Vaihdevuosi-ja esivaihdevuositarinoita osa 2

Vaihdevuosi-ja esivaihdevuositarinoita osa 2

Tuumin, että nämä Instagram kaupallisen yhteistyön Pirkko-viinikuvat sopisivat tähän postaukseen kuin nenu nassuun. Viini on kuitenkin ostettu itse.

Kirjoitin elokuussa postauksen ”Jutellaanko naiseudesta, hormoneista ja vaihdevuosista” ja postaukseen tuli niin kommenttilaatikkoon, sähköpostilla, eri viesteillä paljon jaettua kokemaa ja vinkkejä. Kiitos kaikille mielettömän paljon niistä.

Lopputulemana voisi sanoa, että naiset ovat äärettömän sisarellisia ja auttavaisia ja jakavat intiimejä asioita keskenään vertaistuen merkeissä. Hormonikierukkaa liputti enemmistö.

Juttu ehdottomasti ansaitsi jatkoa, koska olitte niin mielettömästi mukana. Eräs ihana ihminen jopa ehdotti, että tästä pitäisi kirjoittaa kirja ja koota teidän naisten kokemukset aitona ja rehellisenä yksien kansien väliin.

No nyt on käyty lääkärissä ja ajattelin kertoa miten kävi. Ensin konsultoin lääkärin kanssa puhelimessa ja sain kolme eri vaihtoehtoa pohdittavaksi tähän omaan tilanteeseen. Minipillerit (mutta ne tekee vaihdevuosioireita vaikka ei ole vielä vaihtareita) yhdessä hormonihoidon kanssa, hormonikierukka ja viimeisenä vaihtoehtona, jokin kohdun polttamishommeli, jotta kohtu ei enää vuoda.

Kaksi jälkimmäistä ei ollut se paras vaihtoehto itselle, koska eivät voi taata migreenin poistumista eli päädyimme jälleen kirottuihin minipillereihin, ympäri mennään yhteen tullaan ja eletään toivossa, että niiden kanssa käytetty hormoni auttaisi tilanteeseen.

Viimeksi kuukautisten alettua migreeni kesti 7vrk eli olin aika poissa pelistä viikon, ei kiva ollenkaan. Joka ilta oli migreenistä jo niin huono ja oksettava olo, etten voinut kuin maata sängyssä. Ihan mahdoton ajatus olla poissa elämän pelistä noin viikon, juu ei tule mitään eli hampaat kiskoen syödään taas sitten minipillereitä.

Minipillereissä on se hyvä puoli ollut, mieli on vakaa, ei pms-oireita, ei kuukautisia, ei ylimääräisiä vuotoja. Mutta tekee tosiaan sen, että kuin olisi vaihdevuodet. Eli vaihdevuosia ei tosiaan vielä ole vaan siellä kuulemma munarakkulat onnellisesti ovat jonossa toiveikkaana, jos pääsisivät kehittämään vielä elämää. Aivan hullua, täytän seuraavaksi 52 vuotta.

Esivaihdevuodet toki on, sillä migreenit eivät kestä enää vain vuorokautta vaan vaihdellen 5vrk, 3vrk ja 7vrk. Lisäksi kuukautiset eivät oikein lopu vaan kestävät noin kolme viikkoa, mikä on aivan pimeetä.

Nainen ei voi kyllä voittaa. Eli on normaali toiminta ja sen päälle kukkuraksi esivaihdevuositoiminta eli kaksi toimintaa päällekkäin. Sanoinkin gynekologille, etten ole varma pitäisikö ilahtua, ettei ole vielä vaihtareita vai pitäisikö toivoa jo vaihdevuosien alkamista, mene ja tiedä. Siihen lääkäri tuumi, että vaihdevuodet ovat kyllä joillekin todella vaikeat ja tämä oli kai vihje, ettei niitä kannata mitenkään toivoa. Mutta sieltähän ne tulee ennen pitkää meille kaikille naisille.

Sain ystävältä vinkin Femedasta ja gynekologin valkkasin sen perusteella, että Femedan lääkäri päivystää välillä myös Porvoon yksityisellä puolella. Kyseinen lääkäri oli aivan mahtava ja vaikka tuli turistua yhtä sun toista, tuli fantastinen fiilis, että toinen ei ollut moksiskaan, tietää mitä tekee ja taatusti kaikki on nähty eli eihän tämä oma keissi ollutkaan niin kauhean monimutkainen tai kamala. Eli miksi kesti näin kauan hankkia apua.

Jännitin aikalailla, sillä tässä on jo elämää isommasta asiasta kyse eli halu päästä balanssiin. Totesinkin hermostuksissani lääkärille, että kun se alapää on sellainen asia, ettei sitä pitäisi joutua lainkaan ajattelemaan, että sen tulee vaan saada vapaasti olla ja jos joutuu kovin ajattelemaan kaiken maailman vaivoja, niin asioista tulee suurenneltuja murheita.

No mutta, nyt on migreenilääkitys varulta, on minipilsut ja on hormonihoito. Ja jos ei valoa näy tunnelin päässä, seuraava kokeilu on se hormonikierukka, mutta näillä mennään nyt. Miksi kukaan ei ole aiemmin kertonut, siis lääkäri, että minipilsujen kanssa voi käyttää myös hormonia? Pari viime vuotta olisi mennyt huomattavasti helpommalla. Ja hormonihoito ei ole Vagisan sun muut, jotka vaan kosteuttaa paikallisesti.

Helpottunut olo lääkäriltä poistuttua vaihtui epäuskoon, auton tuulilasissa oli sakkolappu. Voi elämän kevät! Oli joku väliaikainen pysäköimiskielto, jota ei siinä jännityksessä tullut huomattua ja kun viisi muutakin autoa oli parkkeerannut oman auton eteen. No kaikille iski jackpot.

Eli kelan korvauksen kanssa lekuri kustansi 179€ eli kelakorvaus oli huikeat 11€, jos laskin oikein. Troppeihin meni 138€ ja sakko. Hormonikierukka olisi maksanut 150€ ja olisi laitettu ehkäisyneuvolassa ja hormonikierukkaa voi kuulemma pitää jopa 10 vuotta vaikka toki ehkäisytehoa ei voi enää luvata viiden vuoden jälkeen.

Laskin, että tällä nykyisellä mallilla menee minipilsuihin ja hormoneihin n. 480€ vuodessa, että tämä ei todellakaan ollut se kannattavin vaihtoehto, joten paree olla hyvä vaihtoehto sitten!

Sanoin kyllä lääkärille, jos ei kolmessa kuukaudessa pelitä tämä apukombo, niin pian nähdään. Toivottavasti tästä saisi apua. Mutta tällainen vaihtoehto meikäläiselle nyt räätälöitiin ja toivottavasti tästä on jollekin apua, joka kärsii samoista pitkittyneistä kuukautisista/välivuodoista ja migreeneistä.

Kerron sitten vielä miten näiden kanssa kävi muutaman kuukauden päästä tai päädynkö hormonikierukkaan. Jonka laitto muuten pelottaa. Hormonikierukan laitosta sain kuulla paljon positiivisia, mutta toki myös monia pelottavia tarinoita teiltä. Kaikki ei mene aina niin putkeen kaikilla.

Mutta taas toiveikkaana kohti parempaa elämää. Samaan syssyyn alhon, univaikeuksien ja väsymyksen vuoksi aloitin viikko sitten raudan syönnin ja voiko olla tottakaan, unet olleet paremmat. Älykellon mukaan syvää unta on ollut huomattavasti enemmän ja tietty alho on väistynyt ja pää on selkeästi kirkkaampi. Eli selkeä aivosumu ja huimaus, jotka vaivasi pitkään, nyt tuntuu olevan poissa eli ajatukset tuntuu jo kirkkaammilta.

Sain valtavan hyvät vinkit myös luomenpoistoon Fabriiak:lta. Tässä vielä samalla kertaa varaan ajan sinnekin ja kerron sitten siitäkin asiasta lisää. Nyt hoidetaan ns. kaikki ”päät” kuntoon. Luomet sijaitsee kasvoilla.

Sain muuten eräältä anonyymiltä vihastuneen kommentin, että olen järkyttävä ihminen, että kaikilla naisilla ei todellakaan ole peräpuksuja, että miten kauheaa ja mitä oma miehenikin ajattelee meikäläisestä, että hyh, jos hänen naisella on peräpuksut. Kirjoitus tosiaan oli vuosia vanha.

Nyt kuulkaas se ongelma ei ole vaivannut aikoihin, mutta hei jos me naiset emme näistä asioista puhu keskenämme vaan vajoamme mitä muut ajattelee ja mitä miehet meistä ajattelee tapaan ajatella, niin teemme siinä karhunpalveluksen itselle ja toisillemme. Peräpuksut voi tulla kenelle vaan ja missä iässä vaan, niissäkään ei ole mitään noloa.

Jos meikäläisen miestä nolottaisi nämä asiat tai ällöttäisi jotenkin, saattaa olla, että mies lähtisi vaihtoon. Eli onneksi täällä nauretaan miehen kanssa myös peräpuksuille tyyliin ”mikä on pahin yhdistelmä peräpuksuille, syö purkillinen jalopenoa, voi seuraavana päivänä olla aika haipakkaa.”

Ei sellaista asiaa ole, kuin nolo asia, kaikesta voidaan jutella ja mikä vertaistuellinen voima avoimella keskustelulla on. <3 Kiitos kaikille teille avoimuudesta aiempaan postaukseen ja niistä sähköpostiviesteistä ja muista viesteistä, sain niistä paljon apua ja muistikkaana sen tunteen, etten todellakaan ole yksin. Kun asioita päässään yksinään pyörittelee, niin asiat saa aivan suhteettomat mittakaavat ja pelko kasvaa.

Miten siellä. Onko tähän aiheeseen uutta lisättävää? Onko siellä normielämä ja esivaihdevuosielämä vai vaihtarit jo täysillä päällä, joillain helpot ja joillakin aivan kauheat? Miten koette sen, että tietty naiseuden vaihe jää taakse?

Ja miksi Pirkko viinikuvat sopi mielestäni tähän postaukseen, ”Pirkko on rohkea, mehevä ja hilloinen, nauraa niin että naapuriin kuuluu, eikä ole tippaakaan pahoillaan. Kun Pirkko lähtee ulos, etsii hän vaatekaapista sen värikkäimmän mekon ja isoimman lierihatun.” Pirkon asenne on se, että naiset häpeä pois. <3

Sydämellistä viikon jatkoa kaikille ja perästä kuuluu, omg tuo perästä sana oli aika hassu tähän kohtaan. 😀



33 thoughts on “Vaihdevuosi-ja esivaihdevuositarinoita osa 2”

  • Tadaa! Mulle tulee kyllä tuosta Pirkko-viinistä niin mieleen Maiju (pinkitkorkkarit), että musta viinin nimi on ihan väärä! Liimaisin maalarinteipin Pirkon päälle, ja tussaisin tilalle Maiju. 😀 <3

    • No kyllä, Maijussa on kyllä juuri tällaista rohkeutta, värikkyyttä ja elämäniloa mitä Pirkko edustaa. <3 Ihanaa iltaa sinne. <3

  • Vitsit minkä kombon sait lääkäriltä, toivottavasti se nyt toimii! Minulla on ilmeisesti nuo esivaihtarit kuitenkin vielä meneillään. Nyt on pari kuukautta ollut siedettävät vuodot ja tulleekin säännöllisesti, mutta joka kuukausi pelkään niitä kamalia menkkoja, jotka kestivät sen 3 viikkoa, huih! Edelleen napsin rautaa joka päivä ja niillä olen saanut sen järjettömän väsymyksen pois, mutta anemia on edelleen, verikokeet kertoivat tämän 🙁
    Meilläkin puhutaan kaikista vaivoista täällä miehen kanssa. Kenelle näistä nyt muuten kertoisi, jos ei omalle puolisolle. Hävetköön se, joka tuon kommentin on sinulle laittanut!
    Ihanaa iltaa Tiia <3

    • Luulen, että meillä molemmilla on ns. normivaihe meneillään ja esivaihtarit samaan aikaan eli välivaihe. Ihan hirveä tuo anemia ja nuo jatkuvat menkat! Täällä on raudan syönti vaikuttanut aivan älyttömästi mieleen ja ihan itse itselleni sen tohtoroin.

      Hihi juuripä näin, eihän ilkeydessä ole mitään hävettävää katsos ei. 😉

      Mukavaa maanantaita Outi. <3

  • Ihan parhaat kuvat ja ollaan vaan kaikki oman elämän pirkkoja ❤️. Voi että, kaikki nämä naisten vaivat, onneksi olen itse saanut tasapainon vihdoin, kera muutaman lisäkilon tosin. Mutta vinkkinä, tuu seuraavaksi meille lääkäriin, ei tule parkkisakkoja 😊❤️

    • Ihanaa kuulla, että tasapaino on löytynyt ja olet upea täydellinen pakkaus, kiloja en huomaa missään. <3

      Hehe joo ei sielläpäin tulisi noita sakkoja. 😉

      Ihanaa uutta viikkoa Sari. <3

  • En ihan edes tiedä missä vaiheessa nyt ollaan, vielä viime vuoden alkupuolella rytmi oli aika tasainen, sitten oli samanlaista kolmen viikon vuotoa kuin sinullakin ja nyt muutaman kuukauden välein vain vähäistä. Eli vaihdevuosissa varmaan ollaan jo ihan tukevasti. Mitään muita oireita ei onneksi ole ja olen koetellut googlailla milloin niitä voisi olla tulossa; pian, myöhemmin vai eikö ehkä koskaan? Tosin teinivuodet olivat joka kuukausi niin kamalat, että olen ehkä ihan ansainnut tällaisen helpon siirtymävaiheen.

    • Juu en osaa sanoa onko vaihdevuosia tai esivaihdevuosia vai mitä, mutta juurikin sama täällä, ei ainakaan enää ihan normi suvantoa.

      Pidän peukkuja ettei muita oireita tulekaan. <3 Jotkut pääsevät helpolla, toivottavasti kohdallasi on näin.

      Ihanaa päivää Tuuli. <3

  • Tää: Ei sellaista asiaa ole, kuin nolo asia, kaikesta voidaan jutella ja mikä vertaistuellinen voima avoimella keskustelulla on. <3
    Kyllä !! Vertaistuki on parhautta, ja onneksi esim vaihdevuosiasioista puhutaan avoimesti. Mulla on ainakin melkein kaikilla ystiksillä jo jotain oireita, itse odottelen vaan, että milloin on mun vuoro, Omalla äidillä vaihdevuodet tulivat varhain ja olivat agressiiviset. Että tod näk perästä tullaan!

    Pidän peukkuja, että nyt sulla alkaa helpottaa <3<3

    ps. KUVAT ovat perfect!

    • Kiitos niin paljon Taru ja vertaistuki paras tuki. <3 Yksin ei saa jäädä mitään asia murehtimaan. Toivottavasti et ole tässä asiassa äitiisi tullut. <3

      Ihanaa uutta viikkoa. <3

  • Jos näistä asioista ei puhuta, niin mistä sitten?

    Mulle ihan migreenilääkäri suositteli hormonikierukkaa (”horkronkka”, kuten hän sanoi) nimenomaan siksi, että hormonitasot sen avulla pysyvät kaikkein tasaisimpana. Mulla on hyvin vahvasti hormonaalinen migreeni, mutta ei tosin noin rajuilla oireilla kuin sulla (<3!)
    Minipilsuja en ole muutaman raskaudenjälkeisen kuukauden jälkeen testannutkaan, niin en tiedä olisiko niillä sama vaikutus.

    Mun kokemuksen mukaan (ja oon todella hikoilevaa ja kipua jännittävää sorttia) se kierukan laitto ei varsinaisesti satu, mutta on aivan jäätävän epämiellyttävää. Troppasin itseni tuhdisti etukäteen ja pari päivää peräänkin. Jotain synnytysten ja menkkojen väliltä ne tuntemukset.

    vaihtareiden osalta en tiedä, missä vaiheessa naiselämässäni olen. Kaikessa muussa olen tullut aika hitaasti perässä, luultavasti myös vaihdevuosissa.
    Sen kyllä tiedän, että mieli on kun teini-ikäisellä pojalla…. 😉
    ja välillä tuntuu siltä että kroppa huutaa "vielä kerran kaverit, vielä kerran!" (pelkään raskaaksitulemista melkein enemmän kuin hamassa nuoruudessa, niin aktiiviselta kroppa tuntuu)

    • Juurikin näin, näistä asioista pitää puhua. <3

      Hauska tuo "horkronkka" , eräs ystävä sanoi "katiskaksi." Eli lempinimiä on monia. 😉

      Yähhh, kuulostaa kyllä aika ikävältä tuo laitto ja joiltain olen kuullut aika hurjia juttuja ja toiset sanoo, kuin papa. Meikäläiselle laitettiin hormonikierukka synnytyksen jälkeen Latviassa ja lääkäri puudutti en tuntenut mitään. Illalla oli hieman nipistelyä vatsassa ja pientä vuotoa, ei kummempaa. Pidin kierukkaa niin vähän aikaa, kun aikeissa oli tehdä vielä perheeseen neljäs lapsi, mutta muistelisin ettei kuukautisia ollut ollenkaan, mutta oliko migreeniä en muista ja toisaalta olin paljon nuorempi, joten mene ja tiedä.

      Hihi täällä on juuri samanlaisia tuntemuksia, olisiko se viimeisiä viedään ja vauhdilla fiiliksiä.

      Tsemppiä meille kaikille ja mukavaa viikkoa Marika. <3

  • Normi elämä. Esim. mua pari vuotta nuoremmalla ystävällä on jo ollut ekoja oireita, joten ihmet, että ollaan vielä tässä. Mä epäilen, että jos suvun merkit pitää paikkansa, pysyn hedelmällisenä hyvin vanhaksi, jonka vuoksi esim. mummollanikaan ei ollut oikein mitään vaihdevuosioireita. Kertoi aina, ettei sillä ole mitään hajua noista oireista. Haluaisin menkoista eroon, inhoan niitä, mutta näen hyvätkin puolet, jos melkein vielä mummoiässä tiputtaa. LOL

  • Pakko nyt kysyä että istutko jotenkin tuossa veden päällä vai mitä hittoo? En saa selvää vaikka miten tihrustan ja häiritsee ;DD
    Silloin aiemmin kommentoin siitä hormonikierukasta, nyt se on ollut mulla jotain 1,5kk. Se laitto oli ihan kamala kokemus, sattui mutta oli ohi nopeasti. Piti lähteä siitä vielä töihin suoraan ja ei ollut kiva. Otin ennen laittoa hyvät kipuläkkeet mutta silti olin kaksinkerroin. Kolme ekaa viikkoa koski tosi paljon mahaan ja oli vähän huono olla, tuntui että turvotti ja mahassa oli jotain outoa. Sitten se kuitenkin tasoittui ja nyt alkaa tuntua että se turvotus on hävinnyt ja olo alkaa normalisoitua.
    Menkat on kamalat kuten aina, sillä ei ole väliä vaan sillä ettei ole niitä hirveitä itkupotkuraivarit -sivuoireita kuten minipillereistä. Paino ei lähtenyt nousukiitoon kuten minipillereistä enkä ole enää raivohullu 😀 tuntuu että tämä Mirena oli sittenkin huippujuttu vaikka luin niitä netin kauhujuttuja ettei se sovi kellekään. Mulle sanottiin että sen 7 vuotta pidät tätä. Kallis sijoitus mutta eipähän tarvii nyt huolehtia enää mistään ja toivotaan että tämä normaali olo tämän kanssa jatkuu 🙂
    Mulla on siis ibs ja endometrioosi jota Mirenan pitäisi myös rauhoittaa.

    • Istun ihan ammeessa vedessä mekko päällä, koska ”Pirkkohan voi tempaista itsensä kylpyyn vaikka mekko päällä.” Vesi on värjätty kylpypallolla. 🙂 Koska vesi olisi muuten näyttänyt aika kelmeältä.

      Olen kuullut, jos ei ole synnyttänyt, niin laitto on hirveämpi kokemus, kuin synnyttäneillä. Lisäksi ehkäisyneuvola olisi halunnut laittaa kuukautisten aikaan, mutta yksityinen gyne sanoi, että kuukautisten jälkeen on eniten kohdunkaula auki eli mene ja tiedä.

      Kuulostaa varsin inhottavalta, että noin pitkään kesti kipuilu, ei yhtään kiva ja niin yksilöllisiä nämä.

      Toivottavasti saat Mirenasta apua ja kuulostaa lupaavalta todellakin. Mullahan laitettiin Latviassa synntyksen jälkeen hormonikierukka puudutuksella, enkä tuntenut yhtään mitään. Mutta paikat on varmaan aika auki, kun on just synnyttänyt, koska jälkikipu oli sen illan pientä nipistelyä ja vuotoa. En vaan pitänyt kierukkaa kauan, kun tekeillä oli neljäs lapsi. Mutta pois ottaminen ei tuntunut missään, sitäkin jännitin. Mutta olin silloin niin paljon nuorempi, enkä enää muista muuta kuin, että kuukautiset taisi jäädä tulematta, mutta oliko päänsärkyä vai ei, en muista.

      Kerralla kallis, mutta maksaa itsensä takaisin kyllä. Jos nyt olisin laittanut tuohon kierukkaan 150e ja sen saa vielä vaivoihin kelakorvauksella, kun ei ole ehkäisyyn, niin 10 vuotta saisi pitää. Nyt menee minipillereihin ja hormoneihin 40e kk eli hitsi, jos tuo kierukka olisikin parempi vaihtoehto, olisi myös niin paljon edullisempi.

      Toivon, että teillä seuraavat 7 vuotta sujuu auvoisasti. <3

      Sydämellistä uutta viikkoa. <3

  • Mulla on täällä sormet ristissä (tai siis suomalaisittain peukalot pystyssä), että pilleriyhdistelmä toimii ja elämä helpottuu. Olet kyllä ihan oikeassa, tässä on käynyt elämän varrella mielessä, että nainen ei voi näissä asioissa voittaa. Onneksi nykyään on jo niin paljon enemmän tietoa ja tutkimusta kuin menneinä vuosikymmeninä ja apuakin löytyy.

    Mukavaa viikonloppua! Siellä ollaan jo näköjään pääsemässä tunnelmaan 🙂

    • Kiitos kovasti Johanna. Luin hormoneista joita määrättiin arvosteluja jenkkisivuilta ja apua ei kuulostanut hyvältä, enemmän negaa kuin positiivista, mutta nyt on jännää, mitäs jos meneekin positiivisen kautta ja toimii kuin häkä.

      Ihanaa uutta viikkoa. <3

  • Samanmoisten asioiden parissa täällä pyöritään ja parhaillaan odottelen, että saisin hukkaamani lähetteen tilalle uuden, että pääsisin verikokeeseen testauttamaan, onko tässä nyt vaihdevuodet alkaneet vai vieläkö jatketaan jossain välimaastossa. Sitä kun ei tosiaan itse tiedä juurikin noitten minipillereiden takia (ja pelottaa niiden poisjättäminenkin, koska niistä ei ole ollut mulle mitään haittaa, vaan päinvastoin tykkään siitä tasaisesta vuodottomasta olotilasta, joka varmaankin on niiden ansiota. Ainakin ollut).

    Uniongelmat rassaa ja sydämentykytykset ja ihanaa olis nukkua edes joskus joku yö kunnolla. Tai herätä välillä vaikka vaan kerran tai pari, eikä tunnin välein.

    Semppiä meille kaikille <3

    • Hyvä se verikoe on hyvä alku. Kävin siinä pari vuotta sitten, mutta hyvin sen voisi ottaa taas uudelleen. Toisaalta lääkäri totesi, että munarakkulat puksuttaa täysillä, joten kai jossain välivaiheessa mennään.

      Sama juttu, tykkäsin hirmuisesti minipillereista: ei vuotoa, ei migreeniä, mieli tasainen, ei kauheaa pms, mutta sitten tekevät muuten on kuin hapankorppu eli ei kiva ollenkaan.

      Sama täällä, mitä nämä kauheat unettomat yöt on, levottomat ja pulssi hakkaa ihan korvissa.

      Tsemppiä hurjasti meille kaikille. <3

  • Taisin olla 35, kun kaikki alkoi kaatua päälle. Kaikki rytmi katosi ja jaksoin aamupäivän touhuta ja iltapäivän maata. Seuraavaksi menin sairaalaan ja sain onneksi hormoonikierukan. Migreeni helpotti ( nyt palailee miehen sairastamisen jälkeen) ja vuodot helpotti. Pystyi olemaan töissä ilman vaihtovaatteitta ja hoitamaan kotihommat.
    Nyt vaan vanhuus ja jaksamuus, houh. Kun vaan pitäisi tämä pakka pitää kasassa, kun mies sairastaa. Jaksan, jaksan, kun ei ole muuta vaihtoehtoa ja olen luvannut myös vastamäessä ja edes yritän.
    Kaikkea hyvää sinulle!

    • Voi Marketta. <3 Kiitos kun jaoit oman kokemuksen ja miten sait apua. <3 Toivon sinulle hurjasti voimia, käytte läpi todella raskasta vaihetta, elämä ei ole kyllä herkkua. Kaikkea hyvää erityisesti sinulle. <3

  • Minä mietin sitä, miten monta kriisiä naiselle mahtuu elämään
    koulukiusaaminen- laihdutuskuurit- bulimia-epillerihumala- raskauskurjuus- raskauden jälkeinen masennus- masennus kerran kuussa- hormoonit hyrrää ja kaiken huippuna vaihdevuodet osa 1-osa 2- ja vielä osa3 😀

    • Kyllä naiselle ja elämänkaareen mahtuu paljon kaikenlaista. <3 Juu osa 3 taatusti tulee vielä ja miksi ei neljäskin. 😉

      Tsemppiä Enkuli ja sydämellistä uutta viikkoa <3

  • Pirkko sopii tähän postaukseen loistavasti, sillä epäilemättä hänkin on aikuinen nainen joka kamppailee samojen ongelmien kanssa 😀 Hyvä että oot hakenut apua ja toivottavasti sitä myös pilsujen kautta saat.

    Mullahan on ollut myös migreeniä että hormonikierukka, ensin luulin että jälkimmäinen aiheuttaa migreeniä ja poistatin sen mutta migreeni jatkui silti. Laitatin sen sitten myöhemmin uudestaan ja edelleen migreenit tulee ja menee, joskus kuukausia poissa, joskun kestää monta päivää mutta nyt tiedän ainakin ettei johdu hormonikierukasta. Migreeninestolääkkeistä ei apua mutta onneks on tarvittaessa täsmälääkkeet.

    Mielenkiintoista lukea esivaihtareista ja vaihtareista yleensäkin, jotta tietää vähän mitä on edessä tai voihan ne jo ollakin päälle, kuka tietää 🙂

    Iloa viikonloppuun ihanainen ☻

    • Maikku superpaljon kiitoksia. <3

      Voi ei, eli tämä ei taas luo toiveita sille, että migreeni lähtisi hormonikierukalla, voi pöh. Täälläkin sain nyt täsmälääkkeet, jotta jos tulee, niin pärjätään.

      Niin kaikilla nämä on edessä, tavalla tai toisella, mutta toivottavasti helpoimman kautta. Sydämellistä uutta viikkoa Maikku. <3

  • Mulla on jo menossa toinen Mirena ja ei sen laittaminen tai pois otto ollut kyllä kummoinenkaan juttu. Verrattavissa papakokeeseen. Mirenalla kuukautiset loistavat poissolollaan, kerran kuukaudessa tulee niin niukka vuoto, ettei oikeastaan suojaakaan tarvitse. Gynekologini puhuikin ” elämän laadusta” , kun ei tarvitse kuukautisista kärsiä.

    • Ihan mahtavaa kuulla, tällainen kokemus. <3 Tämä tuo toiveita tulevaan, jos hormonikierukkaan päädyn. Kiitos tästä Sanna ja mitä mukavinta uutta viikkoa sinulle. <3

  • Hei KIITOS! Aloitin minipillerit ja samalla ilmeisesti vaihdevuodet, oireista päätellen. Herään joka yö hikilammikosta, joka paikkaa särkee ja kolottaa, olen ärtynyt, kärsimätön ja nukun edelleen luokattoman huonosti. Sitä oli tosin jo ennne minipilsuja. Migreeni tuli tosin vasta 3 viikkoa aloituksesta, mutta niin tiputtelukin kera kipujen, joihin aloitin siis minipilsut. Minulla kun todettiin endometrioosi ja adenomyoosi, joiden vuoksi pyritään kokonaan menkattomuuteen. Munasarjat ovat täälläkin vielä hyvin, hyvin toiveikkaat , eikä varsinaisista vaihtareita tietoakaan. Ehkäisyyn en pillereitä tarvitse, koska piuhat on poikki, enkä toisaalta menkkoihinkaan, koska kohdun limakalvo on poltettu. Ainoa syy on endokivut, jotka tulevat nyt silti läpi. Aaaargh! Hormonikierukkaa yritettiin laittaa hereillä ja nukutuksessa, kumpikaan ei onnistunut. Minulle on tehty näet se kohdun poltto, joka meni sit liian syvälle. Kohtu on täynnä kiinnikkeitä ja arpea. Ei mahdu, edes Kylena.

    Pitääpä soittaa lääkärille, josko saisi estrogeenia lisäksi. Viimeksi puhui sen puolesta ”sitten kun aika on” vaikka ymmärsin että endometrioosin kanssa ne ovat nounou.

    Se kohdun limakalvon poltto muuten onnistuu hyvin useimmilla, mutta sitten on aika paljon meitä. Eli omat ongelmat alkoivat heti poltosta, lisääntyen vuosien aikana. Että jos vain hormonikierukka passaa (ellei nämä minipilsut) kannattaa se kortti käyttää ennemmin. 🙂

    Ja aika omituista, jos omalle miehelle ei voi puhua intiimijutuista, myös niistä pukamista? Löyhässä on seksielämä, jos kyseinen tieto sen tappaa. ”Apua, naiseni käy kakallakin sit vissiin!!!”

    Pus, olet ihana! ❤

    • Aargghhh!!! Kuulostaa monella tapaa omalta tarinalta, tosin ei ole endoa, mutta on kuukautisten jälkeen outoa vuotoa kunnes taas alkaa kuukautiset eli vuotoa oikeastaan koko ajan. Eli minipillerit vie tämän kaiken pois ja siksi taas ratkaisuna minipilsut.

      Apua tuo hormonikierukan laitto hereillä on ollut varmasti aivan jäätävä kokemus!

      Juu tässä miehen kanssa näitä mietitty, että jos tämä vaihtoehto ei passaa, eikä hormonikierukka, sitten mennään luomuna ja migreeni täsmälääkityksellä. Sitten kestetään ne vuodot, kai nekin jonain päivänä loppuu.

      Meitä on niin moneen junaan, mutta en itse jaksaisi pinnistellä suhteessa, jossa joutuisin piilottelemaan tällaisia osia itsestäni ja häpeilemään, kävisi aika rankaksi. Tässä tapauksessa olen siis järkyttävä ihminen, koska toinen ihminen ei itselleen salli näin vapautunutta parisuhdetta. Että silleen.

      Pus säpä oot ihanampi. <3

  • Auhh!! Onpa sua lyöty aikamoisella kombolla. Olis parempi pysyä vaivat kyllä loitolla.
    Itselle Mirena on sopinut täydellisesti, nyt on menossa nro jotain….. Edelliset menkat taisi olla vuonna 2001 kun nuorimmaisen imetys päättyi. Että sillä…

    Mulla on ollut joitain huonosti nukuttuja öitä, satunnaisia kuumia tuntemuksia (nekin yöllä), mutta en oikein osaa yhdistää niitä välttämättä mahdollisiin vaihtareihin. Voi tietty olla. Kesällä oli vaan niitä kuumia öitä, ja ajattelin automaattisesti, että johtuu siitä, kun on muutenkin kuuma.
    Totta puhuen hirvittää ihan sikana ajatuskin vaihtareista. Sen verran teininä oli noita PMS oireita ja muita…

    Pahoittelut, että olen ollut taas kauan pois. Jotenkin elämä vie….. =D Hyvällä onneksi!!

Vastaa käyttäjälle Annukka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud