanat permikset, raidat, olkatoppaukset, rillit…. Olet niin kaunis kaikissa kuvisssa! Häämekkosi on aivan ihana!

    Muoti oli noina vuosikymmeninä aivan uskomaton, nyt onneksi tuntuu että mukavuudella ja lämpimyydelläkin on muodissa oma osansa. Tulin niin hyvälle mielelle, tuli mieleen kaikki nuo ihanuudet ja jos vielä muistellaan mitä miehillä oli päällä, itse muistan vielä 70-luvun miesten minivoguet ja housut(kiilapuntit raggareilla) hai-saappaiden kanssa+napapaidat yläasteella, kerran pestyinä säkkäröinä. Miehelläni oli sellainen kuva pitkään ajokortissa (2000-luvulle saakka), oli siinä ratsiassa poliisilla naurussa pidättämistä kun insinöörismies volvollaan tulee ja antaa tuollaisen sähköiskun saaneen pörrötukkakuva-ajokortin! Ihanaa kuitenkin että muoti kiertää ja tulee uudelleen "jalostuneempana" kuten esimerkiksi takatukat 🙂 , vyölaukkuja en takaisin kaipaa vaikka nekin jo kävivät.

    • Hihii voi sinun miestä, heh sama juttu oli omalla miehelläni, hih voi niitä aikoja. 🙂 Kyllä muoti on nykyään jotenkin järkevämpää ja myös kaikki on muotia jotenkin. Eli tyylejä on monia. Tuolloin ysäriaikaan oli tyylit aika yksioikosen kaiken kirjavia, kuulostaako hassulta. 🙂

      Kyllä vaan oli aika vautsivau permikset ja yritin muistaakseni matkia Dynastian Linda Evansia hiuksilla, siinä surkeasti onnistuen Tuo otsatötterö on jotain niin järkyttävää, silloin Elnett suhuisi päivittäin.

      Uuhhh ja takatukat miehillä, Pieni talo Preerialla isä meiningillä, huijui, jos omalla ukolla olisi nykyään takatukka!

      Hih kiitos aivan mahtavan kivasta viestistä, kauniista sanoista ja siitä että liityit lukijaksi. Jee, iloisena olen. .<3

  • Ihana Tiia <3
    Mahti postaus, oli kiva sukeltaa ajassa taaksepäin kanssasi. Permikset, olkatoppaukset, vyölaukku…kaikki niin todellakin löytyy omastakin historiasta 😀 😀 Joulun aikaan just kattelin valokuvia ja ajattelin et olis kiva tehdä jotain vastaavaa blogiin…pitää panna harkintaan 😉
    Ja kuinka kaunis sinä oletkaan ennen ja nyt, ja mitkä upeat säihkysääret!

    • Ihana Tuitiina. <3 Jään innolla odottelemaan, että teet vastaavan postauksen, se olisi mahtavaa. <3 Tämä on niin herkullista päästä kurkkimaan minkälainen teidän muiden nuoruus ollut. Hirmu viihdyttävää.

      Ja sääret ovat mennyttä, nykyään säärten tilalla pönöttää tunkit. 🙂

      Iloista sunnuntaita ihana Tuitiina. <3

  • ihana postaus 🙂 ei enää muistanutkaan mitä kaikkia villityksiä niitä vuosien vaihtuessa onkaan ollut 🙂 hauskoja muistoja uusia odotellessa hyvää alkanutta vuotta sinulle <3

    • Hih nämä muistot on selvästi halunnut autuaasti unohtaa. Hieman vieläkin hikoiluttaa, kun katson noita kuvia… Uuhhh..

      Ihanaa uutta vuotta sinulle ihanuus. <3

  • Uuuuuu, ihania kuvia!
    Muistan hyvin tuon pitkän farkkuhamemuodin, ja monen muun mainitsemasi… Minullakin oli taannoin postaus 10 muistojen vaatetta, voi sitä jakkupuku -muotia…

    • Oi Reetta pakko mennä kurkkimaan se sinun 10 vaatetta. Tämä nyt oli joku rönsyävä tulivuori siitä, eilen pukkasi kuvia tulemaan. 🙂 Juu pitkiä hameita muutenkin töissä, nilkkapituisia, hui.. Tosin sopisivat minun tämän päivän tunkkijaloille paremmin. 🙂

      Ihanaa sunnuntaita kaunokainen. <3

  • Ihania kuvia! Tutun näköistä muotia 🙂 Olet kyllä paljon äitisi näköinen, kauniita molemmat! Teissä kummasskin on jotain hyvin samaa kuin Iina Kuustosessa. En tiedä, että onko kukaan ennen samaa sanonut. Iinahan on tosi nätti myös 🙂 Ihanaa sunnuntaita sulle!

    • Jaana no johan kehun tempaisit. Iina on todella kaunis ja naisellinen. <3 Samaa saattaa olla nuo isot silmät. 🙂 Siinä ihan ylimmässä kuvassa tätini kanssa, niin olemme hänen kanssaan nykyään ihan samannäköisiä. Äitini on ollut todella kaunis ja pitkä, minä olen pätkä.

      Ihanaa sunnuntaita Jaana ja kiitos kaunis ihanista sanoista. <3

  • Ihana vuosikymmenten saatossa-postaus<3 Kaikissa kuvissa olet kaunis, tuo permiskin oli niin sitä aikaa ja muotia silloin. Tuli ihan kaihomieli, olisi kiva päästä hetkeksi aikamatkalle 80- ja 90-luvuille. Samanlainen ujo sitä on ollut itsekin, vältellyt kameraa vuosikymmenet vältellyt poikatyttö (tosin 80-luvun lopussa pankissa töissä piti todellakin käyttää kynähametta ja silitettäviä paitoja.. huokaus) ja nyt sitä kirjoittaa blogia… Heh. Rohkeus selkeästi lisääntyy iän myötä. Kiva kun teit postauksen, vaikka sydämentykytyksiä vähän aiheuttikin, sitä oli tosi kiva lukea, koitahan levätä sen flunssan kanssa jotta pysyy ylimääräiset tykyttelytkin poissa.

    • Hih juu minäkään en ole koskaan viihtynyt kameran edessä. 🙂 Ujo kuin mikä, mutta olet siinä kovin oikeassa, että rohkeus todellakin lisääntyy iän myötä. 🙂 Olisi mahtavaa nähdä sinulta vastaava postaus. 🙂 Hih. Juu pankkilook oli silloin aika virallinen ja sitä oli muka niin aikuista naista silloin. 🙂

      Hih juu tykyttelyjä tälläinen paljastelu ja oman naamataulun jakaminen aiheuttaa urakalla, mutta ei auta itkeä, tehty mikä tehty.

      Iloista sunnuntaita Sari. <3

  • Voi että miten ihana postaus <3 <3 <3. Kaikkein eniten siksi, että näytät siltä, että sulla on ollut onnellinen elämä <3. Ennenkaikkea noita lapsuuden kuvia ihailen ja samalla kadehdin, koska se on sitä mitä itseltäni jäi puuttumaan. Valokuvien lisäksi.

    Mutta noi 80- ja 90-luvun kuvat voisivat olla ihan suoraan omista albumeistani (jos sellaisia olis). Ihan mahtavia 😀

    Olet ihan älyttömän kaunis ja niin näyttää olevan myös koko suvun naiset. Tätisi on kuin malli ja äitikin kaunis kuin mikä.

    Olet onnekas ihminen Tiia ja minä siinä samalla, kun ollaan "tavattu" 🙂

    • Annukka olisin laittanut sinulle sähköpostina vastauksia tähän, mutta kun klikkaan sähköpostia vaatii tältä omalta koneelta outlook sähköpostia joka ei käytössä. Joten se ei onnistu.. Niin olen isovanhempien kasvattama ja he ovat maailman ihanimmat ihmiset. Ja isäni on lapsilleni maailmas paras vaari. Mutta kun lapsena ymmärrys kasvoi tietty surumielisyys laskeutui harteille ja se on siinä pysynyt.

      Mummi ja vaari ovat kyllä paljon valokuvanneet ensimmäistä lastenlastaan ja ihanaa että kuvia on. Sieluni rauhoittui kun tapasin mieheni ja hänen lapset edellisestä liitosta. Siitä on alkanut matka siihen mikä tänä päivänä olen. 🙂

      Hauskaa että toteat noin tätini malli jne. Äitini oli malli ja on pitkä upea nainen, se ei tuosta kuvasta välity, tätini taasen oli niin kaunis, että eräs mieskin ajoi tolppaan päin autolla, kun häntä ihasteli. Tätini on varmaankin 160cm,minä 163 ja äitini 174.

      Mutta kauniita he ovat nuo minun sukulaiset, sitä en voi kieltää. Itse olen pitänyt itseäni kaikkina aikakausina rumana, olin lapsena hyvin epävarma ja ujo ja siitä olen kunnolla pässyt vasta uskomattoman ukkoni ja oman perheen rakkauden siivittämänä.

      Olen onnekas ihanasta perheestä ja rakastavasta suvusta ja upeista isovanhemmista, jotka ovat esikuviani tänäkin päivänä. <3

      Onneksi minä olen tavannut sinut. <3 Olet sielukas ja ihana.. <3

    • Mun ihan kuule ratkeaa nyt sydän, kun tuossa sun tekstissä on niin monta kohtaa, jotka voisivat olla suoraan omastani. (Harteille laskeutunut surumielisyys, 163 cm (paitsi että itse olen 162,5 :D), ujous, epävarmuus, rumuus omissa silmissä ja lopulta itsevarmuuden rakentanut ihana ukko ja perhe).

      Nyt käyn kuivaamassa silmät ja jatkan töitä <3

    • Annukka tekstejä lukiessa on tullut hengenheimolaisuusfiilis, ihan sieltä rivien välistä kuin riveistä suoraan. Sen takia yritinkin ensin sähköpostitse sua tökkiä, että olisin saanut selittää tarkemmin ja kysellä enemmän. Mutta juuri näin en mennyt ja 0,5cm pidempänä hih, eli aika pieni ero. <3

      Ihanaa työpäivää sinä ihanuus ja toivoinkin, että tulisit tänne takaisin ja lukisit vastauksen. <3

  • Ihana postaus! Varmaan itsellesikin mukava aikamatka menneeseen.
    Oi noi isot pöllösilmälasit ja kunnon permikset. Those were those happy days 😀

    • Pirjo luit kyllä ajatukset, oli hauskaa plärätä kuvia, voi mahoton. Those were the days, really. 🙂 Pöllölasit ja permikset menee yli ymmärryksen. Hh.

      Iloista päivää Pirjo. <3

  • Ihana postaus!
    Voi että mitä vaatteita ja hiuksia, ihan ollaan melkein samanlaisissa menty…! Paitsi että multa löyty se vyölaukku kera pyöräilyshortsien, 😀 Ai kauheeta!

    • Hih ihana, no vyölaukku oli kuuminta hottia, en ollut aivan muodin aallonharjalla. Mutta pyöräiilypöksyt löytyi ja ne oli muka niin mageet oi kauhistuksen kamaluus. Ihana kuulla, että sinäkin kulkenut vastaavissa, voi niitä aikoja.

      Ilosita päivää Minttu. <3

    • Hihii niinpä niin ne tyylit vaihtelee ja jokaisella aikakaudella sitä on muka niin tyylikkäänä ai että. Siksi pelasin tuon hääpuvun kanssa varman päälle, että kestäisi aikaa. Tosin jos olisin ollut 90-luvun morsian olisi ollut Prinsessa Dianan tyylinen hääpuku jättimäisellä rusetilla peffan päällä, hih. 🙂

      Ihanaa alkautta viikkoa Tuta. <3

  • Hauska hiatoriikkipostaus! Toi paljon omiakin asumuistoja mieleen.

    Permis oli 10v. ja muistelin sen olleen aika hölmön näköinen, mutta kun kävin kiharakampaukseasa, ne olivatkin aika kivat. Ei silti ole tulossa uutta permanenttia.

    • Se sinun kiharakampaus oli ihana. <3 Kiharoita saa olla, käytän hih itse vieläkin rullia. 🙂 Mutta tuollainen tiukka tupeerattu permis ja hurja otsatsymäke, hui kauihistus. Ja oli kyllä permis minullakin vuosia, varmaan sen 10-vuotta. 🙂 Myöhemmin tehtiin vaan isoimmilla rullilla, ei ollut niin "kikkarainen", mutta tuuhea. 🙂

      Kivaa jos tuli nostalginen olo, näitä on kyllä muiden tekeminä ollut todella kivaa katsella.

      Ihanaa alkanutta viikkoa Lumo. <3

  • IIiihana postaus!!! Mukava muistelo. Voi noita olkatoppauksia 80-90-luvuilla 😀 Minä en ikinä pitänyt mekkoa tms. Olin vähän sellainen "jätkä" 😉

    • Hihii kiitos. <3 Nyt kun muutkin näitä niin kovasti touhuaa, ei enää niin ujostuta tämä oma. Minäkin olin poikatyttö pitkään, mutta murkkuna alkoi kiinnostamaan naiselliset hömpötykset.
      Kuten mitä isommat olkatoppaukset sen tyylikkäämpi. 😉

      Iloista loppiaista senkin ihanuus. <3

    • Senkin ihana sinä, kiitos Tiina. <3 Hih jatketaan, pautsi ehkä vähemmän naamakuvia jatkossa. 😉

      Tunnelmallista loppiaista. <3

  • Moi Tiia;)
    Voi ihana mikä postaus! Ja, Olet kaunis!
    Pöllölasit – joo tuttuja, pyöräilyhousut – joo tuttuja! Ja niin monta muuta… Melkoinen nostalgiapiikki;)
    Ja bongasin vanhoista postauksistasi Max Factorin Pan Stikin!! Sitäkö tosiaan on vielä olemassa!!!!!!!!!!

    • Moi Hyvä Mieli <3

      Hihii pöllölasit rules ysäriaikaan, voi kammo! Hih mahtavaa jos pääsit nostalgiamatkalle, kumma oli muoti, mutta kai sitä oli itsekin kumma kun oli ihan satasella mukana. 🙂

      Pan Stik kyllä vaan käytössä ollut ziljoona vuotta ja aina tuota luottotuotetta saa. Pan Stik on prikuulleen 20-vuotta vanhempi kuin meikäläinen ja tuntuu että olen käyttänyt sitä ikuisuuden. <3

      Kivaa että kävit täällä ja kiitos kauniista sanoista. <3

      Tunnelmallista loppiaista. <3

  • Ihana hyväntuulen postaus! Suloinen lapsi, kaunis ja onnellisen oloinen nuori nainen olet. Hihii, huvitti ne pyöräilysortsit, jollaiset mullakin oli ja tietenkin toppaukset. 70-luvulla mulla oli sellaiset kauheat leveälahkeiset farkut. Toivottavasti ne eivät enää ikinä tule takaisin 😀

    • No arvaas vaan niin kyllä lepatti minullakin ne lahkeet ja leveinä kuin mitkä. Niiden paluuta en kaipaa totisesti, hihii kuten en pyöräilysortsienkaan. Hui. 😉 Kiitos kauniista sanoista ihana Vallaton mummeli. <3

      Aurinkoista viikkoa sinulle. 🙂

  • Aivan mahtavia kuvia!!!
    Voi mä haluan kuulla teidän häistä kaiken! Ne pidettiin siis Latviassa ja siviilivihkiminen Hki? Onko häistä olemassa oma postaus?
    Hääpuku on upea! Ihana Tiia <3

Vastaa käyttäjälle Maarit Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud