Tarina ystävyydestä muuttui tarinaan Pätkiksestä ja rakkaudesta

”Olen usein miettinyt ystävyyden syvintä olemusta ja myös siihen liittyvää auttamista. Hyvässä ystävyydessä auttaminen on suorastaan saumattomasti molemminpuolista, se on yhtä hengittämättä hiljaa jouhevasti tapahtuvaa tapahtumasarjaa, kuin ystävän kanssa hiljaa hengaileminenkin.”

Näin tänään aloittelin postaustani, jonka piti kertoa minkälaista on hyvä ystävyys, mutta ehkä keskityin liikaa siihen mitä se ei ole, sillä suuri punakynä kävi ja viuhahti mieheni muodossa. Pyysin siis tuossa ukkelia, kun postausaiheen arkaluontoisuus hieman arvelutti, lukaisemaan kuitenkin postauksen  ennen, kuin lähdin painamaan julkaise nappulaa. Sillä niin avoin kuin haluankin olla täällä blogissa, niin ketään en halua kuitenkaan loukata ja jos siihen pieninkin mahdollisuus on, niin eijei sellainen peli ei ole soveliasta. 


Niin armas mieheni siinä sitten sanoikin, että ”älä julkaise tätä, sillä näen, että olet kirjoittanut tämän tuohtuneena ja en tunnista tässä kirjoituksessa ihmistä, joka oikeasti olet.” Jepulis näin se meni, että tuli hieman tunteella muutama rivi laukaistua, kun jäytävää on jäänyt hampaankoloon. 


Noh päätin sitten kirjoittaa hieman lyhyemmän postauksen toki kostoksi ukkelille ja ukkelin höpsähdyksestä ja siitä miten miehet ovat niin totaalisen erilaisia, kuin me naiset. Ai jestas ollaan naurettu miehen kanssa tälle sattumukselle. Jopa jouduin ystäväni Mapen kanssa whatsapp viestittelemään tästä episodista, koska se oli niin koominen. Whatsapp viestit alla. 

Eli meikäläinenhän osti alesta kasoittain suklaata, sillä oli niin jäätävän edukkaat hinnat. Mies siinä totesi, että ”älä raijaa näitä kotiin, koska syön näitä ihan huomaamatta.” Mies siinä sitten oli kaatamassa Pätkiksiä Fazerin sinisten kanssa samaan kulhoon, ei ollut niitä piiloon laittamassa kuitenkaan. Eihän sellainen  yhteen laittaminen kuitenkaan kuulkaas käy, koska Pätkiksen mintun maku voi tarttua Fazerin siniseen ja pilata täten sinisen elämyksen. 


Kiireessä sitten tokaisin, että ”älä vaan laita niitä sinne samaan kulhoon, että se mintun maku tarttuu niihin toisiin.” Mies siinä sitten totesi, että ”mikä mintun maku” ja huomioitavaa tässä kohden on, että kyseessä on miehen lempisuklaa, jota on syönyt vuosia ja vuosia. Siinä sitten pähkäillen kysäisin, ”niin mikä mintun maku, mitä meinaat, että se mintun maku mikä Pätkiksissä on, että jotain sarkasmin säilääkö nyt yrität siinä visertää, kun yritän tässä estää kauheaa sattumusta, ettei suklaiden maku vaan sotkeennu keskenään.” 


No mies siinä vaan jatkaa, että ”niin mikä mintun maku, eihän näissä Pätkiksissä ole mitään mintun makua, että nämähän on Pätkiksiä vaan ja näitä olen syönyt ilman mintun makua vuosia.” Anna mun kaikki kestää hih, tässä kohden olin totaalisesti monttu auki. Miehen tietenkin piti hakea varmistusta asialleen siitä  lootasta, josta oli kaatamassa niitä Pätkiksiä sinne sinisten sekaan, että kyllähän hän on oikeassa ja niin lootakin kohta varmistukseksi sanoo. Sitten mies hämmästyneenä huokaisee, ”ei kyllä täälläkin lukee minttusuklaatryffeli ja perään vielä, että miten siellä minttua nyt on, en ole koskaan siihen minttuun kiinnittänyt huomiota, että tämähän on vain Pätkis.” Mies kun sitten onnellisina nukahti ja kuorsasi menemään, tuli kirjoitettua muutama rivi kamun kanssa tästä episodista. 

Rakastan sua oma luolamieheni, joka keskityt oleelliseen eli siihen syömiseen, eikä välttämättä aina niiden makuelämysten niin pipertävän tarkkaan hifistelyyn. 😉 Et lakkaa hämmästyttämästä ja parasta on, että näistä meidän molemminpuolisista hölmöyksistä saadaan aina parhaat yhteiset naurut. Siksi myös, että saan luvan tämän julkaista, koska itsetuntosi ei koskaan horju, vaikka niille hölmöyksillesikin nauran ihan päin näköä. Lisäksi vielä siksi, että olet omatuntoni ja estit julkaisemasta jotain sellaista, jota myöhemmin olisin voinut katua, kun suuttumuksen kuohunta olisi laantunut.


Jos rehellisiä ollaan, niin mieheni kyllä osaa nauttia eri makuelämyksistä ja tavallinen bisukkakaan ei enää maistu, vaan senkin pitää olla jotain astetta parempaa, koska se maku, se maku, eli ehkä siksikin tämä mintuttomuus oli jotenkin niin irrallinen ja absurdin koominen episodi, joka nauratti niin maanperusteellisesti. 

Näin muuttui ystävyyden ruodinta tarinaan Pätkiksestä ja oikeastaan tarinaan rakkaudesta ja se on ihan hyvä niin. <3 Miten siellä vastaavia kokemuksia omalla kohdalla tai puolisolla ja mukavaahan se olisi kuulla, mikä on sinun mielestä hyvää tai ihanaa ystävyyttä, sillä täydellisyyttä ei kaiketi tässä maailmassa olekaan, mutta likimain kuitenkin. Hyvänä esimerkkinä kuitenkin hyvä ystäväni Mape, ymmärtää niin miestäni ja minua ja ihan puolueettomasti. 😉 Mukavaa viikonlopun alkua ja nyt eroteltujen Pätkisten ja Fazun sinisten kimppuun. 😉







52 thoughts on “Tarina ystävyydestä muuttui tarinaan Pätkiksestä ja rakkaudesta”

  • Siis te olette kyllä niin maailman parhaita <3 Ihana mies kun on siellä punakynänsä kanssa vihtonut ja pistänyt jarrua päälle, silti mua jäi kutkuttamaan se sun postaus 🙂

    Pätkis on minunkin lempisuklaa DaCapon ohella ja kyllähän siinä hieman minttu maistuu;)
    Mutta vain miehet (eräät) voi syödä jotain 40 vuotta tajuamatta, että siinä on joukossa minttua! Siis mun mies kykenee tuohon samaan eittämättä.

    Kiitos illan parhaista hekotuksista <3

    • Juu joskus jarru on hyvä ja sellainen oma kotisensuuri hihi. 🙂

      Pätkis on niin hyvää ja nyt sain huomata, ettei moni nainenkaan tiennyt, että Pätkiksessä on minttua, jänniä nämä jutut. <3

      Ihanaa uutta viikkoa kamusein <3

  • HAHHAH… Pätkis on PÄTKIS!!! En oo minäkään tästä herkkusuklaasta sen enempään aatellut… minttua? 😀 Hih… terkut miehelles 😉

    Herkullista iltaa herkullisten suklaiden kera <3

    • Hih näinhän sen voi yksinkertaistaa, Pätkis on vaan Pätkis, mutta eihän se ole vaan, kun se on niin makoisaa. Kerroin terkut miehelle eli ei ole yksin <3 Ihanaa uutta viikkoa Marru <3

  • Jösses, mikä karkkikasa ☺ Kun tuon kauppareissulla suklaalevyn, niin mies kuuletta, jotta taas sä toit suklaata ☺ Ja hih, kummasti se vain kaapin kätköistä katoaa, jopa niin jotten oo saanut maistaa yhtään palaa. Kun kysyn, onko suklaa sulanut näkymättömihin, saan vastauksen, jotta varmasti, tai onkohan meillä hiiret juhulinu ☺
    No tämäkin on sitä ystävyyttä ja vähä rakkauttaki ♥

    Nyt kyllä tuli naurunremakka, kun mies keittiöstä huuteloo, jotta ookko syöny mun mantelit.
    Totta, tunnustin päivällä ne "hänen" muutaman mantelin syöneeni.
    Minä ku taas tein karkkilakon, niin piti jotaki edes vähän makoosalta maistuvaa pistää poskehen.

    On kuule Sun ukkeli niin hyväntuulisen näköönen, ihan niinku Sinäki ♥♥

    Ihanaa viikonloppua Ihanuus ♥♫♥

    • Hih te olette ihan parhaita. <3 Hiiretpä hyvinkin. <3

      Voihan karkkilakko sentään ja mantelit. Meillä lapset syö aina miehen suolapähkinät. 🙂

      Kiitos niin paljon meidän molempien puolesta.

      Ihanaa uutta viikkoa ihanainen <3

  • Mun mies ilmoitti neljän yhdessä olo vuoden jälkeen, että hän ei tykkää valkosipulista. Minä siihen sitten, että honey, oot syönyt valkosipulia joka ikinen päivä, laitan sitä jokaiseen ruokaan. Miehet on ihania ❤️

  • Referoin juttua miehelleni, ja hän myös ihmetteli mikä minttu. Siis oikeestiko Pätkiksessä on minttua?Käärepaperihan on ruskea/vakoinen….

    Mökö

    • Oli pakko lukea tämä miehelleni, sillä totta, kyllähän kääreessä pitäisi olla vihrää edustamassa minttua. 🙂 Hyvä pointti. <3

  • Heh, miehet ja minttu. Yksi entinen poikaystäväni ei voinut syödä ollenkaan Pandan juhlapöydän konvehteja, ne kun maistuivat kuulemma kaikki ihan mintulle.
    Kivaa viikonloppua!
    T: Minna.

    • Hehe mutta hei totta, se mintun maku voi tarttua niihin toisiin konvehteihin. Ihan on mahdollista. 🙂

      Kivaa viikkoa Minna <3

  • Aika lailla suklaata. Olen aina kaihuissani, kunn töihin ilmestyy joulun alla valtavasti suklaata "asiakkaille tarjottavaksi". Henkilökuntahan ne syö, minä etunenässä. Kun niitä ei ole, en kaipaa, mutta jos suklaata on, syön sitä kuin näkkileipää.

    Miehet… 13 v. ollaan asuttu samassa talossa, hän ajoi ohi kun "oli niin eri näköinen"

    • Hih täällä ei olla kauhuissaan vaan innoissaan, hih.

      Aah oli pakko lukea tuo ohi ajaminen miehelleni, miehet todellakin ja voisi tapahtua meille myös. Onhan meitä blondeja. 🙂

  • Nyt tunnustan. Pätkis on lempisuklaitani. Enkä ole koskaan ajatellut, että siinä on minttua. Minä kun en minttusuklaista välitä. En After Eight – suklaista, en Pandan mintun makuisista konvehteista jne. Mutta Pätkiksestä tykkään. Nyt minä komppaan luolamiestäsi. Pätkis on Pätkistä eikä mitään minttusuklaata, vaikka mitä lukisi. Ja minä olen puoliksi tosissani 🙂 Kivaa viikonloppua!

    • Ihana Tuula, arvaa onko tämä miehelleni lohdullista. 🙂 Pätkis kyllä suorastaan sulaa suuhun. Uskon, että olet tosissani, sillä Pätkis on kenties minttusuklaista suklaisinta. <3

      Ihanaa viikkoa Tuula <3

  • Voihan Pätkis – minun lempisuklaapatukkani <3 Meillä on vielä joulusta jäljellä 4 Brungbergin suklaatryffelirasiaa, 3 Budapest -rasiaa, 2 isoa lootaa Fazerin suklaata ja muutama sekalainen suklaarasia. En tiedä, mihin piilottaisin ettei käsi koko ajan kävisi. Yleensä, kun piilotan jotain, voin luottaa hapertuvaan muistiini ja siihen, etten muista, minne tavara on jemmattu. Mutta suklaan kohdalla muisti pelittää liiankin hyvin;)
    Ihanaa viikonloppua teille sinne suklaaviettelysten keskelle <3

    • Se muuten on monen lemppari. <3

      Ohhoh teillähän on hyvä määrä, miten ne oikein sikiäkään. 🙂 Hih suklaakätköt täälläkin muistetaan aina. <3

      Ihanaa uutta viikkoa Lady <3

  • Näinhän se joskus menee, että joku maku on niin tuttu ja turvallinen ettei sitä edes lähde sen tarkemmin erittelemään mistä se oikein koostuu xD

    Itse yritän nyt taas vähän tuota suklaan kulutusta vähentää kun tuossa edessä alkaa jo olla tarpeeksi kantolastia, että josko sitä ei enää ihan hirmuisasti itse lisäisi 😀

    • Ihan juuri noin, tuosta se johtuu. 🙂

      Hyvä sinä ja peukut pystyyn, että pystyt olla erossa makeasta, täällä ei taideta koskaan olla pystytty. Tosin kun imetin, en voinut syödä suklaata, kun esikoinen oli allerginen ja sai näppyjä äidinmaidosta.

      Ihanaa viikkoa <3

  • Musta tuntuu,että toi on joku miesten maku-aistiin liittyvä ongelma/ominaisuus,että ei tunnista pätkiksessä minttua, kun meilläkin mies tossa pohti,että onko siinä muka oikeesti minttua, kun hymisin sohvan nurkassa tälle postaukselle 😀

    • Hih jotain sellaista pakko olla, miehet <3 Tosin on moni nainenkin tunnustanut ettei ole huomannut Pätkiksessä mintun makua. 😉

  • Tiedätkö mä tykkään kans pätkiksestä ihan hulluna, mutta en koskaan mieti et siinä on minttua, mut onhan siinä. Olisko msiitä johtuvaa kun paketissa ei oo mitään minttusymboli? Mä oon kai vaan niin yksinkertainen 😹

    • Tätä minttusymboolia on kaivannut nyt moni muukin, voisiko se olla jotain vihreää? Höpsis, jos jotain, niin en sanoisi ikinä, että oma mies on yksinkertainen tai sinä, meillä vaan on erilaiset makunystyrät kenties. 😉

      <3

  • Miehet 😀

    Ihana, että sulla on oma punakynä. Itse olen jättänyt noita kärkkäitä tekstejä makustumaan luonnoksiin, ja sinne ne ovat yleensä jääneet. Hyvä niin 🙂 Monesti onneksi riittää, että saa ne tuntemukset raapusteltua ylös ja sitä kautta keventää mieltä.

    Ihanaa viikonloppua Tiia <3

  • Ihana kostoteksti elämästä miesten ja ystävien kanssa. Sitähän elämä on, välillä suhteen ruotimista ystäviin ja puolisoon. Toivottavasti saat myöhemmin julkaistua laimennettuna ja muokkailtuna sen alkuperäisen tekstisi, kun tunteet ovat vähemmän kuumenneet ja pystyt nauramaan asialle.

    P.S. Minäkin tykkään Pätkiksestä enkä ole koskaan ajatellut sen maistuvan mintulle 😀

    • Saapa nähdä miten käy, sillä tuhosin sen postauksen, mutta onhan se tuolla mielen sopukoissa loivenemassa myöskin. 🙂

      Ihana sinä, miehellän on monia komppaajia Pätkiksen mintuttomuuden suhteen.

      <3

  • Hah, hah. Miehesi on tänään viisaampi kuin eilen, koska tuntee tänään Pätkiksen koostumuksen 🙂 Ystävyys ja rakkaus? Mieleeni muistui Lordi Byronin sanat: "Ystävyys muuttuu usein rakkaudeksi, rakkaus ei milloinkaan ystävyydeksi". Enpä tiedä tuosta. Rakkaudessa ja ystävyydessä on paljon samaa. Kumpikin tarvitsee tunteen lisäksi oikeita tekoja, luottamusta, anteeksiantoa jne. Hyvää loppiaista sinulle.

    • Harvemmin varmaan kiihkeä rakkaus voi muuttua pelkäksi ystävyydeksi ja olla silti rakkautta, ööh menee kimurantiksi. Onhan mies kuitenkin se paras ystäväkin. 🙂 Rakkaudessa ja ystävyydessä on paljon samoja elementtejä kyllä, ihmisyyttä. <3

      Ihanaa viikon alkua Kirsti <3

  • Hmm, mistähän alunperin olikaan kysymys 😀 Mutta hei, pätkis asiaan, eihän nyt IHAN KAIKKEA voi huomata, khihiiiii 😀 Mulle vois käydä kans jotaa vastaavaa ihan helposti. Mut se johtuu blondiudesta!
    Siule ois haaste odottamassa min blogissa <3 Toivottavasti nappaat kopin <3

    Ihanaa viikonlopun jatkoa Siulle (ja myös toki sille ukkelille) 🙂

    • Hih blondius, miehuus tai mikä lie, josko olisi vaan erilaiset makunystyrät. Tulenpa heti kurkkimaan haasteen.

      Ihanaa uutta viikkoa <4

  • Ihana juttu! Luulen muuten, ettei mies, joka täällä asuu, myöskään ymmärrä, että Pätkiksessä on minttua. Voisin kuvitella, että meille syntyisi aiheesta jopa jonkinlainen kinastelu.

    Tästä on myös hyvä aasinsilta siihen, että näin ennen joulua Facebookissa jutun Pätkis-suklaalevystä. Kaupassa en tällaisia herkkuja ole nähnyt ennen tätä päivää. Meinasin sortua, mutta pysyin kovana ja ostin vain ison Pätkis-patukan. 😀 Se siitä ei suklaata joka kerta kaupasta -ajatuksesta. Toisaalta nyt oli jo kuudes päivä tätä vuotta. Aika pitkään meni tällaisen ajatuksen kanssa. 😀 Ja Pätkis vaan on niin hyvää.

    Ja kuola valui, kun katselin tuota mieletöntä suklaarasiapinoa.

    Ihanaa viikonloppua <3

    • Hihi ja näistä saakin ne parhaat kinat. 🙂

      En ymmärrä miten meillä on ollut Pätkis levy jo pitkään, mistähän se on tullut. Paha kun Pätkiksiä nykyään saa monessa isossa muodossa, ei vaan se pikkarainen patukka.

      Juu kyllä tuo kasa täällä neljän kesken menee tuotapikaa, vaikka vielä on kyllä aika paljon jäljellä. Eilen ostin Lontoo Rae joululaatikoita 200g per paku, 1,49 aah taas sitä iloa.

      Ihanaa uutta viikkoa Mannilainen <3

  • Hyvä lauantai-illan kevennys😄
    Muutama suklaaboxi olisi vielä kaapissa ja pakkohan niitä on syödä kun niitä kerta on😉 Mutta kyllä ne ennen vappua loppuu😃
    Kivaa loppiaista♡

    • No todellakin pakko on syödä, ei ainakaan perinteistä tammikuun laihtaria täällä. Hehe siksipä en lupaakaan mitään uudeksivuodeksi, koska tiedän että ostan kaupat tyhjiksi alesuklaista. 😉

      Ihanaa uutta viikkoa <3

  • Hih, tuohon pystyy vain miehet 🙂 ♥ Vaikka toisaalta mä rakastan kettu karkkeja eli pihlaja-karkkeja ja kun tajusin et nehän on pihlajakarkkeja vissiin just siks et niissä on pihlajanmarjaa (en tosin oo varma) josta en tykkää niin hetken mietin tykkäänkö jatkossa 😀
    Siis vain siksi että nyt tiedän, samaltahan ne maistuu kuin ennekin…menköön blondiuden piikkiin 😉

    • En minäkään muuten ole varma, hei pitääpä googlata, mutta kyllähän moni paha asia menee karkin muodossa tietty. 🙂

      Menköön ja nyt menen googlaamaan mitä kettukarkeissa on.

      <3

  • Miehet ei taida olla niin tarkkoja tuollaisista hienoista makuvivahteista kuin me naiset. Minusta Pätkis on ihan selvästi mintun makuista, mutta mulle onkin testit osoittanut että olen erityisherkkä, joten ehkä sitten makujen suhteenkin tuo herkkyys saa tunnistamaan eri makuvivahteita. Mutta, Pätkis ei kyllä pärjää Fazerin siniselle, joka on ihan ehdottomasti parasta suklaata, ainakin kotimaisista.

    • Ihan totta, me naiset tunnistetaan helpommin vivahteet, vaikka tosin moni nainenkin on nyt ilmaissut, ettei tiennyt Pätkiksessä olevan minttua. 🙂 Fazun sininen aah, mutta vielä enemmän rakastan Geishaa ja Wiener Nougata, mutta ikävä kyllä hyviä kaikki. 😉

      <3

  • Niin, vielä sellaista asiaa, että kertokaa nyt ihmeessä kaikki te jotka täälläkin kerrotte miten teillä on kaapeissa vielä vaikka kuinka paljon suklaarasioita, että mistä te niitä saatte, vai ostatteko aina jouluksi valtavat määrät itse?
    Mullekin suklaa maistuu, mutta ei niitä koskaan riitä tapaninpäivää pidemmälle, jos sinnekään.

    • No ne joulusuklaat on tietty syöty moneen kertaan jo. Täällä hankitaan uudet kierrokset alesta, eli konvehteja ym. saa aina -50% kaupoista joulun jälkeen ja silloin isken, kuten kuvasta näkyy hih ja eilen iskin vielä uudelleen.

      Nyt tiedät miten saat jatkettua joulua <3

  • Yritin kommentoida aiemmin vaan puhelin onneton ei edes tarjonnut kirjautumista sisään ja mun pitkät sepustukset haihtui bittiavaruuteen. Ei ihme, että mun verkostoituminen ei onnistu kun kommentit ei löydä perille vaikka kuinka luulen :D. Mutta siis, mikä ihastuttava läjä suklaata! Oih, nälkäisenä tässä luen ja katson ja kuolaan. Olen vihdoin ottanut itseäni niskasta kiinni, koska puntari melkein räjähtää, kun astun sille. Siis yritän vähentää herkuttelua. Mutta se ei ole pointti vaan se, että minäkään en tajunnut, että Pätkiksessä on minttua mutta nyt kun sanoit, niin tottakai sitä on :D. Ja olette kyllä niin ihana pari, kiva muuten, että miehesikin näyttäytyy sun kuvissa. Siinä on jotain… hän on niin kuin mukana sun jutussa <3

    • Eihhhh tuo on käynyt monet kerrat täälläkin ja se on niin raivostuttavaa! Kiitos Heli, että jaksoit tulla takaisin. <3

      Täällä se vasta räjähtääkin, mutta viime kädessähän näissä asioissa on kiinni, että itsellä on hyvä olo.

      Kiitos niin paljon kauniista sanoista ja ehdottomasti molemmat tuetaan toisiamme toistemme jutuissa ja molemmilla on myös omat harrastuksensa. 🙂

      Ihanaa uutta viikkoa Heli <3

  • Ai miten ihana tarina!! =D
    Minä, joka en ole suklaan ystävä sitten yhtään, tulisin toimeen miehesi kanssa, koska Pätkis on niitä harvoja, joita voin syödä enemmän kuin yhden konvehdin. JUURI SEN MINTUN maun vuoksi….

Vastaa käyttäjälle Anonyymi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud