Tuli tehtyä emämoka!

Tänä aamuna kirjaimellisesti sydän pompahti kattoon ja valehtelematta vieläkin puristaa rinnasta, koska koko hommeli leijuu vieläkin aivosoluilla. Pah millä aivosoluilla, eihän meikäläisellä niitä selvästi edes ole. 

Onnellisena aamusella katselin teidän lukijoiden kommentteja ja vielä sitä aamukahvia ryystämättä, siinä tapahtui selkeästi se ensimmäinen virhe. Pää oli kertakaikkisen pahvia ja silmät unihiekkaa tulvillaan.


Tänään on ollut hiuksian nostattava päivä! Pieni puolustus kyseinen kuva on hieronnan jälkeen otettu, huh kuka nyt sentään tuollaiselta peikolta ikinä näyttää. 😉

Menin siis mielestäni painamaan kommenttien kohdalla julkaise nappulaa, mutta painoinkin poista nappulaa!!! Eikä siinä vielä mitään, julkaisutohinoissani olin painanut vielä klik jonnekin ja humps 100 kappaletta kommentteja katosi taivaan tuuliin. Ei mitään palautusnappulaa, ei roskakoria, josta kommentteja palauttaa, kaikki jossain avaruuspilvessä ja sielläkin jo räjäytettyinä mikrosiruiksi.

Saman tien alkoi sydän hakkaamaan ja tuossa kohdin olisi verenpainepilsu, jos toinenkin ollut paikallaan. Syöksyin katsomaan blogipostauksia ja totta se oli, tyritty oli oikein urakalla ja kaikki sata kommenttia huitsin Nevadassa. 


On ollut merkillisen ihmeotuksinen olo tänään.



Yksi hyvä puoli kaikessa tässä tumpelokauheudessa kuitenkin oli, teidän lukijoiden kaikki kommentit löytyivät lopulta sähköpostin puolelta, vaikka en sitä ihan ensimmäisellä nanosekunnilla oivaltanutkaan ja ehdin ottaa aika kovasti pulttia. Sieltä sitten jokaisen kommentin kopsasin hiljakseen ja yksitellen takaisin blogin puolelle. Luonnollisesti omat vastaukset teidän kommentteihin olivat kadonneet myöskin ja onneksi nekin löytyi sähköpostini uumenista, vaikka hetken kesti oivaltaa myös niiden omien kommenttien löytyminen. Eläköön sähköpostivarastopalvelu!

Suuri pahoitteluni törttöilystäni ja pahoittelen, että kaikkien kopioidut kommentit postauksissa näyttävät vähintäänkin hämmentäviltä. Siellä ne teidän kaikkien kommentit kuitenkin ovat arvokkaina kultakimpaleina ja uusimpiin postauksiin pääsen vastaamaan jahka olen toipunut tästä kauhun kankeuttaja kokemuksesta ja siitä, että vierähti tässä pari tunteroista kopsailla noita kommentteja uusiksi blogin puolelle. 


Onnilla ja meikäläisellä ei ole ollut hyvä päivä tänään. Lunta on kirjaimellisesti tullut tupaan.

Muut bloggaajat, joilla on kommenttien valvonta, kuulostaako tutulta, oletteko koskaan poistaneet kommentteja ja jos olette, niin jopa peräti sataa kerralla?! Miten olette toimineet ja oletteko hätääntyneet? Entäs kaikki muut, vastaavia tyrimisiä koneelle, oletko kadottanut jotain tärkeää taivaan tuuliin? Saa olla mitä tahansa, vaikka auton päälle unohtunut läppäri, kuten kamullani tai autotielle unohtunut läppäri, jonka päältä ajatte, kuten kamuni. Kun elää ja tekee, niin sattuu sattumuksia, suoraan kuin Lemony Snicketin kirjasta Surkeiden sattumusten sarja. 


Kyllä nyt täytyy huokaista, mitäs jos olisin samalla poistellut koko blogielämäni kommentit, siinä tapauksessa olisinkin voinut räjäyttää koko blogini kuuhun ja itseni siinä samalla sinne perään myöskin ja ilman paluulippua. 


Nyt on kyllä hetkeksi pakko painua soffalle rauhoittumaan, olen ihan loppu! Huh, että siepoo, mutta jatketaan elämää ja virheistä kait oppii, eli en uskalla enää ikinä painaa mitään nappulaa missään, en edes hissin tai kahvikoneen, hui! Joskus yksinkertainen ”klik” voi aiheuttaa katastrofin.




Parempaa lauantaita kaikille ja kippis, sillä onhan päivä vielä huomennakin.
 <3





79 thoughts on “Tuli tehtyä emämoka!”

  • Hih… voi sua <3 No onneksi löysit kaikki kommentit, ettet itteäs sinne kuuhun heivannut:D
    Oonhan itsekin tosiaan yksittäisen kommentin joskus vahingossa poistanut.
    – Nyt toivottelen ihanan rauhallista päivää <3

    • Kiitos Marru ihanuus, lohduttaa. Juu aiemmin aina 1kerralla, mutta nyt yritin julkaista monta kerralla.. Hui. .

      Ihanaa uutta viikkoa <3

  • Sattuuhan sitä.. onneksi loppu hyvin! Joskus poistin töissä asiakasvarauksen ja tietty väärän eikä mitään hajua kuka tai mitä siinä oli… onneksi ylläpito pelasti huh!!!

    Mukavaa lauantaita!

  • Voi Tiia…et ole ainut…täällä yksi jonka napsautussormi liikkuu nopeammin kuin ajatus ja lukutaito….itsekin olen vahingossa poistellut kommenttejs ja koska olen siivouhullu myös meilinu kohdalla olin jo ehtinyt sieltäkin poistaa, tosin roskistahan ne ois vissiin vielä löytynyt…tää blondi tajus sen nimittäin just nyt 😨
    Ihanaa lauanta iltaa 💙

  • Voi ei ja tarkoitan kommentteja Tiia 💙 (sori Satu, varastin sun ihanan sydämen, kun en muka ehtinyt tähän hätään etsiä parempaa) Tiedätkö, et ole yhtään peikon näköinen tuossa kuvassa, ehkä pikkiriikkisen ränsistyneempi kuin se huoliteltu Tiia, mut yhtäkaikki kaunis tuossakin. Mix toiset on:)

  • Tekevälle sattuu:) Kommentteja ja tekstejä olen minäkin poistellut ihan sujuvasti ja monesti kommentit lähtevät kesken lauseen, kun kännykällä tai tabletilla painan väärää namikkaa. Mukavaa lauantaita!

  • Pari kertaa olen vahingossa yksittäisen kommentin poistanut ja kerran postauksenkin.

    Kun mainitsit tuosta läppäristä, olen kerran ajanut Sörnäisistä Lauttasaareen lompakko auton katolla. Kotipihalla sen vasta huomasin. Taidan ajaa aika tasaisesti kun oli pysynyt koko matkan kyydissä!

    • Postaus olisi inhaa poistaa, etenkin jos siellä olisi kommentteja.

      Hih voi sua, päivän paras, mutta on totta tosisesti ollut tasaista kyytiä, kun lompakko pysyi paikallaan!

      <3

  • Voi ei…Mä oon joskus poistanut yksittäisen kommentin vahingossa, kyllä on harmittanut. Onneksi sait asian kuntoon kaikesta huolimatta. Ihanaa lauantaita ihana Tiiuska ❤

  • Tähän mennessä vain kertaalleen olen vahingossa kommentin poistanut kun kännykällä yritin niitä käydä pläräämässä ja vähintäänkin yhtä heikotusolo siitä itsellekin tuli 🙁

  • Tuo tukka pystyssä -kuva, apuva, mahtava:D Nauroin ihan katketakseni, suo anteeksi:)
    Onnistuin 1990-luvun alussa eräässä työpaikassani yhdellä harkitsemattomalla ja hätäisellä enter-painalluksella poistamaan yrityksen erittäin tärkeitä tiedostoja ja lähettämään ne tavoittamattomiin maata kiertävälle radalle ja varmaan madonreiästä sinne jonnekin…over there. Sillä siunaaman sekunnilla tajusin minkä megamokan tein ja kauhu ja pelko oli valtaisa. Onneksi löytyi varmuuskopiot (sellaiset vanhan vhs-kasetin tapaiset lootat) ja niitä sitten yhden tietokone-ekspertin lankapuhelimessa (pitää tuokin mainita, kun jouduin juoksemaan työhuoneen ja atk-konehuoneen väliä, koska puhelin oli työhuoneessa, eikä siellä atk-konehuoneessa… ei ollut kännykkää silloin…) annettujen ohjeiden avulla palauttelin pari päivää putkeen kädet täristen ja vatsa kuralla, mutta sain kuin sainkin monien tarkistusten-tarkistusten jälkeen kaikki tiedot takaisin niin kuin pitikin. Muuten olisi kyllä hukka perinyt. Kyllä oli niin traumaattinen kokemus, että aina kun teen jonkin pienenkin mokan tietokoneella, tulee flashbackinä tämä selkäpiitä karmiva sössiminen sieltä melkein 30 vuoden takaa. Sympatiseeraan kaikkia samanlaisia kokeneita koko sydämestäni. Luulen tietäväni miltä sinusta tuntuu<3
    Mukavaa lauantai-iltaa<3

    • Voi, että mikä keissi ja miten hauskasti kirjoitettu, kiitos päivän nauruista ja anteeksi, että naurattaa, sillä voin kuvitella tuskan tuolla hetkellä! Johtuu vaan niin kivasta tyylistäsi kirjoittaa. Voin kuvitella tuskan ja hädän ja miten uupunut ja helpottunutkin olet ollut koko episodin jälkeen! Ihan kauhea juttu ollut kyllä ja kauheaa kun se vieläkin nostattaa hien pintaan. 🙂

      Kiitos niin paljon tästä jaetusta kokemuksesta ja kyllä kirjaimellisesti kuulin oman sydämeni hakkaavan, kun 100 kommenttia katosi bittiavaruuteen noin vaan, klik..

      Ihanaa viikkoa Sari <3

  • On sinulla ollut homma noita palauttaa. Onneksi löysit, että jäit tänne, etkä kuun pinnalle mennyt. Millä ihmeessä mä sut sieltä olisin löytänyt.
    Pahin moka oli kai, kun läppärin uitin kerran. Pojasta se ainakin oli hauskaa, hmm. Pojan kettuilut ja rahanmeno ketutti aika kauan.

    • Voi ei sinua, on siinäkin ollut murhetta kerrakseen. No totta totisesti, ei toisen hädälle saisi nauraa, etenkin kun oli kallis aparatti kyseessä. Marketta, halit <3

  • Huh, karsea fiilis varmaan, kun sata kommenttia katoaa taivaan tuuliin yhdellä näpäyksellä! Itselläni kommentteja tulee niin paljon vähemmän, että tuon mittaluokan mokiin ei ole edes mahdollista päästä. 😀 Kommentteja olen kumminkin onnistunut tuhoamaan ja aika nolona siinä kyllä oli!

    • No katsos ne kommentit olivat yhteensä sata, muutama postaus taaksepäin eli eivät kadonneet yhdestä postauksesta vaan useammasta aina sataan kommenttiin asti, huhuh, vieläkin soijaa pukkaa, kun ajattelen. Niin se tuntuu, niin kauhealta, kun ei sitä ikinä tahalleen <3

  • Voi, on sinulla mennyt aikaa noiden palauttamiseen. Mutta hienon työn teit, kun palautit. Näkee miten arvostat saamiasi kommentteja. Kyllä sitä kaikenlaisia mokia on tullut tehtyä, mutta aina niistä selviää jotenkin. Mukavaa lauantai-iltaa.

    • Kommentit on koko blogin paras asia, muuten kirjoittelisin vaan itsekseni tyhjyyteen. <3 Arvotan niin kovin aikaa ja vaivaa, että lukijat viitsivät kirjoittaa tänne kommentteja, se on ihan mieletön juttu. <3 Kiitos niin paljon Mummo tuesta ja kommenteista. <3

  • Hyvä että löysit ne sähköpostista.. minä olen tyrinyt niin, että kakki komentti-ilmoitukset ei enää tuu sähköpostiin.
    Ihanan hellyttävät kuvat sinusta ja kisusta:)

  • Huh no voi sentään! Kyllä Bloggerin kanssa on itekkin tullut usein töpeksittyä ja hermot menneet oikein kunnolla välillä. Onneksi ei kuitenkaan mitään ihan peruuttamatonta ole tullut saatua aikaan.
    Mukavaa viikonlopun jatkoa ja paranemisia sinne!

  • Sua ei kyllä saa pilattua tukka pystyssäkään- näytät upealta, peukku ja papukaijamerkki!!

    Onneksi olet niin taitava, että kommentit löytyivät!

    Valloittavaa iltaa, muru!

  • Olen yksittäisiä kommentteja klikkaillut vahingossa pois. Tuulallekin jouduin yhtenä päivänä laittamaan viestiä, että laitatko kommenttia uudestaan, poistin sen vahingossa.
    Tekevällä sattuu, vaikka välillä vois kyllä olla sattumatta 🙂
    Ihanaa viikonloppua!

    • Eikö tulekin kamala tunne, mutta vielä sata, niin blogikin näytti aivan mielivaltaisen merkilliseltä. Ihanaa viikkoa Outi <3

  • Onneksi selvisit järkytyksetä ehjin nahoin.
    Minulla ei ole kommenttien valvontaa käytössä ja olen estänyt niiden kopioinnin sähköpostiinkin. Muutama liian hätäinen väärän napin painallus on tullut tehtyä, mutta yritän kyllä olla tarkkana.
    Itseäni harmittaa bloggerin tekemät muutokset. Huomasin, että blogiini oli tullut uusia lukijoita ja klikkasin lukijakuvia, mutta niistä ei enää näe pitääkö ko. henkilö omaa blogia. Olisi niin mukava käydä vastavierailulla kiittämässä, mut minkäs teet.

    • Juu otin nyt järkytyksen vuoksi kommenttien valvonnan pois, mutta jos joudun taas anonyymin hyökkäyksen kohteeksi, joudun laittamaan sen takaisin. Juu totta, lukijakuvia klikkaamalla ei pääse enää mihinkään. Nämä uudet Bloggerin uudistukset eivät olleet mieluisia.

      Ihanaa viikkoa Hanne <3

  • Ihan blogin alkumetriillä oon poistanut yhden kommentin vahingossa ja voihan vitalis jotta otti pattihin. Hetimiten kommentin jättäneelle piti pistää viestiä ja pahootella tekosiaan☺
    Oli kuule Sulla maharotoon työ kaivaa kommentit takaasi. Olsit vain todennu, jotta näin kävi niin kaikkihan sen olis ymmärtäny☺
    No oon minä syksyn aikana kadottanu kaikenlaasta. Ensin katos tuvan avaamet sitte putos toinen korvis, jonka olin teheny hopialusikasta ja eikä siinä viä kaikki, sitte hukkuu johonki rannekoru jasenkin olin vääntäny hopialusikoosta se vähäkö otti pattihin, mutta juuri tänään sen löyrin. Olin ottanut sen syksyn kurssilla pois ja huitaasnu pakkihin.
    Tänään kun kurssiilla aukasin pakin, niin siähän se lusikkakoru killisteli☺

    Ihanaalauantaiehtoota Tiia Ystäväin💖

    • Juu se on niin kauhea tunne ja yksi tai sata, kamalaa joka tapauksessa. <3

      Voi sinua ihanaa ja mikä elämänmakuinen tarina taaskin ja ihanaa kuulla, että lusikkakoru löytyi <3

      Ihanaa viikkoa ma-te ystäväin <3

  • Aivan mahdottoman vaivan näit. Olisit antanut olla vaan, uusia kommentteja tulee lisää koko ajan 😉
    Ihana Onni näyttää ihan mustalta pantterilta. Viidakkokirjan Bagheera ♥

    • No mutta blogi näytti ihan mielivaltaiselta ja mitä te kaikki olisitte tuumineet. <3 Onni on kyllä komea poika. <3 Upeaa viikkoa Sude <3

  • Täällä on myös kadotettu kommentteja ja sekös harmittaa. Mutta, ei näille mitään voi, onneksi kommentit löytyivät!
    Mukavaa viikonlopun jatkoa!

  • Joskus olen yksittäisiä kommentteja vahingossa julkaisun sijaan poistanut, kun olen tihrunnut kännykällä. Miten ihmeessä sait sata kerralla?

    • En edelleen tiedä, yritin julkaista monta kerralla, olinkin klikannut jollain automaattitoiminnolla varmaan sata ja loppu on historiaa.. Uuh, mutta onneksi on historiaa ja yritän olla tarkempi tulevaisuudessa. Ihanaa viikkoa Satu <3

  • Mulle on joskus käynyt samoin eli olen vain tyhmyyksissäni paiskonut kommentit roskakoriin. Mutta siis härregyyd nainen onko sulla todellakin blogissasi 100 kommenttia ilman, että kyseessä olisi arvonnasta???? Määki tahon.
    ihanaa päivää mussukka.

    • Murunen ei tietenkään yhdessä postauksessa, vaan kaikki sata kommenttia takautuvasti niin, että yhteensä 100 kommenttia lähti aikajärjestyksessä useammasta postauksesta. Eli nappaisi tosiaan sata pois aikajärjestyksessä.

      Ihanaa päivää ihanuus <3

  • Oh my! Kuulostaa huimalta ja ois varmaan itsellänikin sydän sykähtänyt muutamaan otteeseen! Huh! Onneksi löysit kommentit!

    Rauhallista sunnuntaita<3

  • Tuommoisia vahinkoja varmasti sattuu helposti :). Itselläni ei ole valvottua kommentointia, kun kommentteja ei tule niin paljon :).

    • Juu on taas poissa tuo kommenttien valvonta, koska kauhusta kankeana. Jos ano taas hyökkää, niin pakko ottaa käyttöön sitten. 🙂

      <3

  • Hih.. minulle kävi kerran ihan samalla tavalla, tosin en poistanut kuin vain muutaman kommentin, koska minulla ei ole vielä ikinä ollut sataa kommenttia postauksessa =D. Mutta hätääntynyt olo tuli tosiaan ja mieli siitä, että tuli loukattua kommentoijaa tahtomattaa. Tekniikka haastaa välillä =D.

    • Juu ei minullakaan sataa ole ollut, paitsi omine vastauksineen ajoittain siis yhteensä ja per postaus. Tämä siis poisti yhteensä 100 kommenttia aikajärjestyksessä useammasta postauksesta. 🙂 Tekniikka haastaa välillä ja kun liikaa rutinoituu, niin tekee mokia.

      Ihanaa päivää <3

  • Yksi hyvä keino kommenttien julkaisemisessa on se, että tekee sen yksi kerrallaan 🙂 Tein itse aiemmin niin kun mulla oli kommenttien valvonta. Ihanaa sunnuntaina Tiia.

    • Kiitos loistavasta vinkistä, tuo yksi kerrallaan meininki, silloin ei virheitä pääse niin herkästi tapahtumaan. 🙂 Ihanaa uutta viikkoa Maiju <3

  • Voi ei, minä olisin kyllä pyytänyt vain anteeksi ja jättänyt kopioimatta, hirveän homman olet tehnyt! En ikinä ehtisi! 😛 Onneksi asia hoidossa, mutta aikamoinen työ. Kivaa sunnuntain jatkoa!

  • Oisin varmaan itsekin ollut vähän paniikissa, vaikka onneksi nämä tällaiset eivät elämän ja kuoleman kysymyksiä olekaan, ja tekevälle välillä sattu… Tsempit ja lohtuhalit siis!

    Mun kaikista noloimmat mokat on varmaan tapahtuneet töissä. Ne harmittavat tosi paljon, kun tuntuu, että koko ammatillinen identiteetti (jos nyt sellaista onkaan 😀 ) menee sen siliän tien ja firma saa pölhön maineen… Sitten jää pitkäksi aikaa pelko, että taas tekee jotain päin puuta, huh…

    Kivaa pian alkavaa uutta viikkoa! ♥

    • Juu ei elämän ja kuoleman kysymyksiä onneksi, tälläisiä perustörttöilyjä vaan. Juu työpaikalla on niin noloa ja juuri etenkin itselle, että saa tyhmän leiman, vaikka se onkin yleensä vain sellainen oma tunnetila, eikä muut niin ajattele.

      Ihanaa uutta viikkoa <3

  • Olipas kurja juttu 🙁 tiedän jotenkin niin tuon tunteen kun olen joskus työelämässä tuhonnut juuri tekemäni työn. Sitten sitä etsittiin kissojen, koirien ja it-tuen kanssa ja onnituttiin lopulta palauttamaan mutta ne minuutit kun tuhottua kätteni ja aivojeni tuotosta etsittiin olivat piinaavan pitkiä.

    Tsemppiä uuteen viikkoosi ❤

  • Puhelimella on pari kertaa käynyt niin, että sormi olikin osunut vahingossa poista kohtaan eikä julkaise. Kyseessä oli kylläkin vain yksittäiskappaleet. On sulla ollut työnsarkaa siinä, huh..

    Ihanaa alkavaa viikkoa <3

  • Kyllä sitä välillä kaikkea sattuu. Itse joskus tietokoneella tyhjensin sähköposteja webmailista. Asetukset piti olla niin, että kun viesti on ladattu sähköpostiohjelmaan, kopio jää palvelimelle. Klikkasin webmailista "poista kaikki"… Ei vissiin ollut asetukset ihan kohdillaan, kun kaikki viestit muutaman vuoden ajalta katosi myös koneelta. Kyllä siinä paniikki tuli, kun suurin osa oli työviestejä… Jotain tuosta opin, ja asetuksetkin on nykyään oikein 🙂

    • Hui kauheeta, tuo on ollut ihan kauhutilanne! Juu aina näistä oppii ja monesti sitä on niin rutinoitunut ja silloin juuri pääsee tapahtumaan. 🙂 Kivaa viikkoa <3

  • Tuo on kyllä niin painajaismaista, mutta onneksi kuitenkin sieltä sähköpostin puolelta löytyi noita komentteja.
    Uskon, että säikäytti sydämen kurkkuun!

  • Onneksi sait palautettua kommentit 🙂

    Mutta sitte vähän off topic.. mistä olet saanut tuon ihmeotukset kirjan? Tyttäreni on kiinnostunut elokuvista ja niiden taiteesta ja tuo ois hänelle aivan upea ylläri.

    -maarit

    • Ostin sen tyttärelle Suomalaisesta kirjakaupasta. Sieltä löytyy ja muitakin kivoja Ihmeotuskirjoja. 🙂 Toivottavasti löydät. Kivaa iltaa Maarit <3

  • Huh! Onneksi ei sentään ihan noin paljoa…yhden kommentin onnistuin joskus hävittämään johonkin bittiavaruuteen.

Vastaa käyttäjälle Nanni Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud