Elämäntaparemppa on alkanut päin peetä ja moisestahan seuraa riita!

Lenkillä ja tässä vaiheessa kaikki vielä hyvin.

Järsin tämän sushihimoissani vaikka en tykkää koko tortusta.

Onni on täällä siksi, että Onni on herkuttelukaveri.
Onni söi ennen vain nälkäänsä, mutta vanhemmiten Onnista
on tullut samanlainen herkkupeppu kuin emäntänsä
ja perheen pahin ja uskaliain kerjääjä!
Toissapäivänä tapahtui hetkellinen noste ja mielenkirkkaus ja täälläkin isosti uhoten päätin aloittaa elämäntaparempan! Eilen kuitenkin herätessä pyöri mielessä sushi. Kakkuset väijyivät kiltisti taka-alalla siellä ollen, mutta ei kiivaasti piinaten, mutta sushin kuvat kiiltelivät silmien edessä taivaan tähtösiäkin kirkkaampina. Räydyin ja räydyin eilen sushihimoissani ja päätin visusti, että sushille en mene, siellähän jo nauretaankin meikäläiselle, että taas tuo suominainen tulee ja syö heidän kaikki lohisushit.. Sanoin muuten miehellenikin tästä, että hieman hävettäisi mennä taas pian sushille, samalle luonnollisesti vihjaten menisimmekö? Mieheni sanoi, että on parempi olla ajattelematta nyt tuota asiaa mitä muut ajattelee. Jäin siinä miettimään, että miksi vaikka kolme kertaa viikossa samassa ravintolassa käyminen on häpeällinen asia? Miksi häpeää on niin paljon ja miten mieheni kertoi lukeneensa jutun, missä 65-vuotiaat eläkkeelle juuri jäävät ihmiset kertoivat eniten katuvansa elämässään murehtimista ja murehtimisen määrää.

Voi maar miten paljon murehtia osaankaan ja paljon kun murehtii tarvitsee lohdukseen herkkuja, herkut pitävät hetkellisesti mielen stabiilina. 

No siihen eiliseen… Sushihimo teki sen, että söin tyttäreltä jääneen runebergintortun, joista en pidä lainkaan ja kourallisen Fazerin sinisiä suklaakonvehteja, vaikka olen suklaalakossa ollut jo vuoden, siis sellaisessa lakossa, että kotona en syö suklaata, vain jos muualla tarjotaan. Onko tuokin eräänlainen itsepetos, mikä suklaalakko, hah oikeasti? 

Tänään taas aamu alkoi hyvin, terveellinen aamupala, ei vehnää, koiralenkki ja mitä sitten tapahtuikaan, noh kaksi hodaria tapahtui ja irtokarkkeja!

Elämäntaparemppa ei ole alkanut täten kovinkaan hyvin, mutta on aivan mainiota miten itseäni huijaan koko ajan, että koska olen päättänyt tämän elämäntaparempan, niin laihdun siltikin päätöksen voimalla. Oletteko hullumpaa kuulleet? Näin sisimmissäni kuitenkin ajattelen, päätös on tehty, nämä ovat olleet vain tälläisiä pieniä harhapolkuja nämä runebergintortut, konvehdit, hodarit ym. Huh olen kyllä järkyttynyt tästä sekamelskasta mikä päässä pyörii. Mitä enemmän laihdutan, sen enemmän ajattelen ruokaa ja syön, mikä paradoksi!

Ehkä on myös parempi, että en niin kauheasti elämäntaparemppaile, sillä olen ollut tänään ennen noita hodareita aika äkäisellä tuulella ja sai mieskin osakseen hieman huutia ja sitten minäkin luonnollisesti sain osakseni huutia koska eihän mies ymmärrä, että elän juuri nyt sushittomana ja kakuttomana vaikeaa ja herkkää aikaa. 

Söin lopulta pari hodaria mielenjärkytykseen ja kirottuun nälkään ja mieli selkeni laakista, eikä torahammastiia asunutkaan enää sisimmissäni. Nälkä on kyllä suurin peto mitä sisimmissäni asuu, mutta miten syödä kohtuudella? Sillä matkalla tai matkan alussa taas ollaan huojuen ja horjuen, mutta onhan päivä vielä huomennakin, eiks je? Aikas paha mieli nyt kylläkin, kun piti vielä mennä sushinhimossa riitelemään… 

Miten siellä, sushia, herkkuja, elämäntaparemppaa, murehtimista, miten on viikonloppu mennyt? Täällä ei sillä tavoin, että voisin olla itsestäni kovin ylpeä… 






88 thoughts on “Elämäntaparemppa on alkanut päin peetä ja moisestahan seuraa riita!”

  • Iso halaus sinne <3 Minä nautin viikonlopusta ja herkuttelin, kun sinne isolle kirkolle asti pääsin 😀
    – Huomenna ja sitä seuraavana… on jälleen uusi ja parempi päivä <3

  • Torahammastiia 😀
    Anteeksi kun tirskahtelin täällä, eihän vakavalla asialla saisi nauraa. Pystyin vaan aika helposti samaistumaan, jostain syystä…
    Faktahan on että kylässä tarjottavat ei lihota, ainoastaan kotona syödyt.
    Parempaa viikon alkua toivotan sulle ja mulle 🙂

    • Hih kyllä eilen olin aika ruma peto nälkäisenä! Se on näissä rempoissa yleensä kolme päivää, kun olen kamalan kiukkuinen, siitä sitten tasoittuu.

      Saa nauraa ja on hyväkin, että kaikesta löytyy hehee koomisiakin puolia. 🙂

      Totta kylässä tehdään vaan laihdutuspulla ja suklaata. Mainio ajattelutapa jota aion muuten noudattaa jatkossakin.

      Riita on ainakin sovittu, joten josko se viikko tästä lähtisi parempana rullaamaan.

      Mukavaa viikkoa Heli <3

  • Tiia. Musta tuntuu, etää jos sulle tulee tuollaisia mielihaluja. Voisiko olla, että et syö säännöllisesti? Silloin ei pitäisi tulla nälkää. Yritä tehdä niin, että suunnittelet syömiset edellisenä päivänä. Kellota syömiset. Alkuun tosin voi tulla nälkä, mutta sellaiset hetket yritetään sitten paikata jollainen. Terveellisellä syömisellä. Sä taidat olla tunnesyöppö eli syöt tunteisiin. 🙂 mä niin vielä opetan sut syömään kunnolla ja terveellisesti. Kaiva vaikka meidän edellinen kirja esiin ja yritä sieltä välipaloja. Ne on helppoja.

    • En tiedä miten on, taidan päästää nälän aivan liian pitkälle ja jättää aamupalan väliin…. Huono huono minä… Viikko sun seurassa, niin johan olisi tämä nainen kuin uusi.

      Kyllä tunnesyöppö varmaan jotenkin, vaikka en siis ahmi, en syö mitenkään paljon, mutta niin kovin väärin. 😉

      Kaivan sen kirjan, se on ihana ja sä yhtälailla. <3 Muiskis <3 ja kiitos <3

  • Kala on niin terveellistä,anna mennä vaan. Ja jos kakkuset tuo hyväämieltä,niin sitten niitä pitää syödä. Kyllä se remppa joskus vielä onnistuu. Kaikkee voi syödä,kohtuudella.
    Eilen kävin punnaamassa itseni,nyt sitten remontoin,tylsää tää on.

    • Ihana sinä kiitos <3 Kala on kyllä terveellistä, ehkei nuo sushit ole pahimmasta päästä.. Voisin kyllä elää ihan sushilla ja olla vaikka ilman kakkusia.

      Puntari on armoton, surulliseksi siitä tulee, toisaalta se järkytys tuo potkuakin. Elämästä katoaa valo, kun ei saa herkkuja!

      Mukavaa viikkoa.

      <3

  • Hei mä oon jo aamulla aloittanut riidan karkinhimoissani ja hätäpäissäni leivoin pullia. Ei auttanut vaan suklaata menen vielä hakemaan. En jaksa mitään elämäntaparemontteja nyt ollenkaan, kun oon tajunnut että rakastan ruokia.

    • Vihaan riitoja ja sitä jos olen kenkku tai mulle ollaan kenkkuja. Nälkäisenä musta tulee kaamea peto, eritoten silloin jos ei ole mitään hyvää luvassa eli jo ajatuksen tasolla ketuttaa ei herkkuja elämä.

      Ymmärrän sua ja niin minäkin, voih..

      <3

  • Ihanaa kun kerrot näin avoimesti tästä taistostasi, on niiin tuttua 🙂 Minäkin koitan opetella vuosien väärin syömisen jälkeen oikein syömistä, mutta pikkuhiljaa, baby steps. Itse olen huomannut, että kun muistan syödä riittävästi proteiinia niin ei hiilarihimo (lue karkkihimo) pääse aivan valloilleen. Tsemppiä, äläkä ole liian ankara itsellesi <3

    • Baby Stepsit ovat varmasti parhaita ja jostain syystä vuosi sitten tämä homma toimi vallan mainiosti, mutta nyt ei tunnu sujuvan. Tähän tarvitaan myös oikea mielentila, mutta kun ei sitäkään jaksaisi loputtomiin odottaa..

      Totta proteiini auttaa ja pitää nälän loitolla, päästän varmaan nälän liian pitkälle ja sitten etsin helppoa ratkaisua herkuistan.

      Kiitos kovasti lämpimistä sanoista ja kovasti zemppiä myös sinne. <3

    • Toivon, että voin ottaa tämän kohteliaisuutena, vaikka olen aina pitänyt itseäni tyhmänä. Mm. lapseni matikkaläksyissä eilen auttaessa… voi maar kun on jo vitosluokkalaisen matikka vaikeaa, miten ihmeessä sain edes valkolakin..

      Mukavaa päivää ihana sydämellinen Anne <3

    • Toivon, että voin ottaa tämän kohteliaisuutena, vaikka olen aina pitänyt itseäni tyhmänä. Mm. lapseni matikkaläksyissä eilen auttaessa… voi maar kun on jo vitosluokkalaisen matikka vaikeaa, miten ihmeessä sain edes valkolakin..

      Mukavaa päivää ihana sydämellinen Anne <3

  • Hih, sokeriton helmikuu sai Aimo kolauksen viikonloppuna ja vielä kumpaisenakin päivänä 😉 jätskiä, torttua, karkkia ja ja ja….. Lista jatkuu ja jatkuu. Mies lohdutti että, tässä vuodessa on vielä monta maanantaita jolloin voi taas aloittaa alusta, huoh. Elä siis vaivu epätoivoon. Huommenna taas tsempataan oikeen kunnolla, eikös 😉
    Huomennakaan on maanantai…..

    • Sovitaanko ettei maanantaina, niin kaamea päivä aina muutenkin, menee muuten homma tosi vaikeaksi. Juu näin tämä menee ja ihana mies sinulla. <3

      Josko sitten huomenna? 😉

      Kivaa päivää Maarit <3

  • Älä kiellä itseltäsi mitään. Silloin himoitset vain enemmän. Vähennät niitä herkkuja pikku hiljaa. Pienin askelin menet eteenpäin kohti parempaa oloa. Niin täälläkin yritetään tehdä. Itsekin söin juuri perheen kanssa laskiaispullan, mutta sen jälkeen syön taas terveellisesti. En lopeta muutoksen tekoa retkahdukseen, vaan jatkan sen työstämistä pullankin jälkeen. Kyllä me vielä Tiia opitaan ♥

    • Hirmu viisas neuvo ja nyt yritän aluksi tuota pehmeämpää ratkaisua, eli vähennän herkkuja. On se silti upea juttu, että päivittäisestä suklaanhimosta olen päässyt tai siis suklaa ei himota enää lainkaan ja söin sitä läpi elämäni joka päivä. Joten sekin tukee sitä, että oikeasti on mahdollista muuttaa ruokavaliota.

      Hyvä sinä ja samoilla linjoilla yritän nyt. <3

      Kyllä me vielä opitaan <3 Halit <3

    • Aargghhh apua ja tätä olen miettinyt, sillä ystäväni sai raa'asta kalasta vuosien vaivan ja hirveät ajoittaiset tuskat ja siis matojahan ne. Oikeasti kiitos luulen, että tämä auttoi, nyt ällöttää.

      Ihana sinä <3

  • Hi hi hii… kuulostaa niin tutulta =D. Ja minäkään en tykkää runebergin tortuista, mutta niinpä vain sain Juniorilta palasen ja söin =D. Sushi himo on hellittänyt täällä hetkeksi, sillä kävin perjantaina sushilla. Sitä kyllä voisi syödä vaikka joka päivä. Täällä kanssa yritetään jotain elämäntapa remontin kaltaista. Paino ei ole juurikaan laskennut vaikka en ole kuukauteen syönnyt karkkia, pöh. Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle Tiia ja tsemppiä <3!

    • Niin miten sitä himoissaan syö vaikka sellaista josta ei pidä?! Voi meitä.

      Sushia voisi syödä joka päivä, mutta tuo Marikan laittama matovideo auttoi kummasti, eipä teekään tänään mieli mennä.

      Voi että kuukausi ilman karkkia ja viisari ei liiku, tuo niin tuttua. Miksi naisen elämän täytyy olla kovin hankalaa.

      Ihanaa alkanutta viikkoa Katinka <3

  • Älä murehdi syömisiäsi. Pitää olla armollinen itselleen, mutta pahaan oloon ei kannata syödä, siitä tulee vielä pahempi olo.

    Kivaa alkavaa viikkoa sinulle Tiia <3

    • Viisaasti todettu, näin juuri on. <3 Ehkä jonkinlaiseen kaamosmasennukseen on tullut syötyä, tehtyä sitä karhuntaljaa ympärille.

      Ihanaa alkanutta viikkoa Sara <3

  • Hah, aika tuttua juttua. Mutta voisiko olla niin että kaikki tähdet ei juuri nyt ole kohdillaan sun aloitta elämäntaparemonttia. Odottele hetki ja aloita myöhemmin 🙂

    • Luulen, että tähdet eivät ole juuri nyt kohdillaan. Kaiken tulee olla jemptilleen, jotta homma luistaa ja tuntuu hyvälle. Viisas sinä ja mukavaa alkanutta viikkoa <3

  • Torahammastiia :') niin ihana ilmaus! Mutta joo, hyvinkin tutulta kuulostaa. Minä olen huomannut sen, että mitä enemmän kiellän itseltäni, sen enemmän niitä herkkuja tekee mieli. Niinpä totaalikieltäytyminen ei oo mun juttu. Yritän edetä askeleittain, enkä haukata koko "kakkua" kerralla. Jospa tämä joskus onnistuisi. Paljon tsemppiä sinulle!

    • Aika peto olin, en itsekään ymmärrä mistä se peto ilmestyi? Juu kyllä täällä alkoi nyt Baby Stepsit, eikä jättihaukkausta ruuattomaan elämään, jossa tulee vain surulliseksi ja koko perhekin kärsii!

      Kiitos kovasti Kaaru ja ihanaa viikkoa <3

  • Itse oon ollut nyt kuukauden lähes lihatta, maidotta, alkoholitta ja ilman vehnähöttöö! En oo huomannu varsinaisia ulkonäöllisiä muutoksia, mutta hämmentävät päivittäiset vatsakivut ja turvotukset on jääny historiaan!! (:
    Kyllä nyt tänäviikonloppuna tuli vedettyä vähän löysemmin, en viitti kotona käydessä esim vaatia mitään erityiskohtelua. Enkä yleensä vedä mitään kohtauksia lihaliemikuution tai maidollisten leivosten kanssa 😉 juustosta en ole kyllä luopunut!
    Mulle vaihdos oli helppo, varmaan just sen takia että olo parantui niin nopsaan, ennen kun olin tosiaan päivittäin kippurassa masun takia. Kunhan vaan pitää koko ajan jotain syötävää mukana ja pitää syömisajat suht säännöllisinä, sillä mäkin oon nälkäsenä aika vaarallinen!! 😀
    Sun kannattais ehkä kokeilla itsetehtyjä """terveellisiä""" herkkuja, niin ei napostelusta tuu niin syntinen olo! Multa löytyy ohjetta jos mihinki patukkaan (:

    • Ihana Siina <3 Sama ongelma vehnä turvottaa ja vatsaa suorastaan viiltelee ja jos en syö vatsa voi erittäin hyvin. <3 Alkoholi ei myöskään kiinnosta, mutta kahvi ilman maitoa, ei onnistu. Olet muuten todella monta juttua jättänyt, hyvä sinä ja nostan hattua. <3

      Totta tuo ette nälkää saa päästää tulemaan, se kaataa koko homman ja sitä huitoo suuhun mitä sattuu.

      Niistä itsetehdyistä patukoista haluan ehdottomasti kuulla lisää ja sut tietäen ne on varmasti vielä herkullisia.

      Paljon halauksia ja kiitos Siina <3

  • Samoilla linjoilla olen kuin Krisse tuolla ^. Tosin nyt ei ole havaittaviss mitään muuta terveellistä kuin salaatti ruokalautasella muun ruuan vieressä 🙂

    Tsempit taas kerran Tiia <3

    • No mutta hyvä, että on se salaatti ja hyvähän se on, jos vaikka se salaatti on yhdenkin perunan tilalla. Näillä mennään pikkuaskelin tai muuten kaatuu koko homma ja silmien edessä pyörii kaikki maailman herkut ja se äksypeikkous on vielä pahinta, perhe kärsii.

      Kiitos ihana Tuija ja lämpöisiä ajatuksia sinne. <3

  • Ihmismieli osaa olla heikko. huokaus.Mä olen jättäytynyt noista rempoista pois, koska elämä on lyhyt. En mä laihdu ilman kovempaa liikuntaa, ja siihen ei kroppa anna myöten. Eli vähemmän stressiä ja enemmän itsensä hyväksyntää ja herkkuhetkiä. Armollisuutta. Silti tottakai katson, etten vedä kaksin käsin naamaa kohti kaikkea. Olen mitä olen, ja jollen kelpaa muille, menkööt menojaan. 😉 Sinulle en ala neuvomaan. Teet just mikä tuntuu oikealta, ja sulle sopivalta. Kaikille kun ei samat opit käy. Voimia taistoon !

    • Kirjoitat niin viisaasti! Armollisuus ja ja ettei kaksinkäsin vedä, siinä on hyvä kokoonpano. Toisia ei voi oikein neuvoa, vaikka monta hyvää vinkkiä olen saanut täältä ja kyllä ne mieleen tallentuu. Kaikki on loppupelissä kiinni itsestä, mutta sitä heikkoutta en lakkaa itsessäni ihmettelemästä, missä on tahto.

      Kiitos Viltsu ja halit <3

  • Apua! Repesin! Sushittoman ja kakuttoman vaikea ja herkkä aika. Siis niin on sympatiat puolellasi. Täällä pitäisi kieltää kaikki ruoka tai ainakin kaikki herkut, mutta koska olen heikko luonne, niin en pysty. En ainakaan tällä hetkellä (söin juuri viimeiset talossa olevat ranskalaiset pastillit). En tiedä, mikä olisi kultainen keskitie siinäkin, kuinka saisi kiloja tiputettua. Ehkä askel kerrallaan. Tsemppiä sinulle kuitenkin. Ja sitä paitsi ei kai sushi voi olla epäterveeellistä?

    • Hih ja saa revetäkin, onhan tämä kaikkinensa oikeasti aika koomistakin koko homma. Ehkä askel kerrallaan, ei syö kymmentä, vain viisi? Mene ja tiedä, minä en vielä tiedä.

      Sushi ei ehkä olekaan, mutta syön niitä oikeasti aivan liikaa, niin monta, että hävettää… Hävettää jopa mennä sinne sushipaikkaan…

      Ihanaa päivää ja zemppiä sinne kovasti myös. <3

  • Olen niin laiskímus, että ruuan takia en ajele 30 kilsaa suuntaansa. Mulla on vaan ongelma, että kaksi ruokaa pitäisi kahdelle ihmiselle tehdä ja taas se laiskuus tulee esiin. Jos laiskottaa, teen miehelle ruuan ja napsin siitä eli kaikki kaatuu taas. No oma syy ja seuraus ja lekurit kiittää, kun sinne on pakko joskus lyllertää.
    Stemppiä kyllä sä tuo selätät!
    Minäkin niin tiedän, kuinka laihtuu, se vaan oma selkäranka taipuu aina 🙁

    • Siinä ei ole mitään laiskaa, 30km on aika matka ja kuluuhan siinä bensaakin. Minä kun en aina jaksa tuota matkaa tuonne sushille heh 4km. 😉 Marketta sinulla on kyllä niin hyvää huumoria ja itseironiaa, että en voi muuta sanoa kuin, että olet I H A N A ja kiitos, että olet täällä. Saan kommenteistasi valtavasti iloa ja lämpöä. <3

      Mukavaa päivää sinulle <3

  • Eikös tuo sushi ole terveellistä? Sitä kai saa ahmia hyvällä omalla tunnolla? Jos on kupu täynnä terveellistä/kevyttä ruokaa ei jaksa ahmia enää herkkuja.

    -Kati

    • Niin en tiedä, onko mitään hyvä syödä liikaa, syön niitä niin paljon, etten kehtaa edes kertoa. Hui. Ehkä pahinta on, että samalla saattaa mennä pari friteerattua palleroa ja wokkia, mutta nyt olen päättänyt, jos menen sushille, syön vain sushia. Koska niitähän tässä nyt himoankin.

      Kivaa päivää Kati <3

  • TorahammasTiia 😀 Se on niin vaikeeta…Kaikki syöminen pitäs suunnitella niin hyvin, että nälkä ei ois koskaan, kun aina ois tarjolla terveellistä evästä. Nää viikonloput on yhtä tuskaa! Mä oisin niin halunnut lasin punkkakin eilen, mutta ei…kevytkokista sitten vaan ja kasviksia dippailin
    Olivat yllättävän hyviä 🙂 Tsemppiä Tiia, kyllä se siitä! Ihanaa iltaa ♡

    • Olin eilen pahantuulinen hirmu ennen niitä hodareita. Pahinta tuskaa on aika, jolloin on aikaa. Silloin pörrää mielessä kaikki.

      Onneksi viini ei ole mielessä, mutta sen tilalla on kyllä rasittavan paljon kaikenlaista muuta himotusa.

      Ihanaa päivää Jassuntassu ja zemppiä meille. <3

  • Se auttaa elämätaparempan kanssa, jos se alun voi ajoittaa jollekkin sellaiselle ajanjaksolle kun on paljon tekemistä 😀 Muuten mulla ainakin pyörii ajatukset vaan niissä herkuissa mistä yrittää päästä eroon ja siinä tulee hulluksi. Olen ite nyt jo 2 viikkoa ollut syömättä ultimateherkkuani sipsiä ja se on mun ajassa melkeen jo miljoona vuotta. Alussa oli kamalaa, nyt ihan iisiä. Muutkin kaikki epäterveelliset jätin ja olen syönyt tosi hyvin. En kyllä osaa todellakaan sanoa mistä tämä yli-inhimillinen itsehillintä kumpuaa koska mä sorrun aina 😀 No iloinen olen tästä. Tsemppiä Tiia!♥

    • Hyvä vinkki tuo, sillä silloin kun pukkaa kiirettä ei ehdi ajatella ruokaa, saatikka syödä sitä!

      Täälläkin ollut sipshimotus, eikä sipsit ole ikinä olleet mun juttu. Viinietikkasipsit Lidlistä, jestas niissä on hyvä ja ovela maku. Mutta en ostanut nyt sitten niitä, senhän tietää, ne menee suoraan pepun laajentamisoperaatioon.

      Miten jotkut pysyvät aina hoikkina ja hallitsevat tilanteen, kyselee jojotiia.

      Ihanaa päivää ja hyvä sinä, zemppiä myös sinne. <3 Ei ole helppoa olla ilman niitä sipsejä. <3

  • Voi sua, nauratti vedet silmissä, vaikka eihän tuo mikään naurun asia ole, jos remppa on rempallaan. Enkä edes nauranut vahingoniloisena, vaikka ihan yhtä "hyvin" remppa sujuu mullakin. Kanakorit, ranskalaiset, sulkaadonitsit, kaakao (kermavaahdolla tottakai ja välillä myös avec stroh), valkosipulietanat, Fazerin sininen ja muut herkut maistuneet niin, etten oikeasti kohta mahdu lasketteluhousuihin. Eipä ainakaan kaduta vanhemmiten, ettei osannut nauttia hyvästä ruuasta ja juomasta. Ensi viikolla sitten uusi elämä…..ehkä.

    • Ihana sinä ja saa nauraa, kyllähän tämä kaikki hieman tragikoomisia piirteitä on saanut. Kaksi päivää elämäntaparemppaa ja käsille meni nekin.

      Nauti sinä nyt lomalla sydämesi kyllyydestä vaikka hiihtohousut vähän kinnaisikin, kulutat ja sulatat sitten rinteessä ne herkut.

      Ihanaa viikkoa ja zemppiä. <3

  • Silloin kun kieltää jotain itseltään, niin monta kertaa, varsinkin alkuun se kielletty hedelmä sitten juuri niin huutelee sun nimeäsi..Liian ehdotonkaan ei kannata olla, mulla yleensä parhaiten "rempat" onnistuvat silloin, kun ne tapahtuvat vahingossa, huomaamatta 😀 Tai no, tupakanpolton lopettaminen ei ollut vahinko, mutta joskus huomaa että ruokavalio on vähän vahingossa, siis huomaamatta muuttunut ns. terveellisempään suuntaan? Eli siis, liikaakaan ei kannata stressata. Ja haluan lohduttaa, yleensä ne alkukireydet ja suuttumukset ovat niinä ensimmäisinä päivinä/viikkoina uuden elämäntavan alussa. Kylä se siitä!

    • Niin ja haha, tänään kunnon herkkuperseet kesäksi kuntoon-päivä, leivottiin aamulla pullaa ja sitä tuli pari korvapuustia syötyä, ruoaksi oli pakastepitsa ( tosin syötiin se miehen kanssa puoliksi), nyt jääkaapissa odottelee laskiaispullat..ja illaksi vielä irtokarkkeja, sipsejä, cocista koska Super Bowl! Toki mä en sitä aio katsoa, mutta aion olla osingolla herkkujen suhteen ;D )

    • Huutelee ja kovaa huutaakin! <3

      Upeaa, että olet lopettanut tupakanpolton, se on kuulemma kaikkein vaikeinta. Vaikeampaa kuin suklaa ja se oli aluksi todella vaikeaa.

      Se on totta, että alussa on esillä peto, mutta sekin tyyntyy ajan kanssa ja tottuu terveellisempään ravintoon.

      Joo näin sen pullataikinan instassa ja siitä sain johdannaisen, että kyllä olen huono äiti kun en ole laskiaispulliakaan itse leiponut vaan ostin pullineen täytteineen kaupasta. Mutta jos leipoisin söisin kymmenen, enkä edes tykkää niistä.

      Hih Super Bowl ja sinä osingoilla, hyvä meininki. <3 Yhtä mukavaa tätä viikkoa <3

  • Täällä on yksi epäonnistuja ja elämäntaparemonttituskailija! Olen taas viikkotolkulla päättänyt aina maanantaisin, että NYT, mutta sitten se on viimeisätän tiistaina jo kariutunut. Kääk! Ei tästä tule mitään. Olen asettanut sen iänikuisen viiden kilon tavoitteenkin ja en vaan saa mitään aikaiseksi. Mitä me oikeen tehdään Tiia????

    • Kati kuin omaa tekstiä lukisi! <3

      Juu ja maanantait silti kidut, ajattele se on neljä päivää kuukaudessa ja mitä se tekee vuodessa. Juu ei moisessa rääkissä ole mitään järkeä, mutta miten löytää se kultainen keskitie… Oijoi niin vaikeaa, mitä me oikein tehdään Kati, en vielä tiedä, mutta jos saan vainun, vinkkaan sulle. <3

      Ihanaa viikkoa ja eritoten maanantaita, jos taas aloitit sen remppailun, niin zemppiä. <3

  • Ei se helppo laji ole, elämäntaparemppa. Siinä pitää niin monta eri tapaa saada pois, että ketuiksihan se menee kun liian montaa yrittää yhdellä kertaa. Mulle toimi nyt tämän tammikuisen kuurini kohdalla se, että ajattelin mitä saan syödä enkä sitä mitä en saa syödä. Ja suunnitelma koko ajan valmiina, mitä tänään missäkin vaiheessa. Kun se smoothie on valmiina jääkaapissa niin äkillisessä välipalanälässä se tulee sieltä otettuakin. Koska silloin kun nälkä (tai kuvitelma nälästä) iskee, siinä ei enää aleta mitään appelsiineja kuorimaan. Mun remppa rapistui loppua kohti aika lailla, mutta nyt otan taas sellaisen viikon pyrähdyksen. Pienillä askelilla, pienillä askelilla <3

    • Se on vaikea eikä kannata heti suurta palaa haukata kerralla, vaan hiljaisin askelin. Sen on moni viisas todennut täällä ja minä pahasti ontuen myös oivaltanut taas kerran. Ei äärilikkeitä, kaikki sellainen on aina tuhoon tuomittu.

      Hyvä tuo psyykkaaminen, että mitä saat syödä, sen luulisi helpottavan, jos ei olisi tätä kauheaa sushihimoa, koko ajan mielessä. Tuo Marikan matovideo kyllä auttoi siihen mielettömän hyvin, heti tuli olo, etten haluakaan sushia. Heh, olisiko paras idea katsoa kaikkiin himotuksiin kauhuvideoita. Menee ruokahimo.

      Nälkää ei saa tulla, se on turmio silloin.

      Pienillä askelilla ja zemppiä niihin askeliin tällekin viikolle. <3

  • 🙂 Minä olen viettänyt holtitonta elämää koko viikonlopun. Tai no, aamupala on ollut mallikelpoinen, jonka jälkeen on vedetty pullaa, hampparia, karkkia, limua, jätskiä ym.ym. Tuntuu vähän possulta olo näin sunnuntai-iltana. Alkuviikko sitten taas terveellisempää elämää. Tuttu kierre :).

    • Mutta sinä olet niin upea, mutta hei täytyyhän senkin eteen varmaan juuri jotain tehdä eli ettei joka päivä syö kakkusia. Itseäni saan syyttää ja katsoa peiliin.

      Oikein ihanaa ja terveellisempää viikkoa <3

  • Onko tuo sushi lihottavaa? Elämäntaparemontteja taitaa tehdä jokainen. Meikäläinen suunnitteli kuntopiirin toteuttamista kotona. Yhtään en ole vielä tehnyt…eli se siitä "kuningasajatuksesta. Älä aseta itsellesi liian isoja tavoitteita vaan etene pienin askelin. Itsekuri taitaa olla se pahin kompastuskivi, ainakin meikäläiselle. Sokerit jätin pois runsas vuosi sitten (siis vain kahvista) ja hyvin olen pärjännyt ilmankin. Ei se kahvi hyvältä maistu, mutta en ole sokeria laittanut kuppiin kuin muutaman kerran ihan vahingossa. Karkkia syön kyllä ihan sujuvasti…;) Tsemppiä elämäntaparemonttiin, älä luovuta näsitä pienistä takapakeista/notkahduksista huolimatta!!!

    • Luulen, että kaikki on lihottavaa, jos liikaa syö ja sushia syön kerralla aivan liikaa. Housut kiristää joka kerta…

      Laitan kahviin makeutusainetta, se on epäterveellistä myrkkyä, sokerihan on terveellisempää, mutta kahvi on aamun kohokohta ja en saa alas, jos ei ole makeutta. Taas selittelen, taidan olla oikea selittelyn mestari

      En luovuta, yritän nyt vaikka ensimmäisellä viikolla taltuttaa himotuksia ja vähentää annoksia, siitä pikkuaskelin eteenpäin. <3

  • Mä olen viimeiset 45 vuotta yrittänyt jonkinlaista elämäntaparemppaa… taitaa jäädä tän mimmin sielunseinämät sekaisiksi ja tukka takkuiseksi, ei tuu yhtään mitään… 😛

    • Hyvin naulitsit oman mielen, sielu sekaisin ja tukka takussa ja vielä säärikarvatkin rehottaa, hah. 🙂 Ei tule mistään mitään.

      Mukavaa maanantaita Marja <3

    • Samoin, mukavampaa maanantaita! Kuten ollaan tässä vaihdettu kuulumisia "tietystä asiasta" levähti paletti auki kun palasin töihin 1,5 vkon saikun jälkeen… Mä-en-jaksa…. You know!!! 🙁

  • Voi ei, niinhän se on, että kun jotain kielletään niin sitä ajattelee koko ajan vain enemmän. En edes kauheasti välitä sushista, mutta kun sekin on odottajalta kielletty niin kaikkea tekee mieli. 😀 Hassua. Parempaa uutta viikkoa sinne!

    • Totta silloin kun jokin on kielletty, niin sitä tekee mieli vaikka ei olisi aiemmin koko asiasta välittänytkään. Kaikkien meidän sisimissä asuu selvästi vastarannankiiski. <3

      Ihanaa viikkoa Katja <3

  • No kiitos kysymästä, täälä on herkuteltu perjantaista asti, mutta nyt se on sitte loppu, ainakin tältä päivältä ☺ Viikonloppuna katosi parempiin suihin pullaa, Runebergin kakkuja ja tyhjenipä siinä yksi lakulaatikkokin ☺ No oikeista ruuista nyt ei kannata mainita mitään ☺ nehän ei lihota eikä tartu kylkiin niinkuin ei sushikaan ☺☺
    Poikaystävä juuri huuteli, että syötäisiinkö vielä jotakin, niin vastasin etten minä ainakaan syö mitään, mutta kun täs tarkemmin ajattelen, niin voishan sitä jotakin kevyttä, vaikka yksi juustoleipä, se ei tekisi kyllä pahaa ☺
    Oikiasti ainaki kaks viikkoa ollaan alootettu elämätaparemppaa, mutta aina päivän mittaan se kummasti unohtuu ja kun illalla kaatuu petiin, niin kamalat itsesyytökset saa vallan ja taas… huomenna ….uusi yritys ☺☺
    Hih, taidanpa tästä mennä vielä pienelle iltapalalle ♫☺
    Ihanaa alkavaa viikkoa Sinulle Tiia Ihanuus ♫~♥~♫

    • Ihana ihana sinä <3 Poikaystävä siellä huutelee ja juustoleipä maistuisi. Voi näitä sinun elämänmakuisia tekstejä, heti täällä jo mieli parempana kuule ja alkoi hymyä tulla korviin asti. 🙂

      Tälläistä kierrettä taitaa olla aika monen naisihmisen elämä. <3

      Ihanaa alkanutta viikkoa sinulle mainio ja sydämellinen pakkaus. <3

  • Kyllä se siitä! Itse olen noudattanut 4 vkoa ruokavaliota+treeniohjelmaa, mutta sopivan löysin rantein! Syön herkkuja, jos huvittaa. Pääsääntöisesti noudatan kuitenkin ohjeita, tulokset motivoivat.

  • Välillä sitä remontissa sortuu!
    Täällä kans vähän sorruttu ja harmittaa kovasti, ku oli niin hyvä alku! Mutta nyt taas suunta ylöspäin, ei murehdita menneitä!
    Mukavaa alkanutta viikkoa! <3

    • Juu just se kun se alku hieman vesittyy, mutta eihän se mitään vesity, jos jatkaa sitten notkahduksesta huolimatta. Tämä on juuri se kovin kompastuskivi. Ei murehdita töyssyjä vaan eletään tätä päivää ja päivä kerrallaan!

      Ihanaa alkanutta viikkoa <3

  • Hyvin sä vedät, siitä on hyvä jatkaa! 🙂 itselläkin on tämä remppa menossa ja voi jumalauta kun välillä tulee sorruttua. Sitten sitä kuitenkin miettii, että en lannistu, tästä jatketaan pystypäin eteenpäin.

    • Totta pääasia ettei luovuta, niin hyvä tulee. Kovasti zemppiä meille ja koitetaan nauttia välillä ja sitten taas jatkaa mieli kovana.

      Ihanaa viikkoa Johanna <3

  • Voi että kuulostaa mun joka maanantailta! Aina lupaan ja sit viimeistään illalla se suklaanpala pyörii jo suussa! MIKSIIIIIIIII!!? Sit ne sanoo, että ole armollinen itsellesi ja unohdat retkahdukset ja sit vaa jatkat! Ööö.. niin mut mitäs jos ne tapahtuu päivittäin! Jos en oo kova itelleni niin mä oisin jo 200 kilonen!!

    Mut hei….ehkä joku päivä! Ja mä uskon, että siinä pitää oikeesti tapahtua joku naksahdus päässä ennen kuin se onnaa. Vaikka kuka sanois mitä niin se täytyy lähtee itsestään!

    • Niin Miksi!!! Vähän itkuttaa jo tämä epätoivo ja heikkous! Niin totta tuokin, jos antaisin ihan palaa, niin sitten olisin 200kg eli ehkä olin jo jotenkin onnistunut tai puolitiessä. Sä näytät mielettömän hyvältä, mutta ehkä se on juuri tuo sitten, että päivät pystyt kuitenkin, ehkä siinä on tolkkua.

      Itsestään kaiken pitää lähteä, pitää olla motivoitunut. <3

      Zemppiä muru!

  • Hitaasti hyvä tulee kuten Krisse tuolla jo kommnetoi. Its eolen sitä mieltä, että kaikki lakot ovat masokistin hommaa!!! Kaikki kielletty on aina mielessä. Syötkö mitään lisäravinteita kuten monivitamiineja esim kromin sanotaan vähentävän sokerihimoa ( kakkuja yms). Ja kanna kotiin kaupasta hedelmiä, pähkinöitä, vihanneksi kakkujen ja karkkien sijaan ja rouskuta niitä pahimpaan himoon. Alkuun ihan ällöä hommaa, mutta joskus tulee tapa…..ehkä 😉
    Älä skippaa aterioista, syö usein ja pieniä annoksia, vaikka vain niitä sun ihanan näköisiä voikkuja, niin et sitten verensokerit nilkoissa ja torahammas suussa vedä övereitä ja taas potuttaa….
    Tällaisia ohjeta olen minäkin saanut ja lukenut…..toiminko niin, onkinsitten eri juttu ;D

    Valoisampaa maanantaita!

    • Ihanasti todettu ja niin totta, masokistin hommaa todellakin! Syön kaikkia lisäravinteita ja suklaasta sentään olen päässyt eroon, se ei himota ja se sentään oli elämäni valo!

      Hedelmiä voisin kyllä rouskia koko ajan totta ja pähkinöitäkin, vaikka vihaan kun menee hampaiden väliin ja sitten koko ajan pitää olla flossaamassa.

      Hih ja juu vaikka sitten niitä voikkareita, sillä torahammastiia on jotain aivan kamalaa, oikeasti itsekin pelästyin ja tänäänkin hävettää..

      Kiitos ja uskonpa, että toimii. Ihanaa alkanutta viikkoa Satu <3

    • Ei ole ei, harvemmat on, mutta ne juuri luo aurinkoiset muistot. <3

      Napakymppipäivää sinulle Rouva Sana ihanuuspakkaus <3

  • Kuinka monta ylipainoista japanilaista olet nähnyt? Etpä varmaan kovinkaan montaa, joten jos ainoa paheesi on sushi niin anna mennä vain 🙂

    Ja se, mitä he siellä sushiravintolassa ajattelevat, kun käyt siellä on todennäköisesti "ihanaa taas tulee (maksava) asiakas, joka rakastaa meidän sushia" -voiko parempaa palkintoa yrittäjälle ollakaan?

    Ja ainahan voit lanseerata ns. sushidieetin, jolloin voit hyvällä omallatunnolla perustella kaikille (joiden kuvittelet kyseenalaistavan syömisesi) olevasi dieetillä ja niin voit olla murehtimatta kyseisestä asiasta 😉
    Minna

    • No en kyllä varmaan yhtäkään. 🙂 Niin hyviä pointteja, kiitos nämä auttoi paljon. <3

      Totta tuokin, jokainen asiakashan tuo rahaa taloon, kyllä minulla taas kerran oli vinoutunut lähestymiskulma asioihin.

      Sushidieetti voi että pitäisiköhän sitä oikeasti ihan kokeilla ja katsoa laihdunko. 🙂

      Ihanaa päivää Minna <3

  • Ei täälläkään tuo elämäntaparemontti saa oikein tuulta siipiensä alle. Mä kyllä mietiskelen innostuneesti kaikkea tuohon liittyvää, mutta sitten käytännössä…ööh.

    • Ihan sama, mutta nyt meidän pitäisi saada keho ja mieli yhteen! Helpommin sanottuna kuin tehty. Kovasti zemppiä ja oikein mukavaa tiistaita <3

  • Tiia, mä en voi muuta kuin hymyillä vaikka ei saisi. Ihan sama juttu täällä. Kuukauden olin ilman sokeria ja tiputin jo monta kiloa, kunnes minulle kasvoi ne torahampaat ja hyvä ruokahalu. Seesteisesti mietin mihin metsään sitä rämpisin. Tsemppiä meille <3

    • Saa hymyillä, kyllä tämä minuakin naurattaa, vaikka sillä hetkellä ei naurattanutkaan lainkaan. 😉 Voi että Peggy ja arvaa mitä, minulle käy aina myös noihin. Hirmuisesti zemppihalauksia sinne <3

  • Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Itsekin olen aika hyvä huijaamaan itseäni noissa ruokajutuissa ja varsinkin menkkojen alla, jolloin voisin syödä vaikka hevosen. Siitä olen nyt ylpeä, että liikunnan kanssa olen oikeasti onnistunut ryhdistäytymäään, edes jossain. Onnilla on muuten samanalainen tuima ilme, kun vanhempieni Löytö kissalla.

Vastaa käyttäjälle Tiia Koivusalo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud