Lapsuuden satumaailma!

*Yhteistyössä Makujakauppa.fi mainoslinkki
Adtraction.fi

Lapsuuden satumaailma, joka piti yksinäisetkin kesät mökillä mielikuvitusrikkaina. Yksinäiset ja yksinäiset, mutta lapsiseuraa ei ollut. Hyvä asia tälläkin puolella oli, että viihdyn myös hyvin paljon omassa yksinäisyydessä, sillä olen siihen jo lapsena tottunut. Uskon myös,  että kirjojen maailma ja mielikuvitusleikit muutenkin luonnon keskellä, ovat kaikki olleet mieltä rikastuttavia kokemuksia. 
Lempisadut eivät omassa nuoruudessa olleet Disney maailmaa lainkaan, paitsi toki jossain kohden Akkarin myötä osittain. Kirjat oli se juttu ja lapsuuden sadut olivat toki mm. H.C Andersenin satuja, joista Disneykin on hakenut paljon inspiraatioita. Yhdet lempisatukirjoistani olivat kuitenkin Elsa Beskowin kuvittamia. 
Täti Vihreän, Täti Ruskean ja Täti Sinipunaisen, unohtamatta tietenkään setä Sinistä, satuhahmojen maailma oli lumoava. Kirjoissaan Beskow on onnistunut tavoittamaan lasten onnellisuuden aidoimmat ainekset. Hänen saduistaan henkii luonnon ja ihmisen läheisyys ja kunnioitus tavalla, joka on ominaista vain Elsa Beskowille.
Vaikka talvet sujuivatkin Helsingin Töölössä, luonto oli sielläkin läsnä ja mm. Laakson pulkkamäet ja hiihtoladut. Mutta erityisesti kesäpaikalta Sipoosta, jostain syystä mieleen nousee enemmän muistoja, kuin Helsingistä. Ne lapsuuden kesät olivat taianomaisia, kaikkihan me taidamme paljolti palata muistoissamme juuri kesäaikaan.  
Uiminen, soutaminen, pyöräily ja pienenä osasin jopa kukkien eri nimet ja tunnistin lintujakin enemmän, kuin tänä päivänä. Mikä ihmettely oli seurata oravien touhuja, tai tikan koputusta puuhun, leppäkerttujen vaellusta tai pelästyä kauhistua käärmeitä. Tulla ampparin pistämäksi ja huutaa kiljua mummia apuun. Polvet aina ruvella kallioisessa maastossa aina juostessa ja kaatuillessa. Mikä siinä onkaan, että lapsena sitä oli aina niin kiire juosta menemään, piti ehtiä aina vikkelään eri paikkoihin.
Soutaminen kyläkauppaan ja kohokohtia oli Monpensier hedelmänamut, joita sai silloin pienessä pahvirasiassa, tikkunekut tai Ellen Svinhufvudin kakku juhlapäivinä. Kammotus oli tiistaiset kalapäivät, silakat oli pahinta mitä tiesin, vaikka onkiminen taas oli ihan parasta huvia ja matojen kerääminen kompostista. 

Lapsena minulle luettiin paljon satuja ja opin varhain lukemaan. Nojauduin kirjoihin ja ajauduin mielikuvitusmaailmassani moniin seikkailuihin. Meillä oli runsas kirjasto niin kotona ja myös mökillä oli kirjoja. Pidot kuitenkin paranivat, kun setäni  rakastui Saara nimiseen ihanaan naiseen, joka oli Helsingin Pääkirjastossa töissä. Saara kantoi nuorten kirjoja kasoittain ja mökkikesät sujuivat siivellä, välillä sateen ropistessa mökin kattoon ja tikkunekkua imeskellen ja kirjoja lueskellen. Milloin kirjaa ahmittiin viltillä puutarhassa tai rannalla, mutta aina oli kirja kainalossa ja eväitä matkassa. 

Kun Makujakaupan puolesta Adtraction kysyi haluaisinko tehdä Makujakaupan kanssa yhteistyötä, ei mielessäni ollut perinteiset Muumit vaan nämä Elsa Beskowin huikean upeat mukit. En ollut tohtinut enää mukihommeleita enempää laajentaa uusiin mukisarjoihin, mutta kun kutsu kävi, pääsin sukeltamaan taas lapsuuden seikkailuihin  näiden Elsa Beskowin satuihin perustuvien mukien myötä. 

Mukit ovat saaneet mielen laukkaamaan lapsuuden kesiin, nostalgioimaan vanhojen kuvien äärellä ja ymmärtämään, että minullahan oli aika satumainen lapsuus, luonto ja luonnon ihmeet ympärillä. Olin lapsena enemmän luonnossa kiinni kuin nyt, jo hieman  kaiken ihmettelyn kadottaneena. Taito pysähtyä siihen hetkeen, kun ihmettelet kärpässien punaa tai puhallat voipuneen voikukan taivaan tuuliin ja katsot ylös pilviin ja näet pilvien muodostelmina milloin eläinten kuvia tai satuhahmoja, tämä kaikki on sitä lapsuuden taikaa. 
Ei meillä olisi tänä päivänä varmasti Samuakaan, jos ei olisi lapsuudenkamuna ja monissa seikkailuissa kaverina ollut Kultainennoutaja Pontusta. Vitsi miten ihanaa on ollut muistella lapsuutta ja niitä hyviä asioita lapsuudessa. Jotenkin lapsuutta jossain kohden pitää itsestäänselvyytenä ja vasta, kun itse saa lapsia, alkaa elämään omien lasten kautta uutta omaa lapsuutta ja ymmärtää paremmin myös vanhempien kaikki teot minun hyväksi. 

Kun näitä kuvia katsoo, syntyy oivallus, kyllä minua on rakastettu ja pidetty hyvänä ja lapsuuteni on ollut kivaa, jännää ja tietenkin kuten lapsuuden kesät olivat myös loputtoman pitkiä. 

Mikä on sinun lempisatusi lapsuudesta, olisi todella kiva kuulla ja onko sinulla satukirjat vielä tallella? Täältä löytyy kaikki omat lapsuuden kirjat kirjahyllystä muistuttamassa seikkailuista, joita koin kirjojen kautta lapsena. 

Teillä kaikilla on mahdollisuus koodilla ”MKMINAKOKI10” saada 10% alennus *Makujakauppa.fi valikoimasta joulukuun loppuu asti. Osa mukeista saatu yhteistyönä ja osa ostettu itse. 🙂


*Tähdellä merkityt mainoslinkkejä, joiden kautta ostettaessa saan pienen provision, jonka käytän mm. arvontapalkintojen postittamiseen



50 thoughts on “Lapsuuden satumaailma!”

  • Oih, saitpa heräämään omatkin muistot lapsuuden.
    Totta, kesät oli silloon piiiiitkiä ja lämpimiä.
    Enpä muista satukirjoja olleen montakaan, mutta muistan kun istutin mummani tuolille ja oman tuolini viereen. Kirja oli joku uskontokirja ja muistan vieläkin kuinka uppouduin mummani kerrontaan.
    Kivaa torstaiehtoota Sinulle Tiia 💖

  • Ihania muistoja. Nuo Beskowin kuvitukset ovat todella kauniita. Hyvää ja satumaista matkaa kohti joulua sinulle ja perheellesi!

  • Voi kuinka ihania lapsuuden kuvia ! ❤

    Laitoin sinulle sähköpostia. Ilmoittele jos ei tullut perille! 😃

    • Hei, arvostan kyllä kovasti, kun yritykset ovat kiinnostuneita blogistani ja tykkäävät. <3

      Yhteistyöpostaukset niin halutessaan on mahdollisuus skipata, koska yhteistyö on merkitty aina otsikon alle ylös näkyvälle paikalle. 🙂

      Pyrin tekemään yhteistyöt myös niin, että niissä on muutakin sisältöä, jotta voi vaihtoehtoisesti lukea sen muun, kuten tässäkin postauksessa on mahdollista tai katsella vaan kuvia.

      Mukavaa myös on, että jo kolme lukijaa on viestitellyt Instan kautta, että ovat käyttäneet tämän postauksen alekoodia eli tästä on ollut hyötyä ja iloa toisille.

      Hyvää joulua sinulle.

  • Onpa suloisia kuvia sinusta. Valloittava hymy oli tunnistettavissa jo varhain. Aivan ihana<3
    Mahtavaa viikonloppua ja joulun odotusta siinä samassa<3

  • Sanoitkin tekstissä itse sen, mitä lapsuuden kuvistasi tuli mieleeni: Olet ollut rakastettu lapsi <3
    Toinen asia, joka kiinnitti huomiotani on se, että olet vieläkin samannäköinen kuin lapsena.
    Lapsena luin Enid Blytonin Viisikkosarjaa ja lapsille tarkoitettua kirjasarjaa, jossa kerrottiin mm. Marie Curiesta, Hellen Kelleristä, Thomas Alva Edisonista ym. merkkihenkilöistä. Luin englanninkielisiä kirjoja, koska asuin Australiassa.
    Kiitos Tiia kuluneesta vuodesta ja rauhallista joulua!
    (toivotan jo nyt, jos satun pitämään joulutaukoa netistä)

    • Mielenkiintoista kuulla ja erittäin onnellinen siihen asti, kunnes ns. ymmärrys laajeni, sitten minusta tuli sellainen vakavampi ja erittäin ujo ja epävarma tyyppi.

      Viisikot olivat niin parhaita, enkä vieläkään kestä, että omani varastettiin vinttikomerosta kaikki.

      Oi tuo Australia, onko sinulla sinne kaipuu?

      Kiitos sinulle lämmöstä ja ihanista kommenteista, joissa on aina ajatusta ja hyvää joulua sydämellinen Kirsti Kaija <3

  • Siis niin ihania kuvia pikkuisesta Tiiasta <3 Teidän nuorempi tyttö näyttää tosi paljon sinulta.
    Vaahteranmäen Eemeli ja Peppi Pitkätossu olivat minun suosikkejani. Meille myös usein jouluisin ostettiin uusi Uppo Nalle kirja ja sitten luimme sitä yhdessä. Olen lukenut Uppo Nallet myös molemmille lapsilleni <3
    Ihanaa torstai-iltaa Tiia <3

    • Kiitos kovasti Outi ja ehdottomasti rakastin myös Peppiä ja Eemeliä ja ne telkkarisarjat oli niin ihanat. Uppo-Nalleja muuten en ole lukenut.

      Ihanaa perjantaita Outi <3

  • Ihania muistoja sulla. Kyllä tunnistaa kuvasta sinut.
    Kyllä ne lapsuuden kesät on muistoissa. Avojaloin juostiin koko ajan. Jopa metsässä kävin mustikoita keräämässä, ilman kenkiä. Isä oli punonut mulle pajuista korin ja heti piti lähteä metsään marjoja keräämään.
    Ihania muistoja.
    Ja mukit on niin koukuttavia. Kuvat piristää kahvihetkeä aina.
    Mä olen ollut tosi kova lukemaan kirjoja. Opin taidon jo ennen kouluun menoa. Veli toi kirjastosta Tammen kultaista kirjasarjaa ison pinon luettavaksi. Sitten isompana Viisikko, ja Tiinakirjat ympäri Isä mutisi yöllä, kun huomasi, että luen ja komensi sammuttamaan valot. Sitten luin ikkunan edessä niin kauan, kuin näki.
    Lukeminen jatkuu vielä. Ostin itselleni kuluneella viikolla Michelle Obaman uuden kirjan. Pelkäsin, että se loppuu kaupasta, enkä saisi sitä sitten.
    Oikeen ihanaa joulunaikaa sinulle ja perheellesi.
    >Leena

    • Oi ihana isä ja pajuista kori, voi näitä lapsuuden muistoja. <3

      Sama juttu täällä, kirjat aina kainalossa, henki ja elämä ja joka käänteessä vilaisu sinne kirjaan ja paksuimmatkin eepokset käsilaukussa mukana.

      Minullakin on tuo Michelle Obaman kirja, mutta se lähti nyt mummille ensin lukuun.

      Oikein ihanaa joulun aikaa ihana Leena ja kiitos sinulle kaikista mieltä ja sydäntä lämmittävistä kommenteista. <3

  • Nostalgisia, kauniita kuvia sinusta. Olet ollut kaunis jo lapsena. Meillä miehen kanssa kolahti aika kovasti nuo Elsa Beskowin kuvitukset. Niitä kirjoja hankittiin lapsille. Ja ne ovat edelleen kauniita. Minulle ei vähän säröisessä perheessäni luettu satuja. Naapurin iso tyttö opetti minut lukemaan 4-vuotiaana. Oikeastaan asuin naapurissa. Mutta me luettiin hänen nuortenlehtiään. Hyvää joulun odotusta sinulle!

    • Kiitos kovasti kauniista sanoista Marja. <3 Olen samaa mieltä, että Elsa Beskovin kuvitukset, niissä vaan on sitä jotain, rakastan niitä.

      Ihanaa, että oli tuo naapurintyttö, hän varmasti pelasti paljon säröisessä lapsuudessa.

      Halauksia Marja <3

  • Minulle oli Tiinakirjat – niin ja Peppi Pitkätossu. Myös Viisikko. Olin kirjastossa aina. Mukavaa Joulua sinulle.

    • Viisikot ihan parasta ja aina tuli nälkä niitä lukiessa, koska Viisikon jäsenet söivät aina eväitä. Ihanaa joulua sinulle <3

  • Aws, nostalgiaa ja ihania kuvia <3
    Tiedätkö, rakas Welmeri tuo mereltä minulle Monpensier hedelmäkarkkeja pyöreässä metallirasiassa <3
    Ja ps. Minunkin lapsuudessani meillä oli kotona Pontus, labbis <3

  • Voi että miten ihania kuvia lapsuudestasi ❤
    Tuosta heppakuvasta minulle tuli jostain syystä heti mieleen yksi lapsuuteni lempikirjoista, Astrid Lindgrenin kirjoittama Veljeni Leijonamieli, jonka sain joululahjaksi….no, joskus kauan sitten 😉 Toinen lemppari oli niinikään Astridin kirjoittama Ronja Ryövärintytär, jonka pikkusiskoni sai muistaakseni synttärilahjaksi. Molemmat kirjat ovat päätyneet hyvään talteen esikoiseni kirjahyllyyn ja päätyvät varmasti myös luettaviksi lapsenlapsilleni 🙂
    Kiitos tästä ihanan nostalgisesta postauksesta ❤
    Oikein rauhallista ja rakkaudellista joulunaikaa sinulle ja läheisillesi ❤

    • Oi ihania muisteloita Ansku ja se miten tärkeä kirja sinulle on ollut tuo Ronja Ryövärintytär. <3 Ihana kun tarinat jatkuu lapsissa. <3

      Oikein sydämellistä joulun aikaa sinulle ja perheellesi <3

  • Sinä onnellinen jolla on tuntunut olevan noin rakastettava lapsuus. Minulle ei koskaan luettu mitään mutta sitten kyllä kun itse opin lukemaan niin muistan että minua kiehtoi tuhannen ja yhden yön sadut erityisesti ja tietysti luin kaikenmaailman tyttökirjoja, en edes muista. Mukavaa joulun odotusta sinne 🙂

    • Jos lapsuudessa onkin ollut kiemuroita, niin luonnollisesti en niistä täällä kerro. 😉

      Tuhannen ja yhden yön tarinat olivat fantastisia ja niin kiehtovia. Pienestä asti itämaiset sadut ovat täälläkin kiehtoneet mieltä ja kirjat Egyptistä.

      Oikein ihanaa joulun odotusta Pihakeiju <3

  • Ihastuttava postaus! Olet ollut kyllä suloinen pikkutyttö.
    Lukenut olen myös pienestä pitäen. Pekka Töpöhännät taisivat olla niitä ensimmäisiä kirjoja, jotka itse luin. Sitten tulivatkin Viisikot, Anna- ja Pieni Runotyttö -kirjat. Toki Tiinat ja muitakin kirjoja tuli luettua. Ja Elsa Beskowin eri väriset täditkin luin. Ja nyt saan ihailla näitä upeita mukeja! 🙂
    Ihanaa joulundotusta sinne <3

    • Pekka Töpöhännät oli ihan lemppareita, voi Monni kissa ja Pilli ja Pulla!

      Kiitos kovasti Tuula ja oiekin sydämellistä joulun odotusta sinne. <3

  • Ihana postaus! Ja paljon yhtymäkohtia 🙂 Mullakin oli oma sisäinen mielikuvitusmaailma ja vietin paljon aikaa yksin(kin). Edelleen viihdyn yksin, enkä juuri koskaan pitkästy itsekseni.

    Elsa Beskow on iki-ihana! Rakastin niitä satuja lapseja ja edelleen. Samoin Astrid Lindgren oli ja on suosikki. Lotta-kirjoissa viehätti erityisesti kuvitus. Ja kun olin ala-asteikäinen, luin Ronja Ryövärintyttären varmaan kymmenen kertaa. Muistakin vieläkin sen joulun, kun sain sen lahjaksi ja haltioituneena luin sen uudelleen ja uudelleen…

    Ihanaa ja satumaista joulun tunnelmaa Tiialle! <3

    • Kuulostaa lapsuus hyvin samanlaiselta ja minkälaisia olimme lapsina. <3

      Sama juttu Elsa Beskow, Lindgren jne. 🙂 Lotta-kirjoja en hitsi ikinä lukenut. Oih tuo Ronja Ryövärintytär on kyllä uskomaton kirja.

      Oikein satumaista joulun aikaa teidän perheelle Tuula <3

  • Hei, olen aina tykännyt kirjoitustyylistäsi. Ymmärrän senkin, että tämä on työtäsi. Nyt on kuitenkin todettava, että tämän blogin seuraaminen on loppusuoralla. Kaupallisuus ja yhteistyö milloin minkäkin kanssa iskee vastaan. Joskus alkuun kun näitä oli harvakseltaan, saatoin kokeilla joitain tuotteita blogisi perusteella. Mutta nyt tuotteiden jatkuva esittely tekee vastakkaisen vaikutuksen. Tämä on mielipiteeni ja valintani. Toivotan sinulle kaikkea hyvää ja paljon blogivuosia!

    • Kiitos kovasti nätisti annetusta palautteesta, arvostan kovasti, kun palaute osataan antaa rakentavalla ja ei loukkaavalla tavalla. Usko pois, paljon loukkaavaa on tullut, etenkin aina niihin henkilökohtaisempiin kirjoituksiin, joita ei tästä syystä juuri jaksa eikä kykene jatkuvasti kirjoittamaan, kun tietää, että saa solvaukset niskaan, teen niin tai näin.

      Olisi niin kiva tietää, kuka olet, jotta tietäisin jäädä kaipamaan sinua. <3

      Ilmiönä tosin kiinnostaa, miksi lehdissä, televisiossa, radiossa ja elokuvissa siedetään hyvin mainoksia, mutta blogeissa ei niitä niin herkästi suvaita. Minulle on kuitenkin tärkeää, että yhteistyöt joista kirjoittelen ovat minun näköisiä ja pyrin saamaa niihin myös lihaa luiden päälle, jos se vaan on mahdollista. Tämäkin postaus olisi ollut mahdollisuus lukea sellaisenaan ja olla miettimättä mukien mainontaa, jos niin olisi halunnut tehdä. Etenkin kun olen osan näistä mukeista ostanut itse. 🙂

      Toivotan sinulle oikein sydämellistä joulun aikaa ja kaikkea hyvää ja kiitos, kun jaksoit matkassa näinkin kauan ja olet kuitenkin tykännyt joistain jutuistani. 🙂

      Jouluterkuin Tiia

  • Sama täällä, satuja kuunneltiin loputtomiin, isä jaksoi lukea ja sai tarinoihin aina äänet :)Sitten itse oppi lukemaan ja wow sitä fiilistä kun sai sen pahvisen sinertävän kirjastokortin. Kaikki kirjat tallella hyllyssä ja aika ajoin tulee töissä luettua niitä omiakin. Lempparisatuja taitaa olla ehkäpä kaksi Aleksanteri ja taikahiiri sekä jättiläistarinoita. Kultasiskoni tulee heti perässä, kauniisti kuvitettu hiukan surullinen tarina. Nyt menee tonttusadut 🙂 Enää kolme yötä….Mukavaa loppujännitysaikaa Tiia <3

    • Ihana tuo, isä jaksoi ja sai tarinoihin äänet. <3 Ihana isä. <3

      Jättiläistarinat oli niin jänniä, ai hurja. Enää kolme yötä ja toivottavasti lahjapaketista tulee kirjoja Onneli.

      Ihanaa joulun odotusta sinulle <3

  • Aivan ihana postaus Tiia:) Postauksestasi huomaan että meillä on jotain yhtäläistä; kasvoin ei niin kaukana Töölöstä eli Munkassa, ja kesäpaikka oli myös Sipoossa, sekä minäkin olin lapsena ja nuorena oikea kirjatoukka;D Ihanat kuvat pikku Tiiasta, sinut tunnistaa niistä heti.

    • Oi, että meillä on varmasti ollut hyvin samanlainen lapsuus Jael. <3 Ihana kuulla. <3 Kiitos niin paljon ja sydämellistä joulun aikaa sinulle. <3

    • Jael niin munkin, ihan ne lemppari lempparit ja aina oli pakko syödä jotain, koska Viisikon jäsenetkin aina söivät eväitä. 🙂

  • Ihania valokuvia ja muistoja! En ole muistanutkaan noita värikkäitä tätejä, täytyykin hankkia satu esiin ja lukea itselleen nostalgiafiilistä 🙂

  • Aivan ihana juttu, ei haittaa kaupallisuus 🙂 Tunnistan tuon lukutytön, kaikki meni, Tiina-sarjat, Enid Blytonit, Rauha S. Virtaset, ai ihanuutta – koirat, hevoset 🙂 Kauniita mukeja!

    Hyvää joulua!

    Terv. Ingrid

    • Kiitos kovasti Ingrid. <3 Blyton oli kyllä huippu ja ihan oma totaalinen lempparini! Mukienkin puolesta kiitokset, rakastan niitä ja aion hankkia hiljakseen lisää.

      Ihanaa ja sydämellistä joulua <3

  • Minäkin rakastin noita Beskowin Lotta ja Petteri -kirjoja. Lainasin niitä kirjastosta ja leikin kuvilla. Leikeissäni olin täti Sinipunainen, olihan hän heistä nuorin ja kaunein ja lisäksi teki käsitöitä, joita minäkin rakastin.

    Astrid Lindgreniä rakastin myös, samoin Marjatta Kurenniemen kirjoja. Lindgrenin Melukylä ja Kurenniemen Onneli ja Anneli olivat lempparini, samoin Kuinka Kum-Maa on kaikkialla. Kaikkia en muistakaan. Muumeja en ole lukenut koskaan, mutta yhden kuunnellut äänikirjana aikuisena. Taisin olla perheestäni ainoa, joka pysyi hereillä koko kirjan ajan…

    Ihanaa, satumaista joulua <3

    • Täti Sininen oli kyllä ihana tai on. <3

      Lindgren, Blyton jne. Voi, että lapsena saduissakin oli niin paljon taikaa. <3

      Hih juu Muumeja en muuten ole minäkään lukenut.

      Ihanaa tapaninpäivää Ei-Leen <3

Vastaa käyttäjälle marketta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud