Minkä sammakon lipsautin puolustusministerille ja luomiväriarvonnan voittaja!

Minkä sammakon lipsautin puolustusministerille ja luomiväriarvonnan voittaja!
*Arvontapalkinto saatu
Lauantaina oli juhlat ja näissä kuvissa juhliin lähdössä. Instaan paukautin yllä olevan kuvan vaikka kuvaushetken totuus oli Samppa häsäämässä jaloissa oikein urakalla. Täytyyhän sitä juhliinlähtö kiepautukset ja härdellit toisen heittää. Jotain on selkeästi tapahtumassa ja  toinen on huomiota vailla. 
Hih tiesin kyllä, että puolustusministeri tulee istumaan meidän pöydässä ja sanoin miehelleni, että katsokin, että istut sitten ministerin vieressä, enkä vahingossakaan vaan minä. Juu ei siis yli puoluerajojen mitään ministeriä vastaan, mutta kun se jännitys. Kyllä te tiedätte virkavallan pelko, se olettama, että ministerisherra on monitahoisesti älykkäämpi, tietäväisempi (faktasti onkin) ja mitäs jos ei ole huumoriveikko vaan totinen torvensoittaja.

Niin siinä kuitenkin kävi, että astelin sellaisessa tilanteessa pöytään, että Kaikkonen herrasmiehenä veti tuolin viereltään ja minä siinä torvelona sitten kysäisin, että ”istunko tähän siis” ja Kaikkonen vastasi herrasmiehenä ”mielellään.” 

Tästä menin niin hämilleni, koska olettama oli, että mieheni edustaa siinä Kaikkosen vieressä ja itse saan enemmän hymistellä vieressä, sillä small talk on itselleni kauhistus.  Menin sitten suoraan puolustusministerille sopertelemaan, ”että minä kun ajattelin, että istuisit mieheni vieressä”,  kääk ja ai kamala! 

Noh herrasmies kun oli, niin hyväntahtoisesti naureskeli ja ymmärsi hätäni. Ensin keskustelu mutkittelikin yleisillä ”missä asut” tyylisillä jutusteluilla ja muun seurueen yhtyessä keskusteluun, keskustelu muuttui monella tasolla hyvin mielenkiintoiseksi, niin yhteiskunnallisten asioiden tiimoilta, kuin huumorin viljelyn suhteen.

Taas sai huomata, että ne isommatkin herrat ovat tavallisia ihmisiä ja heistäkin löytyy nöyryyttä, huumoria ja itselle nauramisen taitoa ja ehkäpä hekin jännittävät erilaisia tilanteita, minkälaisia ihmisiä on paikalla, onko mukavia, miten juttu luonnistuu, onko tulossa kuolettavan tylsä tilaisuus jne. Kaikkihan me haluamme tulla hyväksytyksi ja keskustella rennolla fiiliksellä, ilman että tuntuu, että saa vaikka hyökkäyksen osakseen, mikä sekin on varmasti poliitikoille tuttua tai tuntea olonsa ulkopuoliseksi. 

Eikä ole olemassa edes mitään ”isoja herroja”, on vain ihmisiä vaikka toki toisten ihmisten kohtaaminen nyt vaan sattuu olemaan pelottavampaa kuin toisten. 

Ja kyllä veistelimme myös ”Tanssii tähtien ohjelmasta, tottahan toki” ja Kanki Kaikkonen todellakin osasi nauraa myös itselleen. 

Peukut hänelle, nöyrä, rento, huumorintajuinen ja mikä parasta, osaa nauraa itselleen mitä mahtavimmalla tavalla. Ehkäpä henkilövaaleissa saattaisin häntä joskus äänestääkin, teki inhimillisyydellä isosti meihin vaikutuksen. Kaikkosen puhe oli myös loistava, sanottakoon tässä vielä se. 

Eli huh helpotus, olipa kivat ja rennot ja sopivalla tavalla arvokkaat juhlat ilman snobbailua. Lämminhenkiset kaiken kaikkiaan ja juhlista jäi todella hyvä mieli. Eli mitä tästä opin, taas sai jännittää ihan turhaan. 

Kolmella arvalla onnisti voittajaa ja arvonnan voittaja on:  Kukkaiselämää17. lokakuuta 2019 klo 16.04

Kiva arvonta. Helppo valinta:kukkamekko on makuuni. Kolmella mukana. Hieno paletti.

Mukavaa viikonloppua, Tiia. onnea voittajalle ja laitan sinulle pian sähköpostia Satu. <3

Oliko tällä postauksella jokin sanoma. No se on vain se, että jos pääsee pällejä sammakoita suusta, niin aina voi nauraa itselleen. Kun jakaa omat hölmöytensä tumpeloudet muille ja syntyy kollektiivinen nauraminen, niin johan se oma tuskakin siinä samalla helpottaa.

Miten siellä, oletko möläytellyt vastaavia sammakoita ja halunnut vajota maan rakoon? Miksi silloin, kun jännittää, päästää suustaan ne pahimmat palat, kun juuri silloin ei pitäisi. Olihan tuo nyt vallan epäkohteliasta töräyttelyä meikäläiseltä, kun olisi pikemminkin pitänyt into piukeana istua vain toisen viereen, kiittää ja olla vaikka hiljaa. 

Iloista tiistaita kaikille ja nauretaan itsellemme, se on lahja. <3


30 thoughts on “Minkä sammakon lipsautin puolustusministerille ja luomiväriarvonnan voittaja!”

  • En ole noin arvovaltaisen vieraan vieressä sattunut istumaan, mutta hermostuttanut kyllä olisi jos olisin. Eihän tuo nyt paha sammakko ollut ja uskon että hän oli ihan mukavaa seuraa 🙂

    • Hih koin olevani todella epäkohtelias, kun vähän salaa osoitin, etten olisi halunnut istua hänen viereen ja ihan vain silkan jännittämisen takia, ei muuten mitään häntä vastaan. Varmaan se mikä nolottaa on meillä suhteellista, minua nolotti kovasti.

      Ihanaa viikkoa Kristiina. <3

  • Onnea arvonnan voittajalle!
    Sinä ainakin osaat nauraa myös itsellesi 😂.
    Veikkaanpa, että joku toinen olisi jättänyt "sammakot" paljastamatta.
    Onhan noita tullut lipsautettua.
    Viimeksi, kun piti kysyä kelloa bussipysäkillä odottajilta sanoinkin: "Mulla on kauhea nälkä, onkos teillä kellään?"
    Kukaan ei tietenkään vastannut.
    Mukavaa illan jatkoa Tiia!

    • Hih juu totta, mutta en tiedä mikä ihmeen puhdistava vaikutus on sillä, että ns. ripittäytyy ja kertoo ne nolot mokat. Se auttaa aina ja sitä on valmis samalla myös siihen, että muut saattavat nauraa omalla kustannuksella.

      Oot ihana, ihan mahtava tuo "kova nälkä", ihmettelivät varmaan, hih. Mutta olisipa joku edes vastannut, hööh, suomalaiset.

      Kivaa torstaita Kirsti Kaija ihana. <3

  • Heippa pitkästä aikaa Tiia!

    Mun mielestä sun kommentti oli oikein mainio, eikä yhtään nolo. Paremminkin sellainen, joka varmaan rentoutti Kaikkosenkin heti kärkeen, ettei tarvinnut hänenkään yhtään kangistella :). Ja on sen verran paljon nuorempikin, että varmasti arvosti, kun sai kaltaisesi kauniin ja mutkattoman daamin viereensä istumaan.

    Mutta se on kyllä mullekin niin tuttua, että silloin kun oikein jännittää jotain kohtaamista, tulee päästettyä suustaan yhtäkkiä jotain ihan ennalta-arvaamattoman kummallista ja omasta mielestä tyystin typerää, jota katuu jälkeenpäin, vaikka todennäköisesti ihan turhaan. Vastapuoli kun tuskin edes huomaa koko asiaa.

    Teidän Samu on kyllä jotenkin niin lutunen. Ihan kuin pieni lapsi, joka kerjää vanhemmiltaan huomiota <3.

    Terkkuja ja iloista mieltä <3

    • Hihi voipi olla, ei kovin kankeaa pöytäkeskustelua tosiaan ollut vaan huumori kukki. Myönnän kyllä, etten ollut eniten äänessä, noh toki se ei olisi tahdikastakaan, kun en ollut paikalla itseäni edustamassa, mutta muutenkin tuli sellainen jänöhousu fiilis.

      Nooh Kaikkonen on vain 6-vuotta meikäläistä nuorempi, etten pidä tätä kovin isona ikäerona. 🙂

      Juu kun jännittää, tulee hölötettyä mitä sylki suuhun tuo ja väkisinkin sieltä tulee sitten sitä aivopierua samalla. Huhheijaa. Se onkin juuri noin, että itse katuu enemmän, kuin toinen edes kiinnitti huomiota.

      Samu on kyllä ikuinen vauva, ihan mahoton.

      Oikein ihanaaa loppuviikkoa Annukka. <3

  • Minä olen nolannut itseni useita kertoja. Viimeisin oli kun tapasin Mieskin blogin Jurin ja sopertelin siinä nolona kaikkea ja näytin vielä kuviakin omasta puhelimestani…häntä ei varmaan kiinnostanut yhtään, mutta kohteliaana herrasmiehenä vaan hymähteli minun jutuille ja oli muutekin kertakaikkisen ihana <3
    Omalle itselleen nauraminen on taito, jota minäkin arvostan 🙂
    Ihanaa iltaa sinulle Tiia <3

    • Voi sua ihanaa, Juri on niin herrasmies tosiaan ja kiva, ettei taatusti ole ollut moksiskaan. Juri on ihana ja taatusti on ollut kiinnostunut. <3

      Se on juurikin se, on ihmisiä,jotka eivät koskaan naura itselleen vaan suuttuvat, jos jokin aihe liippaa heitä.

      Ihanaa torstaita Outi. <3

  • Ei oo todellista! You made my day, Tiia❤️😘 Mulla oli taas kerran aika kakka päivä ja tämä totisesti ilahdutti. Ihana palkinto. Kiitos!

    Kauniina parina lähditte juhliin ja hienot juhlat olivatkin! Tavallisia ihmisiä kaikki ovat, joten ei kannata jännittää.

    • Voi ei Satu ja ihanaa, jos tämä ilahdutti. <3

      Niin se on, kaikkihan me olemme ihmisiä, mutta sitä ehkä jännittää, jos joku on pissipää, mutta hei mitäs pissipäistä pitää välittää, no ei niin mitään.

      Kiitos kauniista sanoista ja mukavaa torstaita. <3

  • Ihan mukavasti alottelit jutustelun.
    Mä en kyllä olis osannu Kaikkosen kanssa puhua. Hiljaa oleminen tuntuis kyllä paljon nolommalta.
    Kevyt juttelu vieraan kanssa on kyllä taito. Pitäis harjoitella.
    On muutama tapaus, jotka olis saanu jättää tapahtumatta. Vieläki nolottaa. No ei siitä sen enempää.
    Itselle nauraminen on jalo taito sekin, joten ei, kun suut hymyyn ja keskustelemaan.
    Mukavaa päivää
    >Leenalii

    • Uskon, että taatusti osaisit, olemalla oma ihana itsesi. Kaikki kommenttisikin ovat niin sydämellisiä. <3

      Hihi just näin, nauretaan itsellemme, ei muille.

      Kivaa päivää Leenalii. <3

  • minulla on yksi kokemus opetusministerisherrasta takavuosilta. Oltiin tilaisuudessa jossa monia varmaan jännitti, mutta se ministerisherra oli niin sulava ja rento – varmaan koska päivittäin tapaa ihmisiä monessa eri tilanteessa – että jännitys katosi siihen paikkaan.
    Koko olemuksellaan tämä ministeri kertoi että tällä tavalla tehdään: minä tästä ojennan sulle tämän jutun ja sitten kätellään ja sitten poseerataan ja kas näin me mennään. Tuli tunne, että rohkenen nojata tämän miehen etiketintuntemukseen.

    Mukavaa on myös päivällisseurueessa – varsinkin kun istutaan tyttö-poika -järjestyksessä, jos saa seuralaisekseen pikkupuheen hallitsevan herrasmiehen. Se kohottaa kummasti juhlatunnelmaa. Muutaman kerran sellainenkin ilo on omalle kohdalle osunut, siinä totisesti tuntee olonsa maailmannaiseksi tai prinsessaksi tai jotain 🙂

    • Mahtava tyyppi ja toinen kun ohjaa tilannetta, taatusti saattoi rentoutua itsekin. 🙂

      Hihi juurikin näin kyllä, eläköön herrasmiehet.

      Sydämellistä torstaita Marika. <3

  • Ihmisiähän he vain ovat. Ymmärrän kuitenkin hyvin jännityksesi. Onneksi et pahempaa kuitenkaan lipsauttanut. Huumori on hyvä lääke tuohon, ihan niinkuin sitä jännitystäkin poistamaan. Kyllä he ovat tuohon oppineet, että jännitys on heitä kohtaan useammalla alkuunsa.
    Mäkin alkuun jännitin poliitikkoja laidasta laitaan, kunnes tutustuin osaan heistä paremmin. Esim. Opetusministerimme on maailman ihanin ja huumorintajuisin ikinä. Se kuva, minkä saamme heistä työssää on niin asiallinen ja tärkeä, älykäs ja vastuullinen, että kyllä se saa epäilemään itseään,ollakko lähelläkään samaa tasoa ihmisyydestä. Pyh. Tietenkin ollaan! He tekevät työnsä, me teemme oman osamme johon heillä ei ehkä ole tietotaitoa lainkaan.
    Mukavaa päivää sulle ja onnea arvonnan voittajalle.

    • Juu järki sen tietää, ihmisiä kaikki, mutta ujopiimä siellä jännittää. 🙂 Varmasti ovat tottuneet siihen, että ihmiset eli me tavikset jännitämme heitä. Mikä on tavis, kaikkihan me olemme toisaalta taviksia.

      Uskon kyllä, että opetusministeri on älykäs ja huikea tyyppi ja tulee itsekin muistaa ottaa ihmiset ihmisinä, eikä vaikka tiettynä puolueena.

      Oikein sydämellistä torstaita Viltsu. <3

  • Oi, mikä ihana postaus taas kerran <3 Mä niin tykkään lukea näitä sun juttuja, vaikka nykyään harvoin tulee kommentoitua mitään. Tuo sun kuvailemasi tilanne oli mun mielestä aivan tavallista jutustelua, tai ainakin mulle itselle olis ollut ihan normaalia 😀 Tosin olisin kyllä itse jäätynyt jo siinä vaiheessa, kun olisin kuullut että ministeri tulee samaan tilaisuuteen 😀 Ja hei, ihmisiä kai hekin ovat ja varmasti olleet aivan samanlaisia "tavallisia tallaajia" ennen ministeripestiä kun tässä jokainen ja ovat tottuneet kaikenlaisiin tilanteisiin. Että pisteet vaan sulle, hyvinhän sä tilanteet hoidit <3. Ja onpahan taas muisto, jota voi sitten mummelina keinutuolissa muistella 🙂
    Ihanaa viikkoa sulle Tiia <3

    • Hihi juu kait sitä se oli, mutta koin itseni kamalan epäkohteliaaksi, kun vähän tuli lipsautettua, jos ei meikäläisen tarvisi istua toisen vieressä vaan jos ukkeli siihen tulisi. Mutta ei auttanut ei, herrasmies, eikä tietenkään osoittanut siihen suuntaankaan, että tässä seuraa pitäisi vaihtaa. Eli en saanut armoa, hih.

      Sepä juuri, kaikki olemme vain ihmisiä ja voi heitäkin jännittää. Ehkä sitä eniten pelkää, jos kohtaa jonkun kopean pissipään. :=)

      Ihanaa päivää ja kiitos niin paljon kauniista sanoista Siru ja ihanaa, kun kommentoit. <3

  • Samu ❤️

    Kaikkihan me ihmisiä ollaan, julkkikset, starat ja poliitikot ovat periaatteesssa samanlaisia kuin me muutkin. Kuluneina viikkoin olen ollut työmpyröissä tekemisissä niin ikonisen sinivalkoisen Suomi-staran ja muiden pienempien julkkisten, poliitikkojen kuin miljonäärienkin kanssa. Kaikki ovat olleet niin mukavia ja nojanneet tilanteissa minun osaamiseeni, että juttu on luistanut mukavasti, enkä ole tainnut mitään hassuakaan möläyttää.

    • Samu kiittää. <3

      No sepä se, ehkä pelkäänkin eniten kohtaavani ihmisiä, joilla on pissaa päässä, jotka ovat alentavia ja sitten hölmönä oletan, että korkeamman tahon ammattilaiset helpommin ovat tälläisiä. Mutta taas sain erehtyä ja fakta on, että ihmiset ovat pääsääntöisesti todella kivoja, harvoin törmää ikäviin ihmisiin.

      Olet selvästi jo tottunut, koska olet kohdannut niin paljon erilaisia ihmisiä. Toisaalta mahtuu vastaavia ihmisiä omaankin elämään, mutta en ajattele heitä teemojen kautta vaan hyvinä tyyppeinä.

      Ihanaa päivää Tuuli. <3

  • No, mutta käännetäänpä tilanne seiska-otsikoksi; Kaikkonen ohjasi hehkeän blondin heti viereensä istumaan ja kysyi 'Missä asut?' 😀 😀 😀
    Vitsivitsi… Oisin itse ollut ihan kipsissä luultavasti ja möläytellyt oikeita rupisammakkoja joista ei varmasti edes naureskeluilla selvitty 😀

    • Haha en kestä, oot paras. <3

      Ihana olet ja en usko, että mitään rupisammakoita olisi tullut, mutta onpahan taas yksi kokemus rikkaampana ja tietty sitä jotain piti möläyttää.

      Ihanaa päivää HannaV <3 ja kiitos. <3

  • Uskoisin, että noissa piireissä "pönötetään"muutenkin niin paljon, että on virkistävää tavata tuollaisia aitoja tyyppejä kuten sinä, jotka ovat oma itsensä joka tilanteessa😍 Iloista viikon jatkoa sinulle,oman elämäsi "Bridget Jones"💕. PS.Niitä sammakoita mahtuu elämän varrelle myös mulle, mutta se on jo toinen historia.🙄Onneksi ei ole kuitenkaan nolostuttanut muita kuin itseäni 😑

    • Ehkä se on juuri noin, pönöttäminen mahtaa olla todella väsyttävää.

      Hihi juu näitä mahtuu ja niitä voisi miltei kirjoittaa kirjan. Juu ja pääasia, että sitä nolaa vain itsensä.

      Ihanaa loppuviikkoa Pipsamuori ihana. <3

  • Voi, mitkä bileet!
    Varmasti oli mielenkiintoista ja jännääkin päästä tollaiseen tapahtumaan.
    Ja todellakin, kaikki ovat todellisuudessa niitä 'tavallisia ihmisiä'. 😉

    Hurmaawaa kurpitsajuhlan aikaa sinne!

    • Juu nämä oli miehen työn puolesta nämä hommelit, mutta oli mukavaa, koska oli lämminhenkistä. <3 Snobbailu on kauhistus.

      Ihanaa halloweenia teille. <3

Vastaa käyttäjälle Tiia Koivusalo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud