Miksi negatiivisuus on niin helppo tunne?

Blogin suosituimmat postaukset kirvoittivat miettimään, miksi eniten lukijoita kerää provosoivat ja negatiivishenkiset kirjoitukset? Miksi negatiivinen kiinnostaa enemmän, kuin positiivinen? Toki ”negatiivishenkinen” otsikko jää ihmisten mieleen paremmin, herättää huomion ja ihmisen luontaisen uteliaisuuden, mutta mikä siinä skandaalinkäryssä oikein viehättää?

Luen toki uutisista niin positiivisia, kuin negatiivisia otsikointeja ja otsikoinnilla onkin hirmuisen suuri merkitys herättää mielenkiinto lukijassa. Negatiivisuudella mässäileviä juttuja en kuitenkaan lue, sillä en halua negatiivisuuden menevän ihon alle.  Haluan tietää missä maailmalla mennään, mutta skandaalilehtien negatiivisuuden käryiset lehtijutut eivät ole minun juttu, sillä en halua olla utelias muitten ihmisten tragedioista. 

Negatiivisuus nimittäin itsessään on aika helppo tunne, vihaisuudesta on helppoa pitää kiinni, siitä voi tulla jopa toinen iho, josta on enää vaikea erkaantua. On vain minä ja vihaisuus ja se muu maailma, joka on selkeästi minulle jotain velkaa. 

Negatiivisuus on tietynlainen suojautumiskeino pahalta maailmalta, tunne johon jokin tietty tapahtuma on saattanut huomaamattaan sysätä ja hiljakseen negatiivisuudesta tulee arkinen ajattelumalli. Ei kukaan luonnollisesti halua olla luontaisesti negatiivinen, vaan negatiivisuus hiipii elämään salakavalana. 

En ole itse esimerkiksi niin positiivinen ja energinen ihminen, kuin oma mieheni. Hyvinkin saattaa olla, että jos olisin naimisissa negatiivisemman ihmisen kanssa, saattaisin velloa yhdessä mieheni kanssa negatiivisuudessa, päästämättä vanhoista katkeruuksista ja traumoista irti. Olen murehtija ja kieltämättä pelkään ajoittain pahinta, jottei niin isoja pettymyksiä ja töyssyjä elämään enää tulisi. 

Toisaalta kuitenkin tiedän, että selviän hengissä aika monesta kovasta jutusta ja nämä taas ovat luoneet positiivisuutta ja vahvuutta ja uskoa huomiseen. Hirmuisen ristiriitaista, eli kenties olen enemmän realisti, kuin pessimisti tai optimisti. 

Olen ollut tietyissä elämänvaiheissa katkera ja polvillani, hakien syyllisiä hätääni. Sydänlapsen saatuani syytin aikani itseäni, vanhaa ikääni ja syytin joitain satunnaisia riitoja mieheni kanssa raskauden aikana. Etsin syyllisiä. Hometalo episodin aikana eli helppo pitää vastapuolta vihollisena ja selvitä joten kuten järjissään vihan avulla. 

Viha ja negatiivisuus ja syyllistenkin etsiminen hetkellisesti voi olla hyvää terapiaa omalle mielelle. Oman itsensä syyllistäminen voi raapia mielen terapeuttisesti tyhjäksi, kunhan ei jää itsensä syyllistämiseen vellomaan, ymmärtää ettei aina syyllisiä tai syitä yksinkertaisesti ole, hyväksyy että näin on tapahtunut. Taistellessa toisia vastaan, on helppoa vihata, jos on tapahtunut vääryys, mutta jos vihan tunne jää päällimmäiseksi ja pitkäkestoiseksi, ihminen katkeroituu ja ihmisestä tulee vihollinen itseään kohtaan.

Negatiivisuus on helppo tunne, siinä on helppoa marttyyrinä kieriskellä, ei tarvitse ponnistella, voi vaan todeta, kun minulla on näin vaikeaa, niin kyllähän  minua pitää ymmärtää ja onhan minun ongelmani isommat, kuin sinun ongelmat. 


Menneet traumat ovat opettaneet elämään hetkessä, murehtimatta enää mennyttä, kantamatta menneisyyden painolastia kivirekenä harteilla. Murehtimatta tulevaisuuttakaan (paitsi välillä lasten elämää) ja lähtökohtaisesti ajatellen tulevaisuutta toiveikkaana. 

Negatiivisuuden harteilta heittäminen tietyissä hetkissä ja elämän kyykyttäessä, on positiivisuus ollut työstetty päätös ja valinta. Valitsen ajattelun, että hyviä asioita tapahtuu, ihmiset ovat pääsääntöisesti hyviä, en odota koko ajan sitä pahinta, niin moni paha asia on jo tapahtunut ja olen selvinnyt niistä, olen vahva ja olen myös herkkä ja heikko, olen moninainen, olen elänyt. Negatiiviset tunteet ovat tärkeitä, joten siksi niitäkin syleilen, ne viestivät minulle jotain, kunhan en anna niille pääroolia elämässä.

On tärkeää käsitellä omat peikkonsa, jotta ne eivät jää solmuina mahaan, negatiivisten tunteiden tunnistaminen ja myöntäminen on tähdellistä ja jos pääsee vielä niin pitkälle pohdinnassa, että rakentavasti irroittaa syyt, syylliset ja syyttömät ja pyrkii näin pois vihasta, on jo matkalla kohti positiivisuutta. Joskus asioita vaan tapahtuu, eikä syyllisiä ole. Elämä on niin ihmeellinen matka, että jos vaan suinkin on mahdollista, siitä kannattaa ottaa kaikki ihmeellinen ja hyvä irti, koska niitä superihmeellisiä hetkiä ihmisen arjessa on kuitenkin valopilkkuina vähemmän. 

Haluan myös muistaa negatiivisuudessa vellomisen sijaan sen, että meillä jokaisella on omat painolastinsa. Jos olet aivan hiljaa, avaat sydämesi ja kuuntelet toista ihmistä, on uskomatonta, mitä todellisen elämän tarinoita saatkaan kuulla ja havaita, että me kaikki olemme selviytyjiä. 

Siksi välillä mietin, miksi negatiivinen asia kiinnostaa enemmän, kuin positiivinen, sillä positiivisuus on niin paljon kivempaa ja on toiveikkaan positiivista ajatella näin kuten Walt Disney ”Mahdottoman tekeminen on oikeastaan aika mukavaa”.  Esteitä ei elämässä ole niin paljon, kuin ihminen itse kuvittelee, sillä jokainen meistä on oman itsensä suurin este ja rajoite, niin tavoitteissaan, kuin tunteissaankin. 

Nyt en kuitenkaan kirjoita yltiöoptimistisuudesta, sillä negatiiviset tunteet ja kokemukset ovat tärkeitä. Kliseisesti, miten kokea onnea, jos ei koe negatiivisuutta ja sillä erotuksella, että kannattaa ottaa oppia negatiivisista kokemuksista ja vastoinkäymisistä. 

Käytän itse teemaa, jos jokin ikävä asia tapahtuu, alan hakemaan tapahtumalle tarkoitusta. Kuten kun muutimme tänne hometaloomme Porvooseen ja jätimme terveen talomme Keravalla. Tähän tragediaan toimi ajattelumalli, jotain vielä pahempaa olisi tapahtunut Keravalla. ”Suojelusenkeli” ohjasi meidät Porvooseen kokemaan jotain raskasta ja traumaattista, valiten kuitenkin kahdesta pahasta asiasta, jotka olisivat polullemme eteemme kuitenkin tulleet.  

Tälläinen ajattelu on lohdullista ja saan ajattelutavasta valtavasti voimaa, koska annan itseni kohtalon suojeluksen käsiin ja luotan ns. universumiin ja siihen, että valitsemani polut vastoinkäymisistä huolimatta ovat juuri ne oikeat ja että jotkut vastoinkäymiset on yksinkertaisesti tuotu eteeni oppiakseni niistä jotakin. 

Kärjistettynä auton rengas puhkeaa ja voin jäädä voivottelemaan, mutta käännän ajattelun, renkaan puhkeamisella oli tarkoitus, matkani määränpäähän kylläkin hidastui, mutta selvisin joltain pahemmalta onnettomuudelta. Eihän asiat näin aina mene, mutta tälläinen käänteinen ajattelumalli on voimallinen työkalu muuttaessa ikävänkin tapahtuman positiiviseksi. 

Joten valitsen positiivisuuden tavoitteena ja  määränpäänä, mutta ymmärrän, että jotta voin olla aidosti onnellinen, minun on käsiteltävä myös ne negatiiviset tunteet ja hyväksyttävä myös se, että joskus joku asia on pelkästään negatiivinen eikä se muuksi muutu, minun on yksinkertaisesti hyväksyttävä tapahtunut ja mentävä eteenpäin. 

Jos joku olisi kertonut hometalo-oikeudenkäynnin ollessa pahimmillaan, että kirjoitan tänään tässä näin, että siitäkin tragediasta on mahdollista irtaantua täysin katkeroitumatta, en olisi uskonut. Mutta tässä sitä ollaan, yksi koettu taakka matkassa mukana, mutta sen painamatta enää harteitani. 
Aito positiivisuus on kaunista, siitä huokuu, että henkilö on kokenut myös raskaita asioita, joutunut pysähtymään ja miettimään ja selvinnyt kokemistaan voittajana. <3 Kukaan ei voi olla onnellinen koko ajan ja onnellisuuden esittäminen voi olla yhtä raskasta, kuin sen vastavoimassa eläminen. 

Ajatuksia, minkälaisia ajattelumalleja käytät toipuaksesi ikävistä tapahtumista, mistä saat voimaa, kun elämä kyykyttää ja olet syytön itse näihin tapahtumiin? Tunnetko ihmisiä, joille negatiivisuus on elämäntapa, eivätkä he enää löydä tietään negatiivisuudesta ulos?  


Ihanaa ja positiivista perjantaita. Tälle viikonlopulle mahtuu niin ystäviä, miehen sukulaisen hautajaiset ja perheikaa eli kaikkea sitä mikä elämässä on niin koskettavaa ja myös tärkeää. Elämän koko kirjo. <3


Aitoja ja positiivisia blogimaailman esikuviani Bikken pilttuu, Vastaisku ankeudelle ja Pinkit korkokengät. 


74 thoughts on “Miksi negatiivisuus on niin helppo tunne?”

  • Tämä oli juuri tarpeen minulle nyt – tässä huolen seassa ja pelossa, minun on vaikea nyt nähdä että tämä asia olisi joskus taaksejäänyttä ja asiat olisivat hyvin. Mutta siltikin siitä on pidettävä kiinni, että kaikki järjestyy – kuten aina<3

  • Jälleen kerran hyvä kirjoitus ja hyvää pohdintaa. Olen joskus ollut vihainen koko maailmalle ja menettänyt uskoni kaikkeen hyvään ja kauniiseen. Se on niin kuluttavaa ja siihen jos uppoaa, voi todellakin hukkua kun ei pääse enää pintaan. Mutta se on opettanut myös itselleni sen, että haluan ajatella asioista positiivisesti ja etsin elämästä ne hyvät asiat. Joinakin hetkinä se on helppoja, joinakin taas ei. Se kuitenkin on voimavara, joka tekee elämästäni äärimmäisen paljon parempaa.

    Tunnen sellaisia ihmisiä, jotka näkevät kaikessa ja kaikissa jotakin huonoa ja etsimällä etsivät kurjia asioita elämästään. Aikani yritän auttaa heitä löytämään iloa elämästään, mutta joidenkin kohdalla olen luovuttanut. Sellaiset ihmiset myös tuolloin katoavat; mikäli et märehdi heidän kanssaan, he eivät halua sinusta kuulla (näin ainakin on omalla kohdallani tapahtunut). Ja vaikka toisaalta olen surullinenkin siitä, että ystävä on kadonnut elämästä, olen myös helpottunut, koska se negatiivisuus on kuluttavaa myös ympärillä oleville…

    Ihanaa viikonloppua Sinulle ihanainen Nainen <3

    • Aina ei pysty olla positiivinen ja kaikille tunteille pitää antaa tilaa. Olen iloinen, että selvisimme 10-vuoden isoista vastoinkäynneistä katkeroitumatta. Kuten kerroitkin, katkeruus vie myös kaiken energian muilta.

      Ihanaa viikonloppua 😘

  • Jälleen kirjoitit niin hyvin. Vaikka itsekkin toisinaan synkistelen asioita, mutta loppujen lopuksi yritän aina löytää asiasta niitä hyviä puolia.

  • Näitä asioita olen minäkin paljon itsekseni pohdiskellut.
    Toisten puolesta on paha sanoa mitään, mutta itselläni on realistinen luonteenlaatu, vellon välillä loputtomassa kurjuudessa, mutta sieltä on aina uuteen nousuun lähdetty.
    Menneistä tapahtumista ja asioista en ole katkera, koska pidän muutenkin itseäni aika nykyhetkessä elävänä, tosin liikaa huolehdin mahdollisesti tulevia harmeja ja murheita.
    Arvostamani elämänmyönteisyys on minusta eleetöntä hiljaista voimaa joka laittaa käärimään hihat ylös aina vastoinkäymisten jälkeen. Sen sijaan inhoan nykyaikana joka paikassa kurkusta alas tungettavaa tekopositiivista roskaa, jolla ei näytä olevan muuta tarkoitusta kuin syyllistää kanssaihmistä joka ei jaksa toimittaa koko aikaa päivänsäteen virkaa.
    Näistä asioista voisi paasata loppumattomiin kun oikein vauhtiin pääsee 🙂

    • Kuulostaa kuin omilta jutuilta ja minun juttuja lainkaan ei ole kurssit ja kirjat positiivisuuden tiimoilta. Haluan aikani kärsiä, nuolla haavat ja nousta uuteen nousuun.

      Tämä on kyllä ehtymätön aihe.

      Mukavaa viikonloppua 😘

  • Onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä. Moni haluaa sanoa, että lasi on puoliksi täynnä. Mutta miksi se olisikaan positiivisempi asenne kuin puoliksi tyhjä…

    Pidän arvokkaana tehtyä rehkimistä. Jos se rehkiminen vetää takin tyhjäksi tai lasin edes puoliksi tyhjennettyä on saanut tehtyä jotakin. Ainakin on aloitettu ja on silloin matkalla valmiiseen.
    Pidän tavoittelemisen arvoisimpana matkaa ja viihdyn usein matkalla.
    Kevät on heräämisen aikaa. Saa työntää sormet multaan ja kylvää siemeniä. Onhan se ihanaa napsaista tomaatti, porkkana tai mansikka pihaltaan. Mutta nautin silti eniten odotuksen tunteesta, kun jotain kivaa on tulossa eteen.

    Ja siksi mulla on aina lasi aina puoliksi tyhjä. Samaisesta syystä viihdyn negatiivisten ihmisten seurassa, voin aina odottaa parempaa ja harvoin matka on tylsä.

    Rakasta viikonloppua Tiialle.
    Mun veljen lapsi 3v rakastaa hautajaisia, koska kahvipöydässä saa hautajaisissa puhua, kun muut itkevät ei ne siksi pysty puhuun…

    • Ah, on maailmassa joku muukin, joka viihtyy negatiivisten ihmisten kanssa! Ihanaa. Minä olen geeneissä ja varmaan lapsuuden kasvuympäristössäkin saanut sellaisen ominaisuuden, että aina ja kaikessa näen "sen toisen puolen" – eli mikään ei ikinä ole minulle musta-valkoista, vaan aina tulee heti mieleen vastakkainen katsantokanta. En vaan kerta kaikkiaan pysty katsomaan asioita vain yhdeltä kantilta. Voisi kuvitella, että tämä olisi hyvä asia. Ja kai se tietyllä tavalla onkin. Ja olen vanhemmiten oppinut pitämään suuni kiinni paremmin kuin nuorena. Mutta tämän takia negatiivisten ihmisten kanssa on niin kivaa, kun koko ajan omaan mieleen tulvii positiivisia ajatuksia ja näkökulmia. Positiivisten, varsinkin yltiöpositiivisten ihmisten kanssa esimerkiksi suunnitellessa jotain, mieleeni tulvii vain kaikki mahdollisuudet, miten suunnitelma voi mennä pieleen. Joten on mukavampaa negatiivisten kanssa, kun itse tulee positiiviseksi!

    • Kiitos teille, virkistävän erilaisia katsontakantoja, joka laittaa miettimään ja näitä teidän ajatuksia on makusteltava tovi.

      Mutta tuohon yltiöpositiivisuuteen täälläkin sisäinen realisti pohtii mikä voisi mennä pieleen.

      Ehkä me saamme parhaan voimamme toistemme erilaisuudesta.

      Kivaa viikonloppua molemmille😘😘

  • Tämä oli mielestäni jälleen todella hyvä postaus!
    Tuo lause, "jos jokin ikävä asia tapahtuu, alan hakemaan tapahtumalle tarkoitusta", on minullakin juuri noin. Tiedän tunteen, kun on tapahtunut jotain järkyttävää ja elämää mullistavaa, ja sitten sanon itselleni ja miehelleni nämä sanat: "tälle on jokin syvempi tarkoitus jota emme ehkä nyt tiedä, mutta tulee aika jolloin tiedämme".

    Ihanaa perjantaita, ja mukaansatempaavaa viikonloppua Tiia! <3

    • Tuosta ajattelusta saa yllättävän paljon voimaa, vaikka aina ei selviä edes asian tarkoitus konkreettisesti, mutta mielikuvin voin kuvitella mitä kaikkea pahempaa olisi voinut tapahtua.

      Sydämellistä viikonloppua 😘

  • Katkerat ja katelliset ihmiset eivät kestä toisten onnea tai onnistumista. Tekeekö se silloin negatiivisestä suositumpaa, kun saa edes tovin olla onnellisempi kuin sinä tai minä:) Saako osa ihmisistä itselleen paremmuuden tunteen toisen huonosta onnesta. Luulen niin.
    Olen aina ajatellut että asioilla on tarkoitus ja omat ratkaisut ja valintamme teemme ihan itse. Se oletko onnellinen vai negatiivinen lähtee juuri itsestä. Tiedän monta negatiivisuuteen jäänyttä ihmistä ja en pysty olemaan niiden kanssa tekemisissä. Itse en lue märinä postauksia omasta paskasta elämästä kun en pysty samaistumaan vaan ajattelen ettetkö ole edes yrittänyt muuttaa omaa paskaa tilannettasi positiiviseksi. Kärjistetysti! Tämä ei tarkoita ettenkö käsittelisi itse negatiivisia asioita, todellakin ja tarvitsen tähän tuota parasta kaveriani, eli 28 vuotta rinnallani kulkenutta aviomiestäni.
    positiivista viikonloppua sinulle Tiia!

    • Kuulostaa juuri tutulta, sillä valittamisen voi jäädä koukkuun. Silloin valittajan kannattaisi kysyä itseltään, jos tälläiseen empatiaan on kykyä, että jaksaisinko minä itse kuunnella sellaista valittajaa, kuin itse olen. Ehkä loppuisi turha valittaminen siihen. Negatiivisuus tarttuu ja kannustaa ja ei kukaan päivät läpeensä sitä jaksa.

      Onneksi on se vahva olkapää. 💛

      Sydämellistä viikonloppua 😘

  • Niinpä, mikä siinä skandaalinkäryisessä kirjoituksessa oikein viehättää? Hyvin olet taas saanut kiteytettyä asian. <3
    Sain palautetta blogistani, "ei teillä aina voi olla noin ihanaa". No, ei meillä aina olekaan. Välillä pojat tappelee ja minä rakeen, joten tiedustelin palautteen saajalta haluaisiko hän sitten lukea näistä tappeluista yms mieluummin. En saanut enää tähän vastausta.
    Ei elämä aina hymyile ja vastoinkäymisiä meillä kaikilla on varmasti. Mutta, itse ainakin koen että siihen vastoinkäymiseen jämähtäminen vasta on raskasta. Olen monta kertaa miettinyt viime kesää, kun isäni sai sairauskohtauksen autolla ajaessaan ja vakava sairaus selvisi. Kohtaus/sairaus jätti jäljet isääni, mitkä vaikuttavat hänen elämäänsä loppuiän ja ovat välillä raskaita niin hänelle kuin meille lähimmäisille. Näillä korteilla on jatkettava eteenpäin ja oltava onnellisia, olisihan voinut käydä paljon pahemminkin. Nyt saan nauttia isästäni vaikka joitakin hidasteita on matkaan jäänytkin.
    No, meni taas hieman asian ohi. 🙂 Mutta, ihanaa alkavaa viikonloppua sinulle! <3

    • Ilmeisesti piti tulla kertomaan, ettei teillä voi olla niin ihanaa. Minusta asia on itsestäänselvä, vaikka blogi olisi kuinka positiivinen, ettei kenenkään elämä ole yhtä auvoa. Se on sääli sinällään, että ihmiset luulevat, että me täällä blogeissa esitellään koko elämä.

      Ei mennyt yhtään ohi, vaan juuri ytimeen, meillä kaikilla on omat surut ja murheemme.

      Ihanaa viikonloppua 😘

  • Niin tärkeä aihe jälleen <3
    Voisin puhua myös aiheesta loputtomiin. Olen omassa elämässäni joutunut tekemisiin energiasyöppöjen kanssa; nämä ihmiset tuntuvat imevän kaiken energian, saavat pahalle mielelle, itkemään, tuntuvat imevän kaiken positiivisuuden siitä hetkestä ja tulevistakin.
    Onneksi on kuitenkin ihmisiä joista säteilee positiivisuus. Ja he saavat uskomaan asioiden järjestymiseen.
    Joskus joutuu kaivamaan myös sitä omaa positiivisuuttaan todella syvältä.Yleensä se löytyy kun muistaa mitä kaikkea on joutunut käymään läpi ja mistä kaikesta on selviytynyt. Ja se tarkoituksen hakeminen, syyllisen/ syyn etsiminen tapahtuneeseen …sitä tapahtuu jatkuvasti. Kun tapahtuu jotain ikävää joko itselle/lähipiirissä tai jotain sellaista yleisesti järkyttävää, tarkoituksen tapahtuneelle löytäminen on sillä hetkellä vaikeaa.Kaikista eniten minua ärsyttää ja suututtaa negatiivisten uutisten ja tapahtumien uutisointi ja se valtava mässäily kaikella mahdollisella asiaan liittyvällä. Unohdetaan taas siellä uutisten takana olevat ihmiset, jotka ovat shokissa, keskellä traumaattisia tapahtumia.Asioita käsitellään julkisuudessa ilman mitään "suodattamia", ymmärttämättä sitä kuinka laaja on se piiri, jota uutinen koskettaa.
    Jotkut aiemmat tapahtumat saavat -ainakin omassa elämässä- selityksen siinä hetkessä kun se ikävä tapahtuu.Ymmärtää että tämän vuoksi esimerkiksi tietty ihminen tuli elämääni jo paljon aiemmin ja tapahtui asioita – hyviä sellaisia – jotta olisin vahva sitten kun sitä minulta vaadittiin.
    Itse pyrin pitämään esimerkiksi oman facebookini vapaana valittamisesta ja negatiivisuudesta. Jos ei sinne ole muuta kuin sen hetken huonon olon päivittelyä, niin sitten saa seinäni olla sinä päivänä tyhjillään. Joskus ehkä joku Facebookissa vastaan tullut mietelause tms ehkä paljastaa mielialani, mutta ei syytä siihen.
    Kiitollisuutta elämän tapahtumista -hyvistä ja huonoista pyrin opettelemaan ja kehittämään, koska kiitollisuus on se voimavara, joka vie minua kaikesta huolimatta eteenpäin.
    Taisin vähän eksyä aiheesta, mutta nämä oli minun mieleeni nousseita ajatuksia.

    • Sama olen jättänyt taakseni nämä lannistajat, jotka eivät näe mitään vikaa itsessä, mutta toisten vikojen suhteen ovat enemmän,kuin tarkkanäköisiä. He vievät mukanaan mustaan aukkoon, kun taas positiivinen seura saa parhaat puoleni liekkeihin.

      Et eksynyt aiheesta ollenkaan,vaan kerroit miten työstät itsesi positiiviseksi vaikeuksien jälkeen ja kerroit siihen liittyviä keinoja. Sama täällä, jos surettaa on facessa jne.radiohiljaisuus. Silloin nuolen haavojani ja työstän ajatuksiani, koska märehtiminenkin on tärkeää.

      Tosi hyviä esimerkkejä laitoit Ritva, sain näistä ajattelemisen aihetta.

      Sydämellistä viikonloppua 😘

  • Tuo on totta, että negatiiviset otsikot keräävät enemmän huomiota kuin positiiviset, jopa täällä blogimaailmassa, jossa kuitenkin pääsääntöisesti tuntuu vallitsevan hyvä tahto.

    Minä uskon, että koettelemuksilla on jokin tarkoitus. Itse ainakin olen oppinut niiden kautta arvostamaan kaikkea, mikä on elämässä hyvin. Kun jotain sellaista tapahtuu, minkä koen epäoikeudenmukaiseksi itseäni/perhettäni kohtaan, ensiksi nousee mieleen kysymys: "Miksi juuri meille?" Aika pian sen muuttaa muotoon: "Miksei meille, kun kerran muillekin?"

    Kiitos tästä ajatuksia herättävästä postauksesta ja kauniista kuvista. Voimaannuttavaa viikonloppua sinulle ja läheisillesi.

    • Tuo on tosi hyvä voimalause, "miksi juuri meille, kun kerran muillekin." Yleensä elämä on epäreilu kaikille jossain elämän vaiheessa, elämä ei säästä murheita ketään.

      Kiitos sinulle viisaasta kommentista ja ihanaa viikonloppua 😘

  • Jotain pientä sattuu koko ajan, eilenkin tajusin tehneeni mokan, joka maksaa 150€. Hetken harmitti, mutta ajattelen ,että tästä täytyy oppia enkä saa jäädä märehtimään. Onneksi en ole joutunut kokemaan tuollaisia vastoinkäymisiä, näiden pikku sattumusten kanssa voi elää.

    Itse en etsi tarkoitusta vastoinkäymisille (paitsi ne omat omat mokat, joista voi koettaa ottaa opikseen…). En pahemmin piehtaroi menneissä ongelmissa ja vastoinkäymisissä, ehkei se ole luonnossani. Koetan mieluummin suunnata katseen eteenpäin. Olen toisaalta myös nähnyt lähipiirissä muutamia esimerkkejä siitä kun ei osata päästää irti ja hiljalleen katkeroidutaan. Sihen en itse halua joutua.

    • Uijui tuo 150e, mutta kaatunutta maitoa ei kannata itkeä, kuin ehkä se luvallinen yksi pv, kun pv menee vähän pilalle moisesta.

      Tuo on jo hyvä mantra, tietoisuus minkälaiseksi ei itse halua muuttua.

      Ihanaa viikonloppua 😘

  • Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Huono itsetunto lienee yksi negatiivisuuden ruokkijoista. Vastoinkäymisiin on Tove Janssonilla upea viisaus: "Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu." Aito ilo alkaa mielestäni hyväksymällä, ettei se, mitä muilla on, ole itseltä pois. Myönteinen ajattelu vaikuttaa mahtavasti ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin eikä se maksa mitään. Ihanaa viikonloppua sinulle, Tiia, ja kiitos elämänmakuisesta blogistasi sekä sen antamista ajatuksista ja matkaeväistä.
    p.s. Tuo toiseksi viimeinen kuva ja balettitossut. Näyttävät niin uusilta ja kun ovat nuo laitteetkin tuossa pöydän ympärillä. Verstas?

    • Tove oli niin viisas. 💚 olen iloinen myös, vaikka olen mitä olen, ei kateus asu minussa, sen kanssa olisi surkea elää. Ei ole kiva verrata itseään muihin tai muiden onnistumisen, sillä haluan juuri elää näissä omissa kengissä on.

      Balettitossut on Oopperatalon pukuhuoneesta ja tuo tumma tossu on Kalevalanmaa oopperasta.

      Mukavaa viikonloppua ja kiitos kovasti kauniista sanoista 😘

  • Hieno käyttäytymismalli sekä sinulla että juuri lukemallani Pinkit korkokengät-blogin Maijulla. Sinulle voisin kommentoida ihan samalla kommentilla kuin hänelle juuri tein.
    Oikein hienoa ja tapahtumarikasta viikonloppua sinulle ihana Tiia <3

    • Naurettiin eilen Maijun kanssa, että miten sattumalta toistemme tietämättä olemme postanneet samoista aiheista ja linkannut vielä Jennyn. Täytyy käydä kommenttisi lukemassa Maijun blogista.

      Ihanaa viikonloppua 😘

  • Oikein hyvä postaus taas. Pyrin myös hakemaan ikävistä asioista positiivisia juttuja. Kaupungin pysäköinninvalvoja kirjoitti minulle kerran sakon, ja harmituksen jälkeen uskottelin itselleni, että sen maksamalla kaupunki saa rahaa kassaan ja voi auttaa avun tarpeessa olevia kaupunkilaisia esim. sosiaalitoimessa tai vaikkapa koulutoimessa. Eli vähän kuin hyväntekeväisyyteen olisi pistänyt rahaa 😀
    Jos joudun olemaan pitkään energiasyöppöjen kanssa, niin olen aika herkkä altistumaan heidän negatiivisuudelle. Paha juttu, jos sellaisen kanssa joutuu työskentelemään päivittäin. Onneksi nykyisessä työpaikassani ei ole enää negatiivisesti ajattelevia energiasyöppöjä. Ihanaa viikonloppua <3

    • Todella hyvä tuo sakko ajattelu eli sekin löysi tarkoituksensa.

      Niin totta negatiivisuus tarttuu ja alkaa itsekin näkemään negatiivista jopa siellä missä sitä ei ole.

      Ihanaa ettei teillä ole energiasyöppöjä.
      Mukavaa viikonloppua 😘

  • Viisas ja hyvä teksti, ja kyllä nyt täytyy sanoa, että sulla on sana hallussa, tekstit ovat niin sun juttu. Sun kannattaisi tarjota tekstejä kolumnien muodossa johonkin lehteen!!! Go girl!
    Ihanaa viikonloppua <3

    • Ooh ihana Taru ja täällä nyt oman itsensä negatiivinen lannistajat eli hui en voi kuvitella, että kukaan näitä kuitenkaan huolisi, aina on niin paljon viisaampia.

      Kiitos kovasti ❤ ihanaa viikonloppua 😘

  • Kaikella on tarkoituksensa ja tästä koituu kyllä vielä jotain parempaa. Ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin. Onhan noita hokemia, joihin itse turvautuu ikävien asioiden tapahtuessa. Ei saa jäädä suruun vellomaan ja pakko ponnistella eteenpäin. Tottahan nämä kaikki on. Itse jaksaa kuunnella jonkin aikaa sitä toisennegatiivisuutta, mutta on pakko alkaa kääntämään asioita positiiviseenkin ajatteluun ja varsinkin, kun surun hetkellä toista vaikka lohduttaa. Nuorena saattoi joskus vihan voimalla päästä ulos pahimmasta harmituksesta ja siitä sitten positiivisuuden ja HUUMORIN avulla eteenpäin. Näin on tarkoitettu, auttoi myös:)

    • Vihaisuus on tarvittava ja hyvä tunne kunhan ei jää päälle ja nuorena sillä sai kyllä aikamoisia latauksia omaan itseensä.

      Näin juuri ja oletkin todella positiivinen esimerkki. 💚

      Ihanaa viikonloppua 😘

  • Kirjoittelin jo Maijulle, että itse pyrin jättämään negatiiviset asiat taakseni ja jatkamaan elämääni miettimättä niitä. Kirjoitin Maijulle, että Se miten suhtautuu vaikeisiin asioihin varmaan muotoutuu pienestä pitäen sen perusteella, että miten negatiivisesta kokemuksesta toipuu. Yksi saa tukea läheisiltä, toinen huutaa tuskansa lenkkipolulla ja kolmas uppoutuu vaikka musiikkiin.

    Minä olen saanut elää isäni ja mieheni jatkuvassa kannustuksessa ja olen saanut niistä voimaa ja oppinut selviämään erikokoisista vastoinkäymisistä. Olen myös oppinut itsestäni, että olen aika kestävää ja suoriutuvaa sorttia, kun sitä tarvitaan.

    Itse yritän suhtautua asioihin vaan asioina. Nyt tapahtui tällainen ja siitä pitää selvitä jotenkin. En hae asioille sen suurempia merkityksiä. Elämässä nyt vaan sattuu ja tapahtuu kaikenlaista ja aina se ei ole pelkästään hyvää. Ihmiset selviytyvät pahoista tragedioistakin kuten oman lapsen menetyksestä tai vaikka seksuaalisen itsemääräämisoikeuden menetyksestä. Miksen mikäkin selviäsi?

    Olen huomannut saman, että negatiiviset otsikot saavat lukijoita positiivia enemmän. Itse olen ajatellut, että huonoja juttuja kuitenkin tapahtuu ihmisille kuitenkin suhteellisen harvoin, niin siksi negatiiviset jutut kiinnostavat. Se olisi sellainen kiinnostus harvinaisempaan. Jos oikein positiivisesti ajatellaan, niin ehkä ihmiset myös haluavat tietoa huonoista jutuista, koska haluavat välttää ne itse.

    Minä en ole juurikaan kiinnostunut kosmetiikasta ja skippaan usein ne juttusi. Jos otsikot, että tosi huono kasvovoide, niin ihan varmasti tulen lukemaan, etten vaan nyt sitten ostaisi sitä Tiian mielestä huonoa voidetta 🙂

    Mukavaa viikonloppua!

    • Sattumalta toistemme tietämättä olemme postanneet samoista aiheista Maijun kanssa ja vielä linkanneet molemmat Jennyn. 😁

      Sinulla on hirmuisen järkeviä ajatuksia, eikä sellaisia naisten tunteitten vieviä, voisiko johtua vahvoista miehisistä olkapäistä osa ja toki sinun vahvasta luonteesta.

      Luulen ettei lapsen menetyksestä selviä, surun kanssa oppii elämään ja se on aina läsnä ja tapahtuneen jälkeen ei yksikään aamu ole enää entisensä.

      Mielestäni lehdet ovat täynnä negatiivisia klikki otsikoita, mutta taas blogeissa negatiivisuus on harvinaisempaa ja näin ajoittainen negatiivinen postaus herättää huomion, mutta kukaan ei jaksaisi lukea tosiaan koko ajan negatiivista blogia.

      Hih siinäpä olisi otsikko "Maailman huonoin naamassa" jne.ainakin saisi enemmän klikkejä hih.

      Ihanaa viikonloppua 😘

  • Oon jo varmaankin joskus sanonut, jotta mulla on omasta takaa "terapeutti" ja olokapää, johon nojaudun kun elämä kaltoin kohtelee ☺
    Tunnenpa hyvinkin muutaman ihmisen, joka ei negatiivisyydestään pääse ja sellaista on ihan kamala kuunnella. Tällaiset ihmiset vievät energiat ihan nollille, niin itseltään kuin muilta.
    Kaikillahan meillä on huonojakin päiviä, joka toisin väittää niin puhuu kyllä puppua ☺
    Täytyy myöntää, jotta tuo poikaystävä saa kyllä joskus olla "kaatissäkkinä".
    Se kyllä helpottaa, kun hän saa asiat näyttämään ihan toisenlaasilta kun ne todellisuudessa on ☺

    Leppoisaa perjantaiehtoota Sinulle Tiia ♥♥

  • Voi että sulla on ollut nyt tosi monta hyvää – ja ihan hurjan rankkaa – kirjoitusta peräkkäin! Myönnän ihan rehellisesti, että en ole jaksanut vastata niihin, koska edellyttävät niin paljon ajattelemista ja sanojen oikeille paikoille laittamista! Ei ole ollut paukkuja miettiä näin paljon!

    Enkä edes osaa selittää, miksi tämän "enpä nyt osaa sanoa mitään" -kommentin tänne laitoin. Ehkä sen takia, että halusin viestittää, että täällä ollaan, luetaan ja ajatellaan – mutta just nyt ei kyllä kyetä tuottamaan mitään ajatuksia ulos.

    Pus, ihanaa viikonloppua Tiia <3

    • Ymmärrän niin hyvin ja voi olla yllättävää, että näiden kirjoittamiseen menee se tunti, kun taas vaikka kosmetiikkapostaukseen tunteja. Tulee inspis ja pakko nakuttaa päänsisäinen ulos. Terapeuttista tämä bloggaajien. 😂

      Kiitos kovasti ❤ ihanaa viikonloppua 😘

  • Voi kun sinulla ja Maijulla oli niin hienot postaukset molemmilla! Maijulle laitoinkin kommenttia, että itse haluan kuulua positiivisten ihmisten joukkoon, vaikka välillä se tuottaa tuskaa. Olen kuitenkin huomannut, että positiivinen ja iloinen ihminen saa ympärilleen enemmän ihmisiä kuin negatiivinen pessimisti. Positiivisella elämänasenteella nauttii myös koko elämästä enemmän. Jos jatkuvasti pitäisi olla negatiivinen, söisi se naista todella pahasti. Tietysti kaikkien elämään kuuluu harmia, surua ja murhetta, mutta niistä on vain yritettävä kömpiä ylös ja otettava tällaisetkin kokemukset kasvattavina elämänkokemuksina.

    Ihanaa viikonloppua Sinulle <3

    • Toistemme tietämättä olemme postanneet samoista asioista, mikä on aika jännä sattuma ja vielä linkanneet molemmat Jennyn.

      Ihan niin samaa mieltä ja positiivisen ihminen kerää ihmisiä lähelleen, kuin hunaja mehiläisiä ja negatiivinen ihmettelee miksi kaikki loittoaa.

      On normaalia välillä valittaa ja suorastaan terapeuttista, joten kaikkia tunteita tarvitaan.

      Kivaa viikonloppua 😘

  • Ihminen toimii kuin magneetti.
    Jos ajattelee ja sanoo sekä käyttäytyy negatiivisesti, se tarttuu helposti.
    Hyvä puoli on se, että näin tekee myös se positiivisuus!!! =)

    Lempeää tammikuista viikonloppua!

  • Nykyään on monella tapana etsiä tapahtumille syyllinen, se oli tuon tai tuon toisen syy, että näin tapahtui. Itseasiassa sinun ajattelutapasi on ihan hurjan hyvä. Minulla on eräs tuttava, joka on ajatusmaailmaltaan hyvin negatiivinen. Tiedän ajattelutavan johtuvan hänen menneisyydestään, mutta täytyy kyllä myöntää, että huonoina päivinä hänen seurassaa on todella raskasta olla. Nyt minulle tuli vähän huono omatunto tästä kirjoituksesta, mutta olkoon.
    Ihanaa viikonloppua Tiia <3

    • Juuri tuo syyllisten etsiminen on ihan turhaa jo siksikin, että kaikki mokaa välillä.

      Tuo onkin pahinta, kun kantaa huonoa omaatuntoa toisen ihmisen negatiivisuudesta, näin tekee kiltti ja hyvä ihminen.

      Sydämellistä viikonloppua 😘

  • Todellakin Tiiaseni, tädit ovat alkaneet muistuttamaan toisiaan. Toisistamme tietämättä kirjoitimme melkein samasta aiheesta. Kun tiedän sen mitä olet kokenut, niin arvostan sinua siinä, että olet osannut käsitellä ne asiat. Kirjoitin juuri, että jätä taaksesi se minkä riippana kannat. Aina se ei onnistu, mutta sinä olet hienosti sen tehnyt ❤️

  • Loistavia ajatuksia♥ Ehkä huomaamattakin yrittää negatiivisistä asioista löytää jotain hyvääkin..osaksi se varmaan johtua siitä että on niin usein joutunut huomaamaan että asiat voisivat olla huonomminkin ja niistä negatiivisistäkin asioista jollain tapaa on kiitollinen..siis siitä että niitä saa ensinkään kokea. Ei tuosta nyt taas ota mitään selkoa:) Jokaisella on joskus niitä huonoja päiviä ja saa ollakin, mutta jatkuva negatiivisyys kaikkeen on kyllä raskasta myös kuulijoille.. Toivotaan tosiaan että se positiivisuus tarttuu,myös niihin ei niin positiivisiin:) Mukavaa viikonloppua♥

    • Otan selkoa ja ymmärrän hyvin. Negatiiviset kokemukset parhaillaan vahvistaa ja auttaa nauttimaan arjenkin aherruksista.

      Ihanaa viikonloppua 😘

    • Luin matkalla Sauvoon ja tiesinkin miten Facebook ja Google toimii ja mietin, on se onni etten pörrää facessa mitenkään kummemmin.

      Mutta koko tulevaisuuden visio näyttäytyi pelottavana ja juuri miten some aivopesee pahimmillaan ihmisiä. Maksullinen netti tässä valossa olisikin hyvä juttu. Kiitos kovasti ❤ sain tästä uutta ajattelemisen aihetta. Mukavaa viikonloppua 😘

  • Myönnän, olen helposti provosoituva toisinaan eli puolustushaluni saa vallan, jos kuulen, että jotakuta bloggaajaa arvosteltu väärin perustein :). Ehkä siksi helposti "hyökkään" vastaamaan, että olen kanssasi samaa mieltä :D, että antaa kaikkien kukkien kukkia jne.. 🙂
    Kauniita kuvia! ja ihania koiria. Hyvää viikonlopun jatkoa! ♥

    • Samoilla linjoilla, puolustamassa vääryyksiä, jonka kääntöpuolena välillä on, että silläkin saattaa sitten taas loukata jotakuta toista

      Kiitos kovasti ❤ ihanaa viikonloppua 😘

    • Niin totta ja joskus pullistelee egoa olla negatiivinen ja vielä kovin monitasoisilla tavoilla. Kun negatiivisuus alkaa tuntua hyvältä, äkkiä peli poikki.

      Halauksia 😘 ja ihanaa viikonloppua 😘

  • Se on hienoa, että osaat olla myös positiivinen. Negatiivisuus kuuluu vain elämään. Valoa ja varjoja. Minä en lue iltapäivä lehtiä tai Seiskaa.Anteeksi, etten ole kommentoinut blogiasi. Olen Las Palmasissa ja netti toimii silloin kun toimii.

    • Näin juuri ja älä sinä siellä ihanalle reissulla edes mieti näitä blogeja tai ainakaan tänne älä ikinä tunne painetta. Tulet kun tulet paineetta ja silloin, kun tuntuu siltä. En minäkään ehdi lukea kaikkia sinun postauksia, vaikka ne ovat aina niin mielenkiintoisia. <3

      Aivan ihanaa reissun jatkoa Marja <3

  • Hienoja ajatuksia! <3 Näinhän se menee, elämään mahtuu koko kirjo, mutta loputtamasti ei kannata niitä taakkoja harteillaan kantaa ja antaa vaikuttaa kaikkeen edessä olevaan. 🙂
    Iloista positiivista alkavaa viikkoa Tialle! <3

  • Kiva pistaus taas ja laittoi ajattelemaan. Kai se on ihmisellä se skandaalinhimo kiin kova! Mä luin joskus töissä Seiskaa, kunnes tajysin, että sen lukeminen ahdistaa, koska kaikki adiat ovat siinä niin negatiivisia. Pettämistä, erija, tappeluita, rikokdia jne. Looetin, koska siitä eibtullut elömääni mitään hyvää. Iloa sinun viikkoon!

    • Juu on varmaan skandaalinhimo ja luontainen uteliaisuuskin, kunhan ei saa nautintoa toisen epäonnesta, niin kaikki on vielä hyvin. Sama juttu, seiskapäivää jäi vuosia sitten unhoaan, ei vaan pysty ja samat julkkikset siellä pyörii, toki Suomi on pieni maa.
      Ihanaa viikkoa Kati <3

  • Jos mää oon jo lapsena selvinny ilman aikuisen kykyä ja työkaluja hyväksikäytöstä, ni kyllähän mää aikuisena kykenen selviämään mistä vaan. Ja se, että selvisin oikeusprosessista hyväksikäyttäjiäni vastaan ja olin omilla äärirajoillani siinä, niin kyllä mää selviän mistä vaan. Selviytymisen mukana on tullut uskoa itteeni ja kykyihini mennä läpi mistä vaan, mitä elämä tuo tullessaan.

    • Olet rohkea, rohkea siinä, että taistelit ja rohkea siinä, että kerrot todella kipeistä asioista täällä. Olet todellakin selviytyjä ja älä anna hyväksikäyttäjien pilata loppuelämääsi, vaikka varmasti ikuinen vaikutus jää ja olet ollut synkissä syövereissä. Olen niin pahoillani, että olet joutunut kokemaan jotain noin pahaa, ihmisen koko pahuuden.

      Halauksia LauraKatarooma, en löydä oikeita sanoja, mutta olet vahva nainen tiedä se. <3

Vastaa käyttäjälle Tiia Koivusalo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud