Eipä mulla muuta, kuin että löysin tuossa taannoin vallan vatsapöpön lomassa komeen villatakin. Eikö olekin hieno. 🙂 Vatsatauti voi meinaan yllättää ostoskeskuksessa kesken shoppailun, mikä ei ole korvienkaan välissä kiva juttu, sillä miten päästä siististi kotiin, kun matkaa on.
Hetken arvoin tätä villatakkia, sillä ei ollut alessa ja olen Nuuskamuikkunen ja jotenkin vähän möksätytti, että roikkui yksinäisenä kaupassa, jossa miltei kaikki oli alessa ja vieläpä kyltin alla, jossa luki ”viimeinen mahdollisuus.” Mielestäni moinen kyltti ja siinä oleva teksti kielii juuri alesta.
Tässä villatakissa lopulta ratkaisevaa oli lähitutkailulla, että löytyi vielä mustia kimaltavia paljetteja Mikki Hiiren korvista, harakka meikäläisessä oli mielissään. Paljetit oli se viimeinen silaus, se jokin juju.
Tupsahti kyllä mieleen, että eikös ysärillä ollut tälläisiä vaatteita tai jopa kasarilla, no mutta ei ne näin komeita ollut tai oli ehkä vieläkin komeampia muhkeine olkatoppauksineen. Kaikkinensa vaikka täysi hinta nakersi hieman ostotyydytystä, tämä on kyllä oikea hyvän mielen villatakki, jonka kiikutin kotiin kaiken kukkuraksi just ja just vatsataudilta suoriutuen.
Jotenkin tämä villatakki tuo samalla muistoina mieleen, että nainen selviää mistä vaan vaikka vatsataudissa shoppailusta ja vielä kotiin ajelusta.
Myönnettäköön olen kyllä sydänjuuria myöten yrittänyt pohdiskella, että miksi nyt, miksi viisikymppisenä ostan Disney vaatteita. Johtuuko se siitä, että pukeuduin ysärillä pankkihommissa kuin mummo ja näytin vaatteissani ikäistäni vanhemmalta. Silloin oli hyvin merkillinen ja asiallinen muoti, eikä stadin keskustassa ainakaan pukeuduttu värikkäästi niin kuin Sinkkuelämää sarjassa.
Silloin Carrien tyyli oli mielestäni suorastaan pöyristyttävä ja Charlotte taas pukeutui mitä ihanimmin. Ja nythän välillä vedän kuin jossain Carrien rytkyissä. En vaan tajua tätä ja olen visusti miettinyt, että onko tämä jotain hormonaalista tai siis hormonien puutetta?
Kompensoinko näillä jotain eli vaikka sitä hormonien puutetta ja juovien syventymistä ja leukapartani peittämistä, sillä tänään törmäsin @rihollo Instassa tälläiseen kuvaan.
En ota tästä mitään tolkkua, miten ihminen jonka on koko elämänsä pukeutunut sovinnaisesti, yhtäkkiä ostaa värikkäitä vaatteita ja vielä Disney vaatteita tai vaatteita, joissa on hassu lapsellinen juju.
Mutta jos mikä ärsyttää on se, että miksi kaikki pitää syväanalysoida ja miksi kaikesta tulee löytää joku syntymäsyy? Mitäs jos vaan satun tykkäämään tälläisistä rytkyistä, koska ne viehättää silmää ja tuo iloa elämään. En ehkä koskaan saa tietää syytä, paitsi jos tämä homma loppuu jossain kohden, sitten tiedän, että jaahas tämä oli sellainen viiskymppisvaihe, perusklisee, miehillä moottoripyörä ja meikäläisellä omg Mikki Hiiri neuletakki ja paljon muuta.
Tai sitten olen ajautunut tähän pikku hiljaa, muotoutunut sellaiseksi, että uskallan olla mitä olen? Pitäisi lukaista joku kirjanen muodin filosofiasta vaikka en noin muuten usko self help oppaisiin. Mutta siihen uskon, että nämä asiat kyllä yleensä valkenee jälkeenpäin. Kyllä se mummoikäisenä (omg olen jo) aukeaa, miksi näin nyt ja ehkä toisella tyylillä jo huomenna.
Päivän pakollinen Diana kuva, nuo korvat ja nuo vaaleanpunaiset varpaat, edelleen ja aina vaan lumoutunut.
Täytyy myöntää, että jos jonkun tyyliin samaistun, niin Reese Witherspoonin vaatteista huolisin ihan kaikki, täydellinen tyyli meikäläisen makuun.
Täältä Harry Potter-ja Disney mukien ja Disney vaatteiden keskeltä kysynkin teiltä, miksi pukeudut niin kuin pukeudut? Haluaisitko pukeutua toisin, mutta et rohkene. Onko joku joskus sanonut jotain tyylistäsi, joka on vaikuttanut? Minkälaista pukeutumista ihailet tai kenen tyyliä?
Iloista maaliskuun alkua kaikille. <3
36 kommenttia:
Kristiina Kortelahti2. maaliskuuta 2020 klo 21.21
Ihana on tuo villatakkisi, olkoon sitten kasaria tai ysäriä tai mitä muuta tahansa! Minä pukeudun siten kun pukeudun, eli takapuolen peittävään yläosaan, sillä uskon sen saavan ahterin näyttämään edes hiukan pienemmältä.
Toivottavasti mahatautisi on jo ohi. Ihanaa viikon jatkumista sinulle Tiia <3
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo4. maaliskuuta 2020 klo 9.50
Kiitos niin paljon ja hei kyllä minäkin sen takapuolen mielelläni peitän. 🙂
Mahatauti on onneksi ohi ajat sitten, se iski tuolla ostohetkellä ja siitä on jo muutama viikko. <3
Ihanaa viikon jatkoa Kristiina. <3
Poista
Vastaa
Tuuli - Lumo Lifestyle2. maaliskuuta 2020 klo 22.31
Tiedän esim. punaisen sopivan minulle, mutta harvemmin käytän sitä, viihdyn mieluummin mustassa ja maanläheisissä väreissä. Johtuisiko siitä, että olen työpäivät värien ympäröimänä? Ysärillä tosiaan pukeuduin jakkupukuihin, nyt blazerin - sillon harvoin kun sitä käytän-ovat tennarit, t-paita ja mustat farkut.
Ja Diana on aina vaan ihana❤️
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo4. maaliskuuta 2020 klo 9.51
Voi hyvin johtua, että kaipaat sitten rauhoittavaa balanssia. <3 Juu ysärillä jakkupuvut oli kova juttu.
Kiitos ja Diana kiittää myös. <3
Ihanaa kesvkiikkoa Tuuli. <3
Poista
Vastaa
Marjukka / Fab Forty Something2. maaliskuuta 2020 klo 23.28
Reese pukeutuu paljon oman brändinsä, Draper Jamesin vaatteisiin. Reesehän on etelävaltioista, ja tyylikin naisellinen ja värikäs.👗🥿
Mun tyyli-idoli: Jennifer Aniston varmaan viimeiset 20 vuotta.😃
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo4. maaliskuuta 2020 klo 9.53
Näin on ja voisin napata Reesen omasta mallistosta ihan kaiken. <3 Tyyli on mielestäni hyvin sellainen Hampton klassinen. <3 Tyyliin Gant, Lexington ja Tommy Hilfiger.
Aniston on aina tyylikäs, upeita naisia molemmat ja sä. <3
Ihanaa keskiviikkoa Fab. <3
Poista
Vastaa
Outi Krimou/Outi's life2. maaliskuuta 2020 klo 23.43
Pukeudun nykyään paljon naisellisemmin kuin ennen. Tykkään mekoista ja paitatunikoista. Ehkä sitä näin päälle nelikymppisenä voi sanoa vihdoinkin löytäneensä oman tyylinsä. Tästä syystä luulen, että myös sinunkin kaapista löytyy vaatteita, jotka päällä viihdyt. Disneyt on sun juttu ❤️
Ihanaa alkanutta maaliskuuta Tiiuli ❤️
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo4. maaliskuuta 2020 klo 9.55
Meille käynyt sama juttu, ollaan löydetty mekkojen ihanuudet ja mukavuudet. <3 Kyllä Disneyt on mun juttu.
Ihanaa keskiviikkoa kamusein. <3
Poista
Vastaa
Päivi/Kultturelli Matkalaukussa3. maaliskuuta 2020 klo 8.08
Minä pidän väreistä, jo muutaman talven lemppari toppatakit ovat kirkkaan keltainen ja punainen. Mustaa väriä inhoan, eikä minulla juurikaan ole mustia vaatteita. Olen farkkutyttö (voiko sanoa pian 60-vuotias?), lempiasuni on farkut yhdistettynä erilaisiin yläosiin. Mekkoja ei ole, tammikuun reissulla olikin pienoinen asukriisi, kun piti löytää nopeasti pitkää ja peittävää vaatetta. Minun asuidolini on Aira Samulin. Rohkea, naisellinen, iätön pukeutuja, oman tiensä kulkija. Mukavaa viikkoa!😊
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo4. maaliskuuta 2020 klo 9.56
Sulla onkin aivan ihana tyyli. <3 Voi sanoa ja farkkutyttö täälläkin ja me saadaan aina olla tyttöjä, eihän se sisäinen tyttö meistä ikinä katoa ja hyvä niin. <3
Oikein ihanaa keskiviikkoa Päivi. <3
Poista
Vastaa
Life with Satu3. maaliskuuta 2020 klo 9.01
Mä pukeuduin, no sillä rahoitusalalla, paljon konservatiivisemmin kuin nykyään. Luulen tosin että se johtui siitä että sillä alalla, etenkin 10 vuotta takaperin pukeuduttiin klassisesti ja sillä hyvä. Oli pukukoodeja paljon enemmän kuin nyt.
Yhä enemmän ja enemmän omassa pukeutumisessa mukavuudella on väliä. Tykkään klassisista linjoista itselläni, yksivärisistä jutuista, mutta sentään jotain värejä on tullut mukaan. Vaikka aika hillitysti edelleen.
Oma tyyli-idoli on 20 vuotta ollut jo Jennifer Aniston, saman tyyppinen tyyli kuin itselläni. Musta on ihanaa kun ihminen pukeutuu oman tyylinsä mukaan ja pysyy sille uskollisena, silloin yleensä ihminen viihtyy vaatteissaan ja se näkyy myös siinä miten niitä kantaa.
Ihanaa ja aurinkoista viikkoa Tiia <3
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo4. maaliskuuta 2020 klo 9.58
Oli just noin ja meillä oli perjantaina "casual friday". Se nyt vaan oli niin ja tietty arvokkuus kyllä katosi, kun kaikista päivistä tuli "casual friday", hih.
Sama juttu ja mekot ovat tulleet elämään mukavuuden takia. Mikä mukavampaa, kuin mekko, paksut sukkikset, inhoan kreppisukkahousuja ja sitten vaikka neule, just passeli.
Anistonilla on aivan pistämätön tyyli, aina täydellinen ja hih sama Reesellä, jolla on hyvin hampton tyylinen maku.
Oikein ihanaa viikkoa sullekin Satu. <3
Poista
Vastaa
Maarit3. maaliskuuta 2020 klo 9.30
Ah, lempiaihe! Pukeutuminen! <3 Ja oot <3 Disneyn kanssa 🙂 Täällä on pukeuduttu niin omiin tyyleihin jo lapsuudesta, kasarilla ja kunnolla ysärillä tehtiin itse sellaisia virityksiä, ettei ollut tosikaan! Päästiin muuten baareihin/yökerhoihin jonon ohi omalla tyylillä 😀 Vaan... uskon, että jotenkin tietty ikä saattaa muovata ajatusta, mitä pitäsi olla...ja iän myötä tulee se, mitä haluaa olla. Varmaan vaikuttaa myös ammatti yms..itse kun maskeeraajana enemmän, aika luovassa porukassa, niin vapautuneempaa..sama kun mallin hommia tein. Samoin äitini, joka muuten piti mun Mikki&Minni- paitaa farkkujen kanssa, kun olin teini...:D minä, että : äiti!! Hän meinasi, että mitä? Niin...mitä. Jos tykkää, niin päälle! Joskus se vaan ottaa aikansa, että kaiken keskeltä löytää juuri sen, mistä itse tykkää...ja yhteiskunta osaa laittaa piiloviesteissä raameja... itse rikon niitä oikeastaan ajattelematta. Esikuvaa ei oikeastaan ole, otan sieltä täältä vinkkejä, mutta... laiskana pistän päälle sen mukaan, mikä on fiilis. Fiilispukeutuja? 😉 Ihanaa päivää ihanuus!
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo4. maaliskuuta 2020 klo 10.00
Ihanuus, kiitos. <3
Juuri nuo yhteiskunnan piiloviestinnän raamit. Oma elinympäristö, pitkä pankkitausta, kaikki vaikuttaa alitajunnassa, just näin.
Laiskana täällä voi olla ihan mitä vaan rynttyjä, kuten karvatohvelit jalassa leffassa, mutta onneksi ei tarvitse ottaa tätä elämää niin vakavasti.
Ihanaa viikkoa Maarit ihana. <3
Poista
Vastaa
Heli-Hannele - Beach House Kitchen3. maaliskuuta 2020 klo 10.36
Tosi, tosi kiva setti tuo Mikki-neuletakki ja tummat farkut <3
Tosiaankin sitä oli 20 vuotta sitten bisneselämään astuneena melkoinen täti tötterö jakkupukuineen ja tärkättyine polkkatukkineen + huulissa vahva ruskea huulipuna! Nyt on ihan eri rento meininki, tosin hiukka harmaan musta mutta nytpä kevääksi töräytin hankkia leopardimekon, hihii - minneköhän sen pukisi ensimmäisen kerran? Varmaan silloin tosi hoikkana, kun meni koon 34 vaatteet, tuli niitä kehuja, nyt on vähän enemmän tuota peiteltävää, mutta onneksi saa olla just se mikä on ja pukeutua niin kuin haluaa ilman paineita..mutta kyllä mä ihailen kovasti rohkeata pukeutumista ja persoonallista otetta pukeutumisessa ja tyylissä muutenkin!
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo4. maaliskuuta 2020 klo 10.02
Kiitos kovasti Heli. <3
Hehe just täti tötterö voi elämän kevät niitä aikoja! Leopardi on aina klassikko, että Heli vallan minne vaat voit laittaa. <3
Juu nuorena tuli kehuja ja miehet vislaili kadulla, jossain kohden se lakkasi, mutta enpä ole kaivannut, riittää että tuo oma ukkeli katsoo sillä silmällä meikäläisen aamu rönttä versioitakin, hih.
Ihanaa viikkoa Heli. <3
Poista
Vastaa
Taru3. maaliskuuta 2020 klo 11.40
Mun mielestä sun tyyli on ihana, hauska ja värikäs. Fanitan täysillä <3.
Oma tyyli vaihtelee tyyliin kuukautiskierron mukaan 😀 Pääasia on mukavuus ja se, että niissä on hyvä fiilis.
Ps. Mä olen kokenut myös Sand paitis ja jakkupuku kauden nuoruudessa 😀
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo4. maaliskuuta 2020 klo 10.04
Taru ihana kiitos niin paljon ja sama juttu, tykkään sun tyylistä ihan älyttömästi ja meillä on myös paljon samoja tykkäyksen kohteita pukeutumisessa.
Ihan mahtavasti kiteytetty, mielialan mukaan mennään kuule täälläkin, koskaan ei voi tietää mitä seuraavana päivänä haluaa laittaa päällensä eli koskaan en ole voinut suunnitella asuja päivää ennen.
Heh joo voi elämän kevät ne Sand paitikset ja jakkupuvut, omg. Mutta hei aikansa kutakin.
Ihanaa viikkoa Taru ihana. <3
Poista
Vastaa
Annukka3. maaliskuuta 2020 klo 11.58
Heippa Tiia pitkästä aikaa (oltiin pienesti lomalla tässä välissä).
Mietin, mitä vastaisin tohon "miksi pukeudut niin kuin pukeudut?"- kysymykseen ja se olikin yllättävän vaikeaa. Mun kaapista kun löytyy lähinnä joka keliin ja harrastamaani lajiin sopivia ulkoilu- ja urheiluvaatteita, mutta muuten ei kertakaikkiaan mitään järkevää tai kivaa. Siis sellaista, mitä olis mukava töihin tai ihmisten ilmoille lähtiessä pukea päälle ja tuntea olonsa omaksi itsekseen, mutta samalla olla edes jossain määrin kärryillä edes jostain tyylistä. Josta seuraakin sitten vastaus seuraavaan " Haluaisitko pukeutua toisin?"-kysymykseen. Juu, kyllä haluaisin, mutta en osaa. Ja koska inhoan vaatekaupoissa käymistä (just siksi, etten edes tiedä, mitä sieltä etsisin), jatkan samoilla tylsillä vaatekerroilla päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Paitsi että kesällä pukeutuminen on niin paljon helpompaa, kun ei tarvita takkeja tai kunnon kenkiä tai mitään, vaan voi kulkea kivat sandaalit tai tennarit jalassa ja kepeissä vaatteissa.
Ja heh, etenkin 80-luvun jakkupukutyyli on tuoreessa muistissa mullakin :). Paitsi että silloinkin mun lemppariasu taisi olla joustavaa paksun trikoon tapaista kangasta, mutta silti siihen kuului olkatoppauksilla varustettu lyhyt jakku ja sellaset korkeavyötäröiset laskoksilla varustetut alaspäin kapenevat housut. Olisko ollut ukkohousut nimitykseltään :).
Ja nyt kun tänne asti pääsin, niin esittäisin siihen WordPressiin siirtymiseen (joka on varmasti hyvä asia) liittyen sellaisen toivomuksen, että jos mitenkään saisit sinne asiantuntijan avustuksella tai muuten sellaiset kommentointiasetukset, että ohjelma tunnistaisi tutuiksi ja luotettaviksi luokittelemasi kommentoijat aikaa myöten niin, että jo siinä vaiheessa, kun alkaa kirjoittaa omaa etunimeään, WP tunnistaa, eikä tarvi jatkaa pidemmälle. Mun ongelma kun on se, että mulla on kolme sähköpostiosoitetta ja kun aloitan kirjoittamaan etunimeäni, ohjelmat ehdottaa ensimmäisenä mun työsähköpostia, jota en täällä missään käytä. Eli joudun ensin pyyhkimään sen pois ja sen jälkeen kirjoittamaan oikean s-postin, jossa on 26 merkkiä ja se tuskastuttaa välillä niin, että jätän kommentoinnin sikseen.
Mutta nyt ei muuta kuin uutta viikkoa päin <3
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo4. maaliskuuta 2020 klo 10.11
Ja ihana loma teillä olikin, seurasin Instassa. <3
Minäkin inhoan vaatekaupoilla käymistä eli olen laiska nettiostaja. En vaan jaksa, heti iskee migreeni, kun on tunnin pyörinyt ostoskeskuksessa, ei vaan ole enää mun juttu.
Hehe ne olkatoppaukset, kaikki oli niin suurta ja överiä, ehkä oikeasti kamalin muoti aikakausi ikinä.
Ihana, en tiedä onko WordPress hyvä asia, mutta siinä mielessä, että pystyn valvomaan ilkeitä kommentteja ihan eri tavalla, sillä aika aikansa kutakin ja ihmisen jaksamisella. Lisäksi tämä Facebook esto eli kissanpentupostaukset ilmiannettu roskapostina Facebookissa vai onko Facebook robotti lukenut sanan kissanpentu englanniksi ja ajatellut postausten sisältävän tuhmaa sisältöä... Esto kestänyt jo viisi viikkoa eli siinä toinen syy ja suurin syy on se, että olen pitkään jo asiasta haaveillut, niin nyt tuli ulkopuolisesta paineesta sysäys.
Hitsi kun en ymmärrä WordPressistä yhtään mitään, niin en osaa tällä hetkellä luvata mitään, mutta kun tiedän enemmän, voin yrittää. Ymmärrän pulman ja saman ongelman äärellä, tosin on vain yksi sähköpostiosoite. Eli huomaan, että joihinkin WordPress blogeihin omat tiedot jää muistiin ja joihinkin ei ja jossain kohden ne pitää taas uudelleen päivittää, johtuuko omasta päästä eli omista päivityksistä, että ne on kadonneet tallennettuina?
Aina kun kommentoin mobiililla blogger blogeihin, sama juttu, joudun kirjautumaan uudelleen Googleen, en tiedä mikä siinä on, ärsyttävää.
Mutta jahka pääsen jyvälle enemmän WordPressistä, niin yritän saada tuollaisen kommenttipohjan, jos sellainen on saatavilla? Yksi huolenaihe on, löytääkö kukaan enää blogiani ja jaksaako ikinä kommentoida, etenkin sulla kolme sähköpostia aiheuttaa todellakin haasteita. Voi suru sentään.
Lisäksi WordPressissä ei ole lukulistaa, mikä harmittaa, mutta luen kaikkien blogeja sitten tämän blogger blogin lukulistan avulla. <3 Ehkä jonain päivänä suljen tämän yksityiseksi, kun on aikaa kulunut, koska kaikki postaukset on siirretty WordPressiin.
Ihanaa keskiviikkoa Annukka. <3
Poista
Annukka4. maaliskuuta 2020 klo 11.39
Älä ressaa liikoja Tiia. Kyllä se siitä suttaantuu ajan kanssa ja hyväksi muuttuu, vaikka alussa ei siltä tuntuiskaan. Minä en ainakaan mihinkään katoa, eikä taatusti muutkaan sun vakioseuraajat, vaikka vähän tottumista vaatii toki täälläkin päässä (koska ei ole pää enää entisellään, vaan enempivähempi laho :)).
Tästä harmaasta työstressikeskiviikosta on vaikea kehittää ihanaa :D, mutta yritän kestää kuin mies ja sulle toivotan parempaa päivää kuin tänne <3
Poista
Tiia Koivusalo4. maaliskuuta 2020 klo 17.17
Kiitos kovasti Annukka. <3 Oon persoonana kova stressaaja ja siirtyminen WordPressiin on siirtynyt moneen kertaan, toki se vaiva ja myös raha mitä siitä joudun maksamaan, mutta juuri tuo, ettei ole enää lukulistaa ja jotenkin heh koen bloggerin kodiksi ja yhteisölliseksi. Mutta ehkä se sama siellä sitten kehkeytyy vielä. Toivossa on hyvä elää. <3 Ja just tuo yksi syy, koska täällä on niin laho pää nykyään heh.
Juu tänään se vasta sään pukkasi. Ihanaa viikon jatkoa Annukka ja kiitos, että olet. <3
Poista
Vastaa
Laura | @laurantaina3. maaliskuuta 2020 klo 14.53
Minulle tuli hassusti "miksi pukeudun niin kuin pukeudun" -lauseeseen reaktio: miten niin? Onko siinä jotain poikkeavaa? Ehkä mä en näe kukkamekkoja (jotka sulle sopii tosi hyvin) ja leikkisää Disneytä minään huomiota herättävänä, vaan sun persoonalle sopivana, viehättävänä, että jaksat ajatella mitä laitat päällesi? Että sulla on oma maku, muu kuin joku katalogipläjäys. Toisin kuin allekirjoittanut, joka voisi pitää varmaan englantilaista koulu-uniformua lopun elämää haha. Ihailen Vivienne Westwoodia ja aion olla samanlainen punksielu myös 70-vuoden iässä, se ei kuole minnekään, vaikka yleensä pukeudun aika tavallisesti. Meikkiin taas jaksan panostaa 🙂
-Laura / Laura Loukola Beauty Blog
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo4. maaliskuuta 2020 klo 10.22
Sä oot ihana, miten vapauttava kommentti. Yksäriä jo laiteltiinkin muutenkin. <3 Mutta siis joo, ehkäpä tietty klassinen kotiympäristö ja pankkityö ovat vaikuttaneet pukeutumiseen tietyllä tavalla ja sitten kun pukeutuminen muuttuu ja sitä alkaa ehkäpä sitten kuunnella itseään, niin sitä pohtii, mitä tämä nyt on.
Kiitos siis niin paljon, ihanaa olla muutakin kuin katalogipläjäys. <3
Sulla on ihana täydellinen tyyli ja se sopii just sulle. Olet henkilö, joka tuo upeaa visuaalista iloa ja muutenkin ihana. <3 Mulle et ole tavallinen millään muotoa vaan harvinaisen spessu. <3
Ihanaa keskiviikkoa Laura. <3
Poista
Vastaa
Leena3. maaliskuuta 2020 klo 15.08
Sulle sopii hyvin tuo Mikki/Minni vaatetus. Mä olen monta monituista kertaa miettiny tätä tyylivaihdosta. Mekoista tykkään, mutta kun Kokeilen, en tykkääkään.
Olen lyhyt ja helmat raahaa maata, eikä mikään ole siinä kohtaa missä pitäis. Muistutan lähinnä isoäitiäni mekossa
Siks AINA valitsen housut. Nekin yleensä farkut.
>Leenalii
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo4. maaliskuuta 2020 klo 10.25
Se on jännä, mutta niin se vaan on, että pitää tuntua itsellä mukavalta, muulla ei väliä. <3 Kyllä minäkin muistutan ihan mummiani mekossa, mutta haittaakse. <3
Ihanaa päivää Leenalii. <3
Poista
Vastaa
marja 50+ eloa ja oloa3. maaliskuuta 2020 klo 18.11
Minun mielestäni blogisi perusteella löysit viime kesänä tyylisi. Aivan puhkesit kukkaan, ja aloit käyttää kauniita, pitkiäkin mekkoja. En ole tietenkään varma, onko näin, mutta niin ajattelin kesällä. Minä pukeudun aika värikkäästi ja tykkään mekoista ja tunikoista. Ja tietty korkkarit, vaikka on jo vaivaisenluut jaloissa. Käytän nyt leveälestisempiä kenkiä,
epätoivoisesti korkkareita kuitenkin.
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo4. maaliskuuta 2020 klo 10.27
Sinä ihana tarkkanäköinen Marja ja totta viime kesänä mekot tulivat vahvana elämään eli kait tää on sitten 50 vuotiskriisiä.
Sulla on upea tyyli ja olet vaikuttavan näköinen nainen korkkareissa ja mekoissa. Meidän molempien tyyli muuten selvästi jatkuu myös kotona. <3
Ihanaa viikkoa Marja. <3
Poista
Vastaa
Rva Kepponen3. maaliskuuta 2020 klo 18.46
Jakkupukuajan olen kokenut minäkin ja niitä olikin silloin aikamoinen kokoelma. Nykyisin yritän välttää niitä viimeiseen asti. Minulla pukeutumista sanelee jonkin verran työ, onneksi paljon vähemmän kuin ennen.
Minulle on aikalailla sama, miten muut pukeutuvat, kunhan ei ole liian piukkaa ja niukkaa. En yleensä kauheasti kiinnitä muiden pukeutumiseen huomiota, joskus tietysti jollainen on jotain niin kivaa päällä, että jään ihailemaan. Kun on miesvaltaisella alalla töissä, jossa pukukoodi on farkut ja kaulus/neulepaita ja asiakastilaisuudessa puku ilman solmiota, niin aika vähän on sellaista pukeutumista ympärillä, joka kiinnittäisi huomioni 😀 Yleensä juuri kukaan ei kiinnitä huomiota myöskään siihen, miten minä pukeudun. Tuo ympäristö ei myöskään mitenkään "ruoki" pukeutumista. Päälimmäisiksi arvoiksi nouseekin mukavuus ja vaatteet helppohoitoisuus ja kestävyys.
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo4. maaliskuuta 2020 klo 10.29
Sama, jakkupuku on jonkinlainen panssari. Oli kivaa kuitenkin, kun neuletakit ym. tulivat pehmentämään blazer hommia.
Uskon kyllä tuon, kun on tietynlainen pukukoodi, hieman sama kuin oli sijoitusalalla ysärinä. Kaikki oli vähän samasta muotista luotuja ja ei sitä hirveästi kiinnittänyt sitten asiaan mitään huomiota.
Sama täällä ja korkkarit olen viskannut mäkeen jo vuosia sitten, mukavuus ihan ykkönen. <3
Ihanaa viikon jatkoa Rva Kepponen. 🙂
Poista
Vastaa
Maikku / Mansikoitajavaahtokarkkeja3. maaliskuuta 2020 klo 19.34
Mä tykkään sun värikkäistä ja naisellisista, vaatteista ja ihana tuo Mikki villis.
Ylipäätään musta on kiva, jos vaatteissa on jokin juttu, vaikka omissani se on hyvin minimalista mutta jos on simppelit vaatteet, voi tuoda väriä koruilla, kengillä tai muilla asusteilla.
Nykyään kun työskentelen kotona, oon 24/7 vapaa-ajan vaatteissa 😀
Mukavaa tiistai-iltaa ♥
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo4. maaliskuuta 2020 klo 10.31
Kiitos niin paljon. <3
Totta tuo, simppelit vaatteet ja näyttävät asusteet. Itse en taas juuri lainkaan käytä koruja, olisi aivan liikaa, jos kukkamekon kanssa vielä olisi paljon koruja ja muutenkin on joku fobia, jos on korvissa, kaulassa ja ranteessa koruja, se on liikaa eli pitää olla max korvissa ja ranteessa tai päinvastoin jne. Jänniä nämäkin.
Sama juttu, ah mukavissa on ihanaa olla.
kivaa viikon jatkoa Maikku ihana. <3
Poista
Vastaa
Kirsti Kaija4. maaliskuuta 2020 klo 8.14
Tykkään sun tyylistä ja pääasiahan on, että itse viihtyy. Ole vaan rohkeasti sellainen, kuin kulloinkin hyvältä tuntuu. Ihanan näköinen villatakki <3
Tuo on kyllä hyvä ajatus, että synkimpinä päivinään pukeutuisi johonkin oikein värikkääseen. Ei kai sitä kauaa jaksaisi apeita ajatuksiakaan hautoa, kun yllä olisi jotain pirteää.
Minusta tuo pätee moneen, että takavuosina pukeuduttiin mummovaatteisiin, vaikkei työkään olisi sitä edellyttänyt. Onneksi nykyisin on vapaampaa ja värikkäämpää.
Mukavaa keskiviikkoa!
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo4. maaliskuuta 2020 klo 10.33
Viisaita sanoja, se on justiinsa näin, jos itsellä on hyvä, niin muulla ei ole väliä. <3
Totta ja väreistä saa kyllä voimaa. <3
Kyllä pätee, ysärinä oli aikamoinen tätityyli, hih.
Nykyään tuntuu, että kaikki on muotia, mikä on todella vapauttavaa.
Ihanaa keskiviikkoa Kirsti Kaija. <3
Poista
Vastaa
Ninni4. maaliskuuta 2020 klo 9.20
On aivan mahtavaa pukeutua rohkeasti oman maun mukaan. Mieleeni ovat erityisesti jääneet ne kaikki ihanat mekkosi kauniine kuoseineen. Disney vaatteet taas ovat suorastaan klassikoita, mukavan värikkäitä ja persoonallisia. <3
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo4. maaliskuuta 2020 klo 10.36
Oi ei, kiitos Ninni kovasti. <3 Ihanaa kun mekot ovat tulleet, sillä oli aika etten olisi voinut ajatellakaan kukkamekkoa ylle. Niin nämä asiat muuttuu tai sitä on jopa altis vaikutuksille. <3
Ihanaa viikon jatkoa Ninni. <3
Poista
Vastaa