Kesä meni yöpuvussa

Jos kesä olisi vaate, se olisi yöpuku. Jossain kohden kesää saavutin sellaisen leikkauspisteen, etten enää tiennyt, oliko päällä oleva mekkoseni yöpaituli vai päiväpaituli. Rytmit rikkoutuivat totaalisesti, oliko yö tai päivä oli merkityksetöntä, syytän tästä kaikesta muuten Suomen valoisia öitä. 


En ota mitään vastuuta siitä, että olen hillunut kesäpäivinä ruokakauppoihin unimekko päällä ja vetäen vain eteisestä suhahtaen Crocsit tai Hait jalkaan. Tätä huolettomuutta tulee kunnioittaa ja ymmärtää, että suomi-ihmisen on vaivalloista pukeutua talvella ja moinen vapaus riistetään meiltä pian kyllä. Jokaisen tulee tuntea itsensä ajoittain vapaaksi, vaikka kyseessä olisikin vastaisku Suomen talvelle, ulkonäöstä piittaamattoman keski-ikäisen naisolemuksen muodossa. 


Siltikin moinen möhjöys ei sovi oikein luonteenpiirteilleni, vaikka hetkellinen homssuus onkin nautinnollista, kuvitellen olevan ruohonjuuritasolla, multakikkareet sormien välissä oleva naturelli taivaan lintu, lähempänä kivikautista perimäänsä, kuin koskaan. Varjona häämöttävän teknisen arjen odottaessa, kuin kuristava pullonkaula. Hetkellinen totaalivapaus on merkityksellistä aivojen irrottautuessa ihmiskunnan laatimista pakotteista ja säännöistä.


Juu en nyt kuitenkaan mistään rötöstelyistä puhu eli sillä tavoin sääntöjen rikkomisesta, vaan sääntöjen murtamisesta omaa itseään kohtaan, omista pakkomielteistä irrottautumista, miten sitä onkaan myös itsensä vanki. Vapauttaen itsensä pakoista, voi saada suuremman joogahyggehetken, kuin millään viikon retriittileirillä. Kaikki on oman pään sisällä ja tänä kesänä mieleni on levännyt ja askel mielen levollisuuteen on juuri lähtenyt ruokkoamattomasta olemuksestani, tuulessa lepattavista sääri-ja partakarvoista. Antaa rönsytä hillua vaan, kuin rikkaruohto olen tuuminut eli hälläväliä asenteen vapauden tuoma tunne on tuonut aivoille pysähdystilan.  

Kyllä minä nyt suihkussa olen käynyt, mutta sitäkään ei ole orjallisesti tehty aamuvarhain, vaan vasta silloin kun tuntuu, eikö mieletöntä. Vinkkinä tuleville kesille, ostakaa sellaisia trikoomekkoja, jotka käyvät sekä kesämekoista, että yöpaituleista ja muu kansa ei huomaa henkisesti rähjääntynyttä tilaa ensisilmäyksellä ja aurinkolasitkin pelastaa paljon ja hei kesähatut, mitä isommat lierit, aina parempi. Olisipa muuten vapauttavaa olla ajattelematta totaalisesti mitä muut ajattelee, tuota henkistä nirvanaa en tosiaan vielä ole saavuttanut, mielen jalostunutta kultaista pääteasemaa rentoutumisessa, mutta hei ehkä ensi kesänä, eikös ihmisen sielullinen kasvaminen etenekin pienin askelin.  

Ainoa lieveilmiö mistä en ole kesällä oikein nukkavieruisuuden lieveilmiönä pitänyt, on olleet pehmeät aivoni. Aivoni pitävät säännöllisestä unirytmistä ja kaiken maailman ylivalvominen ja ylinukkuminen, sen oman jo vauvana opitun rytmin muuttaminen on aiheuttanut aivoilleni pöhnäisyyttä, mongertavaa puhetta, pakottavia tarpeita päiväunille, ymmärtämättömyyttä mitä muut sopertaa ja tyhjiä katseita ympäristöön laiskoin silmin vilaisten.
Aika aikansa kutakin, mutta aivojen tuulikaappimaisen tyhjä tila on alkanut käydä rasittavaksi, kun ei ymmärrä mitä muut puhuu, eikä oikein jaksa edes niihin juttuihin keskittyä, että on fiilis, että josko tässä nukahtaisin kesken muiden selittelyn.

Ei nyt on normaalit unirytmit, suihkurytmit, kohentunut arkirutiinirytmi ja niiden kautta hyvä olo, kaikki karvat on ajettu ja varpaissakin kynsilakkaa, tyvi raidoitettu ja arjen panssaripuku kiillotettu. Tätä arjen arvostamaa tunnetta ei kuitenkaan olisi, jollen olisi koko kesää pöhnöittänyt yöpuvussa, aivot kainalossa ja silmien ollessa ummessa miltei koko ajan. Kesä tuli ja meni ja se oli hyvä kesä se, jos oli huonot säät, en kiinni oleviltani luomiltani niitä säänvaihteluita edes huomannut, pään sisälläni paistoi koko kesän aurinko.  
Upeaa arkea kaikille, meillä alkoi vasta eilen koulut ja aikaiset aamut ja hyvältä tuntuu. 🙂 Oliko teillä hyvä kesä, syntyikö mielen ja kehon nollauspiste, jolloin aika pysähtyi ja olit osa maailmankaikkeutta, kuin vapaudessa lentävä lokki konsanaan?






50 thoughts on “Kesä meni yöpuvussa”

  • Ihania pohdiskeluja sulla ja hurmaavan filosofiseksikin heittäydyit <3
    Paitulipäivät, oli ne sitten yömodellia tai not, ovat ihan parhaita ja niihin pitäisi kannustaa koko maailma osallistumaan – ainakin muutaman viikon vuodesta!
    Suloisia halauksia sulle Tiiaseni <3 <3 <3 toivoo Heidi (tiedät kyllä!) 😉

    • Kyllä, pitäisi olla kansainvälinen paitulipäivä <3 Kerran kk paitulipäivä ja aika moni sellaisia varmaan viettääkin, osa salaa ja osa julkisesti.

      Ihana Heidi ystäväin, tiedän kyllä ken siellä. Kivaa kun kommentoit, se ilahduttaa niin paljon. Paljon muiskuja ja haleja sinun päivään <3

  • Kesäloma meni itselläkin erinäisistä syistä hieman vastaavalla tavalla; rytmit unohtuivat täysin (no unille taisin käydä suhteellisen hyvissä ajoin, mutta aamulla pyörinkin sängyssä usein peräti klo9 saakka), meikin suhteen olin todella laiska ja sitä löytyi kasvoiltavani vain kun oli pakko lähteä johonkin pidemmälle.. Hyvää teki vaikka kyllähän tuota lomalla olisi hieman aktiivisempikin voinut olla..

    • Oli ihania nuo kiirettömät aamut, mutta jotenkin aina oli jo pian puolipäivä. Nyt tuntuu päivät pidemmiltä, kun on normi seiskan herätykset. Molempi kiva.

      Varmasti tuli tarpeeseen juuri olla epäaktiivinen ja hyvä on, ettei pakolla lähde lomaa suorittamaan.

      Ihanaa torstaita Mira <3

  • Unirytmistä ei ollut lomalla tietoakaan. Menin nukkumaan kahdelta yöllä ja heeäsin kymmenen ja yhdentoista välillä. Syötiin kun tuli nälkä ja röhnötettiin kuka missäkin. Minulla meni masistellessa kolme ensimmäistä viikkoa, mutta kaksi viimeistä lomaviikkoa oli oikein rentouttavia.
    Mukavaa keskiviikkoa Tiia ❤️

    • Niin kurja oli se sun loman alku, onneksi ne kaksi lomaviikkoa pystyit loppulomalla sitten nauttimaan. Ehkä tarvittiin niin monta viikkoa myös nollaukseen. Voi sinua <3 Muiskuja päivääsi Outi <3

  • Kesällä voi aina heittää jotain nopeasti päälle, ei tarvita sukkia, aurinkolasit käyvät meikistä… Syksyn vaatekerrosten lisääminen ja varsinkin ne sukat ovat aina jotenkin niin vaikea juttu. Sukattomuus edustaa jonkinlaista vapautta. Lomallakin kuitenkin miltei joka aamu heräsin ennen puolta kahdeksaa, vaikka olisi nukuttanutkin.

    • Niin naulankantaan, sukat edustavat vapautta. Tosin käytän unisukkia, mutta sehän nyt on tyystin eri asia. Kun varpaat ja jalat saa kesällä hengittää, hengittää mielikin.

      Sinulla rytmi säilyi, joka on ollut hyväkin asia, niin ei veny aamut niin pitkiksi. Tuli välillä vallan löysä olo, niistä aamumöhjäämisistä.

      Ihanaa torstaita Tuuli <3

  • Jep, lomalla ei unirytmistä ollut tietoa tuon taivallista. Ihanaa ja ihan kamalaa samaan aikaan. Töihin palatessani ajattelin, että "ihana arki täällä taas ja sen tuomat uni- ja kaikki muutkin rytmit". Aika aikaansa kutankin, eiks se jotenkin niin mene. 🙂

    • Juuri niin, aika aikansa kutakin, ihanaa ja hirveää samaan aikaan. Voitaisiinko me ihmiset vaan ajatella koko sydämestä, että olipa ihanaa ja ilman syyllisyyttä, mutta aina se laiskottelu vaikka luvallisella lomallakin olisi, vaikuttaa hieman omaantuntoon.

      Kaunista torstaita Marie <3

  • Unirytmit menee aina kesällä iloisesti sekaisin ja vähintään lomalla voi juoksennella missä vaan vaatetuksessa, jossa uskoo tarkenevansa. Kesäni oli selvästi ollut hyvä säästä huolimatta, koska paluu rutiiniehin tuntui tervetulleelta ajatukselta. Tosin käytännön toteutus onkin sitten tuntunut karummalta, mutta siis konseptina arki oli mukavaa vaihtelua 😉

    • Hihi ihana, enköhän minäkin putoa pian "korkeuksista", tänään jo kummasti aamu tuntui, kuin olisi raaputellut sahapaperia. 😉 Konseptina yes, mutta kyllä se mehut vie kaikilta.

      Hauskaa torstaita <3

  • Ei ole mullakaan täyttä varmuutta siitä, onko mun hiirenharmaat verkkarit oikeasti verkkarit ensinkään vai joku yöasun alaosa, koska Cittarin yöpaituliosaston alesta ostin, mutta en ole antanut haitata. Eikä ainakaan toistaiseksi ole tullut porttikieltoa kauppaan kyseenalaisissa pöksyissä liikuskelevalle :).

    Mulla oli tänä vuonna poikkeuksellisen ruhtinaalliset kolme viikkoa ja kaksi päivää lomaa putkeen ja sinä aikana meni kyllä unirytmi uusiksi. Ei niin, että olisin valvonut ja nukkunut pidempään, vaan just päinvastoin. Aamulla tuli herättyä ilman kelloa aikaisemmin kuin kellonsoitosta työaamuina ikinä. En ymmärrä, kun en ole aaumihminen ensinkään, mutta ehkä olenkin vaan loma-aamuihminen, joka päivän ulkonaolon jälkeen simahtaa illalla tavallista aikaisemmin, että voi taas aamulla herätä ajoissa. Tuskin on pysyvä ilmiö, mutta tänään, kun oli eka työpäivä, heräsin silti tuntia aikaisemmin kuin tavallisesti, ja ajattelin, että kun kerran olen hereillä, voin varmaan mennä töihinkin tuntia aikasemmin. Mietin kyllä, että olenko minä enää minä ollenkaan, mutta oikeastaan aika kiva tunne. Kuin myös se, että tuli oltua niin totaalilomalla viimeiset pari viikkoa, että ei edes jaksa ressata siitä, että loma loppui. Mieli on jotenkin poikkeuksellisen rauhallinen. Toivottavasti jatkuu pitkään tämmöinenkin kummallisuus.

    Ihania kesäkuvia, joista välittyi hyvä kesäfiilis <3. En ole oman kamerani lomasisältöä kurkannut, enkä edes oikein muista, otinko kuvia vai enkö ottanut. Ja jos otin, niin mistä. Että kai maar tässä tosiaan on pönttö tavallistakin tyhjempi 🙂

    • Sovitaanko Annukka, että ne sun hiireharmaat pöksyt, on jokapaikan verrarit, ei katso aikaa, eikä paikkaa. 😉

      Kiva sana tuo loma-aamuihminen, sillä on ollut varmasti kivempi herätä niihin loma-aamuihin eli ehdottomasti olet sellainen. Siinä on jotain kivaa ja vapauden tunnetta tuovaa joskus herätä tosi aikaisin ja aikaisemmin, kuin kaikki muut. Aamu alkaa jotenkin aivovapaammin, kun saa ihan rauhassa tehdä aamun jutut ja oli sitten loma tai ei.

      Toivon todella, että tuo rauhallisuus jatkuu pitkään, sillä se kuulostaa siltä, että loma teki tehtävänsä ja toi niin aivoille, kuin kropalle oikeanlaista seesteisyyttä. Eikö mahtava fiilis ja sen kun arjen stressissä kadottaa, sitä jää kaiholla muistelemaan ja hammasta purrenhan tuota rauhallisuuden tunnetta ei takaisin saa, joten toivottavasti jatkuu ensi lomaan saakka. <3

      Olet vetänyt kuviakin vapaalla ilman käsijarrua, luulen että kamerassasi odottaa kauniita otoksia pilvin pimein, kun ei se kuvaaminenkaan väkisin ole niin kivaa, vaan juuri noin soljuen, muistamatta mitään.

      Ihan mahtava oli taas kommenttisi, muiskuja ja sitä rauhallisuutta tuleviin päiviin ihana Annukka <3

  • Ihana postaus ja sitä lukiessa tuli kyllä varmuus siitä, että hei nainen sähän olet ollut kesän lomalla, iso peukku sille. Olen muuten huomannut, että tuo "loma" moodi alkaa ihan itsestään jo niinä viikonloppuina mökillä, kun ei ole varsinaista menoa muualle, ne kaikkein rähjäisimmät ja löysimmät vaatteet pukeutuvat melkein itsestään päälle ja ei noita hiuksiakaan kammata kuin vasta saunan jälkeen, onkohan tää sitä kun tulee vanhaksi niin jää kaikki turhat koukerot pois, mene tiedä. Mutta mahtavaa syksyä sinulle Tiia ja btw olit ihan huikean kauniina Instagramissa <3

    • Hih mutta ne rähjäisimmät ja löysimmät on ehdottomasti mukavimmat <3 Juu joskus jää jopa kampaamatta mökillä, sitä mennä töhötetään ja suomalainen pääsee niin sanotusta luonnon kanssa juurilleen. <3

      Voi eih sinua, nyt on kuule silmäpussukat jo, viime yönä ei sitten tullut enää paljoa nukuttua, arki on vissiin sitten alkanut. 😉

      Ihanaa päivää ja kiitos Sari <3

  • Mä nyt olin helmikuusta asti kotona ja unirytmi kerkesi kyllä menemään totaalisen sekaisin tässä puolen vuoden aikana 😀 Myöhimmillään menin nukkumaan viideltä aamulla ja heräsin vasta joskus kolmen paikkeilla iltapäivällä. Mulla olikin kova yritys saada unirytmi edes kohtuulliseksi ennen kuin mulla alkoi koulu maanantaina, mutta enpä mä vieläkään ole saanut sitä kunnolla normaaliksi nimim. menin eilen puoli kahdelta nukkumaan. Ja suurin osa päivistä todellakin meni yöpaidassa! 😀

    • Hih mutta hei ah ihana nuoruus ja huolettomuus, nuorten kuuluukin saada olla vaan, kyllä se opiskelu on niin rankkaa. <3

      Muiskuja päivään Sofia <3

  • Yöpaidassa menee meikäläisenkin kesä. Ja ne multakikkuratkin on kynsien alla. Nytkin makaan yöpaidassa ja koetan toipua iltapäivän oppitunneista..

    • Yöpaituli on paras ja vapauttavin asu! Silloin ihminen tuntee itsensä vapaaksi kaikista kahleista, kun on yökkäri päällä päivällä. 🙂 Zemppiä ja muiskuja Satu sinne <3

  • Voi ihanuus näitä sinun postauksia😍👌Olet todella sellainen hyväntuulen lähettiläs💕 yöpaita ajoittain on ihan ykkös vaate..eikä siitä joinain päivinä vaan raaskisi luopua koko päivänä:) Tuntui että tällä kesälomalla kerkesi tehdä vaikka mitä ja akkuja tuli kyllä hyvin ladattua😉Mukavaa viikon jatkoa sinne☀️

    • Hih niinpä ja välillä vaihdankin vaan toiseen eli puhtaaseen, hih. Kunpa ne akkujen lataukset kantaisi oikein pitkälle ja koko pimeän talven läpi.

      Ihanaa päivää <3

  • Heh, kuule mä olen kotona aina sellaisissa rönttövaatteissa, että ihan hävettää avata tota ovea postinjakajalle välillä, se varmaan ajattelee, että toi akka ei edes yritä. 😀

  • Eläköön pöhnötys ja yöpuvut – mitä niitä poistamaan ihanasta arjesta! Oikeasti olet ihana ja ihan oikeilla jäljillä tässä kaikessa. Peukut!

  • Ihanasti kirjoitat. Eläydyin täysin kesälookkiisi. Terveiset eläkeläiseltä, joka johtaa ihanaa lapsenlapsikatrastaan miettien koska se oikea elämä alkaa jolloin alan oikein tosissani miettimään mitä minä oikein elämältäni haluan? Eiköhän se ole juuri tätä mukavaa resupellearkea, jolloin väkeä lappaa ovista ja ikkunoista. Kehuvat että mummolassa on aina niin mukavaa ja hyvät sapuskat.

    • On se on juuri sitä ja ihan parasta ja elämänmakuista. Parhaillaan täälläkin asunut neljä lasta saman katon alla ja lasten kaverit pörränneet meillä paljon ja eläimiäkin piisaa ja joskus kun on ollut uuvuttavaa, olen ajatellut tulevaisuudenkuvaa, kun mieheni kanssa olemme vaan hiljaisessa asunnossa kahden. On rikasta, että on lapsikatras ja paljon elämää, nautitaan siitä. <3

      Eikö olekin paras kehu, mummolassa viihdytään ja ruokakin maittaa, ihanat ja ihana sinä. <3

      Mukavia hetkiä mummolaan, lämmöllä Tiia <3

  • Hah samanmoinen crocks/Hai kesälookki on ollut täällä ja niillä on tepasteltu ihan jo kauppakeskuksessa saakka 😀 Oi riehautta!

    Kesä ja vallattomuus teki hyvää, mutta minäkin olen vahvasti sitä mieltä, että tekee hyvää päästä arjen rytmiin, kivoihin vaatteisiin ja jopa silmämeikkiin.

    Muiskuja ja ihanaa arkea!

    • Meillä on ollut niin sama look ja eikö vapauttavaa <3

      Ihan niin on, on ryhdikkäämpi olo nyt.

      Muiskuja ja samoin sinulle ja onnea ja tiedät kyllä minne. <3

  • Yöpaidassa täälläkin mennään ja sitäpaitsi tämäkin yöpaita joka minulla nytkin on päällä on joko yöpaita tai oloasu, niin luki hintalapussa. Mutta se on kyllä niin, että jos on ensin aloittanut jotain tällaista vaatetta käyttämään yöasuna, niin kynnys on hiukan korkea mennä se päälle jonnekin ihmisten ilmoille.
    Mukavaa varhaissyksyä sinulle, yö-tai päiväasussa! <3

    • Ihanaa kuules, jos hintalapussakin lukee noin, niin sitten ihan luvalla menemään. Se on totta, että jos joku on yöpuku, niin on suurempi kynnys, kuin päinvastoin, hassu tämä ihmismieli. 🙂

      Ihanaa elokuun jatkoa sinnekin yöpaituleineen kaikkineen Kristiina <3

  • Ihan loistava aihe taas – ja ei ihme että hehkut kun lukee tätä! Vaikka olet ollut superahkera postaamisten suhteen kesälläkin, niin varmasti eri rennolla otteella! Tuli itsekin vietettyä monta möhjöpäivää, jotenkin vapauttavaa, mutta on sitten kiva laittaa kaikki mahdolliset maskit, hoitaa jalat ja föönätä hiukset sileiksi, kun möhjöämiset nöhjötty : ) Huippukivaa loppuviikkoa!

    • Hih tiedä siitä hehkusta, taitanut jo vaipua unholaan, tänään meinaan arki oikein jysähti ja väsytti niin maar mahottomasti. Hih mutta josko taas huomenna uuteen nousuun.

      Ihan totta kaikella on hyvät puolensa, on ihanaa olla ryhdissä ja myös rönttönä.

      Muiskuja ja ihanaa loppuviikkoa Helisein <3

  • Hyvä postaus. Kyllä minäkin välillä painelin menemään koiralenkillä yöhousuissa ja -paidassa, tukka sekaisin jne…tosin kyllä myöhään illalla =).

  • Ihana kirjoitus! Oli kyllä niin rento kesä, että sai jo loppuakin – siitä huolimatta, että koulut tuntuivat alkavan tänä vuonna ihan liian aikaisin. Mutta aivot lepäsivät, oli tilaa uusille ajatuksille ja syksyhän on uusien alkujen aikaa. Mahtavaa loppuviikkoa, Tiia <3

  • Mä olen vielä ihan kesässä, mittarissa +23 ja paljain jaloin mennään pihalla. Toista oli heinäkuun vesisateissa, oli fiilis hukassa. 🙂 Tosin työväenopiston lehti kielii jo tulevasta syksystä.. Hyi hus pois sellainen!

    • Ihanaa, että kesä tuli lopulta <3 Juu ei ajatella vielä sitä, nautitaan ja imetään kaikki aurinkoenergia mitä vaan saadaan <3

  • Ihana postaus. Kyllä kesälomalla pitäisi olla juuri noin kuin olet ollut. Isolierinen kesähattu, suuret aurinkolasit, mekko ja jotkut kenkä-läpsyttimet ovat varmasti jokanaisen pelastus kesällä. Olipa sitten kaupungissa tai maalla. Itselläni loma oli poikkeuksellisesti menoja ja sosiaalista touhuilua, joten huomaan vähän jo odottavani elokuun loppua ja pientä rauhoittumista -ihan vaan tässä arjessa.

    Ihanaa loppuviikkoa sinulle <3

    • Juu sitä kaipaa sitä rauhoittumista aina jossain kohden ja jos on paljon ihmiskohtaamisia, olen oppinut etten buukkaa paljon peräkanaa, että himmaan välissä ja taas jaksaa.

      Ihanaa viikonloppua Birgitta <3

  • Ihanaa pohdintaa<3 Mulla on ollut tästä kesästä myös samanlaiset akkujen lataus -fiilikset. Olen ensimmäistä kertaa monen vuoteen vaan lomaillut suurimman osan kesästä, vaikka siihen on mahtunut myös kesäkurssi, osa-aikatöitä ja uuden koiranpennun ottaminen. Silti on tuntunut, että olen myös saanut vain olla, katsoa Netflixiä ja tehdä kaikkea kivaa, mihin ei ehkä arkena riittäisi energiaa. Surettaa vähän tuo ilmojen viilentyminen, enkä odota yhtään pimeyttä, mutta vitsi odotan niin syksyn värejä niin meikissä, kuin pukeutumisessa kuin muutenkin! Ja sitä, että saa taas sytytellä kynttilöitä ja sieltähän se joulukin sitten taas tulee! 😀

    • Syksy on ihanaa shaalin alla olo aikaa ja sellaista kynttilöiden polttelua ja tunnelmointia. Ne säät onkin sitten oma juttunsa. Ihana juttu ja voi että pieni koiranpentu, siinäkin muuten riittää kovasti hommaa. Ei kyllä voisi olla parempaa aikaa ottaa pieni pentu, kuin kesäloma.

      Muiskuja Nella <3

Vastaa käyttäjälle Tiia Koivusalo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud