Onko keski-ikäisyys hulluutta?

Onko keski-ikäisyys hulluutta?
Viime yönä se välähti mieleen, että keski-ikäisyys on tuonut ihan hirmuisen paljon mielenkiintoisia, sekä niin ihan oman pään sisäisiä itse kehitettyjä rajoitteita, kuin myös sellaisia todellisiakin rajoitteita. Yön pikkutunneilla tuumailin, että olen saattanut monelle ihmiselle kuulostaa viime aikoina ihan hullulta,  kun olen selittänyt heille, miksi en mitäkin asiaa voi enää tehdä vai miltä teidän mielestä alla oleva lista kuulostaa?

En viihdy enää auringossa, koska olen pilannut jo dekoltee alueen jättimäisillä rypyillä, saan 5-minuutissa aurinkoihottumaa ja 30-minuutissa migreenin.

En viihdy enää saunassa, koska kärsin alhaisesta verenpaineesta ja kuumuus aiheuttaa etovaa oloa ja huimausta.

En voi käydä kello 21 elokuvissa, saatikka sitten kello 23 elokuvissa,  koska elokuvat saavat niin ylikierroksille, etten saa moneen tuntiin elokuvan jälkeen enää unta.

En voi muutenkaan valvoa yli uniajan, koska jos valvon, en myöskään saa enää unta.

Jos tulee valvottua, en voi nukkua päiväunia, koska en illalla saa enää unta ja näin unettomuuden kierre on jo valmis.

En juo enää alkoholia, koska jo kaksi lasillista aiheuttaa univaikeuksia ja pulssi hakkaa ihan hulluna, jos nauttisin enemmän, kuin pari lasia alkoholia, pitäisi ottaa pulssilääke.

Musiikki tuntuu aina olevan liian lujalla, oli se autossa, konserteissa tai televisiossa, miltei mukavinta on katsoa telkkaria äänettömällä.

En kuuntele enää musiikkia kuuntelun, nautinnon tai ilon vuoksi, ainoastaan vauhdittamaan mopin viuhumista, lenkillä askeleita tai auton ajon tylsyyttä. Musiikkikin on siten apulaite.

En enää uskalla lähteä reissuun vähän vieraamman huonetoverin kanssa, koska pelkään niin kovin, että kuorsaan ja näin en nuku reissuissa juurikaan, vaan pilkin ja tarkkailen omaa kuorsausta. Pelkään myös kanssatoverin kuorsaamista. 

Mitä kuorsauksella muuten on väliä, mitä se sellainen on, että nukkuu edes 4-tuntia putkeen, sitähän pitää yöllä käydä jo lukemattomia kertoja vessassa, on levottomat jalat, on kuuma, polvea särkee, kädet puutuu, kaikki vaan on niin viheliäistä öisin.

Kaikilla reissuilla joudun myös kartoittamaan missä on vessa ja jos en tiedä missä on vessa, niin ihan taatusti tulee vessahätä, koska nämä vessa asiathan vallan kiihtyy jo pelkästä ajatuksesta. 

Kaikki krempat, niin läheisillä, ystävillä tai itsellä, saa pelkäämään pahinta, toista oli nuorena, kun mikään kolotus ei huolettanut, eikä tuntunut missään, sitä tuntui, että elää loputtomiin.

En voi syödä raskaasti enää 19 jälkeen, koska muuten tulee painajaisia ja vatsakremppoja. Ennen sitä söi vaikka rautanauloja ja purkeittain jalopenoa tai oli vaikka koko päivän syömättä, eikä tuntunut missään. 

En voi syödä enää homejuustoa tai suolaista, ilman etten seuraavana aamuna saisi laittaa lippaluomet klipseillä ylös, sillä muuten ne vyöryy silmien päälle. 

En enää voi pyöriä Linnanmäen-härpyttimissä, sillä kaikki vellovat laitteet aiheuttaa ”matkapahoinvointia”. 

Mietin kaikista matkakohteista, että kannattaako juuri tuohon maahan mennä, mitäs jos tämä reissu onkin viimeiseni eli valitsen huolella kohteet, enkä vain randomina enää ota äkkilähtöä.

Mökillä monesti otan potan sängyn viereen, ettei yöllä tarvitse toikkaroida pimeässä ja etsiä huussia ja vielä huussireissulla kaatua sitten siellä pimeässä ja katkaista tietty ne koivet ja ne keski-ikäisen luuthan ei sitten paranisi millään.

Uiminen on nykyään enää virkistäytymistä kuumasta päivästä tai urheilua, eikä ilopäissään kikattelua ja kirmailua. 

Autossa liika vauhti ja nimenomaan toisen kyydissä ollessa, saa tarttumaan ikkunan pelkääjän puolella olevaan kahvaan, kuten oma mummi aikoinaan, kun olin lapsi, asia joka hieman silloin nauratti. 


Jos suosikkisarjasta tulee uusi tuotantokausi, on pakko katsoa edellisen kauden viimeinen jakso uudelleen, sillä en millään ilveelläkään enää muista, mihin aiempi tuotantokausi päättyi tai voi olla, että joudun katsomaan muistin virkistämiseksi koko aiemman tuotantokauden.


Huomaan mieheni kanssa välillä keskustelevan niin, ettei kumpikaan kuule tai muista mitä toinen sanoi. 

Huomaan myös, etten enää muista miehen menoja, ilman ettei ne kaikki ole kalenterissa, sillä nykyiset menot ja työmatkat sekoittuvat jo vanhojen reissujen muistoihin. Ennen en mitään kalentereita edes tarvinut, vaikka meillä oli paljon enemmän silloin menoja. 


Saatan siivota vaikka mieheni asettaman astian astiapesukoneeseen, vaikka mieheni ei ole edes vielä ehtinyt käyttää astiaa vielä. Astianpesukoneen täyttö on niin selkärangassa.


Astianpesukonetta ei kukaan muu osaa täyttää kuten minä, sillä minulla on siihen parhaiten vuosien aikana hiottu järjestys ja astiat omasta mielestäni vinksin vonksin muiden laittamana saa raiteiltaan, eikä niiden voi vaan antaa olla. Tätä miettiessä muistuu mieleen nuoruuden ajat ja viikonkin astiakasat, ah sitä huolettomuutta.


Jos pussilakanat ovat vähääkään pehmeät, ne ovat yksinkertaisesti ällöttävät ja likaiset, eivätkä enää suoraan pesukoneesta tulleet puhtaan rapeat. Ihmettelee nainen, joka parikymppisenä nukkui koko kesän sohvalla, koska ei jaksanut vaihtaa lakanoita.

Huomaa matkoilta ja hotellihuoneelta kaipaavan jo sitä jotakin, tiettyä elämyksellisyyttä ja ripauksen luxusta mukavuuksien muodossa. Toista se oli silloin nuorena, kun mentiin Hangon Regattaan tai viikonlopuksi Tampereelle ja nukuttiin ystävien kanssa autossa. Tai kolmen viikon Euroopan tournee ja autonpenkit alas ja kumipatjoihin ilmat ja hyvä sänky oli. 


Parhaat vaatteet on mukavat, eikä kumppareilla tai Crocseilla hävetä kävellä ei niin missään. 

Jotain positiivistakin on, en enää tunne juurikaan häpeää mistään, mikään ei nolota, kaikkea uskaltaa, niin sanoa, kuin tehdä, paitsi yllä olevia  listattuja asioita. Ne asiat mitkä omista lapsistani on noloja, eivät minusta ole enää yhtään noloja. 

Mutta oikeasti, tätäkö ”aikuiseksi kasvaminen” on tai ei edes aikuisuus, vaan todellinen keski-ikäisyys, paljon muttia, paljon mukavuuden halua, paljon liikaa pohdintaa.

Huom. vaikka kaikki onkin tässä postauksessa totta ja omia tuntemuksiani, niin kyseessä ei ole keski-ikäisyyden määritelmä, vaan oma subjektiivinen ja hieman huumorilla kyllästetty totuus. 


Samaistuitteko, löytyykö lisättävää, kirjataan lisää keski-ikäisyyden omituisuuksia mielellään tänne.


Lisäksi saa ja voi näihin samaistua ikään katsomattakin. Että silleen oikein ihanaa ja vähemmän rajoittunutta maanantaita. <3


*Alla oleva vaaleanpunainen ruusujakku saatu Cellbesiltä yhteistyönä ja on muuten nyt alessa hintaan 18,90e täällä. Sisältää mainoslinkin, josta saadut pienet tulot käytän blogin arvontavoittojen postittamiseen. 




62 thoughts on “Onko keski-ikäisyys hulluutta?”

  • Hih, kylläpäs oli tuttuja ajatuksia 🙂 Vaikka ikä tuo omat ongelmansa ja remppansa, musta on ollut ihanan vapauttavaa päästä omista hävetyksistä! Oikeasti, että jotakin positiivistakin 🙂 Ihana tuo jakku…melkein tekisin mieli ostaa mut mä en saisi kun kaapit tursuu muutenkin. Mekkovinkistä onkin pitänyt kiittää, se on ihan lemppari ♥ Aurinkoa viikkoosi ihanuus ♥

    • Niin eikö jännä tuo, että samalla vapauttavaa, mutta silti tullut kyllä vapautuksen tilalle paljon esteitä.

      Ihanaa, että tykkäät ja tulin niin iloiseksi, kun näin sullakin sen mekon, sillä olet jo kolmas jonka tiedän ostaneen sen vinkin perusteella. 🙂

      Ihanaa maanantaita Maiccu <3

  • Olihan tuossa muutama tutuntuntuinen jutska mutta sinähän olet vielä nuori, meikäläinen sentään reilu kuusikymppinen enkä aijo vielä "mummoutua" vaikka mummo olenkin jos vaan terveenä pysyy. Lapsenlapseni sanovat että heillä on nuori mummo,se toinen mummeli taitaa olla jotain kuusseiska mutta ajattelultaan vanha ja näyttääkin vanhalta. Minusta tuntuu yhäkin että sisälläni on lapsi tai ainaskin nuori tyttö. Kyllä mielestäni tommoisella luonteenlaadulla niinkun sinäkin, niin kyllä pysyy nuorekkaana eikö niin?

    • Kaikki on niin suhteellista hih. 😉 Nämä kuvailut taisi olla paljolti sitä, että miten sitä on muuttunut tässä matkan varrella ja sehän on ihan normaalia, että ihminen muuttuu. 🙂

      Ehdottomasti nuorekkuutta ja pilkettä löytyy sitten muunlaisiin seikkailuihin, mutta kaikilla meillä on omat fobiamme ja outoutemme.

      Ihanaa uutta viikkoa Pihakeiju <3

  • Ihanan rehellinen postaus taasen kerran. Perästä tullaan, ja mä niin arvostan, että joku puhuu asioista niiden omilla nimillä. Ihanaa ja onnellista kesäviikkoa Tiia <3

  • Moikka. Eipä ollut juuri mitään tuttua listassasi. Ei ole tullut edes mieleen, että tuollaisia ongelmia voisi olla. Vaikka olen sinua kolme vuotta vanhempi. Ehkä vähän liioittelit. Näytät kuitenkin sädehtivältä ja hyvinvoivalta.Mukavaa viikon alkua sinulle! Hei, ei me vielä ihan vanhuksiakaan olla vaan naisia parhaassa, rohkeimmassa iässä!

    • Hih eikö oikeasti, olen huomannut päivän aikana kommenteista mm. Facen puolella, että tosi moni samaistuu näihin ja löytyy kaikki listalta. 🙂

      Voi kun olisinkin liitoitellut, mutta kyllä olen ihan juuri niin omituinen, kuin kuvailinkin ja liioittelu ei kuulu juttuun, koen sen itsepetokselliseksi. Ukkelille laitoin postauksen ja hän kommentoikin, no sehän on prikuulleen mun vaimo ja vastasinkin, että kuinka oikein kestät meikäläistä. 😉 Ei kuulemma parempaa voisi olla, kaikkine hullutuksineen. Huumorilla saatan joskus adjektiivein juttua värittää, mutta en liioittelulla. 😉

      Hauskaa on huomata, miten paljon sitä on muuttunut vuosien varrella, osa aikuistumista, osa kehittymistä, osa turvallisuuden tunteen rikkoutumista, osa kehon säätelemää ja kaiken kukkuraksi tykkään elämästä juuri näin.

      Ei olla vanhuksia, mutta kyllä tässä selkeästi lahoamisen puolivälissä täällä ollaan, niin henkisesti, kuin fyysisesti.

      Ihanaa viikkoa Marja ja me ihmisethän olemme erilaisia ja sitten meistä kahdestakin löytyy paljon samojakin juttuja, se tekee tämän elämän niin mielenkiintoiseksi. <3

  • Ihan pikku listahan tuo…tuikitavallisia arjen pieniä murheita…mutta ei hätää!
    Elämä on nauttimista varten ja silloin tehdään niinkuin parhaalta itsestä tuntuu!
    Ja kun alkaa tuon listan jälkeen listaamaan kaikkia pienimpiäkin hyviä asioita mitä elämässä juuri nyt on, niin huomaa että turha murehtia pikkujutuista. =)
    Tuo vessa on muuten aivan hulppea tuossa kuvassa! (Se minullakin pitää olla tiedossani aika nopeasti minne ikinä menenkin…)
    Ja niinkuin Pihakeiju edellä mainitsi, on aina niin nuori mieleltään kuin oikeasti on!<3

    • Eikö olekin, ihan normimeininki ja hih olen huomannut, että moni samaistuu näihin. 🙂 Tätä se kasvaminen aikuiseksi ja myös osittainen ikääntyminen on.

      Vessa on Turkish Airlinesin Bussiness loungesta ja oli hienoin lounge missä ikinä olen ollut.

      Niinpä, tosin itse koen olevani kuitenkin monella tapaa hyvin erilainen, kuin nuorena, olin silloin niin boheemi ja hueleton.

      Ihanaa päivää Susanna ja näin on näreet, hyvien asioiden lista, se vasta pitkä oliskin, mutta tänään halusin listata omat kummallisuudet. 😉

  • Ihan kuin olisin itse kirjottanu , kaikki pitää mulla kans paikkansa !.Paitsi en nuku vieraan ihmisen kanssa samas huonees kun mä luulen että se on joku outo tyyppi , mähän itse en ole 😉

    • Hihi joo vähän vieraammankin kanssa on haasteellista nukkua, kyllä voin olla yöt samassa huoneessa, mutta saanko nukuttua, niin en ku pelkään niin hitsikseen, että kuorsaan. 😉

      Eli olen itsekin päätellyt, että minähän se tässä outolainen olen. 😉

    • Bussissa tulee kyllä paha olo, mutta täällä se oli jo nuorena. Mutta hei tuo jarrutus oli uusi juttu, kiitos kun laitoit tänne, nämä on mielestäni kivoja lukea, että minkälaisia kuvioita kullakin on.

      Aurinkoista keskiviikkoa Ulrika <3

  • Auringossa en jaksa enää vain maata ja saunassa en ole nuorenakaan käynyt juuri alhaisen verenpaineen takia😉nämä kaksi tunnistan mutta kaikki muut ovat minulle ihan vieraita juttuja.

    Kun lasken pääni tyynyyn nukahdan ja herään kännykän herätykseen. Jos herään yöllä olen tulossa kipeäksi. Voin myös juoda vaikka kupin kahvia ennen nukkumaan menoa ja myös syödäkin tukevasti. Paikallakaan ei ole niin väliä. Opiskeluaikoina nukahdin aina bussiin. Heräsin aina onneksi aina omalla pysäkillä pää vieraan ihmisen olkaa vasten. Nolotti😁
    Olen todella kiitollinen tästä uniominaisuudestani.

    Olen aina ollut spontaani mutta minusta tuntuu, että ikävuodet ovat vielä lisänneet tätä ominaisuutta.

    Mutta me kaikki olemme erilaisia ja mekanismimme toimivat eri tavalla. Toiset reagoivat herkemmin.

    Aurinkoista viikonjatkoa❤️

    • Alhainen verenpaine on muuten kuumuuden suhteen aika viheliäs, sitä ei ymmärrä, ellei ole.

      Ollapa tuollaiset unenlahjat, täällä aina on surruuteltu öisin paljon juttuja, paitsi lapsena.

      Ihanaa kuulla tuo, että spontaanius on vaan lisääntynyt, täällä on ja ei. Ennen vaikka päätin muuttaa tuosta noin vaan ja voi pojat paljon on muutettu, enää en kaipaa tälläisiä muutoksia ja muutenkin tykkään nukkua tai hih valvoa yön yli päättääkseni asiat, aamulla on kumman kirkas mieli, vaikka olisikin yöllä pörrännyt vaikka mikä ajatus valvottaessa mielessä.

      Näin se on, kaikki olemme erilaisia ja kullakin on omat reaktionsa. <3

      Ihanaa viikon jatkoa Marjo <3

  • Juuri 42 vuotta täyttäneenä samaistun jo ainakin jokatoiseen kohtaan, aivan loistava postaus! Tämän takia palaan aina blogiisi, täältä löytää aitoa elämää eikä vaan siloteltua kiiltokuva-arkea. Kiitos, että jaksat kirjoittaa meille 🙂 ja ihanaa kesän jatkoa! (Vaikkakin nämä helteet saisivat jo loppua…)

    • Sari kiitos niin paljon. <3 Ihanaa kuulla, että löytyy samaistumispintaa. Kiiltokuvablogit ovat kauniita, kuvia on ihana ihastella ja inspiroitua, mutta täällä luontaisinta olla vaan niin kovin pinnistelemättä, kun se ei ole luontaista.

      Kiitos sinulle mitä ihanimmasta palautteesta, tämä kuule kannattelee pitkälle. <3

      Samaa mieltä, ei soi keski-ikäiselle helteet ei.

      Ihanaa kesän jatkoa Sari <3

  • Kivaa huumorilla höystettyä pohdintaa.
    Onhan noissa tuttuja juttuja seitsenkymppisellekin.
    Ainakaan en ehdoin tahdoin oleile auringossa ja lakainoiden on oltava puhtaat.
    Sievä jakku.
    Kaikkea hyvää sinun viikkoosi!

  • Siis niin tuttuja juttuja. Hyvin olet löytänyt asioita, jotka itse koen täysin samoin.

    Toi kuorsaus oli huippu. Tiedän kuorsaavani, ja jos joku vieras nukkuu samassa huoneessa, niin kuulostelen omaa kuorsaustani menettäen samalla yöunet. Niin, ja jos toinen kuorsaa, niin sekään ei kiva. Kysyin viime viikolla hammaslääkäriltä, kuinka saan kuorsauskiskot, koska veljeni kertoi niiden auttavan. Ei kuorsausta ja unen laatu on parantunut. Julkinen hammaslääkäri ei tiennyt, saako niitä julkisen kautta ollenkaan vai pitääkö marssia yksityiselle. Niin ja niiden oikea nimi on ilmeisesti uniapneakiskot. Pitäisi siis ensin saada uniapneadiagnoosi. Menee vaikeaksi. 😀

    Kivaa viikkoa <3

    • Eikö hirveetä, sitä ei vaan voi nukkua, kun pelkää niin, että toinen on ihan ranteet auki, että hitsi kun toi kamu kuorsaa… Voi apua ja joskus sitä sitten herää siihen omaan korahdukseen ja on kauhuissaan!

      Ehdottomasti tarttisin tuollaiset uniapneakiskot, mutta hankalalta kuulostaa hankkiminen eli edelleen sitten ollaan nukkumatta, jos vähän vieraamman ystävän kanssa ollaan samassa huoneessa. Hih voi meitä ja voi niitä ystävä raukkojakin.

      Aurinkoa viikkoon Mannilainen <3

  • Voin yhtyä lähes kaikkeen. Minulla on tullut ongelma tulijaloista, tuntuu, että jalat on tulessa tietenkin juuri silloin, kun pitäisi mennä nukkumaan. Olen uittanut jalkoja kylmässä vedessä ja laittanut kylmägeeliä niihin. Pissähätä tulee aina väärään aikaan, muistui mieleen meidän juoksupissat Tallinnan balettitalossa 🙂 Minä tykkään vielä luukuttaa musiikkia kovalla, mutta muut äänet häiritsee, erityisesti töiden jälkeen.
    Mulla on myös hiki koko ajan, en puhu vaan tästä kesästä vaan niin kuin koko ajan. Jos ei ole hiki, silloin on kuumetta! Tällaisia juttuja tällä keski-ikäisellä.
    Ihanaa viikkoa ihana Tiia <3

    • Toi jalkahommeli on niin ikävä, kuulemma hakkaan niitä yöllä sänkyynkin, no koska niihin jotenkin koskee ja aina pitää olla unisukatkin, kun koipia jomottaa.

      Hihi se meidän vessareissu, en kestä, mutta ei hitsikseen ku osattiinkin olla vikkeliä. 😉

      Juu soijaa pukkaa ja jotain on pielessä, jos ei pukkaa.

      Ihanaa ja aurinkoista viikkoa Outi <3

  • Täydellinen lista, eipä taida olla mitään lisättävää. Ja todellakin, lakanoiden pitää olla rapeat, ja crocsit on kyllä mukavat mutta kerran liukastuin jäätiköllä ja katkesi kylkiluu, olin kuolla nälkään kun ei pystynyt avaamaan jääkaapin ovea pariin viikkoon. Tuo vessajuttukin on niin tuttua, ja monet muut. On hienoa olla sen ikäinen että saa ja pystyy elämään omien fiilisten mukaan eikä kukaan tule määrittelemään minkälainen saa olla tai ei pidä olla. Hyvä me!

    • Ou no, paha tuo liukastuminen, ehkä se oli siinä, sinun ja Crocsien rakkaustarina….

      Ihan juuri näin, oli kauheaa se miellyttämisen halu, ei sellaista vaan jaksaisi läpi elämän ja hienoa, vaikka kroppa rapistuu ja on vaivoja, niin jotenkin oma mieli taas vie voiton puolelle.

      Ihanaa päivää Tuulikki <3

  • Hih, hih. Hyviä juttuja taas. Sä sitten osaat tuon kirjottamisen taidon.
    Vaikka olen sua reilusti vanhempi,löysin vielä paljon samoja asioita itsestäni.
    Ihania kesäpäiviä sulle.
    >Leena

  • Kyllä nauratti – siis ihan positiivisesti! Ihailen aina sitä, kun joku osaa pukea ajatuksiaan noin terävästi sanoiksi.
    Lisäisin itse tuohon vielä nämä: bilettämisen sijaan vaikka mereen tuijottaminen houkuttaa enemmän (ja peti) ja on ihanaa kun voi ihan rauhassa todeta asioihin, että ei kuule kiinnosta. En välitä tehdä enää mitään semmoista mikä ei nappaa, enkä jaksa sellaisia ihmisiä, jotka ovat negatiivisa ja vievät epämukavuusalueelle. En ole negatiivinen tyyppi vaan ajattelen että on oikeus huolehtia itsestään.
    Näissä mietteissä hyvää yötä – ja kiitos ihanasta blogistasi Tiia! <3

    • Kyllä, mereen on kiva tuijotella ja ihan tuntitolkulla, merkillisen rauhoittavaa. <3

      Ihan juuri näin, nyt sitä osaa paremmin huolehtia itsestään ja valita oikeanlaisia ihmissuhteita, nuorempana erilaisia ihmisiä vaan tuli elämään, jotka eivät ehkä olleet ihan sellaisia, joita nyt valitsisin enää ystäväksi. Mutta hyvät muistot heistäkin pitää mieltä yllä, hyvät ja myös huonot ja minussa vikaa myöskin tietenkin, jotkut ystävyyssuhteet ei ole tehty elämään koko elämän kaarta, mutta muistellaan niitä lämmöllä.

      Kiitos sinulle niin paljon kauniista sanoista ihana Maarit <3

  • Ei hemmetti 😬 sää olet kuin mää 😂. Luulin olevani ainoa astianpesukonenatsi. Mutta kun kukaan muu ei osaa! Nukkuminen hyvin on tärkeää, että pääsee ajoissa sänkyyn. Mutta muuten se on pyllistät, tosiaan pissattaa, puutuu ja kolottaa. Mutta viinistä tai oluesta en luovu vaikka ne tekee just nou samat oireet. Tosin lärvejä en ole vetänyt vuosikausiin, henkivän siinä menisi ! Minä olen 47-v ja vähän nolo lasten mielestä joskus. Eli kaikki täsmää. Mutta en minäkään niitä enää seuraavana päivänä itse muista 😏 terkuin Pauliina

    • Jihuu mahtavaa, sielunsisko siellä. <3 Juu eihän sitä astianpesukonetta ole kuin yksi tapa täyttää ja sehän on meidän tapa se. 😉

      Muisti on armollinen, kun ei näitä nolotuksiaan edes muista eli jotain hyvää muistin huononemisessakin. 🙂

      Juu oi mahoton ne yöt ja vessameiningit muutenkin, levotonta on.

      Sama juttu, en enää edes muista, milloin olisin vetänyt lärvit, koska todellakin siinähän menisi henki, kuten osuvasti lohkaisit.

      Ihanaa sinä siellä Pauliina, en todellakaan ole kaikkine hullutuksineni yksin.

      Hyviä kesäöitä ja päiviä ja aurinkoa sinulle Pauliina <3

  • Kyllähän tuosta listalta muutama osui ja upposi: alkoholin käyttö totisesti pilaa unet, eikä vatsa meinaa kestää oikein mitään, aika monen kyydissä pelkään vaikka vauhti olisi maltillinen ja mitään en muista ilman kalenteria. Kenenkään vieraan kanssa en voisi varmaaan nukkua samassa hotellihuoneessa. Minulla pitää olla juuri tietty puoli sängystä ja huoneessa ei todellakaan saa olla kuuma 🙂 Toisaalta, kun tunnen olevani vielä suht terve ja pärjääväni melkein tilanteessa kuin tilanteessa, niin uskon olevani voiton puolella keski-ikäistyessäni. Eipä silti, että ottaisin ilomielin 3-kymppisen fysiikan. 2-kymppisen fysiikalla, mulla lähtisi varmaan mopo keulimaan pahasti 😀 😀

    • Alkoholi pilaa ihan kaiken, miltei viikko kestää toipua ja pari lasia jo tuntuu ihan liikaa.

      Ihan sama juttu, että sen jo tietää, että pärjää vaikka missä, mutta jos ei ole ihan pakko, niin joko perhehuone tai jos perhe ei mukana, niin ihan oma huone, ei tarvitse sitten pohtia häiritseekö huonetoveria omat merkillisyydet. ;=)

      Hih vois lähteä mopo keulimaan ja hitsi kun nuorena ei osannut asiaa arvostaa, paitsi että tuli kyllä elettyä hetkessä.

      Kivaa aurinkoista viikkoa Rva Kepponen <3

  • Moni kohta kuulostaa todella tutulta! Jos uniaika menee ohi, ei takuulla nukuta koko yönä. Vessan sijainti pitää varmistaa aina uusissa ja vieraissa paikoissa. Samaten vessassa pitää aina käydä ihan vaan varmuuden vuoksi esim. vieraassa ympäristössä, koska kuitenkin kohta harmittaa, ettei tullut käytettyä tilaisuutta hyväksi. Ja auton kyydissä pelkään juurikin kovaa vauhtia ja onnettomuuteen joutumista, vaikka kuski olisi kuinka hyvä ja taitava. Jotenkin vaan on alkanut pelottaa sekin, kun liikenne tuntuu nykyisin ihan kamalalta.
    Muakaan ei enää ihmeemmin hävetä mikään, ja se on hyvä se. Ei enää tule pohdittua mitä muut ajattelevat, eikä pantua painoa muiden näkemyksille, mikä ennen sai ihan pois tolaltaan varsinkin, jos tunsi munanneensa itsensä (vaikkei olisikaan). Nyt voi olla ihan silleen hui-hai, who cares!
    Ihanaa viikkoa Tiia<3

    • Juu unirytmi on tosi tärkeä. 🙂 Vessa on tosi tärkeä. <3 Vessassa pitää ehdottomasti käydä varmistamassa tai muuten psyyke varmistaa vessahädän.

      Niin ennen oli kamalaa, jos munasi tai oli jotenkin tyhmänä, nykyään omille lapsuksille on helppoa jo nauraa.

      Ihanaa viikkoa Sari ja hauskaa oli lukea näitä samaistumiskohtia <3

  • Melkein kaikki alekirjoitan ja tuhat asiaa voisin lisätä. Ai niin en olekaan keski-ikäinen vaan jo vanhus eli sullakin on odotettavaa ja ei niin hauskoja asioita.
    Päivän reissukin jo aiheuttaa päivien kärvistelyn kotona. Sen verran on muistia on jäljellä, että kaikki matkat alkaa missata, kun muistaa seuraukset.
    Kaikesta huolimatta kaunista kesäpäisvää sinulle! Ja kaikki järjestyy paremmin tai huonommin ja ainahan voi vetää huumoria joka asiasta, hih.

    • Voi sinua ihanaa ja niin se on, että happeningit vie aikaa palautua, nuorena ei ollut moist, jaksoi painaa vaan.

      Aina voi tosiaan nauraa itselleen.

      Ihanaa aurinkoista viikon jatkoa Marketta <3

  • Kuorsaus on itseäni (ja ukkelia) ärsyttävä keski-iän ongelma, muita en välttis allekirjoita. Mutta niin me vaan ollaan erilaisia 😊

    • Niin me vaan ollaan ja kuorsaus, voi elämän kevät, kun välillä ois kuin moottorisahausta meidän makkarissa.

      Ihanaa kesän jatkoa Tuija <3

  • Osaa noista komppaan, osaa en. Osa minun listastani puuttuu ja voisin tehdä niistä oman. Huonot unenlahjat olivat kai minulla ensimmäinen keski-iän merkki ja muutama kuukausi sitten tajusin ettei enää päivää ilman päivåvoidetta 🙂

    Aurinkoisia päiviä! <3

    • Ilman muuta tee oma, tulen kurkkimaan. Kaikilla meillä taatusti on omat "kummallisuudet", näitä listatessa tuli kyllä himppasen hassu olo. 🙂

      Juu nykyään iho on niin kuiva, että tarvii tujut aineet.

      Ihanaa viikon jatkoa Ei-Leen <3

  • Totta joka sana! Allekirjoitan kaikki! Lisäksi sanon vielä yökyläilyille ja yökylävieraille ehdottamasti EI. En tiedä mistä se johtuu, mutta en missään nimessä halua kotiini enää yövieraita. Itse yövymme aina hotellissa, jos kotiin ei pääse yöksi. Kai se sitä mukavuuden haluisuutta�� Ai niin, vielä yksi asia tuli mieleen. Juhlista on kiva lähteä kotiin ennen porukka juopuu liikaa.

    Kaikki tämä on tullut keski-iän myötä��

    • Yökyläily on kyllä oma juttunsa ja kyllä se vaan tutumpi ihminen tulee olla, jonka kanssa voi olla paineetta miten päin vaan. Kun asuimme Latviassa kävi jatkuvalla syötöllä vieraita, meillä oli silloin jostain kumman syystä enemmän ystäviä, kuin edes tiesimmekään, eipä ole heistä kuulunut monesta enää sen koommin, kun meillä yöpyivät, että ns. vastakutsua ei ole tullut, mutta enää en missään nimessä katsoisi sellaista tai jaksaisi passata koko ajan vieraita.

      Juhlista on paras lähteä ajoissa, seuraavana päivänä sitä on aina tosi tyytyväinen itseensä.

      Näin on, kaikki tämä on tullut nyt myöhemmällä iällä.

      Ihanaa kesän jatkoa sinulle <3

  • 😂😂👌 Mahtavuus!! Osan tunnistan juu.. Musiikki soi vielä täysiä ja autosta vauhtia löytyy. Jotenkin tuo kokeilunhalu on lisääntynyt iän myötä ja en tiedä … Peter Pan. . Tuo ei tarvitse hävetä on niin totta, ehkä siksi koklailen uusia tuulia?? Lyhyt kommentti, käsi sohloo… Muiskuja ihanuus💓💓💓

  • Kyllä noista rajoitteista suurin osa tutuilta kuulostaa, mutta en enää välitä, jos niitä tulee rikottua. Paitsi sitä, että vessan sijainti pitää tietää – muuten voi käydä todella köpelösti;)

  • Luin tämän jo aikaisemmin, mutta en ehtinyt kommentoida. Nyt uudelleen.

    Tämä on niin, NIIN hyvä kirjoitus! Ai että nautin! Melkein joka kohtaan laitoin henkisen ruksin "check". Noi yöt ja unet, ja vessat ja astianpesukone ja aurinko ja meteli… Huomaan jatkuvasti sanovani täällä kotona, että laitatko pienemmälle. Televisio mielestäni huutaa tai lasten laitteet. En kuuntele musiikkia kotona enää ollenkaan, poikkeuksena jos piirrän jotain. Tosin lenkillä ja kotitöitä tehdessä tulee kuunneltua jotain puhejuttua Suplasta. Ennen en ymmärtänyt ollenkaan, että joku kuuntelee puhetta. 😀

    Oi autuas keski-ikä…

    Mutta tosiaan, niin paras postaus taas ettei mitään rajaa. <3

    • Ihana ihana Nelina <3 Kiitos niin paljon, että jaksoit vielä tulla kommentoimaan. <3 Juu voitko laittaa pienemmälle, johon esim. mies vastaa "no ois se kiva kuulla telkkaristkin jotain". 😉 Hih.

      Puhe on muuten rauhoittavaa, musiikki lenkillä ja imuroidessa ok ja autossa tykkään, mutta vielä enemmän autossa tykkään kuunnella jotain kivaa höpöttelyä radiosta, että ehkä pitäisi hankkia äänikirjoja ja kuunnella autossa niitä. Mies on ainakin tykännyt pitemmillä automatkoilla.

      Oi autus keski-ikä, että aika paljon sitä muuttuu kuitenkin, vaikka toisaalta ei muutu miksikään.

      Iiks ihanaa kiitos niin niin paljon vielä ja ihanaa viikkistä Nelina <3

  • Mä niin samaistun oikeastaan joka kohtaan. Varsinkin vessajutut, kaikki rutiinit ja melunsietokyky tuntuu korostuvan vaan vuosi vuodelta.
    Sait hymyn mun huulille monta kertaa tätä lukiessani. Tuntui nimittäin, että olisin käynyt läpi omaa listaani. 😊

  • Hahha,vaikka oonkin sua nuorempi,on ollu jännä huomata miten kropalle on alkanu tulla ihan omat vaatimuksensa iän mukana 😀 Niin se vaan ikää tulee itellekin. Ja mikä siinä onkin,et kaikki tuntuu pahemmalle öisin?

    • Kyllä sitä huomaa muutoksia nuorenakin, koko ajan keho ja jutut muuttuu. 🙂 Öisin on välillä niin katalaa olla. <3

      Muiskuja viikkoon Nanna <3

Vastaa käyttäjälle Anonyymi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud