3 asiaa minusta eli aika monen monta

Bongasin ystäväni Keyword:Love Jonnan blogista kivan haasteen, 3 asiaa minusta ja ei muuta, kuin toteuttamaan. 🙂

3 asiaa, joista pidän

Kissat, joita ilman en voi hengittää. 

Meri, avaruus ja äärettömyys, joista tulee vapauden tunne.

Hiljaisuus, en kestä hälyä, kakofoniaa ja tulee tunne, että aivot ruuhkautuu.



3 asiaa, joista en pidä

Epäaidot ihmiset, jotka yrittävät olla parempia, kuin ovat ja parempia, kuin toiset ja antavat sen myös näkyä, nostamalla itseään ja vähättelemällä muita. Samaan syssyyn kuuluu muiden kustannuksella nauraminen. Samaan kategoriaan kuuluu turha hienostelu ja uskonkin, että sivistyneen kasvatuksen saaneiden ei tarvitse ääneen hienostella. 

Liikenteessä omassa kuplassa ajavat, jotka alkavat mm. kiihdyttää silloin kun toinen on ohittamassa ja muutenkin ajurit, jotka luulevat olevansa yksin liikenteessä, eivätkä liiku liikenteen tahdin mukaan. Sekä hidastelijat, että kiihkoilevat kiihdyttäjät.

Lämmin kala ja johtuu ihan lapsuuden traumoista Sipoon kesämökillä ja joka tiistain kalapäivästä, jolloin oli pakko syödä mm. halstrattua silakkaa tai tomaattikastikkeessa uivaa silakkaa. Silakoita yritettiin piilotella perunamuussin joukkoon ja jos en syönyt, muistan kerran etten saanut jälkkäriksi jäätelöä, josta muut sitten kovaäänisesti nauttivat ja minä räkä poskilla kiroilin pikkulapsen sanoin muut kuuraketilla kuuhun. Tuolloin tietynlainen lasten pakkosyöttäminen kuului sivistyneeseen kasvatukseen ja ruokakulttuuriin.



3 asiaa, joita tein viikonloppuna

Vietin laatuaikaa perheen, ystävien ja tyttären kanssa kaksinolopäivää.

Söin aivan liikaa kaikkea, mutta en yhtään suklaamunaa. Ei niitä saa, jollei itse ymmärrä hankkia!

Teimme Tädit tubettaa kanavalle monta erilaista videoita, joista yksi oli kaupallinen yhteistyö ja kaksi nostalgista, toinen muisteloiden Prinsessa Dianaa ja toinen fiilistellen tuoksumuistojen kautta omia lempituoksuja. 




3 asiaa, jotka osaan

Nauttia pienistä onnen hippusista, saaden niistä paljon irti.

Osaan antaa anteeksi ja ymmärtää pitkälle mistä toinen tulee. Joskus kuitenkin tulemme niin eri suunnista, ettei asiat ole pelastettavissa ja myös toisen pitää tulla vastaan ja myöntää, että itsessä on virheitä. Tiedostan, että toisten syyttäminen vilaisematta ensin ja paljon itseensä, on täysin turhaa hommaa, ei kehitä itseä, eikä vie mihinkään, eikä johda kompromissiin edes. 

Osaan ommella mummin oppien avulla mm. partiomerkit paitoihin niin eleettömästi, ettei ompeluksia edes näe. Tätä taitoa salasin mieheltäni vuosia, jottei vaan vahingossakaan tarvitsisi ommella mitään ja paljastuin, kun mies ompeli pojan partiomerkin kauhein hämähäkkikuvioin ja jouduin astumaan hätiin. 



3 asiaa, joita en osaa

Olen todella huono sanomaan ”ei” ja ajaudun ajoittain pulmatilanteisiin tärkeän, mutta minulta uupuvan itsesuojelevan piirteen vuoksi. 

Olen matemaattisesti lahjaton, vaikka prosenttilaskut ym. käytännön matemaattiset tehtävät, lasken kaupassa esimerkiksi aleshoppaillessa sekunnin murto-osassa. 

En osaa vaihtaa autoon renkaita, vaikka noin feministisesti ajateltuna, naisen tulisi tänä päivänä osata kaikki mitä mieskin. Ei kiinnosta riittävästi ja ärsyttää, jos mies nalkuttaa niin mitään autosta, koska autot on mieheni tontti ja minulla on sitten muita tehtäviä, joista toki nalkutan miehelleni surutta, vaikka ovatkin minun juttuja. 



3 asiaa, jotka haluaisin osata

Olla rohkeampi niin monella akselilla, että tämä kohta jo ansaitsi oman postauksensa; lopettaa vieraiden ihmisten tapaamisesta jännittämisen, uskaltaa puhua yleisön edessä surutta jne. 

Osata löytää itsestä ne parhaimmat puolet, antaa aivosolujen pitäytyä niissä, eikä seikkailemassa aina niissä omissa huonoissa puolissa. En vertaa itseäni muihin, mutta vertaan itseäni alati itseeni ja sen haluaisin lopettaa.

Leipoa kakkuja vasemmalla kädellä. Ei mitään tähtitieteellisiä luomuksia, mutta sellaisia, että napa raikaa. Alla oleva kakkunen on Hellapoliisin taidonnäyte. Eli nalkutuksen määrä on meillä vakio. 🙂



3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä

Lukea enemmän kirjoja ja somettaa vähemmän.

Soittaa aitoja puheluita läheisille enemmän, eikä ajatella, että viestit korvaavat yhtään mitään.

Laihduttaa, jo oman terveyden vuoksi, mutta ne kakkuset ja sushiloiset, voi snif ja leipä!




3 asiaa, joista stressaan

Kodin siisteydestä. Samun karvojen lonkeroituessa joka paikkaan, tunnen jatkuvaa stressia, ahdistusta ja voimattomuutta, ettei kotini ole siisteysstandardieni mukainen. Ennen olin siivousneurootikko, nyt tulee jo ikä vastaan moiselle puuhalle.

Muiden ihmisten miellyttämiselle, haluan kovasti miellyttää, mutta haluan myös oman ääneni kuuluvan ilmoille ja näiden kahden teeman kalistessa yhteen, jään itse littanaksi väliin ja ahdistun.

Huonot yöunet, olen todella huono nukkumaan ja jos joku sanoo, että voi ei, heräsin viime yönä pari kertaa ja nukuin siten niin huonosti. Noissa tilanteissa tunnen kateutta ja tekisi mieli mojauttaa, sillä herään öisin lukemattomia kertoja, jokaiseen narahdukseen, miljooniin vessahätiin jne. Uskon, että naiset on tarkoitettu heräämään risahduksiin, koska kivikaudella suojelivat lapsiaan villipedoilta ja miehet nukkuu, kuin tukki (tosin oma mieheni ei), koska tarvitsivat kunnon yöunet, jotteivat villipedot syö heitä metsällä. 



3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan

Kissan kehräys.

Kun kalenterissa näyttää paljon tyhjää.

Hartiahieronta.



3 asiaa, joista puhun usein

Lapsista, perheestä, elämästä. Tällä hetkellä paljon muistisairaista appivanhemmista. 

Elämästä, politiikasta, epäoikeudenmukaisuudesta, työstän mieheni kanssa kaikkea, mitä jokaiseen päivään kuuluu, oli se lehtiuutinen tai omaa elämää sivuava juttu.

Blogikamujen kanssa tulee juteltua paljon blogeihin liitännäisistä asioista.



3 asiaa, jotka puen mielelläni päälle

Pehmoisen syleilevän kutsuvan aamutakin ja Crocsin pehmeät tohvelit.

Ystäväni ja äitini kutomat Anelmaiset tai mummini kutomat villasukat.

KappAhlin kuminauhavyötärölliset strech farkut, jotka joustaa ja paukkuu tilanteessa, kuin tilanteessa ja huolii sisälleen paljon mättöä. Alla olevat kuvat kutoi ja kuvankin napsaisi ystäväni Höpölän emäntä


3 asiaa, joita en pue päälleni

Korkokenkiä vältän kuin ruttoa, hyi olkoon.

En käytä turkiksia.

Kireät isonapilliset housut ja kaikki kireät vaatteet. 




3 asiaa, jotka haluaisin hankkia

Road Tripin miltei joka maahan.

Kissanpennun, kyllä Osku tarvitsee kaverin ja yksi kissa on vain yksi. Mies pahalainen jarruttaa ja minä riudun.

Kahvikoneen, joka jauhaa pavut ja taikoo taivaallista lattea.



3 asiaa, joista unelmoin

Että elän niin kauan, että saan lapset kasvatettua aikuisiksi, kaikki siihen päälle on bonusta ja sen jälkeen rohkenen toivoa lapsenlapsia ym. 

Miehelle ja minulle terveyttä ja pääsemme eläköityessä reissaamaan ympäri maailmoo.

Merinäköala kodin ikkunoista.



3 asiaa, joita pelkään

Säännöllisiä palleroita, kuten mustekalojen lonkeroiden imukupit ja tätä kammoa kutsutaan Trypofobiaksi eli reikäpeloksi. Pelkoon voi mm. Mehiläisestä hakea apua. aivot lähettävät viestiä, että henkilö katsoo vaarattoman kohteen sijaan jotain vaarallista. Kammon kohteena eivät ole itse reiät vaan ne yhdistetään alitajuisesti vaaraan. Olen selvästi fobioita myöten kivikautinen ihminen tai minussa on vahva geneettinen muistijäänne. 

Käärmeitä pelkään yhtä paljon, kuin säännöllisiä palleroita ja reikiä. 

Kaikkein eniten pelkään, että perheenjäsenille sattuu jotain ja murehdin asiaa joka pv. Öisin kun menemme nukkumaan, ajattelen nyt kaikki näköpiirini ihmiset ovat turvassa, mutta sitten saatan miettiä, mitä jos yöllä tulee tulipalo. 



3 asiaa, joita toivoisit tapahtuvan lähitulevaisuudessa

Asioiden selkiytyminen appivanhempien suhteen, jotta saisivat aidosti välittävän hoitokodin. Onneksi Espoossa ei eroteta pariskuntia. Tämä välitila on äärimmäisen raskas miehelleni ja miehen veljelle ja he tarvitsisivat jo helpotusta.

Olen aina toiveikas ja odotan aina, että kulman takaa tulee yllättäen jotain kivaa eli en edes tietä mitä toivon. Yleensä toiveikas olotila on toiminut ja kivoja asioita on tapahtunut.

Toivon, että syksyllä yläasteelle siirtyvä tyttäreni löytää yläasteella paikkansa ja kohtaa vielä keppareilla leikkivät vanhat kamunsa henkisellä tasolla. 



En haasta ketään, mutta kopin saa ottaa kuka vaan. Herättikö jokin vastaus ajatuksia, onko ketään siellä, joka kärsii säännöllisten palluroiden aiheuttamasta reikäkammosta, kaipaan kohtalotoveria. 


Aurinkoista keskiviikkoa kaikille. Eilen jouduin ottamaan allergialääkkeen, koska nokkosrokko on pyrkinyt iholle ja kahdesti ja aina ajettuani koipikarvat ja allergialääke aiheuttaa inhan muumioimaisen pöhnän, suorastaan ilottomuutta. Joten toivottavasti postauksesta sai tolkkua. Onko myös neuvoja koipikarvojen ajeluun ja jälkikutkaan?



54 thoughts on “3 asiaa minusta eli aika monen monta”

  • Voi että. Tuli niin paljon kaikkea, johon haluaisin tarttua, mutta koska luen tätä (salaa) töitten ohessa, on pakko kutistaa ja sanoa, että nauran tosi harvoin ääneen, mutta nyt oli pakko, kun mainitsit, että inhoat "kireitä isonapillisia housuja" :D:D:D. Pystyin niin kuvittelemaan sellaiset samantien sekä sun että itseni päälle ja siinä me sitten yhdessä kiemurreltaisiin ja ahdistuttaisiin nappihousuissamme :D. Ei meinaan nappaa meikäläiselläkään. Sen enempää kuin isonappinen kireä trenssikään, jollaista kokeilin eilen kaupassa. Juu ei mulle. Liian hienostunut ja pönäkkä.

    Ja todellakin. Toisten kustannuksella nauraminen (ja siinä samalla muiden läsnäolijoiden naurattaminen) on mun mielestä niin kertakaikkisen ala-arvoista. Olen varmaan sen aiemmin kertonutkin, mutta kärsin ihan hirveästi kun yhdellä isällä oli tapana naurattaa muita paikallaolevia aikuisia tekemällä pilkkaa omasta pojastaan (joka usein myös oli paikalla). Ihan kamalaa. Ja aikuiset vielä oli usein niin tyhmiä, että menivät siihen nauruansaan (koska halusivat olla tän naurattajaisän suosiossa): Huonosti siinä loppupeleissä kävi, eikä isä enää koskaan nähnyt poikaansa sen jälkeen kun täytti 16, mutta se on toinen juttu se.

    Ja vielä pakko antaa peukut partiomerkkiompelulle. Siinä oon kans aika haka. JOskin viimeksi olen ommellut erinäisiä merkkejä puolustusvoimain asuihin.

    Tää oli ihan superkiva <3

    • Anteeksi, että vastaaminen on kestänyt, en ole kotona ollut juuri lainkaan <3

      Hih ihana salaa lukija <3

      Napit on petoja, ne muuraa mahaan sellaisen punaisen jäljen ja tuntuu kamalilta!

      Tuo on niin surullista, naurajalla on taatusti ollut huono itsetunto ja mennyt sitten nauramaan muiden kustannuksella, ollakseen muka etevä. Harmi ettei monet oivalla, mistä muille nauramisessa on kyse.

      Hih hyvä ja mummi, koska opetti kuvaamaan.

      Kiitos ja aurinkoa viikonloppuusi <3

  • Oi, tuo kalahan oli ihanaa! Ymmärrän kyllä lapsuudesta juontavat ruokakammot. Nakkistroganoff ja etenkin kesäkeitto ovat kammotuksia minulle.

    Yläasteelle siirryttäessä tipuin kärryiltä matematiikassa, enkä koskaan päässyt kyytiin takaisin. Lukion lyhyen matematiikankin selvitin nipin napin, kemia ja fysiikka menivät myös ihan penkin alle. Myöhemmin opiskellessa ja työelämässä olen hallinnut kuitenkin juuri nuo käytännön prosentti-, korko-, valuutta- yms. laskut oikein hyvin. En enää ajattelekaan olevani lahjaton matematiikassa vaan ihan hyvä niissä laskutoimituksissa joita elämässä tarvitsenkin.

    Korkokenkiä tykkään käyttää silloin tällöin juhlatilanteissa. Parin viikon takaisen kaatumisen jäljiltä jalka on edelleen vähän turvoksissa eikä nyt voi ajatellakaan korkkareita. Toivottavasti jalka palautuu niin, että kaikki kengät sujahtavat ongelmitta jalkaan. Koko on jo nyt 41, joten en paljon isompiin haluaisi siirtyä…

    Kirjoja luin aikoinaan jatkuvasti, välillä on ollut ihan kirjattomia jaksoja kun en vain ole jaksanut lukea iltaisin. Nyt taas ilokseni olen lukenut enemmän ja varannut kirjastostakin joitain opuksia.

    • Juu pilasivat pakottamalla lämpimän kalan ilot minulta ja en vaan ole voittanut traumaa. Jos syön lämmintä lohta, niin se maistuu hyvältä, mutta en itse sitä vaan ikinä tilaa ja se johtuu traumoista.

      Sama homma, pankki/sijoitushommissa pärjännyt matikalla ihan normisti, mutta lukion matikka oli sairasta, mihin sitä kukaan tarvii?

      Voi eih ja täälläkin kasvanut jalat yhdellä numerolla, vihaan korkkareita, vaikka pakkotilanteessa käytän. Nuorempana käytin paljonkin.

      Ihanaa, että olet löytänyt taas lukemisen ilon. Kesän reissulle otan useamman kirjan mukaan, ihanaa että on lukuiloja mitä odottaa.

      Kivaa viikkistä <3

  • Heips Tiia ihanainen,

    tämä oli kyllä tosi kiva postaus. Monta juttua oli, johon tunsin samaistuvani. Esimerkiksi juuri nuo epäaidot ihmiset; joilla on vain kumma tapa tuoda oma paremmuutensa ja kaikkivoipaisuutensa esille ja siinä samassa lauseessa haukkua muut ihmiset. Se on rasittavaa ja koen tällaiset ihmiset hyvin negatiivisiksi ja energiaani syöviksi. Siksipä olen heitä elämästäni karsinut pois, ei vaan jaksa.
    Omaan nilkkaan kyllä kolahti tuo autoilu; mä taidan olla yksi niistä kiihkoilija kaasuttelijoista. Ihan karmea kuski, yksin mölisen ja jupisen aina autossa kun edessä joku jyhnyttää neljääkymppiä tai on muuten vaan tollo kuski ;-O … Ja mä kun aina osaan ajaa niin hyvin ;-D (ja pah) …
    Kissat on myös niin ihania olentoja, mutta en silti ole sellaista hankkimassa kun se eroaminen olisi liian raskasta.
    Ja lisäksi tuli mieleen kirjoituksestasi, että mikä kumma siinä onkin kun aina nukkumaan mennessä tulee kaikkia omituisia ajatuksia mieleen eli vaikka se tulipalo. Yleensä yritän aina tyhjentää pään kaikista mahdollisista ajatuksista ja ajatella kaikkea mukavaa.. Liekö ollut jotain kevätväsymystä ilmassa, mutta simahdan aika nopeasti iltaisin kun käyn nukkumaan ja nukun kyllä liki tukkina koko yön ja silti aamulla herätessä väsyttäisi ihan hirveästi…
    Myöhempien vuosien (mikäli niitä suodaan) unelmani olisi muuttaa Turkuun, ihan hassu juttu ja en edes oikein tiedä mistä se tulee. Mää vaan niin rakastan sitä kaupunkia 🙂
    Ihanaa viikon jatkoa!
    Terkuin, Johanna

    • Ovat kyllä ehdottomasti energiasyöppöjä, joita kannattaakin vältellä.

      Ei siis minäkin kiihdytän, muotoilin sanat huonosti, siis sellaiset jotka ei aja liikenteen nopeutta lainkaan eli liian hiljaa, tai sitten pepussa kiinni, vaikka ajan itsekin jo rajoitusten mukaan kovaa. 🙂

      Yöllä aina kaikki vääristyy ja iskee kuolemanpelko ja kaikki ja ei omasta itsestä, vaan rakkaista. <3

      Turussa on todella kaunista, joten en ihmettele yhtään ja olet varmasti asunut siellä entisessä elämässä. 😉

      Aurinkoa viikonloppuun Johanna <3

  • Ihana postaus ja kaikesta päätellen tykkäät ja inhoat, toivot ja pelkäät, unelmoit ja hankit jne… paljon samanlaisista asioista kuin minäkin, PAITSI en mä mustekalaa pelkää, rakastan sitä tai ainakin herkulliseksi grillattuna lautasella. Olipa kiva lukea tätä, minulle ainakin hymy levisi melkein korviin (no nuo mollaamisjutut jätän omaan arvoon, hyi hitto sellaisia ihmisiä). Mukavaa pikkulauantaita 🙂

  • Kiva postaus 😍 Monta samaa, kuten kisut ja siivoustason pakollinen lasku karvakamujen takia. Mutta politiikasta en tykkää puhua yhtään.

    Iloa iltaasi Tiia ❤

  • Mukava oli lukea vastauksiasi <3 Aina sitä oppii blogikamusista jotain uutta <3 Täällä on tämä viikko vedetty jos jonkinmoista allergialääkettä ja ei mukamas pitäisi väsytttää mut kummasti sitä taas katsoo kelloa että pääseekö jo nukkumaan 😉

  • Mainiot vastaukset!

    Olen feministi mutta renkaiden vaihto EI kuulu naiselle (jollei halua- sitten kuuluu)…joten sen voi ulkoistaa.

    Hyvin usein suurinta osaa populasta jännittää uusien ihmisten tapaaminen – joten bygones….

    Korkokengät ovat ihania, mutta vain ne, joilla on hyvä kävellä. (Etkö voisi kokeilla uudestaan ja antaa niille mahdollisuuden…ne punaiset olivat just sun juttu ;))
    Ihanaa viikkoa ja iloa!

    • Juu ei kuulu ja hei meillä on jaettu nämä työhommelit miten on jaettu, ja ei ne mitenkään sukupuolisidonnaisesti ole jaettu, vaan kumpi tykkää mistäkin.

      En kulje korkkareilla kuin pakolla, hih.

      Pusuja <3

  • Siis iiikkksss…jokaisen kohdan kohdalla ajttelin mitä ommentoin, mutta unohdin jo ne keikki! Tämä olisikin aika kiva postaus, pitääkin laittaa korvan taakse ( ja unohtaa se sinne)
    KOhdan inhoat kaksi ekaa täsmää…juuri tänään mietin,kun LIkan kaa ajettiin Hämeenlinnaan, että mistä kaikki 'kontiaset' taas ovat kömpineen esiin, kun eivät tiedä mistä ovat tulossa ja minne menossa ja onko ketään muuta olemassakaan ja mitä ne pöyreät numerolliset liikennemerkit oikeasti tarkoittavat….
    Kohtaa mitä haluat osata; Etkös jo osaa ne? Olet rohkea, uskallat puhua/kirjoittaa ikävistäkin asioista ja niistä huonoista puolistasikin <3 Ja se vasemmalla kädellä leipominen…onnistuu jos on vasenkätinen…minä en ole, eli ei onnistu, mutta siinähän olisi tavoitetta;)
    Oih…kyllä sinä vielä sen kissanpennun saat…keksit kyllä keinon <3
    Ihanaa loppuviikkoa xx<3

    • Hih ihana unohtelija ja täällä unohdellaan aina kaikki. Näissä pitkissä postauksissa kyllä katoaakin ajatukset kummasti 🙂

      En osaa en ja siis pelkään, kammoan ja ahdistun. 😉

      Hihi leipominen on vaan niin tarkkaa hommaa, tykkään enemmän räiskiä. 😉

      Ihanaa viikkistä ja taas tänään kuiskin miehen korvaan, josko meille kisuliinos. 😉

      <3

  • Olipa kiva lukea tätä.Varmaan hullaantuisit näistä kisuista joita syötän tässä kodin viereisessä puistossa;olen antanut kaikille suomalaiset nimet,ja kaikki ovat oma persoonansa.
    Jeps,se pakkosyöttäminen lapsena…sen vuoksi en voi tänään maistaa en silakka-tai maksalaatikkoa enkä kesäkeittoa, Ihanaa viikkoa kaunokainen.

    • Tulisin aivan hulluksi ja varmaan pelastaisin kotiinkin ja syöttäisin, kuten nyt sinäkin siellä. <3

      Hyi silakkalaatikko, apua tai maksis, meillä syötettiin sitä sentään vaan koiralle, mutta kaikki muu pakotettava.

      Ihanaa viikonloppua ihanuus <3

  • Mukava postaus! Niin monta juttua joista olen samaa mieltä, villasukat, merinäköala…
    Mukavaa loppuviikkoa! <3

  • Sama juttu matikassa. Prosenttilaskut tosta noin vaan, mutta ei puhuta niistä kolmannenasteenyhtälöistä mitään… shh… 😀

  • Mainio postaus – ja taidan saman tien tallettaa tuonne blogin luonnoksiin odottamaan sitä inspiraatiotaan muutaman muun odottajan joukkoon;)
    Lapsuuden ruokatraumat – tuttu juttu vaikka kala ei niihin kuulukaan. Vieläkin melkein oksennan tavallisen makaroonin näkemistä – se makaroonivelli lapsuudessa palaa hetkessä mieleen.
    Ja ne kireät isonappiset housut – ou jee! Luojalle kiitos strechvaatteista!
    Ja kolahti tuolta moni muukin asia – kissat nyt tietenkin tärkeimpinä sen perheen lisäksi.
    Pakko lukea vielä uudelleen koko juttu ettei vaan mitään jäänyt huomaamatta;)
    Ihanaa loppuviikkoa sinulle ja toivottavasti ne allergiat ja säärikarvat rauhoittuvat <3

    • Ihanaa, jos teet tämän <3

      Makaronivelli, apua mitä se onkaan? Kuulostaa jo vetiseltä…

      Yes tämän ajan parhaat keksinnöt on strechpöksyt!

      Kiitos niin paljon ja nyt on ollut rauhallista kutinoiden saralla. <3 Ihanaa viikonloppua Lady <3

  • Mahtava postaus, pitäisi ehkä itekin toteuttaa. Sä oot vaan niin mainio! Yksi kissa on vain yksi. Ymmärrän… ❤️❤️❤️❤️❤️

  • Voi miten ihana postaus ja niin kolahti nuo itsensä vertailu sekä omien hyvien puolien löytäminen! Huh. Vaikeita asioita!!

    Kaunista loppuviikkoa sulle <3

  • Joo, toinen trypofoobikko täällä! Tyttärellä sama vika, uhhuh. Ja samaan fobiaan lasken myös käänteiset reiät eli kuplat, esim. sammakonkutu, ja kaikki muut pallurat, yäk! Muutenkin olen kanssasi samoilla linjoilla, paitsi että politiikka ei juuri kiinnosta, kuin vaalien alla. Ja kissa! Itsellä ei ole omaa kissaa, mutta naapurin norski (norjalainen metsäkissa) vierailee meillä ja sulostuttaa olemuksellaan. Kiitos ihanasta tekstistä, voimia ja valoa kevääseesi, t. toinen keski-ikäinen.

    • Yes en ole yksin, voi kiitos! Kyllä käänteispallerot ihan ehdottomasti myöskin eli kutsun itse säännöllinen pallerokammoksi, koska en koe, että on vain reikäkammo. 😉

      No teillä on ihan lainakisu. <3

      Mutta olipa huikeaa tavata toinen pallerokammoinen eli hurjasti terkkuja ja kaikkea hyvää keväälle <3

  • On aina niin mielenkiintoista lueskella muiden ajatuksia asioista ja hih, huomaan että monessa kohtaa ollaan hyvin samoilla linjoilla 🙂 Ja oi että noita kissakuvia, pahentaa uhkaavasti tätä mun kissakuumettani ♥

    Aurinkoista keskiviikkoa!

  • Heko heko, juuri lähetin kommentin blogiisi, sitten tuli vasta mieleen että toivottelinkohan sen lopuksi kivaa keskiviikkoa vai torstaita, olen niin sekaisin tynkäviikosta 😀 Eli aurinkoista torstaita 😀 Ja nyt kahvia ja aivot päälle 😉

    • Ihan läpi meno, tiistaina oli maanantain herätys eli tunnin liian myöhään, että silleen, symppaan sua. <3 Kahvia huuleen <3

  • Jes, ennätän tänne blogiisi taas ajan kanssa.. Olipahan kiva postaus!

    Minäkin pidän Kappahlin kuminauhavyötäröllisista strech farkuista, ihan parhaita! Ei kiristä eikä purista. Asioita mitkä ensimmäisenä otan huomioon kun ostan vaatteita.

    Ja hips, täällä myös yksi käärmepelkoinen. Viime viikolla tuli tästä pelosta tv-ohjelma ja sen kyllä pysytyin katsomaan, mutta en usko itseeni niin paljoa että olisin moisiin tehtäviin (kohtaa pelkosi) pystynyt mitä ko. ohjelmassa ihmiset kävivät läpi, hui!

    Ihanaa ja aurinkoista viikkoa sinulle!

    • Eläköön kumpparipöksyt 😉 Miten tuo kuulostaa nyt niin väärältä, hih 🙂

      Käärmeohjelmia jos katson, heti tulee uniin, en halua edes katsella, hui…

      Ihanaa viikkistä <3

  • Kerrassaan kiva postaus<3Hyvät kysymykset ja vielä paremmat vastaukset! Kiristävistä vaatteista en pidä myöskään ja muutenkin pystyin samaistumaan moneen asiaan..Nimim.huonouninen kaikenlaisten asioiden huolehtiva jännittäjä

  • Meinasi mennä iltatee väärään kurkkuun, säännöllisten palleroiden kammo – nevöhööd, mutta kiitos hervottoman hauskan postauksesi, nyt tiedän! Mulla sama kammo liskoja ja käärmeitä kohtaan, ja asutaan vielä hoodeilla, jossa vilisee käärmeitä. Siksikin meillä raottomat 180 cm korkeat aidat koko pihaa ympäröimässä!
    Ei naisten tarvitse osata vaihtaa renkaita, mä vetäydyn siinä kohtaa naisellisesti (ja joo, korkkareilla kipittäen) takavasemmalle tai sinne keittiöön, josta valmistan herkkuaterian renkaat vaihtavalle miehelle : )
    Ihania kuvia jälleen kerran, haleja sinne <3

    • Hehe nevöhööh, hih reps. 🙂 Juu kuule omalla isälläkin on sama, tämä on vallan peritty ongelma. 😉 Hih.

      Apua, pahin pelko, että käärme luikertelisi kotiin sisään APUA!

      Juu korkkarit on kauniita, mun silmät rakastaa niitä, mutta jalat vihaa, hih.

      Ihanaa viikonloppua <3

Vastaa käyttäjälle Taru Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud