Syysloman herkkä hetki

Syysloman herkkä hetki

Viime yönä tytär herätti ja kertoi nähneensä painajaisia. Tätä ei ole tapahtunut enää vuoteen ja ajattelin, ettei enää koskaan perheen pienin tule kainaloon nukkumaan, se aika on lopullisesti ohi. Vaikka tietenkään en ollut onnellinen tyttäreni painajaisista, iloitsin kuitenkin salaa, että ne toivat toisen, miehen ja minun väliin ja kainaloon, kenties viimeistä kertaa. 

Vaikka se vaatikin nukkumista varovaisesti omalla puolella, etten vaan herätä toista, kenties toinen lähtee pakoon omaan huoneeseen. Tuli olla varovainen kylkeä kääntäessä, varovainen kuin kissojen kanssa, jotka herkästi poistuvat, jos kehtaan liikahtaakaan.

Aamulla herättyäni vaan tuijotin pieniä varpaita, vaikka taitaa toisen kengänkoko olla jo sama, kuin minun, siltikin niin silmiini pieniltä näytti nuo pienet suloiset potut. Osku-kissakin otti tilanteesta kaiken irti ja sain taltioitua hetken, jossa tyttäreni on vielä lapsi, huomenna voi olla jo toisin. 

Nämä hetket saavat myös miettimään ikääntymistä. Nimenomaan lasten kautta tunnen omankin vanhenemiseni ja mietin aamulla tuijottaessani tätä suloista näkyä, että oli aika jolloin lapset olivat niin intensiivisesti siinä läsnä, että tuntui, että se aika kestää ikuisuuden. Nyt yritän räpiköidä ja tallentaa jokaikisen tälläisen harvinaisen sekunnin, jonka saan osakseni. Syysloman kohokohta oli tämä aamu, tunne siitä että tämä on minun perhe ja meitä vanhempia vielä tarvitaan. 

Tuo tarvitseminen sitten sai miettimään asiaa toisesta näkökulmasta, taitaa olla se tämä äiti, joka niin kovin tarvitsee lapsiaan. 🙂

Miten siellä, oletteko syyslomalla, miten kiireettömät aamut, mikä on niissä parhainta? Milloin muksut ovat lakanneet tulemasta kainaloon? Miten siitä selviää, sitten kun viimeinen lapsi on lentänyt pesästä. Oi kaihoisaa, niin kaihoisaa päivää kaikille. <3


36 thoughts on “Syysloman herkkä hetki”

  • Kyllä, välillä tulee niitä hetkiä kun katselee lapsiaan salaa ja miettii, että mihin se aika hujahti. Kainaloon ne tulevat vieläkin välillä, istuin eräs ilta sohvalla kun 16v poikani tuli siihen kiehnäämään. Kysyin että tuutko kainaloon ni siihen kainalokuoppaan se tupsahti televisiota katselemaan. Silloin tuli tunne, että kyllä sitä äitiä vielä tarvitaan vaikka muuten tuntuu, että äiti on niin ulkona kaikesta 🙂
    Lomalla täälläkin, ja kiireettömät aamut ovat ihanaa herkkua. Aamukahvi hiljaisessa talossa, vain kissat naukuu aamupalaa.
    Kaunista päivää sinulle!

    • Ihana ihana poika ja te, kaikki me kaipaamme hellyyttä ja ajoittain vanhempien olkapäätä. <3 Hih me ollaan niin ulkona, mutta tarpeellisia kuitenkin. 🙂

      Toivottavasti oli ihana lomapäivä, aamu kuulosti jo täydelliseltä. <3 Mukavaa loppuviikkoa Hertta-Viola <3

    • Oli kyllä ihana lomapäivä, en tehnyt juuri mitään muuta kuin vietin aikaa kirjojen kanssa 🙂 Mukavaa loppuviikkoa sinulle Tiia <3

  • Kiireettömistä aamuista yritän nauttia näin eläkkeellä, vaikka omatunto välillä soimaakin.
    Lapsista, juu. Mun "vauva" on kohta isä ja pyörittää omaa firmaansa. Välillä katselen häntä ja esikoistakin ja ihmettelen, milloin heistä on tullut aikuisia. Valokuvia on turha mennä katselemaan ilman kasaa nessuja. Eka lapsenlapsikin on aikuinen, mutta antaa vielä sentään halata, kun tavataan. Ja kohta se pikkuinen, olen onnekas. Pahus nyt tulee itku, on tämä haikeeta. Vanhakin ihan herkistyy.
    Ihanaista syksyistä päivää Sinulle ihanainen Tiia!

    • Meidän naisten ikuinen perisynti, huono omatunto <3 Saa nauttiakin ja anna palaa Marketta <3

      Aika valuu ihan hiekkana sormien välistä ja myönnän, että jonkinlainen ikäkriisi on syntymässä tai liekö identiteettikriisi, kuka minä olen, kun lapset eivät tarvitse enää niin kovin.

      Tämä on niin haikeaa ja eilen kyllä silmät kostui, onneksi sain tämän hetken. <3

      Paljon halauksia ihana Marketta sinulle <3 Yritetään miettiä sitä, miten paljon hienoa elämää ollaan saatu aikaiseksi ja joka meidän kautta jatkuu <3

  • Täällä meillä syysloma on vasta ensi viikolla. Koululaiset lomailevat, mutta itselläni lomaa ei ole tässä kohden lainkaan. Yritin muistella koska lapset lakkasivat tulemasta viereen. Hirveästi omani eivät vieressä ole nukkuneet, mutta viimeisiä kertoja teini-iän kynnyksellä. Onneksi minulla on nyt nuo lapsenlapset, joista saa kyllä aina vieruskaverin, jos vain tahtoo.

    • Onneksi on lapselapset ja niiden kautta toivottavasti tulevaisuudessa täälläkin pääsee taas höpsöttelemään <3 Ihanaa viikkoa Krisse <3

  • Ihana herkkä hetki teillä ♥ Nauti näistä koska ne eivät kestä ikuisesti. Vielä kehdataan tulla kainaloon mutta kohta ei ehkä enää. Meillä oli lapsuudenkodissani sellainen traditio, että sunnuntai aamuna menimme aina veljeni kanssa vanhempien sänkyyn kaikki pötköttelemään. Se oli meidän yhteinen hetki ♥ ja teimme näin aika pitkään koska muistelen olleeni jo murrosikäinen. Vähitellen se kuitenkin sitten hiipui pois ja vaikka olisi halunnutkin mennä ei vaan enää kehdannut.
    Ihanaa päivää Tiia ♥

    • Juu vuoteen ei ole enää tultu, tämä oli sellainen niin harvinainen hetki, ettei ehkä enää ikinä . <3

      Tuo teidän perheen hetki, se oikein liikutti, kuulostaa niin idylliseltä, tuollaiselta ei ole ollut omassa lapsuudessa, mutta miten ihanaa. Ymmärrän myös tuon tunteen, olisi halunnut, mutta ei enää kehdannut, kenties se on se itsenäistymisen hetki. Muistan aina kun olin menossa isovanhempien väliin nähdessäni painajaista ja katsoin heidän nukkumista, tuolla olisi ihana turva, mutta menin kuitenkin omaan sänkyyni, koska en enää kehdannut. Ymmärrän siten hyvin tuon en kehdannut enää, voih. <3

      Ihanaa päivää ihana Marjo <3

  • Eipä ole enää seitsemään vuoteen (piti ihan laskea), tullut kukaan muu kuin mies viereen nukkumaan. Tänään facessa tuli vastaan pojasta kuva viiden vuoden takaa. Voi herran jestas mokä muutos hänessä on tapahtunut. Vähän kaihoisaa se kyllä oli.
    Hyvää syyslomaa. Täällä töissä olen nukkarissa lapsia nukuttamassa 🙂

  • Meillä on syysloma vasta ensi viikolla. Ihanaa kun rakas lapsi tulee viereen nukkumaan. Minulla siitä aikaa jo reilu kymmenen vuotta. Toinen tytär on jo lentänyt maailmalle. Onneksi toinen on vielä kotona. En edes kestä ajatella, että pesä voi olla tyhjä ensi vuonna. Tosiaan: niin haikeaa.

    • Voihh,,, meiltä on jo kaksi lentänyt ja vielä kaksi täällä asustaa, pelkään kyllä sitä tunnetta, kun kuopuskin lähtee maailmalle. <3 Ihanaa päivää Marja <3

  • Minä vietän tällä viikolla syyslomaa ja olen pitänyt herätyskellon soimassa aikaisin aamulla, etti rytmi räjähdä ihan käsiin 😀
    Ihana banneri <3

    • OOh ihanaa nauti lomasta, mutta voi sinua, olisit nukkunut vaan, uni tekee hyvää, mutta ymmärrän kyllä tuon unirytmin sekoamisen tuskankin. <3 Ihanaa loman jatkoa Laura ja kiitos <3

  • Ihana hetki ja tunne! <3 Meillä kuopus tulee lähes joka aamuyö väliimme ja on ihanaa herätä pinen lämpöpatterin vierestä. Koululaiset harvemmin enää tulee viereemme. Joskus viikonloppuisin saan heidät houkuteltua viereeni vielä köllöttämään.
    Meillä syysloma vasta ensi viikolla! <3

  • Olen viime aikoina pohtinut todella paljon tämän hetkistä elämäntilannettani, kotikannalta katsottuna siis. Yhden aikakauden elämä on eletty ja sekö oli sitten siinä? Lapset eivät enää ole pieniä. Välillä tuntuu etten ne tarvitse minua enää. epäreilua. Mihin tämä aika oikeasti katoaa. Vuoden päästä ikäni ei ala enää kolmosella, hirvittävää. Ei siis se että ikää tulee lisää vaan se että sitä todellakin tulee koko ajan lisää, hetki vain ja olen jo mummo, toinen hetki ja täytän kuusikymmentä. Siis ihan vastahan minä olin kakskyt vee ja tosi nuori ja energinen. Miksi elämä vain juoksee ja vilisee ohi silmien. Hui kun tämä pohdinta sai minut taas lähes tulkoon kyyneleihin.

    • Sama täällä, kuin lukisi omaa tekstiä. Lasten kasvamisen kautta on vihdoin enemmän aikaa ajatella, silloin iskee ikä-ja identiteettikriisiä. Pelottavaa myös miten nopeaan aika on mennyt ja miten nopeaan me tosiaan olemme jo mummoja. Täällä pyöritellään näitä ja luulen, että nyt on pukkaamassa ikäkriisi <3

      Halauksia sinulle ihanuus <3

  • Tuttu tunne, kun havahtuu siihen, että oikeasti tämä on vain väliaikaista. Aina arjen keskellä ei muista nauttia noista pienistä ihmisistä, mutta ajoittain havahtuu siihen, että ei mene kauaa kun eivät enää "jaloissa" pyöri. Itse pysähdyin tähän siinnä vaiheessa, kun Taika syntyi. Ymmärsin kuinka isoja Ilona ja Julia jo ovat ja pohdin, miten nopeasti aika lopulta onkaan mennyt… Kyllä se niin taitaa olla, että enemmmän me äidit lapsia tarvitsemme <3 Onneksi voi olettaa että saa joskus lapsenlapsia, jotka voi hemmotella piloille kun ei ole kasvatusvastuuta 😉 khih.

    • Se on sellaista pyöritystä pikkulasten kanssa, ettei aina muista tuijottaa sitä hetkeä, tosin tulihan sitä paljonkin tuijoteltua, nukkuvia, leikkiviä tai kun syötti pikkuvauvaa, tuli vaan tuijoteltua miten ihmeellisiä ovat. <3

      Hih samaa ajattelen, lastenlasten kanssa voi tavallaan olla rennommin ja myös nauttia toisella tavalla, koska se on aina väliaikaista. <3

      Ihanaa syysviikkoa sinulle <3

  • Juuri eilen illalla tuumailin tuota lasten kasvamista. Meillähän kaksi isointa on jo aikuisia, joten luopumista on tehty jo vuosia sitten. Mutta tämä nuorimmainen – hän täyttää pian 12 vee. Kuinka nopeasti tuo kaksitoista vuotta on mennyt, joten kuinka nopeasti meneekään aika siihen, kun hänkin lentää kotoa. Siihen väliin mahtunee onneksi vielä monta eri vaihetta, kaipasin niitä tai en. Mutta ne kaikki kuuluu elämään. Ja tippa linsissä mekin monesti katselemme nukkuvaa lasta, ja mietimme, kuinka olemme tuollaisen saaneet elämäämme.

    Onneksi sen oman tilan ja ajan ottamisen jälkeen tulee myös se aika, kun äitiä tarvitaan ja kaivataan. Sen ajan odottamisen avulla jaksaa niitä hankaliakin aikoja, mitä aikuiseksi kasvaminen tuo tullessaan.

    • Sama täällä kaksi isoa on jo lentänyt pesästä, jotenkin eniten pelottaa se tyhjä pesä. Mitä sitten kun kaikki lapsukaiset ovat lentäneet pesästä. Todellisina ruuhkavuosina näitä ei edes ehtinyt ajatella, mutta nyt kun on lapsilta tilaa enemmän omille ajatuksilla niin hieman jo kauhistuttaa.

      Niin totta kaikki tuo ja kyllä aikuisetkin lapset tarvisevat meitä, eri tavalla, mutta että tietävät, jos on murheita, niin täällä ollaan. <3

      Ihanaa syyspäivää Tuija <3

  • Ihania kuvia♥ Nuo hetket on niin suloisia (vaikka painajaiset ei tietenkään ole mukavia) Sitä jotenkin pitäisi lapsensa aina vaan sellaisina pieninä ja siinä lähellä. Kuinka sitä kaipaakaan kun ne pullerosormet oli kietoutuneet kaulan ympärille ja märkiä pusuja tuli naama täyteen..Kasvavat pahukset ihan liian nopeasti:) Meillä on enää nuorimmainen koko ajan kotona..kyllä se napanuoran venyminen ja "luopuminen" on ollut haikeaa♥ Täällä ei vielä syyslomia ole..Ihanaa syyslomaa ja viikkoa koko perheelle♥

    • Niin kaipaa, välillä ihan itkettää kun on niin ikävä palleroisia <3 On haikeaa, mutta näin sen pitääkin mennä ja kun on vaikeaa pitää palata siihen hetkeen, kun itse lensi pesästä ja hyvinhän se meni. Uskon, että päällimmäisenä meillä on huoli lapsista. <3

      Ihanaa viikkoa teille <3

  • Samoissa mietteissä olin itsekin eilen, kun esikoisella oli ripari-info. Aloin miettimään, että ei ole enää monta vuotta kun lapset lentävät pesästä ja tuli tosi haikea olo. Meidän poikia saa halata vielä, ja toivottavasti aina. Nämä vuodet ovat menneet lentämällä. Miten sitä osaisi pysähtyä juuri tähän hetkeen eikä miettisi tulevaa? Mukavaa syysloman jatkoa! Täällä Oulussa lomaillaan ensi viikolla. Sari

    • Ihanasti sanottu, toivottavasti aina. Halausvälit ovat tärkeät ja ihanaa kun omia aikuisiakin lapsia saa halata <3 Nyt pitäisi imeä ja nauttia jokaisesta päivästä, kun ns pikkulapsiajan kiire on hellittänyt ja on syntynyt oivallus, kaikki on "ohikiitävää".

      Ihanaa tulevaa syysviikkoa Sari <3

  • Kainaloon käpertyvät vielä usein jokainen, vaikka aikuisiässä jo kaikki. Opiskelijaboxissa nukutaan vieretysten nenäkkäin. Läheisyys on ihanaa! 💚 Tuija

  • Osuit naulankantaan. Tosiaan olen itse paljon tarvitsevampi suhteessa lapsiin (ja lapsenlapsiin) kuin he ovat suhteessa minuun. Nautitaan jokaisesta yhdessäolon hetkestä!

  • Ihana hetki teillä <3
    Meillä kumpikin poitsu tulee vielä kainaloon. Esikoinen (9v) on aina ollut sellainen hellyydenkipeä sylissänykertäjä, että tarvitsee vielä ainakin kovasti läheisyyttä. Minusta on ihanaa halailla lasten kanssa ja nautin siitä, että vielä pieniä (vaikkakin omasta mielestään jo kovin isoja). Lasten kasvaminen on samaan aikaan ihanaa ja haikeaa. Nautin siitä, että saan enemmän tilaa enkä ole koko ajan kiinni lapsissa. Mutta on se haikeaakin… Onneksi ovat vielä monta vuotta äidin siipien alla kuitenkin <3

    Suloista syysviikkoa Tiialle! 🙂

  • Ihanan herkät kuvat ♥
    Juu täälähän, vaikka eläkeläänen oonkin, ollaan myös syyslomalla ja yhden sängyn valtasi kaks teinityttöä. Eivät tulleet yöllä meidän vanhuksien viereen, vaan jatkavat vielä unia ja saavat nukkua niin kauan kun unta piisaa. Onhan aamuisin noustava kello 6 ehtiäkseen seitsemän linkalle. (meikit ja ehostukset vaatii aikansa)☺
    Meillä omat lapset sai tulla kainaloon niin kauan kun halusivat ja usein mies muutti nukkumaan omaan työhuoneeseen ☺
    Nuorempi tytär alkoi seurustelun heti yläasteelle mentyään ja muutaman vuoden päästä asuivat meidän vinttikämpässä useamman vuoden. Ja voi sitä päivää kun ilmoittivat muuttavansa omaan asuntoon. Sehän oli kamalinta mitä olin siihen asti kuullut. Jo vanhimman tyttären kotoa muutto oli pieni shokki, kun 16 vuotiaana muutti opiskelemaan eri paikkakunnalle. Niin että kaihoisiuuksia on koettu, mutta niistä on selvitty ja ihanaa kun lastenlapset piipahtavat ja saavat hekin tulla kainaloon jos siltä tuntuu, niinkun vielä aiankin yksi kömpii poikkeuksetta kainaloon, kun on yökylässä☺

    Ihanaa torstaisyyslomapäivää Sinulle Tiia Ihanuus ♥☺♥

  • Aika menee niin älyttömän nopeasti. Meidän vajaa 13v esikoinen kasvoi juuri minusta ohitse ja häntä ei saa viereen köllimään enää millään. Välillä sentään saan halin ja kinuan niitä, vaikka pojasta näkee että häntä vaivaannuttaa se, ettei kuinka suhtautua äidin halaamiseen.

    Meillä kuopus tunki välimme niin pitkään, että olen tuntenut toistaiseksi ainoastaan helpotusta, että hän pysyy yöt omassa sängyssään 🙂

Vastaa käyttäjälle Tiia Koivusalo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud