Ennen oli kaikki paremmin vai oliko?

Ennen oli kaikki paremmin vai oliko?
Muistan hyvin nuoruudesta, miten esimerkiksi oma mummini koki suurta vastustusta mikroaaltouuniin ja miten kaikki ruoka tuli keittää uunilla tai liedellä. Tuolloin ihmettytti moinen uusien asioiden vastustaminen ja mietin jopa hieman nuoruuteni ylimielisyydessä, että eikö mummi osaa tai pelkääkö paljastavansa itsensä, että kokee teknisen laitteen/laitteet liian monimutkaisiksi. Nyt kun ajattelen asiaa, niin mitä muuta oikeastaan voi odottaa ihmiseltä, joka on syntynyt 20-luvulla ja joka on kuitenkin nähnyt tekniikan kehityksen kaaressa aivan valtaisat muutokset ja jossain kohden tuo kehityksen vauhti ja kasvava ikä leikkaavat yhteen, eikä mieli pysy enää kehityksessä mukana.

Arvaatteko sitten mitä, minulle on käynyt vähän samoin. Tänään ensimmäisen kerran oikein jämähdin miettimään, miten paljon helpompaa olisi, jos jotkut asiat olisi yksinkertaisesti yksinkertaisempia tai kuten ennen. Eilisessä postauksessa kerroinkin, miten maalämpöpumppu on reistaillut viime viikkoina, mutta ette usko, miten tarina jatkuu. Yöllä heräsin kylmyyteen ja unenpöpperössä lisäsin vain lisää vaatetusta. Aamulla mies herätti 6:lta, että talo on kylmä ja maalämpöpumppu sanoo, ei lämmittämisen tarvetta.
Huoltokaveri tuli taas käymään ja yllättäen, joku rele oli mennyt rikki juuri, kun huolto oli eilen tehty. No nyt korjattiin rele ja ehkä tämä 17 asteinen talo tästä alkaa lämpiämään, oikeasti kuka tietää. Huollon päivystyksessä kuitenkin sanottiin taas muuta eli ettei talon kylmyys pakkasilla johdu kaivoveden kylmyydestä, anna mun kaikki kestää oikeasti. Maalämpöpumppu on sen verran nuori lämmitysmuoto, että luulen ettei kukaan oikeasti tiedä.

No oli miten oli, otin aamulla äkkiä kahvimukikuvaa ulkosalla ja kännykän akkua oli jäljellä 36%, mutta akku tyhjeni. Mitä tämä nyt on, siis oikeasti. Läppärissä ei toimi p-kirjain, talo on kylmä ja kännykän akkukin tyhjenee sekunnissa. Näiden tiimoilta jäin miettimään, että mitäs jos koko talon lämmitys olisi netissä tai sillä sormenjäljellä tai miten ne asiat nyt menee, olen nimittäin yhtä pihalla, kuin mummini siitä mikroaaltouuni boomista. Mitä jos netti kaatuu, jokin verkkoa antava satelliitti pamahtaa asteroidiin, mitä jos?

Rehellisesti sanottuna en halua antaa koko elämääni nettiyhteyden hallittavaksi. Toista se nimittäin oli ennen vanhaan, jos joku soitti puhelimeen, niin sama henkilö soitti uudelleen, jos ei saanut kiinni. Puhelinvastaajakin oli aika inhimillinen kapine, koska oli aika jännää, kun näki, että vastaajan valo vilkkui ja joku oli jättänyt viestin. Kaipaan noita aikoja, asioiden selkeyttä, helppoutta, ei jatkuvaa tavoitettavuutta ja sitä kautta pääkopan vanteen kiristymistä, koska olen koko ajan online. 

Millä ilveellä kulutin lapsuuteni kesät kesämökillä orpona piruna ilman nettiä? Ahmien kirjoja, uimalla, soutelemalla, pyöräilemällä, syöttäen sorsia, keräten kukkia, tehden majan kusiaispesään ja milloin mitenkin. 

Ihmisten aivojen kapasiteetti ei ole varmastikaan tämän 100-vuoden aikana kehittynyt kestämään tätä aivotulvaa ja jatkuvaa tavoitettavuutta. Se, että mieheni aamulla tuli suihkusta saippuoituna ja samaa olen tehnyt minä itsekin, kun puhelin soi, kertoo siitä, että aivoissa on koko ajan sellainen muiden miellyttämisen ja tarpeellisena olon stressitila. 

Nykyään ei myöskään saa tehdä mitään, ei uskalla tehdä mitään, sillä aivan varmasti joku loukkaantuu somessa. Myönnän, että olen itsekin taannoin ”loukkaantunut”  ”turhautunut” olisi oikeampi sana, Lumenen Rohkeus-kampanjasta ja oliko tuo omakin loukkaantuminen nykyajan ilmiö? Kehityskaaressa on paljon hyvää, mutta paljon myös paisutettua ja liioiteltuakin. 

Koen, että jopa kylmän sodan varjossa eläneen lapsuuden kautta, olen elänyt enemmän lintukodossa, kuin tänä päivänä. Kaipaan lapsuuteni ja nuoruuteni selkeyttä, jolloin oli ilmoilla oikeastaan vain yksi ainoa mörkö ja se oli ydinsodan pelko. 

Ennen ei tarvinut miettiä, että loukkaa jotain koko ajan somessa, ennen oli käytöstavat, ennen ehti nuuhkuttamaan ilmaa, ihailla poutapilviä, nyt katselen omia varpaitani niska kenossa luuri kädessä. Ennen oli suurin piirtein pari olutmerkkiä ja bisse oli bisse, eikä mikään lime, pale ale, IPA, kivvimansikkasuklaabisse. Kaikki on niin monimutkaista ja kaikkea on tarjolla liikaa, kaikkea ei ehdi maistaa, eikä koskaan kokea ja iskee oman pienuuden ahdistus ja puhumattakaan siitä, ettei kaikkea osaa, vaikka pitäisi.

Noh kehityksen kulun suuntaa ei voi muuttaa ja vaikkapa lapseni on se tekninen velho, hän ei kenties osaa rakentaa sitä majaa kusiaispesään, eikä edes rakentaisi, koska katsoo YouTubesta ohjeet. Nykyajan maailma on tasa-arvoisempi ja suvaitsevaisempi ja vaikka maalissa emme ole vieläkään, on some kuitenkin auttanut kasvattamaan myös suvaitsevaisuutta ja mahdollisuutta saada muu maailma lähemmäksi omalta kotisoffalta. 

Hyvää ja huonoa, mutta itsellä on kuitenkin mahdollisuus valita, mitä kultaista keskitietä kulkee. Joten ei meille ei tule jonkun satelliittihärpäkkeen kautta toimivaa lämmitysjärjestelmää ja nautin edelleen bisseni bissenä. On myös paljolti mahdollisuus itse valita, kuinka paljon antaa nykyajan vankeuttaa. Uskon kuitenkin, että ihmiselle tulee aina vastareaktio ja kaiken teknisen, suorittamisen ja jatkuvan kiireen vastailmiönä ihminen hakeutuu uudelleen lähemmäs luontoa, kokemusta, ruohonjuuritasoa ja oppii laittamaan itselleen tekniikka-ajat. Miten teknisempää elämä on ja mitä kauempana olemme luonnosta, sen turhautuneempi huomaan itsekin olevani. Ihminen on luotu tekemään, haistelemaan luontoa ja kokemaan, eikä elämään elämäänsä pelkästään virtuaalisesti ja kun se virtuaalilaite pettää, miten se onkaan heti täydellinen katastrofi!

Terkkuja täältä kylmästä kodista, läppäriltä, joka ei kirjoita p-kirjainta ja kännykältä, jonka akku sammuu heti, kun väläytänkin pakkasilmaa. Taidanpa laittaa takan tulelle ja avata kirjan, siinä on pari asiaa, joihin aina voin luottaa. Minkälaisia fiiliksiä postaus herätti, mikä oli parasta nuoruudessa/lapsuudessa ja mikä on parasta nyt, vastakkainasetteluja olisi mielenkiintoista kuulla. Mukavaa torstaita kaikille. <3









48 thoughts on “Ennen oli kaikki paremmin vai oliko?”

  • Itse kuulun niihin joilta kuuluu päästä POKS, jos tekniikka ei toimi niinkuin pitäisi. Jos puhelin tai kone jumii, niin ärsyttää ihan älyttömästi 😀 Toisaalta taas, minulle on ihan sama toimiiko telkkari tai ei… Eli se tekniikka, mitä käytän, pitää toimia tai kiukuttaa. Olen ollut huomaavinani, että nykylapset eivät keksi mitään tekemistä… Ainoa tekeminen tapahtuu jonkun ruudun välityksellä ja se on tosi surullista. Sitten kun ruudut ovat hetken aikaa poissa käytöstä, niin johan alkaa mielikuvitus pelaamaan, eikä ole ollenkaan tylsää. Ja osataan jopa jutellakkin 😉 Vaikka kuulun XY-sukupolveen niin silti älykodit kuulostavat minusta älyttömiltä. Joku vanhainaikainen ihminen asuu sisälläni. Toivottavasti saatte talon lämmitys asiat kuntoon, palelu ei ole mukavaa. Toisaalta alhaisempaankin lämpöön tottuu. 16 astetta on oikein hyvä nukkumislämpö 😀 Muistan kun muutettiin tähän niin ajattelin, että voi apua miten kylmä täällä aina on. Tänä talvena ei ole enää tuntunut niin kylmältä. Jos palelee, niin laittaa villasukat jalkaan ja lisää vaatetta päälle 🙂 Silti jos ilmalämpöpumppu alkaisi kiukuttelemaan, niin olisin varmaan aika harmistunut asiasta!
    Mukavaa ja aurinkoista päivää sinne <3

    • Se onkin ihan sairaan ärsyttävää, tekniikan tuleekin toimia ja laitteista maksetaan kalliisti. Tuntuu ettei nykyajan laitteet kestä mitään.

      On totta, että ruudut tappaa mielikuvituksen. Alhainen lämpö makkarissa on yes, mutta se ei ole yes, että on laitttu 20 000e kalliiseen maalämpöön, jonka tulisi maksaa itsensä vuosien saatossa takaisin, mutta kun ei maksa eikä pelitä kuten tulisi.

      Kivaa viikkistä kananen. <3

  • Oon miettinyt ihan samaa, kun koko lähes koko maailma halvaantuu jos nettiyhteydet ei toimi.Kyllä meidän isovanhempien aikana maailma on muuttunut järjettömästi ja meidän aivot saavat kokoajan ärsykkeitä jostain, haluavat tai eivät. Veikkaan että tämä kuormitus on osa sitä miksi etenkin herkät ihmiset väsyy tavalla jos toisella.
    Mutta se on ärsyttävää jos vehkeet ei toimi, oon myös ihan argg.Kumpa saisitte pian lämmöt takaisin ♥

    • Juuri tuo aivoärsyke on huono homma. Ei aivot kestä, ne ruuhkautuu.

      Hih kunhan löytyy kultainen keskitie, niin se on just hyvä.

      Kivaa viikkistä Maiccu <3

  • "Silloin ku puhelin soi, mie pelkään et joku soittaa" :D:D. Ihan paras <3

    Mun ärsytyksen aiheeni number one tässä nykymaailmassa on nimenomaan kännykkä. Ihan vaan sillä, että eikös sen nyt prkl pitäisi riittää, että menee kauppaan, ostaa puhelimen ja alkaa käyttää sitä. Ilman, että pitää ladata sitä sun tätä appsia ja muistaa se ja tää ja toi tili ja käyttäjätunnus ja salasana. Ja akkukin pitää ladata joka yö, eikä sekään tunnu riittävän, vaikken käyttäis koko luuria päivän aikana yhtään mihinkään, mutta koska kaikkia niitä hitsin sovelluksia pitää koko ajan päivittää (joka sekin vie kaikkea huonompaan suuntaan, koska tykkäsin esim. instasta silloin, kun sinne tuli kaikki aikajärjestyksessä, eikä sovellus itse päättänyt mun puolesta, mitä ehkä milloinkin haluan nähdä, koska se ei vaan voi tietää), niin kai maar siihen sitä virtaa sitten kuluu.

    Lehdetkin haluan lukea ihan lehtinä, enkä miltään näytöltä, koska päivät tuijottelen muutenkin sihisevän sähköistä näyttöä, joka paitsi tuhoaa silmät, myös kurtistaa otsaa entisestään ja ihokin siinä sivussa kuivuu ja kiristää ja kohta olen pelkkä muumio itsekin. Ei muuta kuin mullan alle vaan :).

    Kyllä ihan oikeasti tekniikan kehitys olis saanut pysähtyä johonkin sellaiseen kohtaan, kun kaikki vielä oli jotenkuten edes hallittavissa, eikä koko maailma pyörinyt pilvipalveluiden varassa. Missä lie edes sellaset pilvet seilaa.

    Koneet on ihmistä varten, eikä päinvastoin sanon minä. Ja taidankin tästä lähteä fakseja lähettelemään ja kaarnaveneitä uittelemaan :).

    Mahdollisimman hyvää viikonloppua Tiiaseni ja toivon todella, että teillä lämmöt palautuu <3

    • Hih tuo magneetti on niin loistava ja kuvaa hyvin välillä erakkomaisia tuntojani. 🙂

      Olen kaikesta ihan samaa mieltä ja kaikki on jo liian hienoa ja kohta ei voi mitään tehdä ilman mobiilia, kohta meissä itsessä on varmaan joku siru verenkierrossa.

      Nuorten mielestä kaikki on luontevaa, mutta itse olen tippunut kehityksen kelkasta jo, ei vaan jaksa. Luurissani on pilvin pimein sellaisia toimintoja, joista ei ole hajuakaan. Ei saa edes itse valita kaiken maailman ohjelmia, jotka vievät tilaa.

      Olen kyllä sitä mieltä, että tälle kaikelle on pakko tulla maanläheisempi vastareaktio.

      Ihanaa viikonloppua Annukka <3

  • Välillä on ihan pelottavaa ajatella, miten koko maailma nykyään pyörii ja miten helppoa se on loppujen lopuksi pysäyttää. Kun tekniikka ei toimi, ollaan todellakin ihan lamaantuneita ja haavoittuvaisia.
    Oma puhelinriippuvaisuuteni paljastui minulle viime kesänä, kun puhelimeni meni yht'äkkiä pimeäksi mökillä ollessani. Olin kuin yksin koko maailmassa ja lähes paniikissa.

    Mietin tässä kerran kaikkia niitä leikkejä ja pelejä, joita me lapsena leikimme ja sitä, tuntevatko nykylapset niitä ollenkaan? Neljää maalia, 10 tikkua laudalla, kirkonrottaa, twist-hyppelyä, hyppynarua, ruutuhyppelyä….. kaikki pelit ovat kai näytöllä nykyään. Meille leikki oli liikuntaa, nyt lapset istuvat näytöt käsissään.

    Joskus kaipaan mennesseen aikaan ja olen ainakin onnellinen siitä, että sain olla nuori ennen somemaailmaa.

    • Juuri se, mietin voiko ydinsodankin sytyttää kohta periaatteessa netin varassa tai tälläinen kauhukuva, että ihan kaikki menee nettiin ja jotain kauheaa tapahtuu, meinaan liika on liikaa.

      Se on muuten hurjaa, miten riippuvainen sitä onkaan kännykästä ja miten rauhoittavaa siitä on myös irrottautua.

      Niinpä ja tietävätköhän omat muksut mikä on kirkonrotta, tätä aikaa kaipaan minäkin, tietynlaista viattomuutta siihen aikaan liittyi myöskin.

      Samaa mieltä täällä ja juuri ylläolevista syistä. <3

      Ihanaa viikonloppua Marianna <3

  • Ensiksi toivon teidän kotiinne myös ihan konkreettista lämpöä lämpimästi sykkivien sydänten lisäksi. Vieläpä pian. Ilman peetä pärjäät paremmin, ainakin vähän aikaa.
    Tämä on ajatuksia herättävä postaus. Minusta "vanhassa hyvässä ajassa" oli paljon hyvää, mutta niin on tässäkin ajassa. Tulee vähän skitsofreeninen olo. Monessa mielessä nykyään on turvallisempaa kuin ennen. Monet sairaudet pystytään parantamaan. Mutta tämä nykyajan tietotulva tekee mökin mummonkin tietoiseksi kaikenmaailman uhista, joista ei ennen tiedetty. Muistat varmaan, miten vuotta 2000 pelättiin etukäteen. Kaiken piti kaatua ja romahtaa. Miten turha huoli sekin oli.
    Hyvää torstaita Tiia <3

    • Nyt on lämmin, pakkanenkin laski toki hieman. Ainoastan makkari on viileämpi, mutta sehän passaa. Kalliiksi tuli tämä homma, mutta sellaista on elämä.

      Sama juttu, skitsofreeninen olo ja kaikkea ei voi saada ja kaikkea mitä tuleman pitää, ei koskaan saada tietää. Jänniä nämä. Muistan hyvin tuon maagisen 2000 hommelin, ihminen on aika taikauskoinen ja hassu.

      Kivaa viikonloppua Kirsti Kaija <3

  • Itse yritän elää siinä ajassa, missä mennään. Mitä niitä vanhoja haikailemaan. Kesät tosin oli lapsuudessa vielä kesiä, niitä ehkä haikailen en muuta. Tietotekniikka on kuitenkin aikas kiva asia, onhan meillä blogit yms. somet. Jos alkaa käydä työlääksi, somet kiinni. Ihan samalla tavalla jätän vastaamatta puhelimeen, jos on muuta tekemistä. Kyllähän ne meitä edeltävät sukupolvet ovat kaikki joutuneet kokemaan jotain uutta ja ihmeellistä ja joutuneet siihen sopeutumaan, niin myös me.

    Toivottavasti talo lämpiää jo. Viime yönä oli taas kunnon pakkaset, hurrr…

    • Molemmissa ajoissa on omat hyvät puolensa ja kunhan malttaa irrottautua välillä tekniikasta, voi elää kuten enne nkin. 🙂

      Nyt on lämmintä, kalliiksi tuli, mutta reilassa on. Ihan paukkupakkasille ei taida tuo meidä maalämpö taipua, mutta näillä mennään.

      Ihanaa viikonloppua Tuija <3

  • Kyllä ennen oli kaikki paremmin. Mulla on ikävä etenkin 1980-luvun alkua. Silloin elämänmeno oli vielä jollain tavalla turvallista, tasaista ja toivorikasta. Silloin ei tarvinnut pelätä mitään virtuaalirikollisuutta, eikä koko elämä ollut sidoksissa joihonkin digiaparaatteihin tai mikrosiruun. Jotenkin nykymeno on ihan pöljää, kun joku ainetoon ja näkymätön koneisto ohjaa meitä ja määrittelee miten hoidamme asioitamme, teemme työmme tai olemme kontaktissa muihin ihmisiin. Ihan hullua hommaa, tahtoo ulos!
    Toivottavasti saatte kotinne lämpötilan balanssiin!

    • Niin onko luonto tarkoittanut tekniikan kehittyvän näin kovin. Luonto ei ainakaan ole tarkoittanut, että eläimiä teollistetaan siten kuten tehdään. Olen samaa mieltä, että liika on liikaa ja uskon siihen, että jokin vastavoima vielä tulee ja heittää meidät takaisin maanläheisempään tai sitten olen kuten kaikki sukupolvet ennen minuakin, muutosvastarintainen ja en osaa näkeä tulevaan, miten kehitys vielä kehittyykin.

      Lämpö on nyt balanssissa, huh olipahan aikamoinen rupeama.

      kivaa viikonlopua <3

  • Itse uskon siihen ettei ennen ollut asiat paremmin vaan ne olivat vain erilaisia. En usko myöskään siihen, että lapsuuden kesät olisivat olleet yhtään sen lämpimämpiä tai parempia kuin nykyään. Osittain aika kultaa muistot ja toisaalta lapsena/nuorena asioita myös tarkasteli vähemmän kriittisesti. Muistan kuinka uimakoulussa (järjestettiin siis järvessä) olin ihan sininen kylmästä mutta kun kysyttiin palelenko olin kuulemma sanonut "En, tämä on niin kivaa!" Em. minulle on kertonut tätini, joka haki minua uimakoulusta pois. Nykyään minua ei varmaan saisi millään ilveellä uimaan järveen ellei vesi olisi todella lämmintä ja ilmassa hellelukemia.

    Mietin niin ettei aikaa ja sen mukanaan tuomia uusia juttuja vastaan kannata lähteä taistelemaan vaan on parempi mennä kiltisti perässä. Paljon hyvääkin tulee ja kaikkea ei tarvitse omaksua tai ottaa omakseen mitä esitellään. Sometaukoja välillä ja kännykkä äänettömällä on minun ohjeeni kun haluan olla rauhassa ja hetken tavoittamattomissa. Pelkästään työpuheluita tulee päivän mittaan niin paljon, että usein illalla sitä onkin mielellään tavoittamattomissa. Ja saahan sitä toisen kiinni viesteilläkin.

    Aurinkoista loppuviikkoa Tiia 🙂

    • Ihan sama täällä, on siis huumoria tuo, että ennen ajat oli paremmin ja suorastaan hih klisee, että ne kesät oli niin pitkiä ja aina aurinkoisia. Toki silloin kesälomaa oli peräti 3kk ja mitä vanhemmaksi tulee, niin aikakäsitys muuttuu ja tuntuu, että aika menee nopeammin, kun lapselle jokin asia on ikuisuus ja lapsi elää hetkessä. Muistan hyvin myös ne ihanat päivät, kun sade ropisi mökin kattoon ja oli lupa olla sisätiloissa ja lukea kirjoja ja kuunnella radiota.

      Ihan juuri näin, kultainen keskitie kaikessa, kun osaa vaan pitää välillä sometaukoja, sitä pysyy kiinni myös siinä perimmäisessä.

      Ihanaa viikonloppua Marjo <3

  • Täällä ei voi edes laittaa kaikkea netin varaan, kun se kuitenkin pätkii ajoittain. Nykyisin jo pelittää niin hyvin, että laskut saa aikanaan maksettua ihan netin kautta. Somessakin enättää ihan tarpeeksi roikkua eli kaikki hyvin. Kun kumpikin jäi työelämästä pois, puhelin ei soi edes joka päivä, viikko. Hiukan lahjaksi saatu känny hidastelee jopa siihen vastattessa eli on muistettava tauko ensin tai nimi häipyy. Uudet kodinkoneet aiheuttaa joskus harmitusta, kun ei kaikkea vaan osaa. Ennen kodinkoneet toimivat vuosia moitteeta, jota nykyisin on turha odottaa.
    Onhan nuo nykyiset kännyt pienempi kuin meidänkin ensimmäinen, jota sai salkussa kannella.
    Kaikessa on puolensa, hyvät ja huonot, menneessä ja nykyisessä.
    Toivottavasti lämmitysongelmat poistuu ja viikko jatkuisi helpompana!

    • On muuten tuokin totta, että luuri ei nykyään juuri koskaan soi, ihmiset laittaa viestejä. Niin totta tuokin, ennen kodinkoneet oli tehty kestämään! Nykyään hajoaa kahdessa vuodessa jo milei.

      Niin on, kaikella on omat hyvät ja huonot puolensa.

      Nyt on talo lämmin, kalliiksi tuli, tää on taas tätä.

      Ihanaa viikkistä Marketta <3

  • Hui! Toivottavasti teillä nyt jo lämmitys pelaa.

    Itse koin tuskan hetkiä pari viikkoa sitten, kun modeemi oli hajonnut juuri sopivasti perjantai-illaksi. Uuden modeemin sain vasta seuraavana tiistaina, joten oli pakko sopeutua. Kännykällä kun on niin hankala hoitaa esim. blogipäivityksiä. Keksin kyllä kummasti tekemistä. Lukemista, palapelin tekoa, päiväunia, television tuijottamista. Aluksi oli vaikeaa, mutta pian pääsin rentoon fiilikseen mukaan.

    Onneksi en itse ole kauhean riippuvainen kännykästä. Viestiääni on pienenpieni äännähdys, joten usein en edes ole huomannut, jos joku on minua tavoitellut. Välillä puhelin jää palaverin jälkeen äänettömälle ja saattaa mennä pitkään ennen kuin huomaan asian. Mutta se, kun kirjoitit, että kännykän akku tyhjeni yhtäkkisesti. Minulle kävi tänään aivan samalla tavoin. Kotiin tullessa juna oli parikymmentä minuuttia myöhässä. Kaivoin kännykän esiin ja hytisten selailin Facebookkia. Akkua oli 50 % jäljellä. Kotiin tullessani vain 6 %. Pakkanen siis oikeasti syö akkua.

    Ja kanssasi olen samaa mieltä. Kyllä ennen oli kaikki toisin. 😀 Ihanaa loppuviikkoa Tiia! <3

    • Modeemin hajoaminenhan on ihan peestä, mutta äkkiä sitä huomaa syöksyvänsä muihin kivempiin puuhiin. Eli puolensa kaikella. <3

      Juu nyt olen kuullut muiltakin, että pakkanen todella syö akkua ja otin yhden ulkokuvan ja luuri simahti. Aika hurjaa, no mutta kohta on kevät.

      Hih ennen oli niin toisin. <3

      Kivaa viikkistä Mannilainen <3

  • Apua kylmyys. Olin tänään tuolla tuulisessa pakkassäässä ulkona muutaman tunnin ja tuntuu, että vieläkin on varpaat jäässä. Inhottavinta tässä ajassa on juurikin tuo, että on paikalla koko ajan, valmiina viesteihin tai päivityksiin. Kyllä vaan tekee ne somelomat silloin tällöin hitsin hyvää, ei tartte olla paikalla somessa, aah!
    Ihanaa loppuviikkoa ihana Tiia, toivottavasti teillä on siellä jo lämpimämpää.

  • Niimpä niin tyttökullat,täällä sitä muistellaan vanhoja hyviä aikoja ja manataan nykytekniikkaa ja samalla näpytellään koneella,itse samanlainen hih hih.

  • Kyllä täytyy sanoa, että ennen oli kaikki paremmin. Me pyrimme enemmän elämään entisajan tyyliin kuin modernisoimaan kaikkea. Juuri tuossa männä päivänä harmittelimme, ettemme saa enään vanhaa kunnon puhelinlinjaa ja sitä pyöritettävää lankapuhelinta 🙂 Mikroa emme käytä nykyään kuin poppareiden tekoon, kaikki pyritään lämmittämään hellalla / uunissa. Pattereissa on ollut koko talven peruslämpö, ilmalämpöpumppu ei ole hurissut kertaakaan vaan olemme nauttineet ja lämmittäneet tuvan varaava takkaa ja saunan pesää. Puiden hakukin on oma mukava ohjelmanumero päivään. Pikku juttuja pikku hilijaa 🙂
    Halit iltaan <3

    • Teillä on kyllä ihana meininki. <3 Meillä ei ole varaavaa takkaa, joten sillä ei voi taloa lämmitellä. Harmittaa tavallaan nyt jälkikäteen, että miksi sitä ei hommattu ja jätettu tuota maalämpöä. Meillä vaan on sellainen ongelma ja ongelma, että on 250 neliötä yhdessä tasossa eli siinä on lämmittämistä. Mutta tuollainen enemmän itseohjautuva talous olisi kyllä mahtava asia, koska jos joku lämmitysmasiina menisi rikki, niin ei ainakaan teidän talon lämmitys olisi siitä kiinni ja te pärjäisitte. <3

      Ihanaa viikkistä <3

  • Hyvä teksti ja monessa kohtaa nyökyttelin päätäni. Juu ei meillekkään tule kännyohjattvaa lämmitysjutskaa. En suostu edes käyttämään kännyohjattua pistoketta, jota mies mulle tuputtaa….'katsos voit ladata kahvinkeittimen aamulla ja soitat sille sitten kun olet päivän jälkeen tulossa kotiin, niinkahvi on valmista' Katson silmät pyöreänä ja hölmistyneenä ja ihmettelen miksi en jaksaisi keittää sitä kahvia sitten kun olen kotona??? Ei sillä nyt NIIIN kiire ole 🙂
    Ja monet kerrat olen ollut todistamassa, kuinka haavoittuvaa on luottaa vain tietokoneohjelmiin ja -koneisiin. Ne kun sanoo itsensä irti, niin et saa edes kirjastosta kirjoja lainatua!

    Pue vain kunnolla päälle ja lisää kahvia koneeseen lämmikkeeksi. ja tilaa kännyysi uusi akku 😉

    Ihanaa viikonloppua sinulle <3

    • Juu ei mitään kännyohjattavia kiitos meille. Sitten kun just joku nettiyhteys tilttaa ja nehän tilttaa tämän tästä, niin ole siinä sitten.
      Hyvä Satu, juuri näin tein ja takan laitoin tulelle. <3

      Ihanaa viikkistä <3

  • Lapsena juoksentelin setäni mökillä pitkin rantakallioita leikkien hevosta tai jotain vastaavaa, kaikki aika kului "yksin" aikuisten seassa… Koskaan ei ollut tylsää 🙂

    Kaikenmaailman tekniikka tänä päivänä, huhhuh… monessa asiassa olen IHAN pihalla! Onneksi minulla on täällä kotona kolme fiksua miestä, apu on lähellä 😀

    Mutta onneksi tänä päivänä saan "leikkiä" valokuvailulla ja kuvien muokkailulla… hauskaa sekin, eikä niitä saa ottaa liian "vakavasti" 😉

    Ihanaa loppuviikkoa Tiia <3

    • Sama juttu, aina yksin aikuisten kanssa, mutta mielikuvitus mukana. <3 Muistan hyvin psykologisissa testeissäkin, että mielikuvitus oli korkealla, johtunee tuosta, että sitä todella piti käyttää.

      Ihan juuri näin, valokuvaaminen on ihana harrastus, vaikka itse teenkin sitä todella harrastelijan otteella, mutta nautin silti.

      Ihanaa viikonloppua <3

  • Puhelimien akut ei kyllä kestä pahemmin pakkasta. Pidän itse aina suojapussukassa se auttaa, mutta eihän siitä kuvatessa tietenkään hyötyä ole. 😀

    Mä olen todella paljon viime aikoina pohtinut sitä, että jos kesällä pitäisi vaikka kuukauden tauon Facebookista, Instagramista ja Blogeista. Millaista se olisi? Lepäisivätkö aivoni? Tuntuisiko oma olo erilaiselta?

    • Juu hyvä oli tämä tieto, että i-phonessa sama ongelma, luulin että on joku Huawein tyyppivika. 🙂

      Eikö olisikin kk tauko mahtavaa ja mitä saisi tilalle, omat aivot takaisin.

      Ihanaa viikkistä Jonna <3

  • Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä postaus. Maailma muuttuu, niin hyvässä kuin pahassa. Onneksi sentään ihan kaikkiin muutoksiin ja modernisointeihin ei tarvitse lähteä mukaan.
    Joissakin asioissa uskon vakaasti että "vanhassa vara parempi." Esimerkiksi takka tai uuni lisälämmönlähteenä ei liene pahitteeksi. Nimim. omakohtaista kokemustakin on 😉

    Someriippuvuus kyllä itseäni tässä nykymaailmassa hämmästyttää, hieman huolestuttaa ja joskus ärsyttääkin. Ei kai sitä puhelinta sentään ihan joka paikassa ja/tai jatkuvasti tarvitsisi olla näpelöimässä ja vilkuilemassa?
    Monesti puhutaan lapsille ja nuorille sopivasta someajasta, mutta saatetaan unohtaa ne vanhemmat, jotka eivät ole lapsilleen riittävästi läsnä koska heidän huomionsa kiinnittyy liiaksi älylaitteisiin.
    Kohtuus olisi tässäkin se avainsana. Lienee kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, kun kyse on kuitenkin ihan oikeasta riippuvuudesta.

    Yksi asia on vielä tunnustettava. Minua ajoittain ahdistaa tämä haavoittuvaisuutemme ja avuttomuutemme kun (tieto)tekniikka lakkaa toimimasta. Pahinta niissä tilanteissa on ehkä se, kun itse ei voi, eikä osaa tehdä mitään. Toiseksi pahinta taitaa olla se lasku, mikä niiden korjauksista itselle maksettavaksi jää. Tai sitten toisinpäin 😉

    Kaunista, mukavaa ja ennen kaikkea lämmintä loppuviikkoa sinne teille ♥

    • Ihan samaa mieltä, tuon sananlaskun allekirjoitan, vanhassa vara parempi. <3

      Ihan niin totta, lapsille määrätään rajat, mutta aikuiset itse on maailman huonon esimrkki.

      Sama juttu ahdistaa ja kohta ei varmaan ole pankkejakaan, jonne mennä sitten laskuja maksamaan, jos jotain tapahtuu. Työpaikkojakin menetetään tekniikan myötä.

      Aivan ihanaa viikonloppua Ansku sinulle <3 <3 <3

  • Ihana postaus ja kuvat♥ Moni asia oli "ennenvanhaan" varmasti paremmin..kyllä sitä saatiin viettää ihan hyvää ja onnellista lapsuutta vaikka ei ollutkaan kännyköitä eikä pelejä:) Kyllä sitä muutaman kerran on havahtunut siihen miten "kädetön" sitä onkaan kun tekniikka pettää tai sähköt ei toimi…ja varsinkin nuo sähköt:) Mukavaa alkavaa viikonloppua♥

    • No ihan juuri näin ja ennen tuli ulkoiltuakin enemmän jne jne. Lapsuus oli ulkoleikkejä täynnä.

      Ihanaa viikonloppua Päde <3

  • Se on jännän ärsyttävää, että vaikeudet kasaantuu yhdeksi suureksi klöntiksi. Minäkin olen vanhaa aikaa ihannoiva ihminen. Siksi en ole esimerkiksi harjoittanut digiä vaan mieluummin lukenut. Nyt olisi vähän niin kuin pakko blogin takia oppia lisää. Ja muutenkin: tulevaisuudessa varmaankin kaikki on diginä.Olen samaa mieltä kanssasi, että infoähky johtuu justiinsa siitä, että elämme jatkuvassa ärsyketulvassa, johon aivomme ei ole vielä sopeutuneet.Tosiaan: voi sitä entisaikojen selkeyttä ja luontoyhteyttä. Kivaa viikonloppua sinulle.

    • Niin hyvin sanottu, voi sitä entisaikojen selkeyttä ja luontoyhteyttä, kyllä vaan omat aivoni voivat silloin niin paljon paremmin. <3

      Ihanaa viikonloppua Marja <3

  • Lapsuuteni meni puissa kiipeillen ja kirjoja lukien. Omillani kirjat korvasi pieni koukuttava ruutu. Yritän ajatella, että kehitys kehittyy, nuorten elämä (ja osin omanikin) tapahtuu myös sellaisessa sosiaalisessa ympäristössä, josta kasarilla ei ollut vielä villiä veikkaustakaan. Ehkä siksi on helpompi ymmärtää nuorison "nettielämää", mutta auta armias, jos oma mies lumoutuu luurista väärällä hetkellä! Aihe josta olen myös avautunut.

    En tiedä olivatko asiat varsinaisesti paremmin ennen. Ainakin ne olivat eri tavalla. Olen onnellinen, ettei nuoruudessani ollut nettikiusaamista, sitä muuta kyllä senkin edestä kivakoulujen ja ei kiusita -kampanjoiden odottaessa vielä tuloaan. Joskus kaiken tapahtuminen netissä ärsyttää. Ennen lasten koulukuulumisia varten piti ottaa reissuvihko käteen ja lukea, nyt pitää avata jokin laite, kirjautua sisään, klikata, klikata ja klikata. Se minkä piti säästää aikaa, viekin sitä enemmän. Toisaalta välitön vastauksen saaminen puhuttelee kaltaistani kärsimätöntä tiedonjanoa, ennen piti kysyä joltain vanhalta parralta tai mennä kirjastoon. Nyt ystävämme google kertoo kaiken. Tykkään.

    Kirjoja on ikävä. Ja hidasta elämää. Kielen rapistumisesta olen tulevien polvien myötä huolissani, hiukan. Mutta isompana riskinä pidän juuri tuollaista superkatastrofia, että se kaikkea ohjaava-valvova-ylläpitävä tietokone kaatuu, tai joku hakkkeri saa kaiken sekaisin.

    Lämpöistä viikonloppua. ♥

    • Ihan juuri näin ja emme voi kaikkea ymmärtää ja samalla, jos en ymmärrä, kuulostan juuri mummilta, joka käski laittaa aina sen kauhean musarämpytyksen hiljemmalle jne. Oma tytär itse oppi täydellisen englannin kielen taidon jenkeissä nettikaverin kanssa puhumalla eli netissä on todella paljon hyviä asioita. Luulen, että meillä minä olen se, joka on enemmän koneella, kuin mieheni.

      Muistan kyllä, että omassa lapsuudessa minua kiusattiin ja mumminikin sanoi, että aina se eräs tyttö muksii ja kiusaa sinua, löipä mustan silmänkin, mutta ei sille kukaan tehnyt mitään. Että nykyään tehdään ja se asia on tavallaan paremmin. Ihminen on julma ja aina on ollut kiusaajia, nykyään se esiintyy usein vaan eri muodossa, kuten nettikiusaamisena.

      Kieli kyllä rapistuu ja kirjoja luetaan vähemmän, mutta maailmankuva laajenee ehkä myös netin kautta, kuten omassa lapsuudessa kirjojen kautta.

      Oikein sydämellistä viikonloppua sinulle <3

  • Toivottavasti kaikki hyvin jo kotona, lämmitys pelaa, läppäri toimii, ihmiset sulassa sovussa jne. Vitsi mä niin näin itseäni näillä kirjoittamillasi lauseilla. Ennen oli ennen ja nyt on nyt….. joo en hyväksy kaikkea muutosta, olkoonkin sitten niin, että olen jäärä tai vanhanaikainen. Vanhassa oli myös paljon viisautta ja elämän tuomaa kokemusta. Nuorena sitä hamusi ja halusi olla pioneeri, nykyään valitsen "antiikin", jos se toimii edelleen ja rahat riittävät sen ylläpitoon/ostamiseen.
    Kiitos kivasta postauksesta ja aurinkoista viikonloppua sinulle <3.

    • Hih no läppärissä ei toimi p-kirjain, se tulee erillisestä näppäimistöstä tällä hetkellä, mikä on tehnyt sen, että kommentteihinkin vastaaminen laahaa perässä.

      Kuulostaa tutulta ja on hauskaa, että oma tytär aina hokee, kunpa olisin syntynyt tai ollut teini kasariaikoihin, hän haikailee sitä nuoruutta, jota me elimme.

      Kivaa viikkistä Sari <3

  • Toivottavasti teillä jo mittari näyttää enemmän kuin +17 ☺ Mulla pitää lämpömittari näyttää vähintään +22. Mies kyllä aina vänkää, ettei tartte opettaa ittiänsä niin lämpööselle ja jotta +20 riittäis.
    Mitä sitte tuloo "ennen vanhaan ja hyvään aikaan". On vain pysyttävä kehitykses mukana ja todettava, että kuinka sitä ennen tultiin toimeen, kun ei ollut kännykkää ja tietsikkaa.
    Kännykän korvas silloon matkaradio, josta illat kuunneltiin musiikkia ja kirjoitettiin laulujen sanoja paksut vihkoset täyteen ☺ hih, ei taida tämänpäivän nuoriso ymmärtää ollenkaan mummon nuoruutta ☺☺

    Aurinkoisen ihanaa viikonloppua Sinulle Tiia ♥♫♥

    • Näyttää mittari jo mukavempia lukemia, mutta johtuuko huollosta vai pakkasen laskusta. Voi elämän kevät ja tilanne on aika vakioa nyt, nyt on viileänä ne huoneet mitä aina ennenkin ja lämpimiä taas ne mitä ennenkin. Hohhoijaa, en tiedä oliko tässä niin mitään järkeä ja lasku on aikamoinen. Koko taloa ei ilmeisesti tuolla pumpulla lämpimäksi saa. Minulla sama, pitää saada kävellä kotona teepparissa ja paljain jaloin, mies on toista mieltä ja niin minäkin joudun olemaan, koska ei se talo lämpiä pakkasilla.

      No mutta täällä ymmärretään vielä hyvin mummon nuoruutta, koska itse tehtiin ihan samaa. Eiköhän jokaisen lapsuudessa ole jotain omaa nostalgionnin aihetta ja tämä uusi sukupolvi nostalgioi sitten jotain ihan muuta.

      Suloista sunnuntaita ja toivottavasti olet nyt terveenä <3

  • Kuulostaa niin tutulta tuollainen, että kaikki tekniset laitteet reistailevat kerralla. Kun mieheni lähti edeltä Pekingiin ja jäin yksin lasten kanssa pitämään taloa pystyssä, kävi minulle juuri noin. Kirjoitinkin silloin jutun tänne:

    https://eedenista-itamaille.blogspot.fi/2015/05/anti-midaksen-kosketus.html?m=0

    Ja tänne:

    https://eedenista-itamaille.blogspot.fi/2015/05/onni-on-toimivat-kodinkoneet.html?m=0

    Viime syksynä, kun aloitin uudessa koulussa opena, kaikki laitteet kieltäytyivät tottelemasta minua. Jouduin koko ajan juoksemaan it-tukiopettajien perässä, jotka olivat jo aika kypsiä minuun. Viimein selvisi että syy oli osittain asetuksissa, ei minun tumpeluudessani… mutta huvittavinta oli, kun jopa eräällä it-kurssilla laitteet kieltäytyivät toimimasta edes vetäjän käsissä. Ei kuulemma koskaan ennen. Totesin että anti-Midas on paikalla…

    Myös opentyössä laitteistuminen näkyy liikaakin. Kustantajat innokkaasti siirtävät kaiken materiaalin nettiin, mutta itse ainakin tarvitsen opeoppaan, jota voin selailla skrollaamatta. Eli paperisen. Ja kuinka usein tunneilla menee aikaa tai suunnitelmat uusiksi, koska koneet eivät toimi tai tekevät juuri päivitystä.

    Entä fysiologiset vaivat, joita liika koneella työskentely aiheuttaa! Olen omistanut älypuhelimen kolme vuotta ja viimeiset 6 kk kärsinyt jännetuppitulehduksesta. Sen on aiheuttanut liika skrollaaminen ja näpyttely. Enää en voi edes kirjoittaa koneella 10-sormijärjestelmällä, sillä sattuu liikaa. Yritän tehdä kaiken vasemmalla kädellä. Samanaikaisesti älypuhelimet, Kindlet ja jopa digikoulukirjat yleistyvät.

    • Ai kauhistus kävin lukemassa tuon teidän kodinkoneiden joukkoitsemurhan, siis ihan mahdotonta meininkiä ja ei todellakaan enää päde sääntö "ei kahta ilman kolmatta".

      Totta emme edes tiedä laitteiden käytön terveydellisiä vaikutuksia. Juu kaiketi säästetään luontoa ja paperia, mikä on hyvä asia, mutta minä kun tykkään lukea kirjani vanhanaikaisesti ja ilman sitä vilkkuvaa valoa.

      Mukavaa sunnuntaita <3

  • Kyllä tämä koneiden armoilla eläminen tuntuu toisinaan haavoittuvalta. Olen myös miettinyt tätä bloggaamista, että onko se sama asia kuin silloin ennen vanhaa, kun mummo tirkisteli verhojen raosta, mitä naapurit puuhaa 🙂

Vastaa käyttäjälle Majan Molla Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud