Kauneudesta naisen, hyvää naistenpäivää!

Naistenpäivä, päivä johon en ole aiemmin niin kovin pysähtynyt, pysähtynyt itse miettimään minkälaista on olla nainen. Naistenpäivä erityisesti edustaa minulle toivoa tasa-arvosta, paremmasta sosiaalisesta asemasta kaikkialla maailmassa, naisten oikeuksista päättää kaikesta mitä omaan elämään liittyy itse. 

Tänään kuitenkin aion hieman pohtia mitä on olla nainen ja mitä minulle naiseus merkitsee. Kimmokkeen pohdintaan antoi Janne Ruokosen Kauneudesta naisen kirja. Sain Janne Ruokoselta viikko sitten viestiä, kiinnostaisiko minua hänen tänään naistenpäivänä ilmestyvä kirjansa ja jonka on jokaisen mahdollisuus ladata itselleen ilmaiseksi osoitteesta www.kauneudestanaisen.fiJos on kuitenkin tarve ja halu omistaa kirja painettuna versiona ja antaa vaikka äitienpäivälahjaksi tai ystävälle tai lahjaksi itselleen. Onnistuu tilaus samaisesta osoitteesta tai Myllylahti sivuilta. 

Omaa sydänalaani kosketti Jannen viesti ja se, että mies kirjoittaa naisen kauneudesta hyvin kauniin kirjan, ylistää naiseutta, unohtamatta yhtäkään naiseuden osaa mm. ”hymy, ystävyys, naisen selän kaari ja myös naisen ulkoisesta kauneudesta huolehtiminen”. En paljasta tässä nyt aivan kaikkea, mutta Jannen kirjasta huokuu tarkkanäköisyys ja rakkaus naista kohtaan. Hän näkee naisen kaikkine arpineen ja rakastaa naista kokonaisuutena, aivan kuten meidän naisten tulisi rakastaa itseämme, mikä vaan on ajoittain niin kovin vaikeaa.

”Kun uskallat näyttää kipeät kohtasi ja olla kokonainen, mitään peittelemättä. Annat koskettaa elämäsi arpia. Olet niin kaunis.” -Janne Ruokonen-

Meillä kaikilla on omat arpemme ja niiden paljastaminen on pelottavaa. Naisena herkästi myös mittaamme itseämme ”paloina”, näkemättä selkeästi kokonaisuutta. Rakkaus itseemme helposti saattaa hämärtyä yksittäisten ja kovin epäolennaisten seikkojen kautta. Murehdimme vatsamakkaroita ja mietimme mitä muut niistä ajattelee ja voiko oma mies rakastaa minua, näine kaikkine arpineen ja omaa silmää vaivaavine epäkohtineen.

Rakkaus itseen ja rakkaus toiseen ohittaa kaikki epäolennaisuudet ja kun rakkaus kohtaa henkisellä tasolla, jossa ei ole tilaa epäkohdille, on myös mahdollisuus oppia rakastamaan itseään samalla tavalla. Oman miehen ikääntyminen, hiusten harmaantuminen ja muut ulkoiset seikat, vain vahvistavat rakkautta ja yhteistä matkaa, katsellen toista rakkauden silmin, me yhdessä aina ja ikuisesti upealla matkalla nimeltä elämä. Mutta miksi itsensä rakastaminen on niin vaikeaa, kun oma mies on silmiini kuitenkin täydellinen.

”Sallitko itsesi olla kaunis? Kun alat pitää jotakin itsessäsi kauniina, avaudut itsellesi. Hyväksymisessä ja arvonannossa on iso voima. Tuo voima on omissa käsissäsi. Jos näet jonkun toisen ihmisen kauniina, se tarkoittaa että pystyt, halutessasi, näkemään myös itsesi kauniina. Tämä ei ole sanaleikki. Tämä on totta, sillä tämä on kauneuden perusolemus. Jos näet kauneutta, osaat avautua. Osaat avautua siis myös itsellesi.” -Janne Ruokonen-

Jannen kirjan lukeminen tuuppaa pehmeästi hyvään suuntaan itsensä rakastamisen tielle, sillä hän kuvailee naista niin kauniisti. Kirjan lukija tiedostaa, että kirjailija kertoo rakastamastaan naisesta, mutta myös niin osaavan ulkokohtaisesti, että tuohon naiseen pystyy jokainen samaistumaan ja oikeastaan Janne kertookin rakkaudesta naiseen. 

Minulle naiseus on toki, mitä on olla vaimo ja äiti, nuo arvot heti ensimmäisenä pulpahtaa mieleen. Ne ovat helppoja arvoja valita, koska ovat selkeitä ja hyväksyttäviä naiseuden rooleja. Se että nainen saa synnyttää, on jo syy, miksi en vaihtaisi rooleja miehen kanssa. Äidin ja pienen lapsen side on myös jotain ainutlaatuista. Koska kaikki naiset eivät kuitenkaan voi saada lapsia, on pakko riisua äitiys naiseudesta ja olla miettimättä itselle helpoimman kautta eli miten palvelen muita naisena, vaan minun tulee miettiä mitä naiseus on minulle ihan itsessään?

Oma naiseuteni matka ei ole ollut helppo. Olen ollut hyvin epävarma ja pitänyt itseäni nuorena varsin rumana. Oppia rakastamaan itseäni on ollut elämäni vaikein matka ja tuo matka on vielä ehdottomasti kesken. Joskus jopa jo odotan, että olisin vanha ja ryppyinen, koska silloin voisin riisua itseni kaikelta ulkonäkökeskeisyydeltä ja vaan huokaista ja hellittää ulkonäköön liittyvistä paineista.

Vai onko noin kovin naivia ajatella, pitääkö muka iän myötä lopettaa kaunistautuminen. Kyllähän 102-vuotiaaksi elänyt mummini ja toinen mummini, joka on nyt 95-vuotta, sipaisivat huulilleen punaa ja käkertivät hiuksia. Ei naiseus lopu mihinkään ikään, se on vain mummojani nuorempien harhaluulo. Ihan sama harhaluulo voi vallita itseäni nuorempien keskuudessa, etten minä voi olla kaunis, koska olen pian 50-vuotias.

Omaan silmään kaiken ikäluokan naiset ovat kauniita, jos heidän silmissään tuikkii ilo, viisaus, elämän palo, muiden ihmisten hyväksyntä, huumori ja itsearvostus. Kauneimmalla naisella on kasvot ilmeikkäät ja katsomalla häntä silmiin, näkee sieluun, jossa siintää eletty elämä, tuska ja ilo ja näistä kokemuksista oppiminen. Niissä silmissä ei asu katkeruutta, vaikka elämään on mahtunut ilon lisäksi myös paljon surua. Kauneimmassa silmissä loimuaa oman itsensä rakastaminen ja sitä kautta hyväksyntä ja ymmärrys muita kohtaan. 

Tätä minulle on naiseus ja  myös niin paljon enemmän. Naiseus on syviä arvoja ja myös niitä kevyempiä vai mikä on edes kevyttä. Haluaisin päästä tuosta tuomitsevaisuuden leimasta, että itsensä kaunistaminen on pinnallista. Kirjoitinkin vastikään blogin puolella ”Miksi kosmetiikka on pinnallista”. Aihe kosketti kovasti naisia, sillä postaukseen tuli upea kommenttitulva.

”On luonnollista haluta olla haluttava ja puoleensavetävä. Kun kaunistaudut, menet omaa kauneuttasi puolitiehen vastaan.” -Janne Ruokonen-

Kauneudesta naisen kirja antaa tälläkin aihealueella meille naisille armoa: ”Joidenkin ihmisten mielestä on naista alentavaa puhua niin paljon naisen kauneudesta saatikka ulkonäöstä; varmastikin on tärkeämpiä ominaisuuksia kuten viisaus tai oikeudenmukaisuus?

Tämä on väärinymmärrys. Kauneus on avoin portti. Samanlainen portti voi löytyä älystä, rohkeudesta, työelämässä pärjäämisestä tai rakkaudesta. Mutta kaikki nuo portit-kliseisen kielikuvan uhallakin-vievät samaan puutarhaan; sinne missä olet enemmän ja rohkeammin oma itsesi, hyväksyt itsesi ja tunnet itsesi rakastetuksi. Älä vähättele ulkonäön merkitystä-sekin on kauneutta.” -Janne Ruokonen-
Jannen kirjassa on paljon naiseuteen ja naisen kokonaisvaltaiseen kauneuteen liittyviä runoja ja pohdintaa naiseudesta ja myös siitä, miten ankaria olemme itsellemme ja miten siitä tulisi päästää irti. Jannen kirja on ylistyslaulu naiseudelle, jota meidän naistenkin tulisi harjoittaa kaikkina muinakin vuoden päivinä, kuin naistenpäivänä, mutta aloittakaamme tästä päivästä, minä ainakin yritän. Me naiset kun olemme oman itsemme pahimpia tuomitsijoita. Minä itse olen itseni pahin tuomitsija.

Haluaisin lainata koko Jannen kirjan tänne, jotta saisitte heti nähdä, mitä kaikkea olen nautinnolla lukenut ja olen oivaltanut, että minä olen juuri hyvä näin. Kunpa muistaisin sen taas huomenna, mutta onneksi on Jannen kirja, joka on jatkossa hyvä muistuttaja, että on ainutlaatuista olla nainen. Myönnän myös, että silmäni kostuivat kirjaa lukiessa, koska kirja antoi hyväksynnän kaikille epäkohdilleni, niin etteivät ne ole epäkohtia laisinkaan. Kirja opettaa rakastamaan itseään. Onneksi on myös mieheni ehdoton rakkaus, sokeus kaikille epäkohdilleni, ilman niitä olisin vieläkin kipuilevan itseni hyväksymisen matkani alkupäässä. 
Mutta jatketaan juttua toivottavasti kommenttikentässä: sana on vapaa kaikessa naiseudessaan. Miltä Kauneudesta naisen kirja kuulostaa? Mitä sinulle merkitsee naiseus? Olisiko hyvä oppiharjoitus kirjoittaa ystävälle jotain kaunista ja osoittaakin lopulta teksti itselle? Kaunista naistenpäivää ja tilatkaa Jannen kirja, se on kaunis. <3

Kiitos Janne kirjasta ja matkasta, jonka tein sitä lukiessa naiseuteen ja oman itsensä hyväksyntään. Olen kaunis sellaisena, kuin olen. 

”Kauneus on sydämen liikahdus. Se on vapaa kaavoista ja kulttuurista.” -Janne Ruokonen-



Voit ladata ilmaiseksi e-kirjana täältä:
www.kauneudestanaisen.fi


Tai tilata painetun version täältä:





59 thoughts on “Kauneudesta naisen, hyvää naistenpäivää!”

  • Oikein kaunista naistenpäivää sulle! Kun naisenmalli ei ole kohdillaan pienelle ihmiselle niin sitä ei koskaan tiedä millainen lapsesta kasvaa! Itse koen kuitenkin olevani ihan ok nainen, vaikka tuo malli ei niin ruusuinen ollut!

    #girlpower

  • Kauneus on tosiaan tärkeä ja luonnollinen osa naisen elämää, onneksi. Toivoisin vain, että useammin muistettaisiin että kauneutta on monenlaista, ei vain sitä normikauneutta, mitä media on pullollaan. Tai että kaiken ei tarvitse olla kaunista kelvatakseen, pienikin kaunis asia voi tehdä suuresta kokonaisuudesta kauniin esim. kaunis katse kauniin koko ihmisestä. Hyvää pohdistaa sinulla sekä tässä, että tuossa kosmetiikkajutussa, kiitos siitä ja onnellista Naistenpäivää sinulle!

    • Olen niin samoilla linjoilla, kauneimmatkin kasvot ovat vain kuvajainen, jos takana e ole sitä aitoa pilkettä, hymyä, viisautta, niitä asioita jotka aidosti tekee ihmisestä kauniin. <3 Onneksi edes hieman on tultu siihen ajatteluun, että eri vartaloiset kelpaa, silti koen ikärasismin olevan aika suuri. Jossain iässä nainen ei ole enää ulkoisesti mielenkiintoinen, vaikka olen kyllä tässä asiassa ihan toista mieltä.

      Ihanaa päivää <3

  • Nyt kolahti kovaa – niin osuvaa tekstiä miehen kynästä! Pakko ladata tuo kirja.

    Täällä kanssa sellainen teinirupikonna, joka kipuili kyllä oman ulkonäön kanssa kovastikin ennen oman naiseuden löytämistä ja sen kukkaan puhkeamista. Sitten onkin hehkuttu eri syistä eri vuosikymmeninä. Nyt ehkä olo vauvavuoden jälkeen ei niin hekumallinen, mutta kyllä tästä taas ylös noustaan pitkälti armollisuudella omalle itselle ja iän tuomalla viisaudelle. Miten sitä fanittaakaan nykyään pääsääntöisesti 40+ naisia, karismaattisia ja pilke silmäkulmassa olevia näyttelijöitä, esiintyjiä tai muita taitelijoita. Ja ei, ei koskaan saa olla mukamas niin vanha, ettei voisi sipaista huulikiiltoa! Varmaan kuule tilaillaan sitten vanhainkodissa ties mistä rocherilta kauden cooleimmat sävyt : )

    Itselle naiseus on oman itsensä löytämistä, arvostusta ja huolehtimista…ja kyllä – olen niin vanhanaikainen, että minulle saa avata ovet, ottaa takin päältä tai vaihtaa autonrenkaat! Mutta ei saa koskaan kutsua muijaksi, se on ehkä halventavin sana, jonka tiedän. On aika nastaa olla nainen! Superia naistenpäivää sinulle Tiia <3

    • Mahtavaa, että latasit kirjan ja pidit siitä. <3 Ihana tuo, hehkuttu eri syistä eri vuosikymmeninä, jetsulleen. 🙂 Juu samat ollut lasten jälkeen, ettei olo ollut niin hekumallinen, vaan pikemminkin tötteröö, mutta ihanaa aikaa tuo, sitä parasta, jos siitä saisi sen armottoman väsymyksen viilata vaan pois. <3

      Heh mä saatan olla joskus muijales, kun tuo mies on ukkeli, mutta ne on hellittely sanoja, vitsikkäitä sellaisia. Itse en taida olla kovin naisellinen ja en oikein odota mieheltä mitään romanttisia eleitä, mutta autosta huolta pitäminen on tosi yes. 🙂

      Ihanaa päivää Heli <3

  • Hyvää naistenpäivää Tiia 🙂 ollaan ylpeitä siitä, että olemme naisia kaikkina vikoinemme ja puutteinemme. Korkkarit kattoon vaan ja menoksi!

    • Just niin ja ne viat tekee meistä mielenkiintoisia. Hauska tuo lause, sillä ensimmäisen blogi kyhäelmäni nimi oli Korkkarit kattoon. 🙂

      Ihanaa päivää <3

  • Kirja kuullostaa kyllä todella hyvältä ja olisi varsin sopivaa luettavaa minulle, joka tuomitsen itseni hyvinkin usein. Näen kauneuden kaikessa muussa, mutta en itsessäni tai se on ainakin hyvin vaikeaa. Silmäni näkevät itsessäni vain ne epäkohdat, mutta mä opettelen myös. PIkku hiljaa olen entistä armollisempi ja annan itselleni luvan hemmotella itseäni ja olla kaunis ♥

    Ihanaa Naistenpäivää Sinulle, Tiia ♥

    • Kyllä olisi sopivaa, koska uskon että sinulla ja minulla on paljon samanlaisia tuntemuksia ja aatoksia ja minua kirja kosketti kyyneliin asti. <3 Hyvin Janne kirjoitti, jos näkee kauneutta muissa, sitä voi nähdä myös itsessä. Opetellaan. <3

      Ihanaa päivää <3

  • Kirja kuullostaa munkin jutulta. Minähän olen myös itseni pahin solvaaja ja hetkittäin hyvinkin epävarma itsestäni. Naiseudenkin olen joutunut rakentamaan uudelleen, vaikea ero repi sen valitettavan hyvin kappaleiksi.

    Uskon, että vuosien saatossa ja keski-ikäisenä tietty armollisuus ja lempeys astuu kuitenkin…..pikku hiljaa …kuvioihin. Olen oikealla tiellä, vaikken maalissa.

    Kaunista, iloista ja onnellista kansainvälistä naistenpäivää ihana! ♥

    • Avioeron on varmasti elämän suurimpia epäonnistumisia ja siksi se vetää itsetunnon pohjalle. Sieltä on hyvä hiljakseen nousta ja vain aika voi parantaa ja kenties uusi rakkaus. <3 Mutta kyllä jättää tietynlaiset jäljet ihmiseen. Lohdun sana kuitenkin, oma ukkeli on kyllä täysin toipunut vaikeasta erosta, mutta se vei paljon aikaa.

      Kyllä uskon samaan ja se maali on varmaan sitten iäkkäämpänä ja mietitään nuorempia itseämme lempeydellä, että voi kunpa olisimme olleet armollisempia <3

      Sinulle myös kaikkein parhainta ja hyvää <3

  • Mulla on välillä huono omatunto siitä, että saatan huomauttaa ukkelin ulkomuodosta. Tai siis en itsessään hänestä (koska on mun silmissä aina vaan komea), vaan jostain reuhkasta vaatekappaleestaan, joka on joku ikivanha ja kauhtunut ylisuuri säkki, joka vanhentaa ihan suotta kymmenen vuotta. Ja voin vakuuttaa, että näitä hällä riittää :D. Mutta mies ei ikinä sano mulle mitään vastaavaa, vaikka ihan varmaan mulla on ihan vastaavia hänen silmissään kammottavia vaatteita. On viisaasti hiljaa silloin, mutta aina jos näytän mielestään kauniilta, sanoo sen ääneen. Ja olen pikkuhiljaa alkanut myös uskoa siihen, että puhuu totta, koska yleensä osuu sellaiseen saumaan, kun itsekin tykkään omasta peilikuvastani. Ja se taas kertoo yleensä siitä, että olen erityisen onnellinen tai hyvinvoiva, koska se näkyy ulospäin.

    Tottakai miestä kehunkin. Ei sillä. Mutta voisin jättää sen pienenkin mollaamisen pois. (Ja vaikka mieluummin vahingossa pilata ne kauheimmat retkut pesussa ;). Joskin todennäköisesti käyttäisi niitä silti).

    Minähän siis olin nuorempana omasta mielestäni se kaikkein rumin ankanpoikanen, joka olin juurikin tosta syystä kaiken lisäksi ujo ja epävarma. Enkä meinannut millään uskoa sitä, että mies ihan oikeasti haluais olla just mun kanssa. Että on ihan täysin ukkelin ansiota se, että olen päässyt tosta mielikuvasta pois, enkä koe tarvetta arvostella itsessäni juuri mitään, vaan koitan mieluummin olla itse itseni paras kaveri. Peili kun kumminkin heijastaa enimmäkseen sen, miten on tullut elettyä. Eli jos haluan voivotella vaikkapa nyt maailmanluokan silmäpussien kamaluutta, niin tiedän kyllä, miten sellaset hyvinkin helposti saa hankittua :). Ihan niinkuin ne mahamakkaratkin. Mutta se ei ole peilin syy, mitä sieltä näkyy.

    Eikähän tää nyt taas oikeastaan liittynyt millään lailla koko naistenpäivään :). Enkä tiedä, liittyikö yhtään mihinkään, mutta tulipa pohdittua ja muistutettua itseään siitä, että pitäis muistaa kehua sitä miestään useammin ja jättää se papparaiseksi nimeäminen vähemmälle. En haluais sellasta kuulla itsekään, vaikka olis kuinka muka hyväntahtoiseksi naamioitu.

    Iloista naistenpäivää <3

    • Ihanaa että pohdit ja minun silmään olet hyvin kaunis, joten taatusti olet ukkelinkin <3 Se on muuten jännä, että kun on hyvä olo, niin silloin siinä nassussakin on kaikki niin kohdillaan, kuin nyt vaan voi olla ja yleensä pukkaa samaan syssyyn vielä hyvä hiuspäivä eli mieliala, onnellisuus, tasapaino, on suurinta kauneutta.

      Ruma ankanpoikanen oli omia lempisatuja ja oli sellainen äänilevykin siitä sadusta ja samalla pystyi katsomaan kuvia ja lukea. Ruma ankanpoikanen riipi kovasti sydämestä jo pienenä ja kyllä samaistuin ja myös ajattelin, että mummi ja vaari ovat ottaneet hoiviinsa tälläisen ruman ankanpojan.

      Meillä naisilla on tapana rakastaa noita miehiämme pitämällä heistä hieman äidillisesti huolta. <3 Jos ja kun mies istuu minun autoon, niin alkaa sama höösäys, miten sitä autoa pitäisi käyttää ja pitää huolta. Miehet ehkä selkeämmin näkevät meidät ja sivuuttavat vaatteet ym. En tiedä miten miehet sen tekevät, mutta onhan heillä se putkinäkö. 😉

      Omalle ukkelille ei tarvitse vaatteista sanoa, on siistimpi, kuin minä. Kaikki merkillisesti venyneet kaula-aukot, tai nyppyiset paidat, tai mitä tahansa kulumaa, niin ukkeli heittää mäkeen ja myös ostaa uusia vain tarpeeseen. Merkillistä toimintaa minusta tuokin.

      Liittyikö tämä kaikki naistenpäivään, no kyllä hyvinkin. Me naiset olemme niin monimuotoisia olentoja, että mehän jutellana asiasta ja asian vierestäkin vallan suvereenisti ja silti on tunne, että juuri näin tämän keskutelun pitikin mennä.

      Ihanaa, että olet täällä, se asia on tehnyt sydämeen todella lämpöisen olon. <3

      Muiskuja päivääsi Annukka <3

  • Oikein ihanaa ja kaunista naistenpäivää sinulle😗. Kirja vaikuttaa kiinnostavalta ja kauniisti miehen ajatuksia tuli esiin.

  • Tiia, se elämän palo ja jano, siitä syntyy se hehku, jota ei missään purkissa myydä! Ja sinulla on se, toivottavasti minullakin:)

    Hyvää naistenpäivää♥♥♥

  • Kirja kuulostaa juuri sellaiselta, mikä minun tulisi lukea (liian ankara itselle…)
    – Oikein ihanaa illan jatkoa ♡

  • Voi Tiia – tuo kappale, joka alkaa: "Omaan silmään…" – juuri tuollaisena minäkin näen kauniin naisen.
    Kiitos postauksesta ja kirja lienee syytä ainakin ladata – minun peilistäni kun ei aina katso kaunis nainen;)
    Ihanaa naistenpäivän iltaa, Tiia <3

    • Kannattaa ladata, kirja on ihana, kaunis ja naista arvostava, sitä lukiessa itsetunto nousee kohisten <3
      Ihanaa päivää <3

  • Myöhässä kuten aina, siis minä. Mutta toivotan sinulle, nautiskelija (ainakin kuvista päätellen), oikein ihanata naisenaolemisenpäivää vuoden jokaiselle päivälle.

    • Kiitos niin paljon Orvokki ja ei koskaan myöhässä, kommentti ilahduttaa aina ja joka pv ja naistenpv voi olla myös joka pv. Joten ihanaa naistenpäivää sinulle <3

  • Oi, mikä ihana postaus! Ja mikä ihana Janne Ruokosen kirja! Voi, miten hienosti Janne Ruokonen katseleekaan naista.
    Tämä kirja kyllä kolahti. Se on ladattava. Saanko lainata sanojasi, sanot sen niin täydellisesti "Omaan silmään kaiken ikäluokan naiset ovat kauniita, jos heidän silmissään tuikkii ilo, viisaus, elämän palo, muiden ihmisten hyväksyntä, huumori ja itsearvostus." Juuri tuollaisena näen myös minä kauniin naisen.
    Kiitos Tiia, kaunis nainen <3

Vastaa käyttäjälle Hanna Katriina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud