Onni on viisi palaa kakkua!

Jepulis, kirjoitin aiemmassa postauksessa, että olen ollut turkasen väsynyt viime aikoina. Koska meidän Onnikissa papparainen on alkanut säätämään pitkin öitä. Ulos, sisään, ruokaa, haluan tuijottaa sinua muuten vaan, ei mulla mitään asiaa ole, mutta kuitenkin voisit olla hereillä, koska minäkin olen.

Tätä viikkoa on aivan armottomasti piristänyt auringon näkeminen, muutoin olisi noin 13t yöunet kolmen vuorokauden aikana saaneet järjiltään. 

Sitten tapahtui myös sellainen minimaalisen pieni, mutta valtavan ISO juttu. Vastaisku ankeudelle blogin Jenny kirjoitti tiistaina aamuisen Instakuvani alle viestin, ”mitähän mahtavaa tänäänkin tapahtuu”. Jenny on niin mieletön tyyppi, itse valo suorastaan, kun hänet kasvotusten kohtaa, puhumattakaan Jennyn upeasta blogista. Joten jäin oikein odottamaan, että tapahtuisiko tänään jotain, kuten Jenny hieman uumoili. 

No tapahuipa hyvinkin. Ostin neljä palaa lempikakkuani Ellen Svinhufvudin kakkua Porvoon kakkuparatiisista Cafe Cabriolesta. Itse kakkulaatikon avasin vasta seuraavana päivänä, jolloin olin vielä väsyneempi, kiitos Onnikissan. 

Mitä silmäni sitten näkivätkään, neljän kakkupalan sijaan laatikossani olikin viisi kakkupalaa! Tiedättekö mitä, tiesin heti, ettei kyseessä ole sattuma tai vahinko. Vaan se oli kakkuparatiisin miehen pyyteetön teko. Sen verran paljon satuin hölöttämään kyseisestä kakusta, miten se on mummini ja koko sukuni lempikakku kautta aikojen. 

Miten jyrsin kyseistä kakkua suurella autuudella jo lapsena, kokien saaneeni palan taivasta. Miten surullinen olin, kun tuolloin iso Stockmann jätti, Sans Rival kakkuversiollaan kaatoi ikivanhan perheyrityksen Stellan, koska lopetti alkuperäisen Ellen Svinhufvudin kakun myynnin ja paikkasi kakun omalla epäkelvolla kakullaan. Boikotoin Stockmannin kakkua ilman muuta, vaikka noin muutoin Stockmann on ihan yes ja ei tainneet etukäteen ymmärtää, mitä menivät tekemään. 

Paljon tuli kuitenkin Cafe Cabriolessa juteltua kakun tiimoilta syntyjä ja syviä, joten kenties siksi kakkulaatikossani saattoi olla tuo ylimääräinen kakkunen, tuomaan herkullista iloa vielä silloinkin, kun kaikki ne neljä palaa olisi jo syöty. 

Eli ei edes se kakku, vaan se viidennen palan ihme eli yhden ihmisen halu ilahduttaa toista, tälläistä kakkuihmistä. <3

Onko Ellen Svinhufvudin kakku sinun mieleen ja mikä olisi sellainen pieni tai iso pyyteetön ihmeteko toiselta, joka on jäänyt mieleen? Ihanaa iltaa kaikille, elämä on ihmeitä täynnä, kun katsoo sitä kolikon oikeaa puolta. 




49 thoughts on “Onni on viisi palaa kakkua!”

  • Olen sitä aikoinaan maistanut ja tykkäsin. Nyt en itse asiassa muista, että saisinko vielä syödä, että mistä se on tehty… mutta tiedän, että ainakin eräs valmistaja gluteenittomana tätäkin valmistaa 🙂 Näyttä hyvältä.

    • Juu tuohon ei ehkä tule jauhoja, en ole varma, kahvicremeä, marenkia ja manteleita. Olisi ehkä myös sinulle sopiva kakkunen <3

  • Mun täytyy myöntää, että en oo koskaan maistanut tätä kakkua. Yritän parantaa tapani ja viimeistään ensi vuonna maistaa tällaista kakkua palasen.
    Kivaa joulukuun ensimmäistä päivää Tiia <3

  • Muistan kun aiemin kyseisestä kakusta kirjoitit ja silloin jo googlasin kakun. Nyt kyseinen kakku on pyörinyt mm. instassa ja löysin reseptinkin. Menee niin kokeiluun viikonloppuna!!!!
    Ihana yllätys, siis ihan paras! Juuri nuo pienet teot piristävät ja tekeät onnelliseksi sumun ja pimeyden keskellä <3
    Viimeksi tänään aamuani helpotettiin pienellä teolla, Työkaverini teki pyytämättä Ensimmäisen hommani 'kattauksen' valmiiksi, koska hänellä oli aikaa. Sain rauhassa käydä suihkussa ja syödä aamupalaa ennenkuin aloitin hommani <3 Pieni, mutta sitäkin suurempi teko <3
    Itse laitoin 'vahingon' kiertämään ja valmistelin jo toiselle työkaverille huomista…ei tule niin kiire aamulla 😉
    Ihanaa viikonloppua ja voi sitä kisua :/

    • Ooh voi vitsi, en malta odottaa mitä syntyy. Jotenkin koen, että tämä on hirmu vaikea kakkunen leipoa. Mutta sinulta sujuu taatusti tämäkin. <3

      Ihanat te, teillä on loistava henki töissä. <3 Kivaa viikonloppua myös sinne <3

  • Meillä on kissan kanssa käynyt päin vastoin; vanhemmiten se on lakannut komentelemasta ja pyytämästä. Istuu vain kauniisti ja odottelee, että piika suuntaa keittiön suuntaan ja ruokakupille. Tosin kissanluukku on vapauttanut kokonaan portsarin tehtävistä, se on suuri helpotus.
    Tiedän monia, joillen Ellen Svinhufvud on se ainoa oikea kakku.

    • Voi ei toista, miten nyt niin, onko ns. rauhoittunut? Kissanluukku on kyllä ihan huikean hyvä keksintö. Juu ihan sama täällä, Ellen Svinhufvudin kakku on nro 1 <3

      Ihania päiviä sinne <3

  • Pieni ja pyytetön teko itselleni on tullut viimeksi sinulta, kun säilytit suosikkituoksuni mua varten. <3 Kiitos! Itse tein pienen pyyteettömän teon kauppareissulla, kun autoin mummon turvallisesta suojatien yli.

    • Voi ei, no mutta ystävyys on vastavuoroista, kuten hyvin tiedät. Olet myös hemmotellut ja lähetellyt Sofialle mm. Babylipsejä. <3 Ihana tuo mummotarina, arvaa kuinka mummelia on lämmittänyt pitkään tuo teko. <3

  • Ihana postaus! En ole koskaan tätä kakkua maistanut, mutta muistan myös olleeni aikoinaan kiukkuinen tuosta Stockka-episodista 😀 Jos näet mut viikonloppuna pörräämässä siellä suunnalla niin et näe harhoja, tiedossa siis miniloma siellä suunnalla ^_^

    • Juu tuo Stockka episodi oli tosi kurja ja surullinen tarina. Arvaa mitä, me taas viikonloppuna pörrätään Helsingin päässä. <3 Toivottavasti silti törmätään. <3

  • Tästä postauksesta tuli hyvä mieli, kiitos! <3 Olenpa muuten käynyt tuolla Cafe Cabriolessa ja ihana lounassalaatti siellä oli. Suosittelen lämpimästi. Iloa ja valoa loppuviikkoon!

  • Ihana ja jotenkin jouluinen juttu. Joulu on musta juuri sitä lähmmäisen rakkautta, empatiaa ja pyytetöntä antamista.

    Ellen Svinhufvud on mulle äitinpäiväkakku!! Vain parasta äidille ;D!!

    Ihanaa joulukuista perjantaita!!

    • Niin on juuri niin ja kyseinen mies oli niin hyväntuulinen ja puhelias, että tuli asiakaspalvelukokemuksesta sellainen positiivinen ja lämmin olo. Minä kun en ole sellainen helposti joka puolella hölöttävä tyyppi. Oih ihan paras äitienpäiväkakkunen sulla.

      Ihanaa perjantaita Elisa <3

  • Voi miten ihana postaus ja ihana yllätys! Itse koin vastaavan yllätyksen viime keväänä Tukholman puutarhamessuilla – tapasin jouluruusuenkelin – hän antoi minulle kauniin kerrotun jouluruusun, ilahduttaakseen, yllätyin niin ja sain yllätykseltäni soperrettua – kiitos! Elämässä on paljon hyvääkin ja paljon ihania yllätyksiä!

    • Ihanaa ja kyllä hyvä vaan kiertää, näin se on. Jos jokainen tekisi yhden hyvän teon päivässä tai edes viikossa, jonkun ylimääräisen, niin miten paljon hyvää siitä syntyisikään. <3

  • Ihanan piristävä ja positiivinen postaus! Kakku kuin kakku uppoaa tälle herkkusuulle : ) Mulle on jäänyt niin mieleen opiskeluajoilta Vaasassa paikallinen marketti, josta hain aina opintotukipäivänä tiskistä valmiita jättikatkarapuja valkosipuliöljyssä, joiden kilohinta oli ihan järkyttävä! Pikkurasiaan pyysin niitä ja kun katsoin kuittia/etikettiä kotona, niin kauppias oli punninnut sen tiskin edullisen tonnikalasalaatin hinnalla. Aika liikkistä <3

    • Voi ihanuus ja kyllähän tunneälyllä varustetut osaavat asiakaspalvelijan ilmeestäkin päätellä, onko siellä pilkettä silmässä vai jotain muuta. Joten ihan selvää, ettei meidän tapauksissa kyse ollut virhe, vaan sydämellinen teko. <3

  • Tiedän kokemuksesta, että kiusalliset, hölöttävät asiakkaat haittaavat paljon ja saattaa tulla virheitä.

    • Oijoi, toivon kovasti, että joku tarjoaisi "ylimääräisen palan kakkua", jotta, ei olisi tunne, että omat virheet johtuvat asiakkaista. Joillekin, vaikkapa yksinäiselle, voi olla päivän kohokohta päästä juttelemaan kanssasi. <3

      Sijoituspuolella myös paljon asiakaspuolella olleena, muistan miten tärkeää oli, että asiakkaat otti jokaisen omana persoonana ja jaksoi hieman kuunnella heitä. Miten hyvä mieli tuli itsellekin. Jos tuli virheitä, ne olivat luonnollisesti aina oma vika.

      Kakkuasiassa ei ollut virhettä, sellainen erehtymätön tuike tuikki kohtaamani ihmisen silmissä. Kyllä sen tunnistaa, kun syntyy aito ja sydämellinen ihmiskohtaaminen. <3

      <3 Iloa päivään ja jaksamisia erilaisiin asiakaskohtaamisiin.

  • Sun postaukset pelastavat usein mun päivän, kun kaikki muu potkii isolla saappaalla.
    Eräs jouluaatonaattona posteljooni ajoi pihaan ja toi minulle ison paketin. Eräs askartelukaveri oli laittanut mulle paketin = omia "roskiaan" eli poistotavaroita. Koko päivän purin pakettia ja ihailin kaikkia. Vieläkin löydän jotain varastosta ja aina hän muistuu mieleen ja mun ihana joululahjani.
    Hyvää päivän jatkoa!

    • Voi ei Marketta, iso halaus sinne ja kiitos niin kauniista sanoista <3

      Ihana ystävä, kyllä olet pakettisi niin ansainnut. <3 Sydämellistä viikonloppua sinulle ja hyvät teot kantavat muistissa pitkään. <3

  • Ihana postaus. Rakastan kaikkia kakkuja, myös tuota. 😉 Nyt vain katselen niiden kuvia. *nurinaa ja murinaa* ;D Ihanaa viikonloppua sinulle.

  • Ihana postaus. Kyllä minäkin ajattelen, että tarkotuksella oli kauppias kakkusen sulle sujauttanut. Kiva ylläri. Itse en kyseistä herkkupalaa tiedä, mutta tuossa ylempänä joku sanoi googlettaneesa. Täytyypä tehdä sama matka netin maailmaan jos kokeilis herkkua tehdä.
    Ihanaa viikonloppua
    >Leena

    • Juu ja koko postauksen ydin on oikeastaan tapa katsoa maailmaa, katsooko sitä minkälaisin silmin. Sitä paitsi kyllä myyjän silmissä oli sellaista tuiketta ja pilkettä, ettei ole kahta sanaakaan. <3

      Juu on kyllä maailman paras kakku, suosittelen kovasti.

      Ihanaa viikonloppua Leena <3

  • Ihana viidennen kakunpalan antaja. Tuollainen teko saa hyvälle mielelle, myös minut, kun luin siitä. Hän jakoi iloa enemmän, kuin varmaan arvasikaan.
    Ihanan kauniit kuvat Porvoosta olet ottanut. Mukavaa lauantaita!

    • Ninnu, niin viisaita sanoja ja näin se ilo kertautuu ja ehkä jollekin tulee tästä mieleen, antaa jotain eteenpäin samanlaista. Kuten vaikka Birgitta alhaalla. Kiitos kovasti Ninnu ja kaunista viikonloppua <3

  • Cafe Cabriole on aivan ihana paikka, istahdan sinne aina Porvoossa käydessäni, paitsi niinä päivinä kun se yllättäen onkin ollut kiinni 😉

    Ellen Svinhufvudin kakku on aivan ihana, muistan syöneeni sitä lähinnä lapsena. Pitääkin käydä ostoksilla ja maistella kakkua oikein antaumuksella. Tuo lautasesikin on muuten aivan ihana!!!

    Yllätykset ovat kivoja ja itse harrastan siitä satunnaisesti. Laitoin maanantaina pakkaamani suklaalevyn blankossa kuoressa (nimellä tietysti varustettuna) sisäpostissa työkaverille. Kyllä sitä varmaan mietityttää, että kuka paketin laittanut. Tuskin koskaan tulee tietämään, koska meitä työkavereita on paljon. Mutta kun ihminen on mitä ketterin ja avuliain työkaveri, niin en malttanut olla laittamatta postia =)

    Nyt on ihana viikonloppu edessä. Porvoon kuvasi näyttävät niin ihanilta, että taidan ehdottaa miehelle pientä retkeä sinne.

    Oikein ihanaa viikonloppua sinulle <3

    • Se on niin ihana kakku ja mahtavaa kuulla, että Cafe Cabriole on tuttu paikka. <3 Tuo sinun tekosi on ihan mieletön, pyyteetön ja niin kiva. Mieti miten toinen miettii, keneltä suklaa onkaan. Lisää tälläisiä, sillä ihan taatusti hyvä luo lisää hyvää. <3

      Tänne vaan retkelle, Porvoossa on aina ilo käydä ja itsekin tuolla vanhassa kaupungissa käyn liian harvoin.

      Ihanaa viikonloppua Birgitta <3

    • Mulla olikin näköjään lempeä aamu, kun tuli miljoona "ihana" sanaa, heh heh =). Teillä on siellä yksi vaateliike, josta jokaikinen kerta löydän vaatteen itselleni. Olen todella huono shoppailemaan, mutta siinä liikkeessä, jonka nimeä en nyt kuolemaksenikaan muista, on aina jokin minun näköiseni mekko tms. Joskus olemme ostaneet huonekalujakin ja pohtineet paikanpäällä, että "mahtuukohan nämä autoon", hehee.

      Vanha Porvoo on upea paikka, mutta on siellä mukavia muitakin paikkoja. Lintumies on vienyt minut usein ystävineen lintutorniin kiikareineen ja retkieväineen, eli paikallinen luontokin on tullut tutuksi.

  • Ihanaaaaa!! Monella a:lla 🙂 Täällä kanssa väsyä monestakin syystä, ja käsi käy useasti weetos- suklaamurojen paketissa :D. Ihan totta tuo, vaikka onkin väsy ja rankkaa niin…niitä valoja on hyvä nähdä jotta jaksaa. <3

    Halauksin, Maarit

    http://www.hotterthaneve.blogspot.com

    • Juu kyllä suklaa ja kakkuset luo taikaa näiden tummien talvipäivien keskelle. <3 Kun näkee valoa siellä, missä sitä ei edes 100% varmuudella ole, niin taas jaksaa painaa.

      Ihanaa viikonloppua ja halauksia sinne Maarit <3

  • Ihana yllätys 🙂
    Minä tykkään melkein kaikista kakuista eikä Ellen Svinhufvud ole mitenkään poikkeus. Nam, nam 🙂

Vastaa käyttäjälle Tiia Koivusalo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud