Kaksi totuutta

Kaksi totuutta

Kyllä käyn tahtojen taistelua miten tämän sateisen ja kolean syksyn vastaanotan, mutta jotenkin kaiken kauniin näkemiseen auttoi viaton ja vilpitön Samu. Minä kuvaamassa aamusumppikuvaa, alkaa satamaan ja normaalin kymmenen otoksen kuvasaaliilla, saan napsittua vain kaksi kuvaa ja selviän juuri ja juuri puolikuivana sisätiloihin. Katselen kahden kuvan saalista, toinen hieman epätarkkakin ja toisessa hieman liikaa vihreää nurmikkoa ja lehtiä oikealla, keskittäminenkään ei oikein onnistanut. 

Mutta mitä silmäni näkevätkään, tyytyväisen vilpittömästi syksystä nauttivan nappisilmä Samun tuijottavan suloisesti takaisin kuvista ja siinä samassa sydämeen tulvahtaa onnentunne ja hetkellinen ymmärrys, että kaikki riippuu siitä miten maailmaa katsoo ja päätinpä katsoa maailmaa Samun silmin. 

Joten tässäpä hieman Samun ajatuksia syksystä ja emännän ankeuttaja ajatuksia ennen mielen kääntävää kuvaussesiota. 

Emäntä: ei himskatti, taasko pitää sataa, kun pitää kuitenkin mennä lenkille. Taas vaatteet kastuu ja on kylmää ja kosteaa ja naamakin on kuin norsun peffa. Hyvästit voi sanoa hyville hiuspäivillekin, sillä teet mitä tahansa hiuksille aamulla, niin johan sade joko hiukset lätistää tai kosteus pörhentää, ei voi voittaa. Pitääkö olla niin pimeääkin, tekisi vaan mieli nukkua talviunta ja painua vällyjen alle, koko ulkoilun voisi poistaa ja tehdä kaikki toiminnot etänä.  Ei ihme, että syksyllä lehdetkin mätänee ja linnut muuttaa kauas pois etelään, sillä itse syksy on yksi mätäpaise!

Samu: kylläpä syksy tuoksuu kuulaalta ja ihanalta nenuun, syystuulet kantavat suloisten tyttöjen tuoksuja pitkänkin matkan takaa, ihastukseni Siiri-labbis asuu kovin kaukana, mutta nyt olen haistavinani Siirin tuoksujen aromin muuttolintujen ja tuulen tuomana. Katselen itseäni peilistä, niin kyllä minäkin tiedostan ulkonäköasioita, että olen isokokoinen ja komea, enkä kumartele, enkä pelkää ketään, enkä myöskään uhittele, ei minun tarvitse, koska olen niin raamikas kaveri. Syksy tuo turkkiini myös erityistä särmää ja pörheyttä, ilmankosteus saa turkkini näyttämään leijonanharjalta ja näytän vieläkin isommalta, kuin olen ja siitä Siiri tykkää ja voin kuvitella Siirin katsovan minua sillä silmällä. 

Syksy on muutenkin niin ihanaa aikaa, turkki ei enää hiosta ja syysviima vilvoittaa ihanasti turkin allekin. Entäs sitten sade, ah se se vasta turkin alla olevaa ihoa ihanasti kutittelee ja raikastaa. Emäntä ja isäntä eivät ymmärrä, että vaikka en tykkää kylvyttelystä, se on sellaista neitien piperryspuuhaa, niin sade se vasta onkin upea asia, sillä silloin olen kuin nuori härkä, joka uhmaa ulkona säätä, kuin säätä, olen yhtä luonnonvoimien kanssa, esi-isieni juurilla. 

Tykkään myös aivan valtavasti pyöriä pörrätä syyslehdissä, miten herkullisen hurmoksellista lisäaromia  lehdykät turkilleni vasta antavatkaan, tätä parfyymiä kun ymmärtäisivät ihmisetkin itseensä pullottaa, eikä lemuta sellaisille ihan kamalille keinotekoisille tuoksuille. Luonnosta ne kauneimmat ja fantastisimmat tuoksut tulee ja tytöt kuulkaas tykkää. Ottaisivat ihmiset mallia vaan minusta, onni on yksinkertaisissa asioissa. 

Joskus ihmettelen emännän ja isännän naamaa, kun menemme vaikka näillä sateisilla syyssäillä aamulenkeille ja toivoisin pääseväni heidän mielen sisälle, miksi syksy on niin kamala asia, kun minusta syksy on niin ihana, eikö teistäkin?

Millä syysfiiliksillä siellä ollaan, kun tänään sataa taivaan tuutin täydeltä kissoja ja koiria. Ollako Samun kannalla vai emännän, asenne ratkaisee, joten emäntä täällä yrittää ottaa nyt omasta karvaisesta haukustaan mallia. <3 Kuulasta ja kaunista sadepäivää kaikille. <3


Blogin banneriksi valikoitui syksyn ajaksi toinen sattumalauksista ja uskon syksyiseen kuvaan ja vinkit banneriin antoi ihana ystävä Beach House Kitchenin Heli ja 40+ emo. <3  Tästäkin syntyi rajaton kiitollisuus, toinen näki kaunista siellä, missä minä näin epätäydellisyyttä. 




44 thoughts on “Kaksi totuutta”

  • Kylläpä kirjoitit ihanasti, itsekkään en jotenkin aina syksylle ja sateelle hurraa. Aamun juoksulenkillä oli tihkusateesta huolimatta tunne että olisi ihanaa pyöriä lehtikasassa, jätin tekemättä etten ihan hullulta vaikuttaisi.🍂🍁🍁E.H

  • Kiva banneri 🍂🍁

    Pitäis ehkä ottaa Samusta ja monesta muusta karvakamusta mallia, mutta on se vaan niin vaikeeta. Vaatii ehkä hieman enemmän sulattelua… Jos olisikin kuulaita autinkoisia päiviä, niin mikä ettei. Mutta sadetta ja pimeyttä ei vaan jaksa.

    Suloista keskiviikkoa Tiialle, Samulle ja kaikille höpönassuille ❤️

    • Kuulaat suksyt ovat niin ihania, mutta nyt on harvinaisen synkkää ja sateista. Mutta kyllä kait se tästä, kohta voi laittaa jouluvalotkin tuomaan valoa.

      Samoin sinulle Tuija ja teidän perheelle, ihanaa päivää.💛💛💛💛

  • Ihanat sävyt bannerissa. Minä olen edes takaisin ihan fiiliksissä syksystä ja seuraavassa hetkessä meinaa ottaa päähän, kuten äsken kun tukka valui vettä kastuessani yllättävässä kuurossa. On tämä silti niin paljon ihanampaa kuin märät ja synkät talvet! Mukavaa viikon jatkoa! 🙂

    • Kiitos kovasti Katja <3 Ihan samaa vuoristorataa syksyn kanssa ja eihän sateinen sää, etenkään pikkulasten kanssa ole kivaa. Hyvä vertaus, loskainen talvi vasta hirveä onkin.

      Ihanaa viikkistä <3

  • Täälläkin yksi mukavuudenhaluinen, joka ei tosiaankaan noista luihin ja ytimiin käyvistä syyssateista ja tuulista välitä – vaikkakin syksyn värit toisaalta taas lumoavat <3 Kaikissa vuodenajoissa on ne omat hyvät ja huonot puolensa.. 🙂

    Ihanaa keskiviikkoa <3

  • Samu ja muut koirakaverit on tosiaa niin ihanan vilpittömiä. Ihana, että hänellä on Siiri. Pimeys on vähän ikävää. Mutta myös jotenkin oudolla tavalla minusta turvallista. Voi kääriytyä mietteisiinsä.

    • Niin kauniisti taas asetit sanat "voi kääriytyä mietteisiinsä", näin juuri ajattelen syksystä ja olen käyttänyt sanaa koteloituminen, mutta sehän kuulostaa jopa etanamaiselta, kun tuo sinun lause kuulostaa filosofisen kauniilta. <3 Ihanaa viikkistä Marja <3

  • Niinpä, positiivisella mielellä vaan, nautitaan kaikista neljästä ihanan erilaisesta vuodenajasta! Vaikka tunnustettava on, että en yhtään odota Enkkulan vesisadetalvea, kunnon pakkaset ja lumihanget ne olla pitää 🙂 Mukavaa syyspäivää!

    • Totta tuo, kun Enkkulassa tihkuu, niin se kosteus menee ihan vaikka villakangastakista läpi. Parina viime vuotena ei täälläkään kunnolla ole ollut pakkasia, vaan hieman tuollaisia Enkkulan talvia.

      Ihania syyspäiviä sinne lempimaahani Susanna <3

  • Toi uus banneri on kylä hieno – se kuvastaa kyllä just niin sua! <3 Kynsilakat, kahvi(&kupit) ja Samu! <3 Meillä on sillai,että Alvi menee ihan Samun ajatuksilla ja me ollaan Ellan kans ehkä enemmän sun kannalla.. Onks pakko aina sataa.. 🙁

    Aurinkoisempaa ja sateettomampaa loppuviikkoa!<3

    • Kiitos ihanuus ja ei se hieno ole, mutta mun näköinen ja se riittää. <3 Hih onneksi tänään ei sada, johan sitä riittikin.

      Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua Terhi <3

  • Hieno banneri!

    Olen aikalailla syksyn vihaaja, mutta oma guruni on anoppilan Tarmo-koira, jolla on Samun kaltainen positiivinen maailmankatsomus. Tarmon mielestä syksy on ihanaa aikaa ja talvi se vasta kiva onkin. Silloin voi ottaa vaikka nokoset hangella tai etsiä lumen alta kaikkea kivaa.

    • Kiitos niin paljon Tuuli <3

      Ihana Tarmo ja Samppa, kyllä eläimet meille paljon opettaa positiivisuutta ja niiden iloakin on ihanaa katsoa <3 Saavat kaikesta iloa, kuten pikkulapset. <3

      Ihanaa viikonloppua Tuuli <3

  • Ihana oman elämänsä leijona-Samu <3.

    Eihän nää kelit varmasti yhdenkään ihmisen lemppareita ole, mutta kun ei kumminkaan ole omissa käsissä se, mitä taivaalta tulee, otetaan mieluummin kaikki urheasti vastaan vaikka vesi kauluksesta valuen ja näytetään, ettei meitä pikku sateet nujerra.

    Ei muuta kuin tukka pörhössä tuulta päin <3

    PS. Ihan hitsin kiva banneri!

    • Ihan jetsulleen näin, asiaa, sillä muuten saisi täällä Suomen maassa aika useinkin olla nujertuneena, jos se säistä olisi kiinni.

      Ooh kiitos niin paljon Annukka ja ihanaa viikonloppua <3

    • Sama täällä, luulin eilen aamulla että tää flunssa on jo nujerrettu ja taas maataan täällä, blaah. Mutta pian uuteen nousuun.

      Ihanaa viikonloppua Outi <3

    • Ihana Reetta ja totta tuo puoli sateestakin <3 Sateen jälkeinen tuoksu on pala taivasta kirjaimellisesti <3 Ihanaa viikkistä <3

  • Ihana syysbanneri <3 ja Samu niin hurmaavana. Ei kyllä aina naurata nämä päivät kun vettä vihmoo ja tuulee kovaa. Mutta kuten joku tuossa aikaisemmin sanoikin, syksy on hyvä aika kääriytyä omiin ajatuksiin jne. ja mieluiten vällyn alle lämpimään kynttilän valon loisteessa. Tavallaan syksystä tulee mieleen, että on lupa olla vaan kotona, eikä tarvitse olla mihinkään lähdössä kuten keväisin ja kesäisin. Muuten tänään näin jopa vilahduksen auringosta 😉
    Mukavaa loppuviikkoa 🙂
    Terkuin, Johanna

    • Kiitos ihanuus niin paljon <3 Ehkä syksy on meille tarkoitettu lataamaan akkuja ja niitä akkuja kyllä talvella tarvitaan, vaikka taidetaan silloin koteloitua vielä enemmän. 🙂 Auringon vilahduskin nostattaa paljon mieltä.

      Ihanaa ja toivottavasti aurinkoista viikonloppua Johanna <3

  • Hienosti oivallettu. Maailmaa on joskus hyvä katsoa jonkun toisen silmin, vaikka sitten uskollisen lemmikin. Yksi tykkää yhdestä, toinen toisesta. Kun minä aukaisen ikkunan sisään virtaa raitista ilmaa, mutta jos ukko avaa sen sietä tulee kylmää. Näitä esimerkkejä voisi luetella vaikka kuinka. Niillä mennään, mitä saadaan, joskus lippu korkealla, joskus manaillen 😉

    • Hih ihan sama meillä, raitista ilmaa ja kylmää ilmaa, hyvin todettu. :)Ihan juuri näin ja se manailukin kuuluu elämään. 🙂

      Kivaa viikonloppua Kirsti <3

  • Niin mahtavan motivoiva postaus, tätä on näytettävä jokaiselle syksyn vihaajalle. Tuo söde Samu, en kestä. Olen itsekin kesäihminen, mutta olen pakotettu tykkäämään syksystä, sillä olenhan syntynyt lokakuussa. Ja tykkäänkin kaikesta tunnelmasta, väreistä, kynttilöistä & takan lämmöstä. Ihanan aito ja luotettava ystävä olet ja ystävää aina tsempataan ja autetaan. Kiitos sinulle & pusit takaisin monen monesta motivaatiobuustista, silloin kun itse niitä tarvinnut <3

    • Joskus on vaan käskettävä itseään ajattelemaan toisin. <3 Kiitos niin paljon Heli <3 Ystävät auttaa toinen toisiaan ja eilen oli mahtava aamupäivä hih ja voi että, kun unohdin eväät kokkikouluun.

      Kivaa viikonloppua <3

  • Inhoan syksyä, mutta yritän nauttia ihan täysillä niistä kaikista hetkistä, kun ei sada ja voi ihailla syksyn upeita värejä.

  • Ihana postaus ja meinasin jo tuossa I love me -postauksessa mainita, että mahtava banneri. Itse ajattelin juuri avautua päivästä, jolloin ei mikään mennyt putkeen. Ehkä sen kuitenkin teen, jos plunssapöpöiltäni jaksan.
    Te olette Samun kanssa päivänpiristäjiä <3

    • Ooh kiitos niin paljon <3

      Tee ihmeessä tulen kurkkimaan ja täälläkin on flunssapöpö,rasittavaa ja turhaa tämä makoilu.

      On ihan huippua, jos on voinut piristää päivää sinne flunssan keskelle. Mukavaa ja toivottavasti flunssatonta viikonloppua Mannilainen <3

  • Syksyllä tulee aina kaamosväsymys, joka helkatin vuosi sama homma. Silti sitä välillä näkee maailman kauneuden ja osaa nauttia elämästäkin. Että vaihtelee hyvän ja pahan välillä mieli kaiken aikaa.

    • Vuoristoratakin on raskasta, mutta sellaista tämä elämä tuntuu olevan, tunteitten vuoristorataa. <3 Oikein sydämellistä viikonloppua LauraKatarooma <3

Vastaa käyttäjälle Merikapteenin vaimo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud