Miltä tuntui olla lapsi?

Miltä tuntui olla lapsi?

Bongasin ihanan Keyword:Love Jonnan blogista kivan juttuaiheen, ”Miltä tuntui olla lapsi?” ja pakkohan tämä nostalgiamatka oli toteuttaa itsekin.

Luettuani Jonnan postauksen, samaistuin muutamaan asiaan ja samalla aloin myös kaivamaan mieleni sopukoista lapsuuden tuntemuksia.

Sieltä löytyi ujoutta ja arkuutta, idyllisiä hetkiä niin mökillä kuin kotona, hauskoja hetkiä ystävien kanssa ja paljon muuta.

Ilon tunne tulvahti myös siitä, että hei muistanpa vielä jotain, enkä ole kaikkea unhoittanut.

Missä synnyit?

Helsingissä Naistenklinikalla.

Onko sinulla sisaruksia?

Tavallaan on ja tavallaan ei. Koska asuin isovanhempien luona, sedät ja tädit tuntuivat ja tuntuvat joltain sisarten ja vanhempien sekamelskalta ja hyvässä siis. 🙂 Iso perhe on rikkaus. <3

Olitko päivähoidossa?

Puistotädillä taisin välillä käydä ja eskarissa. Muistan puistotätihommista lapaset, joista tuli imettyä lumiklimppejä ja valkoisen nahkatalvihatun, josta roikkui valkoinen karvahäntä. Lisäksi muistan syyllisyyden sävyttämän muiston, kun leikkimielisesti tuhottiin lumiukko ja se olikin ruma tuhma teko.

Muistan kyllä lapsuuden viattomuudella, että lumiukon rikkomisessa ei ajateltu syitä eikä seurauksia vaan se oli leikki, mutta siitä tuli satikutia ja jälkikäteen muisto on hyvin syyllisyyden sävyttämä. Oivalsin, että hei tämä olikin todella tuhma teko.

Eskarista muistan pahanmakuisen mustikkarahkan, josta seurasi rahkakammo ja tytön joka kiusasi. Muistan askartelemani äitienpäivä tulppaanikortin ja miten sille naurettiin, onpa ruma. Tästä saattaa juontaa inho askartelemista kohtaan, sillä lähtökohtaisesti uskoin olevani askartelemisessa todella huono, koska toinen niin sanoi.

Mikä harmi kaikki tämä, että jos on nössö lapsi, kuten itse olin, sitä ottaa toisten sanat sisäänsä ja todesta. Jos olisin ollut voimakkaampi persoona, en olisi ollut moksiskaan. Mutta minkäs omalle luonteelleen tekee.

Oliko teillä lemmikkieläimiä?

Suomenpystykorva Turilas, kultainnennoutaja Pontus ja welsh corgi Ville. Lisäksi lukemattomat hamsterit.

Muistatko vielä aikaa, kun lapsilla ei ollut vielä turvaistuimia, vaan keikuttiin etupenkkien välissä ja tapeltiin siitä, kuka sai istua edessä?

Todellakin muistan miten takapenkillä heiluttiin ilman turvavöitä ja tikkarit suussa. Etupenkille pääsyn tappelemista en muista, koska etupenkeillä istui itseoikeutetusti mummi ja vaari.

Oliko sinulla mielilelua?

Kyllä oli, isot pehmonallet Mörri ja Pörri. Mörri oli erityisen tärkeä ja se oli ruskea ja vaaleanruskea pehmeä nalle, jonka sain lahjana ja oli itsetehty. Jonnekin katosivat lopulta molemmat nallet tai ainakin mummi niin sanoi.

Muistatko mikä sinusta piti tulla isona?

Tämä ei taida tulla tutuimmille lukijoille yllätyksenä, mutta vastaus on astronautti.

Kaukokaipuu avaruuteen oli ja on kova. Avaruuden ajatteleminen sai vatsan nipistämään ja tunteen, että elämä on jännittävä seikkailu ja olemme osana jotain suurta ja ihmeellistä.

Avaruuden ajattelu tuo edelleen äärimmäisissä tilanteissa lohtua. Oivaltaa oman mitättömyyden ja itse murheiden pienuuden. Toisaalta samalla on jättimäinen olo, saan asua planeetalla nimeltä maa, mikä seikkailu ja tuolla jossain on ääretön avaruus planeettoineen ja tähtineen.

Olitko ns. näkymätön kiltti lapsi vai jokapaikan apina?

Arka ja nössö lapsi.


Kuljitko pihoilla leikkimässä, kotiavain kaulassa roikkuen?

Kyllä sitten kun sain liikkua pihoilla. Mummi oli kovin huolissaan, ettei satu mitään ja en saanut mennä pihalle leikkimään kuin vasta ekaluokkalaisena ja silloinkin oli kielto ylittää tie. Mummi saattoi joka päivä kouluun ja takaisin neljännelle luokalle asti. Jolloin jo nolotti.

Ymmärtäähän sen, Töölön vilkkaat kadut ja silloin jo vilkas Mannerheimintie lähellä.

Nukuitko valot päällä?

Tätä asiaa en muista lainkaan. Hyvin olen voinut nukkua yölamppu päällä, tosin en muista yölamppua. Mutta pelotti öisin ja näin usein painajaisia.

Lempilastenohjelmasi?

Musta ori, Pieni talo preerialla, jota katsottiin aina yhdessä vaarin kanssa ja vaarin kainaloon majoituin katsomaan sarjaa. Mummin mielestä sarja oli aivan liian äitelä. Mummi naureskeli meille, kun tykättiin sarjasta vaarin kanssa kovasti.

Lassie, joka lopulta kiellettiin, koska itkin niin paljon jo alkutekstien aikana, puhumattakaan, kun Lassie joutui kiipeliin. Muistan elävästi, kun Lassie oli veneessä jonne tulvi vettä ja miten kovasti itkin, koska pelkäsin, että Lassie hukkuu.

Muistatko ensimmäisen koulupäiväsi?

Kalpeana muistona muistan kyllä, muistan sen jännityksen tunteen. Pyyhekumin tuoksun ja miten jännää oli mennä kouluun. Mutta tämä muisto on sellainen, jonka muistijälkeen yrittäessä kurkottaa, muistoa ei aivan tavoita.

Keräilitkö jotain?

Kiiltokuvia ja osa niistä on vieläkin tallella nostalgian vuoksi.

Mikä oli lempiaineesi alaluokilla?

Kuvaamataito, äidinkieli ja englannin kieli.


Olitko koulukiusaaja?

En, en ikinä, en halunnut satuttaa koskaan muita. Mutta minua kiusattiin kyllä, koska olin ujo ja arka, enkä osannut sanoa vastaan.

Harrastitko jotain?

Partiossa olin.

Ystäväsi?

Läheisimmät ystävät Sari, Satu ja edesmennyt ystäväni, olimme tiivis nelikko. Sari ja Satu ovat tiiviisti elämässä mukana aina vaan, mikä on fantastinen asia. Muitakin todella hyviä ystäviä oli ja heidän elämää on kiva seurata mm. Facebookissa ja on meillä siellä oma töölöläisten ryhmä.

Ujoudesta huolimatta oli paljon ystäviä.


Mieluisin muisto, jostain ensiluokkien tapahtumista?

Miksi en muista mitään. Ehkä retki Särkänniemeen tai kotibileet kolmannella luokalla luokkakamun Pontuksen luona. Meidän luokalla oli aivan mahtava henki. Ala-asteesta on vain hykerryttävän hyviä muistoja.

Lisäksi hassu sattuma, oma luokanvalvoja Mirjami, joka oli maailman ihanin, on taas mieheni luokkakaverin äiti.


Minkälainen oli ensimmäinen opettajasi?

Maailman ihanin ja lämpimin Mirjami, jota kaikki oppilaat rakasti.


Oliko vanhemmillasi tiukka kuri?

Oli tiukka kuri. Silloin esimerkiksi niiattiin, kun saapui vieraita, tämä nyt vaan tupsahti tässä mieleen. Mutta oli tiukka kuri ja tarkat kotiintuloajat ja miten olla.

Toisaalta rento meininki, ystävät sai tulla mökille ja aina meille. Kun täytin 16- vuotta, luottamus oli jo kasvanut niin isoksi, että tässä kohden sain olla täysin vapaasti.

Miten perheesi lomaili?

Aina kesämökille Sipooseen. Mummi ja vaari myös paljon parisuhdematkaili etenkin Italiassa, näille reissuille ei otettu lapsia mukaan. Tällöin sedät ja tädit hoiti tai vaarin sisko Eva.

Lempiruokaasi natiaisena oli?

Jauhelihaspagetti ja mummin tekemä omenakaurapaistos. En tykännyt ruoasta vaan olisin voinut elää leivällä. Ruoat pyöri suussa ja olin aina pöydän viimeinen. Sain milloin kutsumanimen ”hamsteri” tai ”lännen hitain.” Ja kaikella rakkaudella.

Tupakoitiinko teillä vielä sisätiloissa?

Mummi ei tupakoinut ja vaari taisi nauttia pari sikaria välillä olohuoneessa. Muuta en muista. Olin ja olen allerginen tupakansavulle, enkä muista, että tästä olisin kärsinyt.

Onko sinulla nykyään omia lapsia?

Meillä on neljä aivan mieletöntä lasta, joista jokaisesta mielettömän ylpeä. Koska kaikki ovat empaattisia ja paljon pohtivia fiksuja nuoria, meistä aikuisista parempia versioita.

Miten siellä samaistuitko tai olisiko jakaa omia lapsuudenmuistoja? Ja hei kaikki bloggaajat, ottakaa ihmeessä koppi tästä haasteesta. ❤️

Sydämellistä viikon jatkoa kaikille. ❤️



20 thoughts on “Miltä tuntui olla lapsi?”

  • Aivan ihana haaste, ja melkein tuli ikävä omaa blogia, jotta olisin voinut toteuttaa tämän. Ollaan eletty tavallaan samanlainen lapsuus, koska olemme ikätovereita, mutta mä olen ollut maalaistyttö. Joo ja lempilelu: Daisyt! Niiden rinnalla muut nuket kalpenivat, enkä koskaan välittänyt pehmoeläimistä tai vauvanukeista. Omistin yhden Daisyn.

    • Ihanaa kun tulit kommentoimaan ja ikävä sun blogia, onneksi olet Instassa ja Facessa. <3

      Niin totta, ikätovereita ollaan. Mulla ei ollut Daisy nukkea, oli Barbie nukkeja, mutta muistan kyllä kun ystävällä oli Daisy ja olisin itsellekin toivonut.

      Ihanaa viikonloppua ja ystävänpäivää Marjukka. <3

  • Suloinen haaste ja niin suloisia kuvia sinusta, ja jotenkin tuttuja vastauksesi. Meilläkin katsottiin Musta Oria, Lassieta ja Pieni talo preerialla. Ei ihme että sinusta on tullut noin ihana ja valoisa ihminen, kun kasvatuksesi on ollut niin hyvä: rajoja ja rakkautta.

    • Kiitos niin paljon Marja. <3 Meillä ollut ihan samat sarjasuosikit. <3

      Kyllä rajat ja rakkaus on se mitä tarvitaan.

      Sydämellistä viikonloppua. <3

  • Ihan mielettömän huikea postaus ♥Kuvat todella niin ihania ♥ Pitääsköhän ottaa koppi.
    Silloon vain kun olin lapsi, ei ollut juuri kameroota ja näinollen ei palio kuviakaan, mutta pistetähän mietintämyssyhyn ☺

    Ihanaa tiistaiehtoota Sinulle Tiia ♥ ♫ ♥

    • Toivottavasti otat kopin tai otit, pitää tulla kurkkimaan oletko jo tämän tehnyt. <3

      Niin totta tuo ja mietinkin, että paljon löytyy kyllä lapsuuskuvia, kiitollinen että on kuvattu.

      Ihanaa ystävänpäivää Marja-Terttu. <3

  • Ihana haaste. Onpa kiva, että teit tämän.
    Olet ollut suloinen lapsi. Hienoa on sekin, että sinusta on otettu paljon kuvia ja että sinulla on monia lämpimiä lapsuudenmuistoja.
    Olet suunnilleen vanhimman tyttäremme ikäinen ja tätä lukiessa tuli mieleen hänen lapsuutensa lempiohjelmat, jotka olivat samoja kuin sinulla.
    Mahtavaa viikon jatkoa Tiia!

    • Kiitos niin paljon ihana Kirsti Kaija. <3 Kiitos myös kaunisitas sanoista. Totta, en tuota ajatellut ennen kuin niin kauniisti kirjoitit, että tosiaan on otettu paljon kuvia ja niitä riittää, mikä on aivan ihana ja rakkaudellinen asia. <3

      Voi ei, te olette siellä sitten seuranneet juuri näitä samoja ohjelmia. Mitä muistoja vai mitä.

      Ihanaa viikonloppua. <3

  • Aivan ihana postaus ja mitkä kuvat. Pitää pyytää äitiltä minun lapsuuden valokuvia, että pääsen myös tekemään tämän postausidean.
    Sullakin oli onnellinen ja turvallinen lapsuus. Ihanat mummi ja vaari <3 Mieti, että just he on tehneet susta noin upean ihmisen mitä nyt olet!

    • En malta odottaa, että näen sun postauksen ja lapsuuden kuvat, vanhoissa kuvissa on sitä jotain.

      Niin oli ja vielä kaikki muut rakkaat ihmiset ympärillä, sedät, tädit, isä ja Oulun sukulaiset. <3 Paljon rakkautta isossa suvussa ja perheessä.

      Kiitos niin paljon kauniista sanoista, näiden voimin jaksan kuule pitkään, ei voisi kauniimmin kirjoittaa. <3

      Ihanaa viikonloppua.

    • Ja niin ihanaa, kun tartuit, oli aivan ihanaa luettavaa ja katseltavaa. <3 Kivaa viikonloppua. <3

  • Töölön tyttöjä kun olin minäkin samaistuin jotenkin tähän postaukseen kovasti. Voin toki olla väärässäkin, mutta sunkin piti olla reipas melko varhain, vaikka kaikki tuki ja turva olikin. Ihana oot. Muistetaan pitää huolta siitä sisäisestä lapsesta, joka asuu ajoittain meissä vieläkin. Halaus!

    • Pitääkin vaihtaa juttua joskus, että milloin asuit Töölössä, niin voi löytyä vaikka mitä yhtäläisyyksiä. Tosin oot mua nuorempi. <3

      Juu reipas ja reipas, mummi silitti alushousutkin, eikä antanut mitään tehdä. Aika avuton olin, kun muutin kotoa, mutta siinäpä oppi. Mutta juu tietty henkinen vahvuus on ollut siellä aina ja samalla epävarma. Aina mietin, miten ihminen voi olla yhtäaikaa itsevarma ja hyvin epävarma, mutta kun ei voi lokeroida.

      Halauksia päivään ihana Taru ja mukavaa ystispäivää. <3

  • Tämä oli niin ihana aihe ja oli ihana lukea lapsuudestasi. Miten herttainen pellavapää oletkaan ollut – jo silloin <3
    Voi olla aihe, mikä nostaa paljon tunteita pintaan, eikä ollenkaan negatiivisessa mielessä. Oli monta kohtaa, mikä pistää miettimään ja jopa niinkin pitkälle, että haluan kertoa pikkutytöille näitä samoja asioita. Monesti olen miettinyt, että on näissä haastetyyppisissä jutuissa paljon hyvääkin, kun tulee muistot mieleen.
    Ja Jonnalle kiitos tästä aiheesta, käyn lukemassa senkin.
    Ihania talvipäiviä Tiia <3

  • Oi, miten ihana postaus! Lapsuuskuvat ovat suloisia. Olet suloinen pieni pellavapää ja iloinen hymy huulilla. Täytyypä käydä kurkkaamassa Jonnan vastaava postaus. Kiva aihe postaukseen!
    Mukavaa viikonloppua Tiia <3

  • Ihana sinä, niin kauniita sanoja kiitos Maarit. <3

    Tämä on kyllä jotenkin erityisen suloinen haaste ja on ollut ihana lukea ja katsoa postauksia blogeissa, joissa nämä on tehty. <3 Nyt vaan tekemään oma. <3

    Ihanaa viikonloppua Maarit. <3

Vastaa käyttäjälle tiia Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud