Hyvää ja huonoa just nyt

Hyvää ja huonoa just nyt

Kuvausassareita ei tarvitse pyytää ikinä paikalle, pikemminkin päinvastoin ovat kovin auttavaisia.

Eli hyvää just nyt ovat mm. nämä karvaiset olennot, joista on seuraa ja iloa.

Mutta luin juuri Havaintoja parisuhteesta Sami Minkkisen postauksen saamistaan kommenteista blogiinsa, jotka ovat suorastaan pelottavia ja äärimmäisen ilkeitä.

Jos lehtien palstoilla pyörii tai no somessa ylipäätään, törmää aivan äärimmäisiin ylilyönteihin. Ei voi sanoa, että ihmisistä on tullut petoja, koska ihmiset ovat aina olleet petoja ja jos en pitäisi ihmisyydestä niin paljon ja rakkaista ihmisistä ja jollen olisi äiti, tekisi mieli miltei todeta, että joutaisimme kaikki tältä planeetalta pois.

Ajatelkaa minkälainen maapallo olisi ilman ihmisiä, eläinten luonnollinen kiertokulku ja viidakon lait, mutta planeettamme voisi hyvin ja eläimetkin porskuttaisivat ”tyytyväisinä” syöden toisiaan.

Turha tässä on itselleen mitään sädekehää pään ympärille keriä, mutta pahuus ja paha saastuttaa omankin mielen. Tahma tarttuu ja tulee huono olo. Samin saama kommentointi on kaikkinensa niin järkyttävää, miten kukaan voi toivoa toisen kuolemaa?

Olen itsekin saanut kommentin tai no paljonkin erilaisia kommentteja, kun olin viime syksynä meikissä isossa tilassa turvavälein meikkaajan ja kolmen muun ihmisen kanssa ja meikkaajalla kasvosuoja, että ”toivottavasti sinä jos kuka saat koronan, koronalinko.”

Hirmuisen huolestuttavaa on myös ihmisten kyttäyskulttuuri vaikka tarkoitus olisi perimmiltään hyvä, kun ihmisiä aletaan soimata ja epäillä missä kukin on liikkunut tai mitä kukin tekee.

Kaikki tämä energia olisi hyvä käyttää omaan jaksamiseen ja siihen, että pitää oman tonttinsa puhtaana, huolehtii turvaväleistä ja hygieniasta. Kun jokainen huolehtisi omasta pesästään, eikä kyttäisi koko ajan mitä muut tekee, olisi kaikilla parempi olla tämän härdellin keskellä.

Netissä kommentoiville pitäisi kaikille pakottaa tunnistautuminen, toisaalta ihmiset älämälöi omilla nimillään ja kasvoillaan ja tunnistamisesta seuraisi valvontayhteiskunta ja moni hädän keskellä oleva, joka haluaisi pysyä nimettömänä turvassa, ei olisi suojassa.

Jokainen meistä välillä menettää varmasti toivonsa tämän ihmiskunnan puolesta, mutta niin kuin on pahaa ja pahuutta, hyvyyttä ja hyvää tuntuu kuitenkin olevan aina enemmän.

Kuten tässä eräs päivä eräälle rakentavan virkistävästi kommentoineelle vastailin:

”henkilön persoonaan ja tekemisiin liittyvä ”rakentava palaute,” tällöin kannattaa vetää syvään henkeä ja miettiä omaa motiivia: annanko tämän palautteen siksi, että teen otaksumia toisesta ihmisestä omien subjektiivisten kokemusten kautta vaikka voin yhtä hyvin olla väärässä, onko tuolla toisella jotain mitä itse halajan tai sellaisia ominaisuuksia, joita en itselleni salli.

Monesti olen huomannut itsekin, että kun tekisi mieli sanoa tai kirjoittaa napakasti keskustelupalstalle, ei kannata kuitenkaan kirjoittaa eikä sanoa, miksi pitäisi pahoittaa toisen ihmisen mieltä ja mitä tyhjiötä tällainen käyttäytyminen minussa täyttäisi, jos sanoisin menemään?

Olen myös huomannut, että kun olen hyvällä tuulella, höpinät valuu kuin hanhen selästä, mutta kun on huono päivä, esivaihtarit pms-cocktailit tai omassa elämässä murheita, silloin muut ärsyttää enemmän eli olen ärsyyntynyt omaan elämääni ja olotilaani.

Dalai Lama asian hyvin on kiteyttänyt: ”Mikään maailmassa ei voi häiritä niin paljon omia mielen sopukoita, kuin sinä itse. Luulet, että muut haittaavat mieltäsi, mutta se on oma mielesi, joka haittaa sinua.

Kun henkilölle annetaan rakentavaa palautetta ja vastaanottaja vastaa samalla rakentavalla tavalla takaisin. Monesti tästä vastaanottajasta tehdään hirviö vaikkakin häntä on alunperin haluttu loukata. Koska rakentavaa palautetta antava ei monesti kestäkään rakentavaa palautetta itse ja alkaa inttämisen ketju, jossa ei ole voittajia.

Rakentava palaute voi toki olla myös hyvää ja palkitsevaa ja keino oppia uusia asioita ja huomata olevansa väärässä tai voi syntyä ilahduttava kompromissi. On myös mukavaa, jos jokin faktatieto on vinossa, että sen tulee joku korjaamaan ystävällisesti, eikä niin, että ”sinäpä olet idiootti” tyylillä. Kaikkihan me mokaamme välillä, myös ns. täydellisyyttä tavoittelevat ihmiset.

Oma ideani olisi nyt, kun varmasti kaikkien tunteet kulkevat äärilaidoilla ja tekisi välillä mieli huutaa tuskaansa tai ihan kyllästymistään, mene ulos happihyppelylle, nuku yön yli, pohdi mitä jos sinulle sanottaisiin noin, miltä sinusta tuntuisi, kannattaako, miten haluat toiselle sanoa tai mikä minä olen opettamaan muita ihmisiä, mikä oikeutus minulla siihen on, koenko olevani parempi kuin muut ihmiset?

Suorastaan en kestä tätä maailmaa, johon omat lapset ovat syntyneet seikkailemaan, uutiset ovat tulvillaan ahdinkoa, tietotulvan määrää ei pysty rajoittamaan, netissä huudellaan saastaisia asioita, enkä silti pysty pitämään lapsia hyvän kuplassa vaan on luotettava, että elämä kantaa ja tätä siivittää kotona annettu rakkaus ja kasvatus.

Täsmennettäköön, että hyvän kuplaa ei ole olemassakaan, eikä olisi hyväkään antaa lapsille siloiteltua tietä. Viittaan tähän maailman menoon, jossa vihaa ja pahaa oloa on erittäin paljon ja kaikki tieto tulee moninkertaisena verrattuna omaan lapsuuteen.

Sitten niihin hyviin asioihin. Maailmassa on kaaos ja meidän omalla kotitontilla on kaaos, on turvaton olo. Maailman tilaa voisi verrata jonkin asteiseen maailman lopun fiilikseen näin kärjistettynä.

Sitten mietin, mikä pumpulipeffa olen, tuossa on kirjoja, on suoratoistopalvelut, on hyvää ruokaa, lämmin koti, katto pään päällä, perhe ja ystäviä siellä Whatsapp videopuhelun päässä. Minäpä pumpulisukupolven lapsi en tiedä mitään esimerkiksi isovanhempieni kärsimyksistä sodan aikana.

Mitä ihmettä tuskailen, kaikki on hyvin, hengitä syvään.

Toki meiltä on viety tietty vapaus, vapaus toimia, vapaus olla läheisissä ihmiskontakteissa.

Mutta monilta on mennyt työpaikat, moni kokee ahdinkoa tällä hetkellä. Huokaisen taas syvään vaikka kuvioni ovat pienet, vieressä on lähimetsä, lenkkipolut, koira joka pakottaa askeltamaan ja perheellä tuntuu kaikki olevan hyvin.

Joten kaikki on hyvin.

Kaikki on kiinni omasta asenteesta, miten katson tätä maailmaa. Näenkö kaiken sen synkkyyden ja sen mitä tällä hetkellä ei ole vai muistanko korostaa miten paljon vielä on.

Uskon, että se hetki, kun ihminen menettää jonkun läheisen ihmisen tai sairastuu vakavasti, se hetki on se, jolloin näkee kaiken kirkkaasti ja ymmärtää, että minulla oli aiemmin käsissä kaikki maailman rikkaudet.

Tietenkään kukaan ei voi elää koko ajan elämäänsä niin, että ei voi iloita, koska jollain toisella on huonommin, ei voi surra, koska samaten jollain toisella on asiat huonommalla tolalla.

Jokaisella on oikeutus omiin tunteisiinsa, mutta kun niitä tunteita haluaa purkaa muihin ihmisiin, silloin kannattaa miettiä hetken, sillä jokaisella meillä tällä planeetalla on se viimeinen käyttöpäivä ja olisi mukava ajatella, että sinä päivänä voisi katsoa itseään peiliin ja ajatella, olin hyvä muille ihmisille ja elin hyvän elämän.

Joten hyvää on kasoittain vaikka iltaisin olen sortunut miehelleni valittamaan, että olipa tylsä päivä. Tylsyys on vain itsestä kiinni, kotona ja metsässä ja ulkosalla voi tehdä vaikka mitä ja joskus saakin ja pitääkin olla tylsää, ei elämä ole mikään Linnanmäki.

Jos tylsyys on se kamalin asia, mikä tällä hetkellä vaivaa, asiat eivät ole kovin huonosti.

Joten kun mieli ajelehtii huonolle tolalle, olen päättänyt ottaa kynän ja paperin voiman tai edes omiin aivosoluihin tallentaa, mitä kaikkea hyvää oli tässäkin päivässä.

Tässä tämän päivän lista:

Näin unta, että eräs lapsista oli vielä vauva ja hellin häntä sylissä. Viipyilin tässä unessa vielä herättyäni.

Mieheni suukko poskelle aamulla ja paijaus päälaelle, miehen viipyvä partaveden tuoksu poskella.

Kissojen puskenta, Samu koiran innostus herättyäni.

Uskomaton auringonvalo.

Täydellisesti keitetyt kananmunat, mikä ei ole mikään itsestäänselvyys.

Perheen vilpitön ilo leipomistani mokkapaloista.

Teinien positiiviset höpöttelyt mm. hiusten kasvattamisesta. On ihmeellistä saada seurata lasten kasvua ja peräti neljän lapsen, meikäläinenhan on saanut elämältä moninkertaisen lottopotin.

Löysin hömppäsarjan ihanan Anna ystävämme-sarjan tilalle, ”Sydämen kutsumus” Netflixiltä. Kunnon Pieni talo preerialla siirappia, mutta ai että tällaista kodikkuutta sydämeeni juuri halajan ja voin palata turvallisiin sunnuntaihin vaarin kainaloon, jolloin katsoimme yhdessä Pieni talo preeriaa. Yksi miinus kyllä löytyy, miksi osa naisista on niin selkeästi meikattu, ei tule autenttista ajan kuva fiilistä.

Oma asenne on monesti valintakysymys ja totta kai joku joka olisi tällaista tullut sanomaan kaikkein pahimpien kriisien keskellä, niin olisipa ärsyttänyt. Mutta kun kriisiä ei ole, on vain ns. tylsää, on hyvä tehdä asennepalautus eli omalle mielelle ryhtiliike.

Tsemppiä aivan hurjasti kaikille jaksamiseen, psyyke on kovilla ja ihmisiä ja normaaliutta on ikävä. <3



30 thoughts on “Hyvää ja huonoa just nyt”

  • Olen ollut melkein kuukauden blogipimennossa, koska mies on todella vakavasti sairaana. Kiteytit hyvin, että silloin näkee kirkkaasti ja ymmärtää, kuinka aiemmin käsissä olivat kaikki maailman rikkaudet. En olisi viime kesänä voinut uskoakaan, että nyt olemme tässä tilanteessa, että miehen elinajan odote on lyhyt. Nyt näkee myös sen, kuinka turhista asioista ihmiset valittavat. Toki ne asiat ovat heille suuria, eikä heitä sovi moittia tästä, mutta jotenkin itselläni on tällä hetkellä tunne, että on tuollaisen yläpuolella. Ei tulisi kyllä myöskään mieleeni kirjoitella kenenkään somealustoille, mitä sylki suuhun tuo. Se on loukkaavaa, ahdistavaa ja välinpitämätöntä.

    Ihanaa kevään alkua sinulle Tiia. <3

    PS. Blogi päivittyy, kunhan saan itseäni niskasta kiinni. Olen myös päättänyt, että joskus vielä kirjoitan auki kaiken, mitä mies ja minä olemme viimeisen vuoden ajan joutuneet kokemaan terveydenhoidon piirissä. Aivan pöyristyttäviä asioita on tapahtunut. Huh.

    • Mannilainen ei ole sanoja, olen niin pahoillani puolestasi ja blogistasi olen ymmärtänyt, että miehesi on vakavasti sairaana, mutta en tiennyt tästä, että eliniän odote lyhyt. Te elätte aivan hirveässä painajaisessa ja vielä näinä aikoina varmasti on erityisen haasteellista sairastaa.

      En ymmärrä miten pidätte mielen kasassa, eikä ole tarve pitääkään. <3

      Se joka on kokenut suurta surua ja tuskaa, joko katkeroituu ja syyttää maailmaa tuskastaan tai on kaiken yläpuolella, kuten sinä. Jaksat aina olla niin ystävällinen ja kultainen. <3

      Järkytyin juuri miten eräs kuntavaltuutettu ja kuntavaaliehdokas, luokanopettaja on päästänyt julkisuuteen niin käsittämätöntä vihapuhetta ja hän vastaa lapsista. Miten meidän lapsilla on toivoa, jos aikuiset käyttäytyy näin.

      Paljon voimia teille terveydenhoidon kanssa vääntämiseen ja jaksamiseen miehen sairautesi parissa. Elätte niin rankkoja aikoja, että lähetän paljon voimahalauksia. <3

      • Kiitos Tiia. <3

        Helmikuu oli ehkä rankin kuukausi koko elämässäni, mutta periksi ei saa antaa. Tällä hetkellä miehen tilanne on suht vakaa, kun saatiin keuhkokuumeen aiheuttamat tulehdusarvot alas.

        Aivan käsittämätöntä, että joku kansankynttilä voi kylvää julkisuuteen vihapuhetta. Maailma on käsittämättömän paha paikka, kun tällaisia ihmisiä löytyy paikoista, joista ei ikinä uskoisi löytyvän.

        Ihanan aurinkoista viikkoa sinulle Tiia. <3

  • Kiitos Tiia tästä jakamastasi viisaudesta: ”Se on oma mielesi, joka haittaa sinua”.
    Se on just niin ja oli mulle tavallaan tosi hyvä muistutus tässä hetkessä, kun olen ärsyyntynyt (ihan turhaan) muutamastakin asiasta, mutta onneksi ikä tai mikälie on tuonut mukanaan entistä enemmän malttia ja ehkä jonkunlaista kaukonäköisyyttä ja viisauttakin (vaihtoehtoisesti voi olla ihan vaan laiskuutta) pitää ajatukset omana tietonaan silloin kun ne loppupeleissä on vaan omia mielipiteitä tai tuntemuksia. Olkoonkin, että ovat itselle totta, muttei kuitenkaan mikään sen kummempi totuus kuin kenenkään muunkaan.

    Just sanoin miehelle, että mulla näyttää tunnelmat aaltoilevan laidasta toiseen niin, että joka toinen viikko kaikki on hyvin ja joka toinen ihan hanurista. Ja molemmat olotilat näkyy suoraan peilistä. Välillä kuva masentaa ja välillä on ihan jees. Enkä tiedä, kumpi on se joka heijastuu toiseen, peilikuva mieleen vai mielikuva peiliin.

    Sori, jos tulee sekava viesti. On ihan maksimimitta, jonka pystyn ongelmasilmän takia puhelimella kirjoittamaan, mutta halusin sen tehdä. Olen ollut niin kiinni töissä, että on jäänyt kaikenlainen kirjoittelu.

    Pysytään hyvän puolella Tiia 🧡

    • On niin totta, että ikä tekee tehtävänsä ja tuo malttia ja opin ennakoimaan miten kannattaa toimia ja sanoa, tiedostaa jo entuudestaan, että peli on menetetty, jos lähden viisastelemaan, opettamaan tai ylentämään itseäni tai ihan vaan huutelemaan, kun on huono päivä.

      Ymmärrän niin sua ja täällä saattaa päivän aikana vaihtua nuo fiilikset, tyyliin aamulla ärtyisä, kahvin juotuani ihan maltillinen ja illalla jo väsynyt ja ärtynyt.

      Niin hienosti kirjoitettu tuo: ”Enkä tiedä, kumpi on se joka heijastuu toiseen, peilikuva mieleen vai mielikuva peiliin.” Sillä peiliikuva voi masentaa ja taas masentunutta nassua masentaa katsoa peilistä. Voi meitä. <3 Ja kun ikä tuo naamaan väsymyksen merkit vaikka ei olisi väsynyt edes.

      Kiitos, että kirjoitit ja vielä kännykällä ja voi että sitä sun silmä ongelmaa, se vaan aina jatkuu.

      Pysytään hyvän puolella ja mielestäni siellä on viihtyisämpää. <3

      Sydämellistä viikonloppua Annukka. <3

  • Olet niin oikeassa, mitä kirjoitit.
    Netti on mua kantanut tämän vuoden ja te kaikki ihanaiset jotka kommentoivat minulle mökkihöperölle. Nuo ilkeilyt on heikkoutta, jota itsekin usein tunnen. Sitten muistan monen kiltteyden, sinun, ja potkin sisimpääni pahat sanat. Yö on taas pitkä, mutta ihmisten hyvyys kantaa. Kaikkea hyvää sinulle!

    • Ihana kultainen Marketta. <3 Kuule kaikkia kiukuttaa ja se on ihan ok eli saa olla tilaa myös niille negatiivisille tunteille. Tämä aika on hyvin vaikeaa ja teillä ikävä rakkaita ja kaupankäynnit ja kaikki hankaloituneet.

      Kirjoitat jotenkin niin hienosti ja sydäntä särkevästi muutamalla lauseella, miten yö on taas pitkä, mutta ihmisten hyvyys kantaa ja mysö tuo, että potkit sisimpääsi pahat sanat, kuten vahva ja viisas ihminen tekee. <3

      Kaikkea hyvää sinulle ja toivon, että jaksatte ja onneksi tulee kevät ja kesä. <3

      Halaus. <3

  • Viisaita sanoja. Asioiden laittaminen perspektiiviin auttaa usein omaan pahaan oloon. Kunpa kaikki malttaisivat nukkua yön ylitse ennen suun avaamista. Ihanaa viikonloppua!

    • Se on kyllä justiinsa näin, saa mittasuhteet omalle ärtymykselle tai surulle. < Ihanaa viikonloppua Iina. <3

    • Hei Nelli, kiitos kysymyksestä. Ne on ostettu Disney Store liikkeistä ympäri maailmaa vuosina 96-2007. Joitain olen löytänyt kirpparilta tai huuto netistä. EBay:stä näitä löytyy hakusanoilla ”disney classic mug.” Mutta sieltä en ole raaskinut lähteä kokoelmaan laajentamaan. Myös ystävältä olen saanut lahjaksi. <3

      Ihanaa viikonloppua. <3

    • Lämmin kiitos haasteesta. Kommentoin päivittäin eri ihmisten blogeihin, niin voisiko sanoa, että olen jo mukana. Eilen nostin Insta feedissä erään instaajan, joten se ehkä sopii tähän myös.

      Ihana hyvän mielen haaste, sillä vastavuoroisuus on tärkeää ja täälläkään ei pärjäisi itsekseen.

      Ihanaa viikonloppua Jasmin. <3

  • Anonyymien vihakommentointi on iljettävä ilmiö somessa 🙁

    Rakentavan palautteen antaminen on vaikea taitolaji, siksi sitä on muuta palautetta harvemmin saatavilla.

    Itse myös mietin niin, että muutos, joka vaatii henkilöltä jonkilaista luopumista, tapahtuu vasta, kun henkilö joutuu epämukavaan asemaan ja joutuu tutkiskelemaan itseään ja löytää positiivisia esimerkkejä muutokseen. Siksi sellainen pikkutökkiminen voi olla ihan vaan hyvästä. Minä olen saanut tiettyjä toimintatapojani muutettua piirun verran paremmaksi ihan vaan sillä, että minua on haastettu.

    Case Minkkinen on siinä mielessä erittäin mielenkiintoinen, että hänen jakamansa tiedon perusteella minun olisi aika vaikea antaa Minkkiselle positiivista palautetta, muuten kuin rohkeudesta kirjoittaa. Kirjoitusten perusteella Minkkisen liitto väljähtyi raskauden aikana ja hän jätti puolisonsa ja aivan pienen vauvansa, kun löysikin uuden roihuavan rakkauden. Vähälle on jäänyt kirjoittaminen siitä, että miten Minkkinen aikoo olla läsnä lapsensa elämässä ja miten Minkkinen tuki lapsensa äiti ja entistä puolisoaan ylitse pahimman kriisivaiheen vai keskittyikö hän vain nauttimaan uudesta roihuavasta rakkaudestaan. Jokaisella on toki oikeus ja velvollisuuskin huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, mutta aikuisen pitää pystyä huolehtimaan myös läheistensä hyvinvoinnista eikä talloa kaikkea jalkoihinsa omaa onneaa tavoitellessa. Toki kuolemantoivotukset ja muut solvaukset ovat täysin asiattomia.

    • Se on justiinsa näin, että on taitolaji ja siksi sitä näkee aniharvoin ja ihmiset enemmän töksäyttelee. Mikä on jännä, sillä sanoja on vaikeampi hillitä livenä, mutta kirjoituksessa voi pohtio ja pyörittää vaikka kuinka, ennen kuin painaa julkaise.

      Muistaakseni olen joskus saanut sinulta rakentavaa palautetta tai olisiko pikemminkin, että rakentavasti olet ollut eri mieltä. Se on virkistävää ja kuten itsekin sanot, muiden kulmat laajentaa omaa perspektiiviä. Sitä olisi aika pöhkö, jos ei olisi erilaisia ihmisiä joiden kanssa voi olla vuorovaikutuksessa ja jotka laajentaa ja rikastuttaa omaa mieltä.

      Olen Minkkisestä monella tapaa samaa mieltä. En puutu tuohon, mikä parisuhteeseen tuli, sillä sitä ei voi kukaan tietää mitä kahden ihmisen välillä on tapahtunut ja oliko parempi ratkaisu näin ja molemmat tahollaan löytävät paremman onnen. Rohkeaksikin teoksi voi sanoa, jos ei ole ollut onnellinen.

      Mutta mielestäni etenkin, kun on lapsia matkassa, olivat kuinka pieniä tahansa, kun kaikki jää someen, niin mielestäni olisi hyvä kunnioittaa niitä exiä. Näitähän saa lukea pilvin pimein eri julkkistenkin tapauksessa: ”nyt vasta löysin tosi rakkauden”, mikä on aika surullista kommentointia ex-puolisoa kohtaan, jonka kanssa käytetty aika ikään kuin vesitetään pois, kuin aiempi rakkaus ei olisi ollut mitään. Pikemminkin kauniit sanat exästä julkisuudessa ovat mielestäni sellaista kypsemmän ihmisen sanontaa.

      Minkkinen varmasti on hyvä isä ja olen hänet nähnyt pari kertaa livenä, lapsikin ollut mukana ja Minkkinen on verbaalisesti mielettömän lahjakas ja hauska. Uskon, että on läsnä lapsen elämässä ihan täysillä.

      Eli toisen eroon on paha sanoa kenellekään mitään, mutta voihan sitä uutta rakkautta suitsuttaa toisilleen, ystäville jne. Mutta ehkei julkisuudessa, sillä silloin niillä sanoilla haavoitetaan exää ja mitätöidään vanha rakkaus pois.

      Minkkisen tapauksessa toki se on huomioitava, että hän kirjoittaa omasta elämästään ja on siinä aito ja rehti, vaikka se ei aina miellyttäisi sovinnaisuuden kulmia.

      No mutta oli niin tai näin, niin kukaan ei ansaitse kommentteja, missä toivotaan toisen kuolemaa, kuten kirjoitatkin ja muut solvaukset mukaan luettuna, sellainen on jo todella pelottavaa.

      Mukavaa viikonloppua Rva Kepponen. <3

    • Olen Rva Kepposen kanssa samaa mieltä siinä, että rakentava palaute on vaikeampi taitolaji, kuin haukkuminen pystyyn anonyymina 😄 Sen toki pystyy oppimaan, jos tahtoa löytyy (Rva K hallitsee itse sen taidon ilmeisen hyvin Tiian sanoista päättelen).

      Minkkisen tapaus veti minut hiljaiseksi itse asiassa. En tiedä, onko asiat oikeasti niin rumasti, miten teksti antoi ymmärtää. Itseä en olisi halunnut löytää sellaisesta avioliitosta. En olisi pärjännyt ilman miestäni vauvavuotena (siihen on omat syynsä). En sen takia lähtisi antamaan minkänäköistä palautetta, koska en osaa suhtautua siihen tarinaan. Enkä löydä sanoja.

      • Kyllä Rva Kepponen osaa ilmaista oman eriävän mielipiteensä suurella sydämen sivistyksellä ja rakentavasti lähestyen. <3

        Ja kyllä, on mahdotonta ruotia kenenkään avioliittoa ja toki se ei mitenkään myöskään kenellekään kuulu, mutta kukaan ei voi tietää mitä neljän seinän sisällä parisuhteessa tapahtuu, onko jompikumpi syyllinen tai molemmat tai tavallaan ei kumpikaan.

  • Ihania kuvia ja voi miten nuo karvaiset kaverimme tuovatkaan iloa näinä päivinä! Samoin kuin lapset, heidän huumorinsa sekä tietysti kaikki hyvän mielen siirappiset ohjelmat. Nyt on kyllä kaivettava kaikki positiivisuus esille, että jaksaa…itsekin olen saanut viime aikoina rumia kommentteja ja hyökkäyksiä, joilta olin oikeastaan säästynyt täysin näinä reiluna kuutena vuotena bloggaajana!

    Seuraan Sami Minkkistä facessa ja hän on koko ajan shaissemyrskyssä, huh, ne kommentit ovat aika järkyttävää luettavaa. Ihmettelen kuinka on jaksanut olla vielä julkisuudessa, itse olisin väsähtänyt jo aikoja sitten lukiessani tuon tason palautetta. Ei ansaitse ei hän tuollaista.

    ”Uskon, että se hetki, kun ihminen menettää jonkun läheisen ihmisen tai sairastuu vakavasti, se hetki on se, jolloin näkee kaiken kirkkaasti ja ymmärtää, että minulla oli aiemmin käsissä kaikki maailman rikkaudet.”

    Niin hienosti kirjoitettu, se on juuri näin. Jokaisesta päivästä terveenä on syytä olla kiitollinen sekä kaikkien läheisten terveydestä myöskin! Ihan valtavasti tsemppihaleja sinne & iso kiitos, että sun kanssa saa niin vertaistukea ja voi viestitellä milloin tahansa <3

    • Kuten ollaan juteltu, niin maailma on menossa vaan enemmän hulluksi ja kenties ihmiset eivät kestä kaiken paineen alla ja tästä syystä sinäkin olet saanut aivan perusteetonta ja älytöntä ilkeyttä osaksesi.

      Kyllä, kukaan ei ansaitse sellaista, mitä Sami osaksensa saa, ei kukaan.

      Yritetään muistaa joka päivä, kuinka hyvä meillä on. Kiitos, että olet tukena aina Heli. <3 Halauksia päivään. <3

  • Niin hyvin taas kirjoitit! Välillä sitä vaipuu johonkin sellaiseen pahanolon mustaan aukkoon, josta ei tunnu pääsevän hetkessä ylös. Silloin juuri on ollut paikallaan laittaa asiat oikeaan perspektiiviin. Elämässä kuitenkin on niin paljon asioita, joista olla kiitollinen.
    Netissä tapahtuvaa toisten haukkumista, arvostelua ja uhkailua ei vaan voi kuin ihmetellä ja kauhistella. Jotenkin olen myös kyllästynyt siihen, että sanotaan, että tällaisen pahan sanojalla on niin paha olla, että siksi päästelee suustaan sontaa. Kaikilla meillä on välillä paha olla ja tekisi mieli räkiä kakkaa toisten niskaan, mutta EI, se ei ole oikea tapa toimia milloinkaan.
    Nyt kuitenkin unohdetaan kaikki tämä ja nautitaan perheestä ja vapaista!
    Ihanaa viikonloppua sinulle Tiia <3

    • Näinpä juuri ja kaikilla on tällaisia vaiheita ja hetkiä ja osa on hormonaalista, osa talven pimeyttä ja joskus vaan kuun asento on vinksin vonksin.

      Juurikin näin ja viisaat vaikenee, ja noh ne muut mölyää. Kaikki me olemme olleet siellä pohjalla, mutta siellä on mennyt kaikki energia pohjalta nousuun, eikä muiden ja vielä tuntemattomien ihmisten haukkumiseen. Välillä mietin, että tylsyyttään ja elämän tyhjyyttäkö ne huutelee.

      Oikein sydämellistä naistenpäivää Outi. <3

  • Olen ollut onnekas, kun en ole kohdannut tuollaista ikävää kommentointia mutta sen sijaan lukenut näistä kyllä, niinku tiedät. En voi ymmärtää, miksi kaataa omaa pahaa oloaan someen ja pahoittaa jonkun muun mieli. Ja ihan tarkoituksella. Surullista.

    Mäkin koittanut hetkittäin kaikessa tylsyydessäni ajatella, että tämäkin totaalinen pysähdys on varmasti joskus ihan tarpeellista.
    Voimia meille kaikille ja ihanaa viikonloppua ♥

    • Toivottavasti onni pysyy matkassa. <3

      Kyllä, kaikella on varmasti miltei tarkoituksensa tai ihmismieli on sellainen, että osaa ottaa opiksi kurjuudestakin ja löytää siitä hyvää ja kasvaa.

      Ihanaa naistenpäivää Maiccu. <3

  • Nämä ilkeät kommentit , en vaan jaksa ymmärtää, mikä ilo on solvata toisia julkisesti! Mutta ihmisen mielen sopukoita ei aina ymmärrä. Tämä aika tietysti lisää ihmisten pahoinvointia ja käytöksen outoutta.
    Samaa mietittiin joku aika sitten siskon kanssa, että meidän lapsilla on kyllä haastava nuoruus ja aikuisuus käsiteltävänä ja rämmittävänä. Mutta onneksi nuoret yleensä ovat positiivisia tulevaisuuden edessä, sillä kaikki on vielä mahdollista, niinhän sitä itsekin tuossa vaiheessa ajatteli. Tosin eipä tämmöistä tilannetta tietenkään ollut . Kyllä se on masentavaa. Mutta! Aina on ajateltava, että kyllä se tästä vielä paremmaksi muuttuu, on pakko! Aika jollain tavoilla muistuttaa sotatilaa ja tämä sota on vain nyt kärsittävä.
    Itsellä on ollut liikunta sellainen voimavara, kun on juostu lenkkejä ja luisteltu ja nyt olen yrittänyt päästä salilla siihen flow -tilaan, jossa halutaan vain ”mennä salille”. Tätä odotellessa! Meillä kun on taloyhtiön oma sali, ei siis julkinen ja sinne varataan oma aika ja miehen tai tyttären kanssa siellä nostetaan rautaa ( minä 2-3 kg:D) Muodonmuutosta odotellessa ja tuloksia siis myös, heh!

    • Ei, eikä meidän tarvitse ymmärtää. Tuli vaan niin huono olo minkälaista kauheutta Sami saa osakseen.

      Onneksi nuoret ovat joustavia ja saaneet kenties eri tavalla valmiudet tähän aikaan, kun me aikuiset yritämme taas jotenkin räpeltää perässä.

      Kyllä samaa mieltä, kyllä tämä tietynlainen sotatila tai katastrofitila on.

      Niin hyvä sä, liikunta antaa euforisen tunteen ja sen voimin jaksa. <3 Ihanat te siellä rautaa nostamassa.

      Sydämellistä naistenpäivää Minna. <3

  • Alleiriootan Tiia sinun jokaasen sanan ja lauseen. Somes ilikeely saa yhä enemmän tilaa, joka on ikävää luettavaa. Tosiaan, jos ei oo mitää hyvää sanottavaa, olis parempi kun ei sanoosi mitää.
    Aika aijoon ne loukkaavat sanat hiipii tuonne korvien välihin ja silloon ajatus alakaa harhaalemahan ja joku istuu olokapäille ”koputtaen” ”sano sille suorat sanat”, mutta sitte ajattelen, jotta viisas vaikenee eikä pue kaikkia ajatuksiansa sanooksi 🌝
    Kiitos Tiia kun oot🥰
    Ihanaa viikonloppua Sinulle 💚

    • Tässä mielessä me olemme eläneet aivan erilaisen nuoruuden. Silloin nähtiin kiusaamista joskus jossain ja aniharvoin ja siihen koulun puolelta puututtiin hyvin järeästi, koululla oli silloin päätäntävaltaa, nykyään koulu ei voi tehdä mitään, koska vanhemmat saattavat suutahtaa. Meille on ok, että koulu hoitaa myös jämäkkää kasvatustyötä koulun osalta.

      Mutta nykyajan nuoret näkevät, että siellä ne vanhemmat ja aikuiset somessa huutelee ja oppivat tästä käyttäytymismallin, hävettää näiden aikuisten puolesta.

      Kyllä, on hetkiä, että tekisi mieli täräyttää aimolaidallisen, mutta ei sillä mitään voittaisi. Pieni henkäisy syvään ja koko homma on unohdettu. Jos lähtee näiden kiusaajien kanssa inttämään, niin sitähän ne rakastaa. Poissa silmistä, poissa mielestä.

      Sydämellistä naistenpäivää Marja-Terttu. <3

  • Minulla on sellainen käsitys, että ihmiset kommentoivat FB:iin ja muille palstoille ja blogeihin enemmän omia ajatuksia ja mielentiloja, eikä niinkään siitä, mistä artikkeli kertoo. Olen tätä ilmiötä pohtinut paljon myös omakohtaisesti ( https://viaperasperaadastra.com/2021/02/10/pari-kummallista-ilmiota-bloggaamisessa/ ). Olemme huomanneet myös oman bloggaajaryhmäni kanssa, että negatiivinen palaute tulee aina samoilta ihmisiltä, huolimatta siitä mitä kirjoittaja on kirjoittanut. Välillä tuntuu, ettei ne edes lukeneet koko postausta 😉

    Negatiivinen palaute, eli kunnon paskaa niskaan, näyttää olevan ainoa palautemuoto. Tässä olen muuten kanssasi eri mieltä: negatiivinen ja rakentava palaute on kaksi eri asiaa. Suomessa rakentavaa eikä positiivista palautetta ei osata antaa. Ei oikein negatiivistakaan, itse asiassa. Koska kuraa naamaan ei ole palautetta. Positiivinen palaute, eli kunnon kehut, erikoisesti silloin kun ne on ansaittu, jäävät turhan usein kurkkuun kiinni. Rakentava palaute on taas sellainen, joka auttaa kasvamaan ja kehittymään. Itselleni kaikista mieleenpainuvin rakentava eli konstruktiivinen palaute olen saanut 13-vuotiaana kahdelta luokkakaverilta. Palaute koski kaunokirjallista teostani. Tytöt olivat asiasta keskenään eri mieltä muuten. Heidän palaute antoi minulle ideoita kasvuun kirjoittajana; tapahtumasta on 30 vuotta aikaa; asia oli ilmaistu niin, että minulle jäi siitä hyvä mieli. Tähän päivään asti. Meille oli tosin opetettu koulussa rakentavan palautteen antamista ja vastaanottamista. Tätä lajia koulu kaipaa nyt kipeästi.

    • Nadine olet niin oikeassa tuossa, että ihmiset kommentoivat enemmän omia mielentiloja. Lopulta kun aihe on vaikka kirjain A, ollaankin aiheessa kirjain Ö.

      On myös hyvä muistaa juuri tämä, että huutelijoita on kourallinen ja niitä viisaita paljon enemmän eli samat henkilöt ne aina älämälöi.

      Kirjoitin selvästi epäselvästi, eli tarkennan, ”rakentava palaute”, joka on kätketty rakentavan palautteen kääreeseen, mutta jonka ainoa tarkoitus on loukata kohdetta. Eli tähän viittaan osittain postauksessa. Naiset ovat erityisen hyviä ja piikikkäitä korkkiruuvikielessä. Korkkiruuvikieltä näkee paljon myös livekohtaamisissa, alennetaan toista ihmistä naureskelemalla ja olet huumorintajuton, jos loukkaannut.

      Sitten on aidosti rakentavaa palautetta, kuten tämä sinun, joka ilmaiset eriävän mielipiteesi viisaasti tai vaikka kuten Rva Kepponen.

      Sitten on vielä kolmas, avoimen räikeä negatiivinen palaute, joka ei ole enää korkkiruuvikieltä.

      Eli olisi tarkemmin pitänyt tarkentaa tekstissä ns. verhottu rakentava palaute jonka on tarkoitus loukata, aito rakentava palaute, josta voi vastaanottaja oppia tai voi syntyä mielenkiintoinen keskustelu tai aidosti negatiivinen kommentointi, jonka tarkoitus on loukata avoimesti ja suoraan.

      Niin totta, ettei Suomessa osata rakentavaa palautetta antaa, vaan monesti ihminen on jo jollain tunnesuuttumuksella kommentoimassa ja pukkaa viisastelemaan. Negatiivista palautetta kaiketi todellakin osataan antaa, sillä osuu kovaa.

      On kuitenkin kiva, että Suomessa on opittu kehumaan ja sanomaan kauniisti, tällainen ei kuulunut omaan lapsuuteen ja pidän tästä positiivisuuden kohteliaasta kuplasta vaikka siinä on pieni jenkki twist.

      Kyllä ja tuollainen rakentava palaute jota sait ja jota mm. saan parhaimmalta sparraajalta ja ankarimmilta totuudentorvelta eli omalta mieheltä on todella kehittävää.

      Koulussa tätä ei varmaan tällä hetkellä näe, koska sukupolvi on äidin kultamussukka sukupolvea ja ettei vaan kukaan loukkaannu vahingossakaan.

      Joku kultainen keskitie olisi hyvä.

      Lämmin kiitos mielenkiintoisista kulmista ja että osaat olla eri mieltä niin hienosti vaikka loppupeleissä ehkei ollakaan niin eri mieltä, en vaan osannut tekstissä ilmentää ajatuksiani tarpeeksi kirkkaasti.

      Nyt tulen lukemaan linkkaamasi postauksen.

      Mukavaa naistenpäivää Nadine. <3

Vastaa käyttäjälle tiia Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud