Mitkä uuden vuoden lupaukset?

Muistan päälle parikymppisenä tehneenä moninaisia uuden vuoden lupauksia ja useimmiten lupaukset koski pääasiassa laihdutusta tai kuntokuureja. Nyt taaksepäin ajatellen, silloin ei olisi edes tarvinut laihduttaa tai lupailla moisia. Naisen mieli on monesti sillä lailla kieroutunut, ettei koskaan ole oikein tyytyväinen omaan kehoonsa ja olemiseensa. 

Nyt olisi paljon enemmän lupailujen aiheita kuin nuorempana, mutta jotain olen oppinut nuoruudesta eli ymmärryksen mitä on henkilökohtainen itsepetos. Aina kun olen lupaillut jotain, olen myös sortunut, siis ihan aina. Hiljakseen olen hivuttanut mieleni kohti ehkä vielä suurempaa huijausta, ihmeitä tulee tapahtumaan ilman lupauksiakin. 

No eihän se näin mene, päätöksiä kyllä tarvitaan, mutta päätökset voivat olla myös hidastempoisia ja hiljaista kasvua kohti jotain parempaa, mitä se ikinä onkaan. Salamapäätökset ja äärimmäisyydet ovat aina vieneet kohti suurempaa nälkää ja mahan kurinaa.

Tulisi nukkua paremmin, olla somessa vähemmän, syödä terveellisemmin, ulkoilla ripeämmin, antaa kitkeryyksien valua kuin hanhenselästä, keskittyä positiiviseen, olla valittamatta, laihtuakin, lukea enemmän kirjoja kuin viime vuonna ja vaikka mitä. Vähänkö alkaa jo moinen luettelo ahdistamaan ja hikipisara nousta otsalle positiivisesta suorittamisesta.

Jos jotain tiedän itsestäni, mitkään äärimmäisyydet ei toimi, tammikuiset laihdutuspäätökset eivät ole meikäläistä varten. Tässä kohden kuitenkin korostaisin, olen ollut samaisessa tammikuisessa  lupausten lähtöruudussa lukemattomat kerrat ja peukut kaikille, jotka yrittävät ja heistä aina joku onnistuu yrityksessään, se jos mikä on varma.
Joten pois puheet, onpa kauheaa käydä kuntosalilla, kun siellä on nämä tammikuiset laihduttajat. Jokainen on meistä joskus ollut siinä tilanteessa, aloittamassa jotakin, koski se nyt sitten laihduttamista tai jotain muuta elämän uutta tilannetta. Annetaan armoa yrittäjille ja kannustetaan ja toivotaan, että he onnistuvat.

Viime vuonna postasin puolet vähemmän blogipostauksia kuin innokkaimpina aikoina eli se tarkoittaa puolet enemmän aikaa poissa somesta. Luin kirjoja enemmän kuin aikaisempana vuotena. Laitoin illalla kännykän silmäystävälliselle valolle eli en ainakaan heh tuijottanut sitä sinistä valoa. En syönyt terveellisemmin, lihoin lisää, en liikkunut enempää eli poskelleen meni myös moni asia.

Takaraivossa kyllä tapahtuu, prosessi, joka joko vie kohti parempaa tätä vuotta tai sitten ei vie vieläkään. Ehkä yksi vuosi pitää vielä kärsiä sokerihumalassa ja vehnäpöhnässä tai voi olla etten opi koskaan. Mutta mitään en lupaile, sillä jos jotain olen oppinut iän myötä, antamaan armollisuutta itselle, täydellisyyttä ei tarvitse tavoitella, tässä iässä ei tarvitse olla laiha vaikka olisihan se toki mageeta.

Sillä suurin osa paineista tulee ulkopuolelta, somesta ja vaikka ystävistä. Moni ystäväni on hoikempi kuin minä, oikeastaan kun asiaa ajattelen taidan olla joukon pyörein. Se kyllä teettää paineita, olla kuten muut, ja pitää yllä jopa vääristynyttä ajatusta, olla yhtä hyvä kuin muut, hallita elämää yhtä hyvin kuin muut. 
Millään ei ole kuitenkaan niin paljon merkitystä kuin, että itsellä on hyvä olla, sillä se hyvä olo kulkee aaltoina kaikkialle ja siitä seuraa hyvää oloa takaisin ja milteipä hyvän olon kupla.

Vaikka en tänä vuonnakaan laihtuisi, niin enemmän happea, paremmat unet, vähemmän somea ja enemmän kirjoja, siinä on omia salaisia haaveita, ei kiveen hakattuja tavoitteita. Asioita joihin on hyvä kiinnittää huomiota, sillä ihminen on heikko, sitä herkästi lipsuu. 
Kaikkein tärkeimmäksi näistä nostan hyvät yöunet. Ollessani ystäväni kanssa marraskuun lopulla Tukholman risteilyllä, ystäväni oli aivan järkyttynyt sekopäisistä unistani, koko yön pyörimisistä ja vessassa ramppaamisista ja ystävä epäuskoisena kysyi ”onko kaikki yösi tuollaisia.” Ystävä myös kertoi, että hänelle nro 1 on nukkuminen ja muu tulee perässä. Kaikki kotityöt ym. saa jäädä kesken, kun on iltaunien aika.

Tämä jäi kaikumaan korvissa ja olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota yöuniini. Nukkunut enemmän, valvonut vähemmän (jos ei uuttavuotta lasketa). Hyvistä yöunista on seurannut huomattava määrä lisäenergiaa, olen jaksanut touhuta enemmän, kaikkeen tekemiseen menee vähemmän aikaa, sillä väsyneenä sitä käy hitaalla. Elämä maistuu paremmalta, ärsyttää vähemmän, kaikki näyttää valoisammalta ja kappas herkkujakin tekee vähemmän mieli.

Eli jos nyt jotain lupaan tälle vuodelle, niin sen, että yritän nukkua paremmin, sillä kaikki muu hyvä  kenties saattaa seurata perässä. 
Ai niin ja koska Instassakin olen @Koivusalo ja tuntui jo vähän koomiselta kysellä Minäkö keski-ikäinen, koska voisin jo pikemminkin kysyä Minäkö varhaisvanhus? Niin blogi on nyt omalla nimellä ja tämä muutos piti tehdä jo, kun täytin 50-vuotta, mutta kun tuli nukuttua niin huonosti, niin enpä saanut aikaiseksi.

En kyllä yhtään muista mihin perustui blogin aloittaessa blogin nimi. Muistan, että kipuilin nimen kanssa 2-vuotta ja joku nimi oli keksittävä, muuten ei kaksi vuotta mietittyä bloggaamista voinut aloittaa. Halusin nimen olevan jonkinlainen vastaisku kaikelle kliiniselle ja supertäydelliselle, olla tavallinen ihminen.

Nimelle naurettiin alussa, oli tilanteita, kun esittelin itseni ja blogini nimen ja epäuskoisena purskahdettiin nauruun.  Jossain kohden nimi yksilöityi minuun ja nimeä ei kenties enää mietitty, se vaan oli. Toivon ainakin, että tänä päivänä blogin nimi on jo sulautunut omaan henkilökohtaiseen nimeen niin, ettei ole outoa, että blogi kulkee nyt nimellä Tiia Koivusalo. Että olemme ns. yhtä.

Voi olla, että metsään menee, mutta sekin on vain elämää. On hassua, miten jotkut odottavat bloggaajilta täydellisyyttä, kun sellaista täydellisyyttä ei ole olemassakaan, ei oikeassa elämässä eikä blogielämässä.

Miten siellä, minkälaisia uuden vuoden lupauksia on tullut tehtyä aikoinaan tai nyt tai etkö ole koskaan luvannut mitään? Oletko pysynyt jossain lupauksessa ja miksi ihmiset tekevät ylipäänsä uuden vuoden lupauksia? Aina joku kuitenkin onnistuu, se jos mikä on varma ja tuo meille muillekin voimaa onnistua. Miten sinä nukut?
Ei muuta kuin parhaimpia unia kaikille, asia josta olen itse tinkinyt liian pitkään. <3

Sleep is your superpower



54 thoughts on “Mitkä uuden vuoden lupaukset?”

  • Hienosti kirjoitat uudenvuodenlupausten pitämisestä ja niiden pitämättömyydestä. Minä ilmoittauduin nettikurssille, jossa käsitellään terveellisempää elämäntapaa ja toivon tietysti siinä sivussa laihtuvanikin. Karkkilakossa ollaan miehen kanssa ja tarkoituksena on olla ilman karkkia koko vuosi. Olen joskus ollut karkkilakossa puoli vuotta, joten eiköhän tämä onnistu. Olen muuten nukkunut kaksi yötä tosi hyvin, kop, kop.
    Mukavaa iltaa sinulle <3

    • Ja niin pidän peukkuja sulle karkkilakon suhteen ja itse en pystyisi, olen sokerikoukussa. <3 Nostan hattua. <3

      Hyvät unet, hyvä mieli.

      Kivaa viikkistä Kristiina. <3

  • Yleensä en lupaa mitään. Tänä vuonna lupasin keventyä. Laihdutin reilusti pari vuotta sitten, mutta viime keväisen Kortisoni-kuurin jälkeen alkoivat kilot kertyä takaisin pikkuhiljaa. Tämä on paha ikä. Tässä iässä lihoo helposti ja teen kaikkeni estääkseni sen. Rakastan vaatteita ja terveydelleni ei tee hyvää haalia ylipainoa.

    Nukun erittäin huonosti. Vaikea nukahtaa ja valvon aamuyöt.

    • On kurjaa, kun kilot tulevat täysin itselle johtumattomista syistä, kortisoni turvottaa. Koita siinä olla sitten ja kun tämä ikä ja aineenvaihdunta muutenkin on mitä on. Se juuri, jokainen tekee kuten parhaaksi näkee ja tuntuu ja monet joutuu laihduttamaan terveyden takia.

      Ymmärrän tuon niin hyvin ja enhän minäkään silloin varsinkaan nuku, kun murehdin ja murehdin usein ja on huolia, joita väkisinkin tulee murehdittua. Mutta pyrin kiinnittämään huomiota unitottumuksiin, jos niiden avulla saisi huolettomimpina päivinä paremmat unet.

      Kivaa viikkistä Satu. <3

  • Nukkuvampaa UuttaVuotta😄
    Sun ei kannata itsees verrata muihin ja kokea huonommuutta.Sussa on niin monta huikeeta piirrettä. Kauneus, joka muodossa. Sisäinen ja ulkoinen. Sisustustyyli ja pukeutuminen on luontainen lahjakkuus. Sommittelet värejä toisiinsa sopiviksi. Empatian ja ymmärryksen määrä on vertaansa vailla. Perheen eteen ja puolesta teet kaikkesi. Ihanampaa ihmistä en maan päällä toista tiedä. ❤️

    • Marjo <3 Tunnet mut läpikotaisin ja sanot noin, mutta oletkin ihminen, joka näkee toisessa sen kaikkein kauneimman ja siksi olet itse ihmeellinen ja ihanin ihminen maan päällä. <3

      Halaus rakas ystävä. <3

  • Miks pitäisi olla laiha,sellainen pulkannaru? Sitäpaitsi kun viiskymppinen laihduttaa, niin se on karvas totuus että se naama rupsahtaa ensimmäisenä! Pieni pyöreys on kaunista, kannetaan kilomme ylväinä ja kauniina.

    • Ehdottomasti ei miksikään, ellei itse niin halua tai ei halua. Kukin tavallaan ja tämä teksti on omakohtainen, ei muihin kohdistuva. Olen aiemmin ollut aina hoikka, joten en ole vielä tottunut ns. alati muuttuvaan kehooni. Oli mukavaa, kun vaatteet istui, eikä tarvinut peitellä mitään. Olla vaan.

      Terveydellisistä syistä toki joitain ihmisiä kehotetaan laihtumaan, mutta omalla kohdalla tästä ei ole kyse vaan kaikki arvot ovat erinomaisia. Lähinnä se juurikin on omaa huonommuutta ja epävarmuutta ja kaipuuta olla jotain mitä joskus oli.

      Olet aivan oikeassa ja mielestäni kauneus ei ole kiloissa, ei laihuudessa, ei pyöreydessä, ei ryppyisissä kasvoissa tai pyöreissä vaan se on ihmisessä itsessään, jolla on mukava olla itsensä kanssa ja siihen lähinnä haluaisin päästä, olla sinut itseni kanssa.

      Sydämellistä uutta vuotta 2020 sinulle. <3

  • Miten se Fitfarmin kanssa aloittamasi kuntoprojekti edistyy vai oletko laittanut sen tauolle tai lopettanut kokonaan? Kiinnostaisi kovasti kuulla kokemuksiasi siitä.

    • Kiitos kysymyksestä ja samaan kysymykseen olen aiemminkin vastannut täällä blogissa. 🙂 Eli formaatti ja ryhmän tuki oli aivan mahtava ja moni toveri sai hurjan hyviä tuloksia FitFarmin avulla. Itse sairastuin flunssien flunssaan ekan viikon jumppailun jälkeen ja olin kaksi viikkoa todella kipeä ja tämän jälkeen viikon rapakunnossa. Ohjelma itsessään, kun kestää 6-viikkoa, niin siinä se taas oli, tuo aloittamisen mahdottomuus 6-viikon jälkeen, kun olin sparrannut henkisesti täyteen taistoon ja kaikki meni metsään sairastuttuani.

      Mutta FitFarmille peukut, ehkä kun saan taas taistelutahtoa, niin lähden uudelleen mukaan ja saan samanlaisia huikeita tuloksia, kuin kanssatoverit ja ystävät.

      kivaa uutta vuotta sinulle vuonna 2020. <3

  • No kuules Tiiuli, minä olen kyllä paljon pulleroisempi kuin sinä, joten menen sun ohi ihan heittämällä. Et siis ole ystävistäsi pullein 🙂 Minä en ole nyt vuosiin lupaillut mitään. Nuorempana aina lupailin vaikka mitä, mutta harvoin niitä lupauksia tuli pidettyä, joten lopetin lupailut. Tänä vuonna haaveilen uudesta työstä ja siitä, että joku suostuisi kustantamaan mun lastenkirjan. Siinä olikin jo haaveita tarpeeksi.
    Ihanaa sunnuntaita ystis <3

    • Rakas Outisein. <3 Toki tämä ei ollut ylipäänsä vertailua ystävien kesken vaan ihan sellaista oman pään sisäistä fiilistä. En sinua näe kilojen kautta vaikka itseäni tarkkailenkin suurennuslasilla. Minulle olet ihana ja kaunis ja sydämellinen nauravainen nainen. <3 Jolla sydän kultaa ja aina valmis tukemaan ja auttamaan. Se jos mikä on kaunista.

      Siinä onkin hienot haaveet, pidän peukkuja sun puolesta, että molemmat haaveet toteutuu, sillä monet ovat sellaisia, jotka todellakin on tehty toteutettavaksi. <3

      Ihanaa sunnuntaita rakas Outi. <3

  • Samanlaisia ajatuksia pyörinyt mielessä täälläkin, enkä luvannut mitään muuta kuin ottaa vastaan kaiken sen, mitä vuosi tuo tullessaan. Ruokavaliolla oon saanut nyt kiloja vähän pois, mutta on se niin työlästä ettei tosikaan, Toista oli 20v sitten, rasva tirisi kun vähän jumppasi ja nyt tulee lisää kun vain näenkin suklaata 😉

    Mä (kuten muutkin) näen sut kauniina ja ihan normaalipainoiselta, naiselliselta naiselta ♥

    Toivotaan että vuosi olisi meille kaikille hyvä, mukavaa iltaa ♥

    • Se on juuri noin, olit nuorena viikonlopun mehupaastolla, niin johan pieneni housujen koko koolla tai kahdella. No mutta yritetään, täällä kaivataan virkeyttä, nämä pimeät ajat ovat haastavia ja keväällä sitä on kuin uudestisyntynyt.

      Sydämellistä uutta viikkoa Maikku. <3

  • Minä olen pullero ja pullerona aion pysyä 🙂 Ei oo mua varten kuurit ja laihikset. Toki ei ole suunnitelmissa emempää pullertuakaan. Näin on oikein hyvä 😉

    En tehnyt taaskaan uuden vuoden lupauksia, en tehnyt edes suunnitelmia. Antaa elämän viedä ja näyttää päivä kerrallaan, mitä vuosi 2020 on ❤️

    Kaikkea hyvää sinulle ❤️

    • Olet ihana ja tärkeintä on, että itsellä on hyvä fiilis, muulla ei ole väliä. <3

      Kuulostaa just hyvältä ja sama täällä, ei suunnitelmia, hieman kuin päivä kerrallaan mennään.

      Sydämellistä tiistaita Rita. <3

  • minun nähdäkseni uudenvuodenlupausten ei ole tarkoituskaan välttämättä olla pysyviä 🙂
    Ainakin itse tykkään siitä ryhdikkyyden tunteesta, joka liittyy tammikuun (ja myös elokuun!) alkuun: kun edessä on uudet puhtaat kouluvihot, mahdollisuus keksiä uusia harrastuksia tai oikeastaan mitä vain.
    Voisihan samanlaisen ryhti- ja uudistusliikkeen tehdä vaikka maaliskuussa ja lokakuussakin. Kai 😉

    • Niin totta tuo, arkeen on ihana palata, niin kesälomien kuin joululomien rötväilyjen jälkeen, kaikella on aikansa ja kaikella paikkansa.

      Itse ehkä tuumaan, että jos lupaan itselleni jotain, sen lupauksen tulee kestää ja pitkään ja sitten tunnen epäonnistumista ja huonommuutta, kun en pysy lupauksissa ja siksi en lupaa mitään, niin vältyn tältä.

      Ehdottomasti ryhtiliikkeen voi tehdä milloin vaan, silloin kun tulee sellainen tunne, joskus se on pitkä prosessa, päättää luvata jotain.

      Kivaa tiistaita Marika. <3

  • Ihana sisustus teillä. Ja todella hehkeä viisikymppinen olet! :-O Minullakin 50 kolkuttelee jo ovella enkä todellakaan tee enää mitään lupauksia, vaikka yritän epätoivoisesti päästä takaisin vanhoihin mittoihini. 😀 Tosin en tiedä, miten se onnistuisi, kun en ikinä laihduta. 😀 No, pitänee yrittää lenkkeillä. Mutta ehkä tässä iässä terveys ja tyytyväisyys omaan itseen on tärkeintä. Ja hengissä pysyminen! 😀 Sopiva rasvaprosentti pitää rypyt loitolla. Sinussa ei kyllä ole mitään vikaa, mielestäni olet aika täydellinen, koska olet aina iloinen. 🙂

    • Todellakin saa olla onnellinen, että vuosia on kertynyt mittariin jo näin monta. <3 Tyytyväisyys omaan itseensä on kyllä tärkeintä ja se ei katso kiloja, eikä muutakaan. Onnellinen ihminen on kyllä kaunis, mutta usko pois, en ole aina onnellinen ja myös hieman herkkä surumielinen hahmo.

      Kiitos paljon kauniista sanoista ja mitä mukavinta tiistaitai Annielander. <3

  • Niin ja tuo nukkuminen. Piti vielä kommentoida, että minäkin pyörin ja hyörin ja heräilen nykyään öisin, ja väitän sen johtuvan kahvinjuonnista, jonka aloitin vuosi sitten. Juon aamuisin kolme cappuccinoa, en yhtään enempää, mutta jo se riittää tekemään minusta väpättävän hiiren.

    • Totta ja olen vähentänyt kahvin juonnon yhteen kuppiin aamulla, joskus menee kaksi lattea aamuisin. Mutta uskon, että se vaikuttaa silti ja jos juon päivällä kahvin, niin en nukahda millään.

      Mutta toki tiedän, että ne on murheet mitkä valvottaa. <3

  • Hyvä ja ajankohtainen postaus. ♥

    Oikeastaan tärkeintä, mitä voisin itselleni luvata, on olla armollinen itseään kohtaan… Ja, heh, silti jo suunnittelen, että tänä vuonna tee aamupilatesta ainakin kahdesti viikossa ja nukun pitempiä yöunia. Toivon kyllä parempia unia, koska nukun liian vähän.

    ♥ tälle vuodelle!

    • Armollisuus itseään kohtaan on ihan ykkönen ja liittyy oikeastaan kaikkeen. Miten sitä itseään kohtaan onkin niin armoton. Itsensä näkee vikojen kautta, kun muut ihmiset tai ainakin osa ja ne jotka rakastavat meitä, näkevät sen parhaimman.

      Parempia unia, viime yö meni peffalleen ja johan on mälsä olo tänään. Unet on kyllä kaiken tukiranka.

      Tälle vuodelle Katja. <3

  • Nuo pyrkimyksesi unen määrän ja laadun parantumiseen soisin toteutuvan, kun
    itselle ja varmasti kaikille kunnon yöunet ovat must.
    Tässä iässäni on jo oppinut olemaan lupailematta liikoja, mutta matkustamiseen hurahtaneena, yritän kompensoida hiilijalanjälkeäni kaikessa muussa olemisessa.
    Terkkuja Malesiasta ja
    Hyvää uutta viikkoa Tiia!

    • Ne on niin must ja huonot unet vaikuttavat kaikkeen, viime yö meni plörinäksi ja johan on mälsä fiilis tänään.

      Ihanaa Malesiaa Kirsti Kaija. <3

  • En ole tainnut suurempia uuden vuoden lupauksia tehdä koskaan. Jossain muussa välissä vuotta saatan päättää jotain ja ainakin yrittää pystellä siinä.

    Olin vähän työnantajan ehdotusta vastaan pitää kolme viikkoa vapaata pyhät, ylityövapaat ja talviloman yhdistäen tässä kohtaa vuotta, yleensä kun olen talviloman pitänty vasta loppukeväästä. Nyt olen kuitenkin huomannut kuinka väsynyt olin, pidempi lepo tässä kohtaa on tehnyt terää. Uneen pitäisi panostaa ja nyt menenkin nukkumaan.

    • Ihanaa, että olet saanut levättyä vaikka pitkä lomatoive tulikin työnantajan puolelta. Kun pääsee univeloista, kummasti auttaa päästä uuteen nousuun ja tässä kohden sitä alkaa muutenkin olla aika väsy tästä kaikesta pimeydestä.

      Sydämellistä tiistaita Tuuli. <3

  • Juu-u nuorempanahan sitä tuli tehtyä juurikin laihdutuslupauksia, mutta ei enää, vaikka nyt totisesti olisikin aihetta ☺☺

    Juuri tänä aamuna mies teki tiukan päätöksen (tosin en siihen ottanu mitää kantaa) ja laittoo suklaarasian, jonka eiliset vierahat toi, muiden rasiootten joukkohon (hih, niitä on vähän toistakymmentä) ☺

    Muutama vuosi sitte tein uudenvuodenlupauksen, nimittäin karkkilakon ja olin juhannuksehen asti. Juhannuksena sitte maistoon karkkia, eikä se oikeen maistunu miltää.

    Ihanaa alakanutta vuotta ja Loppiaaspäivää Sinulle Tiia Ystäväin ♫ ♥ ♫

    • Sepä nuorena tuli tehtyä lupauksia vaikka ei olisi edes tarvinut. 😉

      Hyvä se, noin pitkään karkkilakkoon en ole ikinä pystynyt, olen riippuvainen myönnän sen.

      Oikein ihanaa tätä viikkoa Marja-Terttu. <3

  • En lupaile mitään itselleni tällä erää, mutta liputan kyllä hyvien yöunien puolesta. Mitä vanhemmaksi tulen, niin sitä enemmän laitan painoa nukkumiselle. Nuorempana jaksoi vähillä yöunilla, mutta ei nykyään, ei sitten millään. Ei vaan fysiikka, eikä mieli kestä, jos ei saa kunnolla nukuttua. Nyt joululomalla on huomannut tämänkinn selkeästi, kun on voinut koisata tavallista normiarkea enemmän. Mieli on paljon parempi ja olo virkeämpi. Niin, ja aivotkin kuulemma voivat paremmin, kun nukkuu riittävästi, vaikka tosin aivot taitaa raksuttaa silti jollain tasolla kaiken aikaa;)

    Ihanaa uutta viikkoa Tiia<3

    • Se on juuri noin, nuorena jaksoi kukkua ja kroppa palautui valvomisesta, ei nykyään. Viime yö meni plöröksi ja heti on mälsä fiilis.

      Kun on nukkunut hyvin, niin aivot jaksavat raksuttaa hyvällä tavalla, huomaan että huonot unet saavat aivot raksuttamaan ahdistuneemmalla tavalla. Kyllä uni on vaan lääke moneen.

      Oikein ihanaa tätä viikkoa Sari. <3

  • En tee uudenvuoden lupauksia, repsahtaisin kuiteni😂
    Pitäis vaan ottaa itseä niskasta kiinni ja pudottaa ne 5-7kiloa, mutta ei vaan putoa.
    Huomenna onki labra kontrolli ja vähä pelottaa sokeri ja kolesteroliarvot.
    Mukavaa alkavaa arkea sinulle.
    >Leenalii

    • Sama, niin minäkin repsahtaisin, olen heikko.
      Sama juttu, sellainen -10kg, niin johan askel olisi kevyempi ja olo, jaksaisi paremmin.

      Toivottavasti sokeriarvot ja kolesteroli on ok.

      Ihanaa tätä viikkoa Leenalii. <3

  • Minäkään en lupaa mitään, koska jos lupaus ei pidä, seuraa vain morkkista ja mielipahaa. Minulle uni on yleensä ollut perustarve. On nukuttava – tai saan nukkua – ainakin kahdeksan tuntia, mieluiten yli. Huonoon nukkumiseen ja väsymykseen voi vähitellen tottua, ihminen on vain sellainen, ja kuitenkin huonot seuraukset tulevat. Eikä niitä välttämättä enää tiedosta. Hyvä suunta sinulla nukkua paremmin! Ja minusta sinä näytät hoikalta naiselta.

    • Justs se, kun tuntee itsensä, miksi aiheuttaa turhaa mielipahaa, tiedän että olen heikko ja sorrun kuitenkin. Jokin kultainen keskitie olisi hyvä löytää, mutta täällä karkaa aina lapasesta.

      Talvella tarvitsen enemmän unta ja sanotaanko, että sellainen 8t pitää järjissään, mutta kun tulee nukuttua 6-tuntia ja rampattua kerran tunnissa vessassa, niin huoahhh.

      Heh en ole hoikka, olen vaan hyvä peittämään kuvissa heikot kohtani.

      Kiitos Marja ja mukavaa tätä viikkoa sinulle. <3

  • Kuten sanottu, niin en ole luvannut mitään. Sen sijaan tänään ovat mielessä pyörineet haasteet. Helmet-haaste, Metsäemo -blogin 1000 tuntia ulkona -haaste (millä ajalla?) ja runohaaste. Voihan sitä haastaa itsensä, vaikka tiedän jo etukäteen, kuinka käy.

    Sen sijaan nukkuminen olisi tärkeää. Nyt kun sain lopulta joulukuun alkupuolella uniapneamaskin, niin nukun paremmin, enkä ole niin väsynyt, mutta en edelleenkään nuku tarpeeksi. Arkiöinä nukun aina vain reilu kuusi tuntia. Illalla pitää lukea ennen kuin aloitan nukkumisen, jotta rauhoitun. Aamulla soi herätyskello älyttömän aikaisin, jotta saan rauhassa lähteä töihin. Siitäkin huolimatta yleensä tulee kiire.

    Ihanaa tammikuun jatkoa sinulle <3

    • Just se, millä ajalla, kannattaa vaan olla suorittamatta ja tehdä sen, mihin eniten fiilis ja tuntuu luontevimmalta. 🙂

      Kuusi tuntia ei riitä vaikka sitä luulee sen riittävän ja ymmärrän nuo rauhoittumisen päät, niin aamussa kuin illassakin. Hyvin sama meno unien kanssa ja aina väsy ja pieni ärtymys. Yritän nyt kiinnittää huomiota, että nukun enemmän vaikka uniaika on pois sitten kirjoista ja somesta. 🙂

      Ihanaa tammikuun jatkoa sinullekin Mannilainen. <3

  • Lupauksia en ole tehnyt, mutta tuo nukkuminne on kyllä tärkeää ja siihen yritän itsekin panostaa alkaneena vuotena enemmän.
    Mukavaa alkanutta vuotta sinulle Tiia! <3

  • En ole varmaan ikinä tehnyt yhtään lupausta. En laihtumisesta, liikunnasta tai mistään muustakaan. Se ei jotenkaan ole kestävää. 🙂 Sama täällä, yrittäjyyden myötä tuli paljon muita kirjoitushommia elämään kuin blogi ja postausmäärä pieneni niiden myötä itsestään. Kirjoja luin viime viikolla jo kaksi ja juoksu vie ulos. Uni on se, mitä monesti kaipaa, mutta onneksi sekin nykyään parempaa kuin aiemmin. Hyvää alkanutta vuotta!

    • Onneksi tuo unihommeli on parantunut hieman siellä. Se on niin väärin, että pikkulapsiaika menee hieman pöhnässä, kun unet jää niin vähäisiksi.

      Ihanaa päivää Katja. 😘

  • Minä tein yhden lupauksen tai yritän parantaa asiaa, olen kiltimpi itselleni ja koitan hyväksyä itseni tällaisena, olen nyt kutienkin jo saman ikäinen kuin sinä, ehkä olisi jo aika…. eli vähän samaa kuin sinäkin, olla juuri tällainen kuin olen, ei enmpää ei vähempää… yritetään yhdessä. Sinä olet aivan ihana, juuri tuollaisena, omana persoonanasi, uskallat käyttää värejä tässä musta-valkoinen-harmaa-beessi- maailmassa😍.

    Huonoihin yöuniin mulla vaikutti alkaneet vaihdevuodet, korvaushoito palautti uneni, olen ikuisesti kiitollinen työkaverilleni, joka jaksoinpuhuanja puhua korvaushoidon merkityksestä naisen elämään! Isäntä sai apua painopeitosta…Voisiko sinunkin untasi korjata?

    • Juuri hyvä, koska siinä on aikamoinen opettelu hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Yritetään yhdessä. 🤗

      Olisikohan korvaushoito lääke tännekin, viime yökin tuli pyörittyä ja uni ei vaan tule silmään. Kiitos neuvosta. 😘 Painopeittokin kiinnostaa.

      Kiitos niin paljon kauniista sanoista ja väriä elämään.

      Ihanaa viikon jatkoa sinulle. 😘🤗😘

  • En ole tehnyt yleensä mitään sen ihmeellisempiä lupauksia, mutta tänä vuonna tein yhden. Lisään kulttuurin määrää ja eka steppi on jo otettu. Menen kaverin kanssa Atskiin katsomaan Helene-näyttelyn ja samalla käynnillä on myös Minä maalaan teidät kaikki -teatteriesitys niinikään Ateneumissa. Eli tammikuu on jo pulkassa sen suhteen ;o)

    Ollaankin puhuttu sun kanssa näistä terveysasioista; yritän itse elellä kultaisen keskitien myötä niin että kun välillä repsahtaa enemmän herkkuihin niin sitten jatketaan soukemmalla tiellä eteenpäin. Jotenkin näin se balanssi säilyy ja olen huomannut, että omalla kohdallani tällainen sopusoinnussa eläminen, jos niin voi sanoa, toimii paremmin. Olen myös miettinyt asiaa niin, että mitä enemmän tulee ikää, sen merkityksellisempää on se, että on hyvässä kunnossa. Se lisää jaksamista ja uskon että myös terveyttäkin kaikin puolin.
    Kivaa iltaa Tiia <3

    • Hirmu hyvä lupaus, sillä päivät monesti soljuu vaan eteenpäin.

      Näytät mielettömän hyvältä ja on upea balanssi, vastaavaan sopusointuun minäkin taas haluan päästä ja taas yritetään.

      Sydämellistä keskiviikkoa Maarit. 😘

  • Laihduttaa pitäisi…
    Ei ole ihan vielä projekti käynnistynyt 😀 Mutta aikomus on vakaa ,pitäisi vaan laatia jonkilainen suunnitelma…

    Hyvää alkanutta vuotta sinulle ja perheellesi.

    -Nina-

  • -Olipa hyvä kirjoitus!Olen samaa mieltä ,että some-maailman ns:"täydellisyys" rasittaa usein…
    Varjo insta-tilisi taas on ihanan aito & saa usein hymyilemään,ja maailmassa ei ole koskaan liikaa hymyä & iloa:)Koivusalo-instatili taas täynnä ihanaa etetiikkaa:ne mukit& ihkut mekot jne..Olen onnellinen,että löysin ne…Toivat iloa moneen pimeään talvipäivään!Uudenvuoden lupaukset ovat (ehkä valitettavasti) jääneet tässä iässä.Itselleni olen luvannut olla armollinen -itseä ja muita kohtaan,osoittaa kiitollisuutta,lukea upeita kirjoja,pyytää ystäviä kahville & hymyillä tuntematomille:) Kaikkea ihanaa sinulle vuoteen 2020:)

    • Armollisuus itseään kohtaan on parasta vaikka onkin ne hyvät ja huonot päivät.

      Niin upeita lupauksia, hymy, muistaa olla kiitollinen ja juurikin se armollisuus. Joskus on sumussa ja pitää oikein muistuttaa itseään, että on paljon kiitollisuuden aiheita.

      Sydämellistä uutta vuotta 2020 sinulle Sari ja kiitos niin paljon kauniista sanoista, ne lämmittää kovasti. 💖✨🤗✨💖

  • Lapsesta asti nukkunu paskasti. Stressaavina aikoina valvon öitä ja sitte zombeilen. Toivon, että tää joskus muuttuu. Ehkä terapian myötä, ku asiat ei enää kalva kaiken aikaa.

    Suosittelen facessa Kehomyytinmurtajat- ryhmää ja Ylen sivuilta lukea Vaakakapinan jutut. Iteki heräs tajuaan miten pahasti me eletään laihdutuskulttuurin keskellä ja miten ihmisen arvoa mitataan kehon koon ja painon mukaan. Niin paskaa. Ja vain rahan takia: laihdutusbisnes.

    Mää en lupauksia tee. Jos haluan muutosta, ni teen sen sitte vaikka keskellä kesää. Mitään ei tapahdu, ennen ku sisäinen motivaatio on kypsyny.

    Ja hei, tää sun blogi on yks mun lempiblogi! <3

    • Toivon todella, että muuttuu, sillä silloin kun on nukkunut sairaan hyvin eli täällä noin kolme kertaa vuodessa, olo on ihmeellinen ja mielessä on rauha. Omalla kohdalla nuo unet särkyi aikoinaan masennuksen/burn outin myötä. Siihen vielä pikkulapsiaika, niin sen jälkeen olen herännyt joka rahinaan ja kuulostelen joka rahinaa ja päässä pyörii ja viuhuu niin paljon asioita.

      Kiitos kovasti noista vinkeistä ja totta tuo, kaikesta tehdään business, ihan kaikesta, mikä on surullista.

      Se on niin totta, että kaikki lähtee sisältä ja helppoa ei ole.
      En kestä sua, onko, sanaton, voi kiitos kiitos kiitos. Miten ihmeelliseltä tuntuu noin kauniit sanat. Oot super ja aito ja rohkea. <3 Halauksia päivään LauraKatarooma. <3

Vastaa käyttäjälle Annielander Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud