*The Invisible Man kutsuvierastilaisuus ja Gaultier tuoksut saatu
Haha viikonloppu edessä ja jo tässä kohden puhutaan viikon huipuista, mutta koska tällä viikolla ilon on tuonut uskomaton auringonpaiste, niin valoisuuden myötä tuntuu, että aivan hillitön viikko ollut. Johan on eri mehut varastossa ja aamulla on aurinkoinen fiilis, eikä utuisen mälsiintynyt. Miten se on vaan niin, että ajatuksetkin kulkee paljon vilkkaammin, eikä tahmeasti kuten marraskuun pysähtyneessä ja pimeässä tunnelmassa.
Aina mietin, kuka tervejärkinen täällä Suomessa asuu vapaaehtoisesti ja en silti muuttaisi millään hinnalla mihinkään muualle. Koti on koti ja vaikka tänä talvena ei olekaan siltä tuntunut, että eläisimme enää neljää vuodenaikaa, niin meillä on sentään vuodenaikoja, jihhuu niistä!
Eilen pääsimme Leffamaailman kutsumina (onko tuo suomen kieltä) katsomaan ennakkoon The Invisible Man elokuvan ja nyt on pakko riemuissaan suitsuttaa. Ysärillä tehtiin parhaat piinaavat trillerit, kuten Vaarallinen suhde, Basic Instinct, Sleeping with the Enemy ja moni muu ja vihdoin, siis vihdoin leffateattereissa menee elokuva, joka toi täydelliset ysärivibat ja tuli tunne, ettei hei milläs vuosikymmenellä tässä taas eletäänkään.
Piinaavaa psykologista jännitystä, odottavaa tunnelmaa, paljon leffan katsomista silmät käsillä peitettynä, ei räiskintää, ei nuorten horroria, jossa hulluna tapetaan teinejä ja veri roiskuu. The Invisible Man naulitsi penkkiin ensisekunnilta ja piti penkissä kiinni koko leffan ajan.
Elizabeth Moss on loistava pelokkaana, hysteerisenä, zombiena ja naisena, joka ottaa voimansa takaisin. Toki Elizabeth tekee aika prikuulleen saman roolin, kuin Handsmaid Talessä eli istuu tähän leffaan kuin hansikas.
Eilisestä leffasta, niin jännittävä kuin olikin, jäi hyvä fiilis, sellainen vanhan ajan kunnioitus ja tunne, että tälläisiä niiden kauhu-ja jännistysleffojen tuleekin olla.
Eli kaikki te, jotka olette tykänneet ysäriajan psykologisista trillereistä, tässä on vihdoin teille vastaava leffa, josta pelolla nauttia. Näissä leffoissa on vain se yksi ärsyttävä puoli, kun juoni on paljastunut, niin ihan heti ei uudelleen katsoisi, koska ovela juoni on juuri elokuvan sydän.
Kappas Maijuliiniinkin tuli leffassa törmättyä ja istuimmekin leffassa vierekkäin. Enpä muista milloin olisimme Maijun kanssa nähneet viimeksi, ehkäpä juuri leffassa, joten tämä oli kiva ylläripylläri.
Kaikille Gaultier tuoksufaneille, tässäpä on tämän kevään uutuudet. Miesten tuoksu tällä kertaa Le Male Aviator, johon on pullotettuna minttua, orvokin lehtiä ja puisia nuotteja. Naisten upeaan vaaleanpunaiseen glitter tuoksupulloon on taas säilötty inkivääriä, sitrusta, appelsiininkukkaa, vaahtokarkkia, meripihkaa ja vaniljaa.
Useimmat Gaultier naisten tuoksut ovat olleet omalla kohdalla iltatuoksuja, sen verran voimallisia ovat, mutta tämä Pin Up aukeaa erittäin freesinä inkiväärin ja sitruksen kera ja on kutkuttavan makea. Tästä tuli kuulkaas Gaultier lemppari, jota voin käyttää myös päivällä. Mutta vain pieni suihkautus, sen verran kuitenkin makea tuoksu on kyseessä ja jopa aavistuksen imelä, mutta hyvällä tavalla.
Oma mies tykkäsi kovasti Aviator Le Male versiosta ja tuumi samaa kuin minä, että pitkästä aikaa ihan suosikki, että riittävän tumma ja mausteinen miehelle, jonka Gaultier lemppari on Le Male Intense.
Joten jotain tuttuahan näissä aina vahvasti on, mutta nyt on ehkä kivoimmat versiot ikinä meidän tuoksunokkaan.
Tänään oltiin Dianan kanssa rokotuksessa ja toinen tärisi kantokopassa niin. Siksi me olemme nyt niin onnellisia ja helpottuneita, koska seuraavat rokotukset vasta vuoden päästä. Heh eläinlääkäri muuten kysyi ”kumpaa jännittää enemmän, kissaa vai meikäläistä”.
Kiinni jäin ja en nyt tiedä mikä tässä Dianassa on, taisi olla vastaus vauvakuumeeseen, on niin kovin iso hoivavietti toista kohtaan. Kauheaa kun toista sillä lailla vieras setä iski piikillä. Tosin ei siinä mitään, sirutus, se vasta kamalaa hommaa olikin!
Ei kummempia, täällä odotellaan WordPressin valmistumista tai sitä, että pääsen sitä työstämään. Sanoinkin Souliinalle, että sitten muutan teille läppärin kanssa, että laitahan ovet takalukkoon. Sillä olen ihan varma, että kun saan hyppysiini WordPress alustan, tulen olemaan aivan ulalla, että mitä sillä pitäisi tehdä. Kärsimättömälle luonteelle aivan kamalaa lähteä paiskimaan hommia uuden alustan kanssa.
Kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille. Ymmärrän hyvin, jos monelle WordPress ei tunnu mieluisalle ympäristölle. Siellä en vissiin omaa lukulistaa voi pitää, ei hätä, tulen bloggerin kautta lukemaan muiden blogeja lukulistan kautta kuten ennenkin, mutta oma blogi saattaa tippua monen lukulistalta, asia minkä kyllä hyvin ymmärrän ja mikä on ihan äärimmäisen valitettavaa.
Eli edelleen olettte te kaikki bloggaajat omalla lukulistalla täällä bloggerissa ja ihanaahan se olisi, jos tämä uusikin alusta pääsisi edes osan teistä lukulistalle jatkossa. Mutta ymmärrän senkin, jos näin ei tapahdu, koska siinä on kuitenkin oma vaivansa. Eli kauheita luopumisia kyllä osaltani, mikä surettaa.
Kommentoin itse niin WordPress blogeja ja Blogger blogeja ja koen, että jos kommentin jaksaa jättää eli muutaman virkkeen kirjoittaa kommenttikenttään, niin samalla vaivalla kyllä kommenttilootaan jaksaa nimimerkin ja sähköpostiosoitteen ruksata samalla. Sähköposti näkyy vain minulle, joten ei huolta teille, jotka ette halua omia sähköpostiosoitteita nähtäväksi ja nimihän voi olla nimimerkki. 🙂
Totuushan on se, vaikka olen haaveillut WordPress pohjasta pitkään, en varmaan olisi tehnyt asialle mitään ilman anonyymin vainoamista. Tarkoitus on minimoida kiusaaminen ja ilkeys blogissani, sillä kaipaan sitä, että voin enemmän kirjoittaa omistakin fiiliksistä, ilman että niitä ollaan heti haukkumassa.
Sillä kuka nyt jaksaa vuositolkulla haukkumista ja mitätöimistä ja sitä, että se vika on aina minussa, ei voi voittaa. Joten näin se nyt vaan menee, että WordPress oli haave, mutta tässä tilanteessa se on myös välttämättömyys.
Ja minut tuntien, kotikutoisuus ei katoa minnekään, koska muuta en osaa, eikä muu ole minua. Vaikka itse pohja on siistimpi toki, kuin tämä Blogger alusta, ellen sitten sitä WordPress alustaakin kykenemättömyydelläni sotke. Se meinaan on hyvin mahdollista, en ole kärsivällinen viilaaja eli kärsimättömyys on toinen nimeni.
Hei ja nyt tämä Voima-lehden haastis ihan nettisivuillakin luettavana.
Oikein sydämellistä viikonloppua edelleen täältä Bloggerin puolelta. <3 Kiitos, että olette täällä ja toivottavasti edes joitain teistä tapaan pian uudessakin blogikodissa. Aurinkoa teidän viikonloppuun. <3
24 kommenttia:
Maiju28. helmikuuta 2020 klo 19.10
Oli ihana nähdä ja leffa oli kyllä niin hyvä 💪
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo1. maaliskuuta 2020 klo 12.23
Niin oli ja niin oli. <3 Ihanaa sunnuntaita Maiju. <3
Poista
Vastaa
Outi Krimou/Outi's life28. helmikuuta 2020 klo 20.32
Mialle heti laitoin viestiä, että tuo leffa katsotaan kyllä sitten yhdessä 🙂
Maiju <3 Voi Dianaa, aina käy sääliksi kun sattuu, mutta hänen parhaaksi toimitte kuitenkin <3
Ihanaa viikonloppua ystis rakas <3
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo1. maaliskuuta 2020 klo 12.25
Sä niin tuut tykkäämään tuosta leffasta. <3 Diana ei ollut moksiskaan, mutta se sirutus aiemmin, se oli kova juttu.
Ihanaa sunnuntaita Outi. <3
Poista
Vastaa
Päden paja29. helmikuuta 2020 klo 9.46
Hienot kuvat ja tuo leffa pitääkin ehdottomasti katsoa:) On nuo teidän karvakorvat vaan suloisia!!♥ Mukavaa viikonloppua ja leppoisaa karkauspäivää♥
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo1. maaliskuuta 2020 klo 12.25
Suosittelen leffaa kovasti. <3 Kivaa sunnuntaita Päde. <3
Poista
Vastaa
Mannilainen29. helmikuuta 2020 klo 15.22
Voi pientä Dianaa. En ythään ihmettele, että olet ollut hermona rokotusreissulla. Itse sain kerran paniikkikohtauksen, kun jäin odottamaan, että Herra Karvajalka rauhoittui, kun oli hammaskiven poistoa ja kampaajaa tiedossa pienellä. Nyt voitte kuitenkin huokaista helpotuksesta, että homma on hoidettu. 🙂
Ihanaa viikonloppus sinulle <3
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo1. maaliskuuta 2020 klo 12.26
Rokotus menikin hyvin, se aiempi rokotus ja nimenomaan sirutus, se oli kova paikka, toinen huusi niin , kun siru laitettiin.
Voi toista pientä sielläkin, kyllähän näihin karvaisiin olentoihin suhtautuu hieman samalla lailla kuin lapsiin, hih.
Ihanaa sunnuntaita Mannilainen. <3
Poista
Vastaa
Kristiina / Kauniimpaa kuin koskaan29. helmikuuta 2020 klo 16.40
Kiitos leffavinkistä! Tuo Diana on niin ihana🥰🥰🥰🥰🐈🐈🐈🐈🐈 Mukavaa viikonloppua sinulle❤
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo1. maaliskuuta 2020 klo 12.28
Diana kiittää ja toivottaa ihanaa päivää. <3
Poista
Vastaa
marja 50+ eloa ja oloa29. helmikuuta 2020 klo 19.01
Voi ihanuutta Dianaa. Kyllä se eläinlääkärille meno jännittää ja pelottaa vaikka olisi kuinka tarpeellinen ja hyvä asia. Tuo elokuva täytyy nähdä!
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo1. maaliskuuta 2020 klo 12.30
Kyllä näin on ja leffaa suosittelen kovasti. <3 Onkin saanut ihan älyttömän hyvät arvostelut myös lehdiltä. Ihanaa sunnuntaita Marja. <3
Poista
Vastaa
Maikku / Mansikoitajavaahtokarkkeja29. helmikuuta 2020 klo 19.20
Minä olen mukana kuin pukama;) ♥ Ihana Diana, oli varmasti jännä reissu eikä ihme jo pelotti mutta nyt ohi ja ehtii unohtumaan. Odotan jo jännityksellä meidän seuraavaa eläinlääkäriä, jonne lähdetäänkin kolmen kanssa, kääk.
Ihanaa viikonloppua Tiia ♥
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo1. maaliskuuta 2020 klo 12.36
Sä oot ihana ja niin minäkin, ei WordPress muuta omaa käyttäytymistä tai teidän seuraamista. Voi olla, että jossain kohden laitan tämän blogin yksityiseksi, en toki viikkoihin, mutta silti sitä kautta pääsen lukulistan kautta helposti aina teidän blogeihin. Ärsyttää, kun WordPressiin ei vissiin saa lukijalistaa, olen tykännyt siitä kovasti ja sen kautta kaikki voi verkostoitua toistensa blogeissa. Se on häviö.
Tsemppiä teille eläinlääkärireissulle ihana Maikku ja kivaa sunnuntaita. <3
Poista
Vastaa
Kirsti Kaija29. helmikuuta 2020 klo 20.05
Upeat kuvat. Onnea WordPressin puolelle! En jaksa uskoa siirtymisen vähentävän lukijoita, pikemminkin päinvastoin.
Voima-lehden haastattelut kiteyttävät hyvin bloggareiden/vloggareiden ajatuksia.
Diana on sulokki. Nuo lemmikkien lääkärireissut sattuvat "äiskän" sydämeen niinä missä lastenkin <3.
Täällä leffakriitikot hehkuttavat kyseistä leffaa kaikilla kanavilla. Sen on pakko olla hyvä.
Ihanaa maaliskuuta Tiia!
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo1. maaliskuuta 2020 klo 12.37
Olet ihana ja kiitos, kun luotsaat toivoa. <3
Juu sama täällä, kerrankin katsojat ja kriitikot ovat samaa mieltä.
Ihanaa reissun jatkoa Kirsti Kaija. <3
Poista
Vastaa
Marjo 29. helmikuuta 2020 klo 22.41
Voi Diana-pientä ♥ ihana varmasti eläinlääkäri käynti on jännittänyt häntä hurjan paljon. Niin suloisen näköinen tuossa kuvassa ja onpas hän kasvanut tai sitten tuo kuvakulma ehkä vähän "pidentää" kisulia. Nuo silmät ja tuo katse - itse suloisuus koko karvapallo ♥
Tuo leffa olisi juuri minulle sillä ysäri kauhu oli omaa lemppari silloin.
Ihanaa alkavaa maaliskuuta ja ensimmäistä kevätkuukautta Tiia ♥
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo1. maaliskuuta 2020 klo 12.38
Hän on kyllä pituutta kasvanut vaikka muuten on kovin pikkarainen, on sellainen hoikka varsa tällä hetkellä, ei enää yhtään hih palleroinen.<3
Ysärikauhu oli ihan parasta ja nyt oikein iski, hei en ole vuosiin ja vuosiin nähnyt vastaavia leffoja, että mahtavaa, että vihdoin tälläinen leffa on tehty. Toivottavasti tämä poikii lisää.
Ihanaa sunnuntaita Marjo. <3
Poista
Vastaa
Onneli Winter1. maaliskuuta 2020 klo 11.27
Luin tossa pötköön edellisenkin postauksesi ja totta, kiusaamista on joka paikassa. Mikä ihme siinä on että kun oma elämä ei mene ihan just, niin silloin koitetaan etsiä kiksejä toisten mollaamisesta. Totuushan on se että ei se mitään auta, syvempään suohon sitä itseään upottaa. Täällä ainakin hep, käsi pystyssä jatkouralle ja messissä pysytään. Toivotaan että uusi tuo uutta hyvääkin mukanaan. Räntäsateesta huolimatta, valoisaa maaliskuuta Tiia <3
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo1. maaliskuuta 2020 klo 12.43
Onneli, kiitos kun luit. <3 Sepä se, vielä 2000 luvulla ja toki sitä ennen, kiusaaminen ei tuntunut näin konkreettiselta, ihminen ei näin kammottavalta ja rumalta. Joka paikassa huudellaan, näsäviisastellaan, yritetään nostaa itseään, nostamalla muita alas. Tälläinen on omasta mielestä noh yksinkertaisemman mielen toimintaa, joka ei kehitä mitään muuta, kuin sitä kuralammikkoa, jossa ikuisesti tämä ihminen temmeltää. Nega ruokkii omaa negatiivisuutta, ei kehitä ihmistä, ei avarra sitä seikkaa mistä mut tulee. Empatia on yksi älykkyyden muoto, minne tämä on monilla ihmisillä kadonnut.
Toivottavasti uusi tuo hyvääkin mukanaa, ettei ole katastrofi. Sydämelliset kiitokset, jos olet mukana, niin minäkin täällä sinun messissä mukana. <3
Ihanaa sunnuntaita Onneli. <3
Poista
Vastaa
Taru1. maaliskuuta 2020 klo 13.24
Voi tota pientä korvaeläintä ♥ ♥ ♥ ♥
Isot rapsut Dianalle ja samalla sitten Samulle ja Mikille kanssa, pitää olla tasapuolinen 😉
Mulla ainakin on jäänyt koneelle muistiin emailit ja muut, kun kerran olen kommentoinut wordpressissä.
Tämä vinkiksi, että helpolla sielläkin pääsee kommentoimaan.
VastaaPoista
Leena1. maaliskuuta 2020 klo 15.51
Ihana Diana. Kokemusta on, että mami jännittää eläinlääkärillä.
Viimeks Lyyli oli ihan kunnolla, vaikka pelkäsin. Riippuu paljon lääkäristäkin. Meillä on aivan ihana eläinlääkäri täällä. Osaa käsitellä pelkäävää kissaa hyvin.
No nyt en tiiä tästä WordPressistä.
Sen verran vanha olen.
Pitää kysyä meidän tytöiltä ja vävyiltä, jos tietävät.
Rapsutuksia ja pusuja karvatassuille ja sulle ihanaa alkavaa viikkoa.
>Leenalii
VastaaPoista
Heli-Hannele – Beach House Kitchen1. maaliskuuta 2020 klo 16.52
Kiitos leffavinkistä, ysärillä tehtiin kyllä parhaimmat jännärit! Juutuin oikein katsomaan Basic Instinctiä liekö sadannen kerran, se kun tuli TV:stä taannoin. Elizabeth Moss on kyllä huippu, saimme päätökseen nyt viikonloppuna Handmaid’s tale -sarjan kolme tuotantokautta, toivottavasti jatkoa tulee! Aurinkoa & lämpöä maaliskuun alkuun, täällä pilkahti äsken aurinko, JEEE, vaikka oli kaatosadetta luvattu koko päiväksi : )
VastaaPoista
enkulin käsityöt2. maaliskuuta 2020 klo 8.26
Upeita kuvia ja on ollut upea leffailta. Kuolasin tässä noiden ensimmäisen kuvan peltipurkkien perään
VastaaPoista