Tädit ja takapenkin vierailevat tähdet ja kansainvälinen nallurapäivä!

Tänään on kansainvälinen  nallurapäivä ja täten on aika esitellä tärkeä perheenjäsen nimeltä Panduliini. Panduliini on perheen pienimmäisen rakkain asia, joka on kulkenut kaikkialla mukana, jolla on harmaakaihi, joita tämä äiti on yrittänyt korjailla mustalla tussilla. Karvapeitettäkin toinen on vailla, sillä Panduliinia on niin kovasti rakastettu ja halittu. Päiväkodissakin Panduliini meni kerran piilosille ja Sofia oli kuulemma huudellut ystävänsä perään.. Päiväkodin henkilökunta ei ymmärtänyt Sofia pienen piiperoisen puhetta vaan kuulivat Panduliinin sanaksi ”appelsiini” ja tarjosivat pienen hätään appelsiinin lohkoja. Tätä sitten minulle pahoittelivat, kun oivalsivat, että Sofian rakkain olikin ollut kateissa ja Sofia hätäänsä Panduliinia huuteli.
Panduliini on kova piiloutumaan ja välillä sitä on etsitty kissojen ja koirien kanssa. Uni ei Sofialle tule ilman rakasta. Pienenä kun Sofia ei vielä osannut puhua, vikisi Sofia panda kieltä. Katsoessamme sitten Panda videota, oli suorastaan  hämmentävää, että Pandan poikaset ääntelivät samalla tavoin, kuin Sofia Panduliinille. Toi merkillistä uskoa siihen, että pienet lapset ovat mystisesti yhtä luonnon kanssa. Laittoi myös miettimään uudelleen syntymistä, josko siinä onkin perää, onko Sofia ollut aiemmassa elämässä Panda? Sofialla on muutoinkin pienestä pitäen ollut intohimo kaikkeen kiinalaiseen ja japanilaiseen, mikä on jännittävää ja mielenkiintoista. 
Miten teillä, onko teillä ollut oman elämänne ”Panduliini” ja onko se vielä tallella. Minulla oli Mörri ja Pörri, mutta niitä ei enää ole, ne vain katosivat eräänä kauniina päivänä ja mummini kertoi niiden saaneen uuden kodin jonkun pienen lapsosen luona.
Mukavaa nallurapäivää!


24 thoughts on “Tädit ja takapenkin vierailevat tähdet ja kansainvälinen nallurapäivä!”

  • Jännittävä tarina Sofian salaisesta pandaelämästä. Minulla on tallella teddynalle Jaakko, se on uskollisesti kulkenut mukana vaikka onkin aika iso ja tilaavievä. Mukaavaa nallepäivää!

    • Eikö olekin, miten Sofia osasi puhua panda kieltä, ennen kuin oppi puhumaan suomen kieltä.. 🙂 Voi Jaakko ihana, terkkuja Jaakole ja sinulle ihanaista nallurapäivää <3

  • En muista, että itselläni olisi ollut varsinaisesti nallea. Sen sijaan valkoinen, oikean kissan kokoinen, pehmo-kisu kylläkin. Se oli niin tärkeä, että sitä lähdettiin joskus erikseen Tampereelta hakemaan, kun se oli mummolareissulta unohtunut. Mummola on Suodenniemellä – eli ihan älytön ajomatka ei sentään ollut.

    Meidän tytöillä on molemmilla rakkaat nallet – Karkilla "Sanni" ja pragmaatikko Peetulla "´Valkoinen Nalle".

    Ihanaa tiistaita ja hyvää nallurapäivää! <3

    • Nalluroita kaikki tyynni, koko pehmoeläinten kirjo <3 Oivoi ymmärrän tuskan, Panduliinikin kerran unohtui ystävälle Käpylään, mutta jotenkin se yö meni ja seuraavana päivänä haettiin Panduliini kotiin.

      Ihanat Sanni ja Valkoinen Nalle <3

  • Oi mikä päivä. Minulla oli lapsena Harri hylje joka yö vieressä. Vanhempien kotona se taitaa vielä oleilla. Täytyykin antaa sille hali, kun isänpäivänä menen kotipuoleen visiitille.

    • Ooh voi suloisuus Harri Hylje <3 Ehdottomasti täyty toista halia ja oletko varma, ettei kannattaisi ottaa jopa kotiin mukaan <3 Hih. 🙂

  • Omia nalluroita ei ole tallella mutta lapsilla on. Etenkin isommilla 22v ja 18v omat Unskarit on tallella. Niilläkin karvapeite hiukan ohuenlainen. Esikoisen Unskari oli matkassa myös vuoden USAn reissulla ja nyt se on toista vuotta Lontoossa.

    Tällä meidän nuorimmaisella noita rakkaita kamuja onkin sitten enemmä. Ei ole yhtä suosikkia. Välillä ihmettelemmekin, kuinka mahtuu nukkumaan sängyssään, kun unikavereita on niin paljon. Yhtenä unikaverina myös Velmu-koiramme.

    • Oijoi Unskari on maailmaa nähnyt nallura <<3 Ihana että toisen päälle ymmärretään. 🙂 Juuh tuttua on, kait ne tuovat kamalasti lämpöä ja hellyyttä ja on sellainen juttu, jota me aikuiset emme enää ymmärrä 🙂

      Hih Velmu koira mahtuu myöskin mukaan, täällä Onni ja Osku kisut nukkuvat kumpainenkin toisen ja toisen tytön viekussa.

      Ihanaa tiistaita <3

  • Mulla oli kaksi nallukkaa. Toisen sain ukilta ja se kulki aina mukana. Toinen nalle on niin iso, että se oli aina sängynpäädyssä koristeena. Sen sain kummisedältä 1v lahjaksi ja se on minulla vieläkin makuuhuoneessa.

  • ♥ Sofialla ihana Panduliini ♥
    Ja ihana myös video tytöistä ja tädeistä ♫~♥
    Mun oma nallukka on valkoinen koira, vaikka onkin ajan saatossa vähän kellastunu. Sain sen amerikasta äitini tädeiltä.
    Tuola ne on ukkelin nallukan kans takan pankolla lämmittelemäs ☺
    Ihanaa nallukkapäivän ehtoopäivää Sinulle Tiia ♫~♥~♫

  • Tädeillä oli itseään parempaa seuraa:) Terkut vain tytöille ja iki-ihanalle Panduliinolle. Oma turreni piti luovuttaa liian pian yhyy..

Vastaa käyttäjälle Cheri Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud