Viikonlopun tohinat ja luopumisen vaikeus

Viikonlopun tohinat ja luopumisen vaikeus

Silk&Spice viini saatu yllätyksenä ja kaikki viiniin liittyvät kommentit joudun poistamaan Suomen alkoholisäädännön nojalla.

No eihän täällä juuri niin mitään ole tapahtunut, mutta tämä sievä mekkonen löytyi ruokaostoksilta Lidlistä ja ruokakaupat onkin nyt ne ainoat, joissa tulee käytyä.

Ihan kaikkinensa on just sellainen mekko mistä tykkään ja eipä olekaan pilkkumekkoa kaapissa. Pilkut eli dalmatialaiskuosi toki tässä tapauksessa on aina in.

Lauantaina tehtiin sitten suurella menestyksellä Voikanaa eli Butter chickeniä ja oli hitti. Resepti tosiaan löytyy täältä. Hirmu helppo resepti ja oikeastaan kaikki mausteet löytyi meiltä valmiina kaapista. Garam masala ja juustokumina voivat olla sellaisia mausteita, joita ei aina löydy kaapin perukoilta, mutta tällä kertaa niitäkin oli.

Ja tosiaan vähän toistona, Naan-leivät tein Valion reseptillä. Siinä oli kyllä aika paistaminen, koska toteutin reseptit tuplana ja noin tunnin paistoin Naan-leipiä uunissa neljä kerrallaan. Että ihan pikaruoka tämä ei ole, mutta helppo tehdä kuitenkin eli ei ole mitään rakettitiedettä.

Tämä herra on näiden kolmen vuoden aikana maximissaan löhönnyt meikäläisen päälle 5-10x ja kun tämä iloinen tapahtuma tapahtuu, pitää maata vain paikoillaan, kunnes nälkä käy ylivoimaiseksi tai paikat puutuu. Tänä aamuna Mickey suvaitsi löhöillä tuossa noin tunnin ja tuli sitten kiireetön aamu, koska kun tämän kunnian saa osakseen, ei voi hievahtaakaan.

Kirjoittelin en nyt ihan vuoden alussa, mutta jossain kohden alkuvuotta tämän vuoden teemasta ”hävitä 5 tavaraa päivässä.” Homma sujuu mallikkaasti eli kun päättää alkaa hävittämään, kierrättämään, myymään pois tai antamaan eteenpäin, niin päätöksen voimalla sitä kummasti alkaa tavaraa lähtemään kotoa.

Miten olen nostalgiasyistä säästänyt C-kasetteja kaikki nämä vuodet, niin että ovat muuttaneet kodista kotiin ja asuneet ulkomailla ja kertaakaan näitä ei ole laulatettu. Ihan älytöntä. Mutta kun teininä on tullut nysvättyä ja kuunneltua näitä, äänitettyä kovalla työllä ja kirjoitettua kansiin kappaleet, niin kasetit ovat pala tärkeää teini-historiaa.

Kun kasetit lähtee, muistot näistä kappaleistakin haihtuu samalla. Mutta se ei ole mikään tekosyy, miksi tunnesyistä säästää kasetteja, jotka täyttää kokonaisen puuarkun. Arkkuun voi laittaa käyttötavaraa säilöön jatkossa.

Joten kyllä, CD-kasetit lähtee, CD-levyt lähtee, nämä kaikki muinaisjäänteet, kirjoja on ruodittu jo ankarin kourin, vaatteita ja laukkuja on tytär laittanut Zadaa:ssa myyntiin, eilen pojalle annettiin aimo kasa astioita ja aikuiselle tyttärelle kaikki Greengate mukit vähän aikaa sitten.

En kyllä ole täysin onnellinen tästä tilanteesta, mikään ei voita LP-levyn soittamisesta kuuluvaa pientä neulan rohinaa, sitä hetkeä, kun laittaa neulan levylle ja kuuluu se tietty ääni.

Sen verran paljon on myös tullut katsottua maailmanlopun sarjoja, että 100% luotto siihen, että kaikki tallenteet olisi netissä (kuten nyt jo on) tai olisi älykoti, se kaikki tuntuu huolestuttavalta. Tämä on tätä keski-ikäisen muutosvastarintaa, jonka perimmäinen syy voi olla silkka pelko, ettei pysy matkassa mukana.

Näen itseni mummoni rämpäyttelemässä näitä C-kasetteja, kun muualla maailmassa ei toimi enää Spotifyt sun muut, netti on kaatunut tai energiaa ei riitä tämän lauman laitteiden pyörittämiseen. Mitä nyt ikinä, mutta nämä on näitä zombie-sarjojen nostattamia tunteita ja oikeastihan me elämme nyt sellaista maailmanlopun meininkiä.

No ei voi tietää, mutta olisi kiva palata tiettyyn aikaan, jolloin kaikki ei ollut ihan näin teknistä. Fakta myös on, että kehitys rullaa hurjaa vauhtia, kuten myös oma ikääntyminen ja jossain kohden sitä tulee putoamaan matkasta. Miten nykyajan vanhukset, kun kohta kaikki pankkipalvelut sun muut on vain verkkopalvelussa, hurjaa on meno ja eivät kaikki ihmiset pysy millään mukana kehityksen kiihtyvissä rattaissa.

Eilen tosiaan mies jo katsoi ihmeissään, että taidat olla tosissaan tästä 5 lähtee päivässä hommelista, ettei ollut silkkaa puhetta.

Joitain asioita sitä säästää ilman, että kunnolla on loppuun asti edes miettinyt, kuten nämä kasetit. Sinänsä ok, että mies hävitti vahingossa jo vuosia sitten autotallista LP-levyt, koska olivat siellä pahvilaatikoissa. Vaikka onhan se tavallaan haikeaa ja eikä tähän auta, mutta onhan muistot, mutta kun ne muistotkin haalenee.

Perjantain iltalenkillä tuli näin hauska näky vastaan ja tuli tuumittua, että täällä Porvoossahan on aina joulu. Kyseinen Kaukomieli venhonen on Hamarin purjehdusseuran joulutervehdys joulupukille.

Eli jos jotain tässä vuodessa ainakin ollut hyvää, niin talvi on ollut superhieno ja on ollut enemmän aikaa raivata kotia ja ruoasta on tullut saatua paljon lohtua.

Ikinä ei olla myöskään ystävien kesken näin paljon vinkkailtu suoratoistopalveluiden helmiä. Jos ette ole vielä katsoneet ja tykkäätte synkistä rikossarjoista, joissa kuitenkin mennään pintaa syvemmällä ja on enemmän lihaa, niin The Sinner on loistava sarja, innolla odotan kolmatta tuotantokautta.

Jännä muuten miten on todella vaikeaa katsella tällä hetkellä Nordic Noir sarjoja, tulevat liian lähelle ihan kotiovelle, mutta The Sinnerin maailman sijoittuessa jenkkilään, en kavahda sarjan tunnelmaa lainkaan niin paljon.

Tämä ilmiö taitaa yleismaailmallisestikin päteä oikeassa elämässä myös, että jos naapurissa tai lähipiirissä tapahtuu kauheita, asia on hyvin shokeerava, mutta jos kauheudet tapahtuu toisella puolella maapalloa, niihin ei saa samanlaista samaistumispintaa. Mikä on empatiaa ajatellen aika kauheaa, mutta omaa suojelevaistoa ajatellen miltei välttämätöntä.

Miten siellä mennyt viikonloppu, oletko keräilijä, minimalisti tai jotain siltä väliltä, mitä syöty ja onko antaa sarja-ja leffavinkkejä tai onko muilla vastaavia acopalyptisiä mietteitä?

Hurjasti tsemppiä kaikille uuteen viikkoon. <3



26 thoughts on “Viikonlopun tohinat ja luopumisen vaikeus”

  • Samansuuntaisia juttuja on täälläkin ollut, hyvää ruokaa tykötarpeineen 🙂
    Näinkin tuon mekon jonkun toisen päällä ja se on kyllä todella kaunis ja ihanan raikas. Ja miten kätevää ostaa ruokaostosten lomassa mekko!
    Ajattele etten ole tehnyt koskaan naan-leipää, pitää kyllä kokeilla itsekin – sitä tulee aina lähinepalilaisesta annoksen mukana, ja syön melkeinpä sitä leipää enemmän kuin itse ruokaa.
    Nyt on jo kaikki verkossa, sen olen huomannut nyt tosi hyvin kun olen äidin kanssa hoidellut pakollisia asioita enemmän kuin koskaan, ja jos ei ole sähköpostia, pitää tietyt asiat hoitaa vanhaan malliin postin kautta. Huh.
    Meilläkin on C-kasetteja (miehen vanhoja) laatikollinen mutten uskalla edes ottaa puheeksi niiden hävittämistä…
    En ole minimalisti mutten keräilijäkään, tykkään silti että koti on kodin näköinen ja siinä mielessä kodikas. Saan välillä siivous- ja raivauspuuskia ja silloin käyn kaikki paikat läpi ja laitan kirppikselle myyntiin osan. Tuleehan siitä hyvä mieli aina vähäksi aikaa 🙂
    Ihanaa sunnuntai-iltaa Tiia <3

    • Kyllä, ruokailu ja ulkoilu pelastanut tämän talven.

      Sama juttu, se aito naan-leipä on niin hyvää, että sitä tulee syötyä eniten.

      Siivousraivot on hyviä , silloin saa hurjasti aikaiseksi, harmi vaan, että niitä tulee koko ajan vähenevissä määrin.

      Ihanaa päivää sinne. <3

    • Aika aikansa kutakin, ehkä ne lähtee, sitten kun on oikea aika. Ihanaa torstaita Satu. <3

  • Ihana pilkkumekko! Rakastan raitoja ja pilkkuja, mutta niitä ei omasta garderoobista silti juurikaan löydy. Jostain syystä olen sitä mieltä, että ne näyttävät hyvältä vain muiden päällä, kuten esimerkiksi juuri sinun 😍
    C-kasetit ovat tästäkin huushollista saaneet lähteä, mutta parhaat cd-levyt vielä säästin, sillä kuuntelen niitä autossa työmatkoilla, kun esim. aamu- ja yövuoroon mennessä ei radiossa soiteta yleensä yhtään mitään juuri siihen hetkeen sopivaa musiikkia (vireystaso, hah, siis totaalinen väsymystila ja mielentila) 😉
    Täällä on myös siivottu, heitetty paljon turhaa tavaraa pois, maalattu seiniä ja järkätty kotia kahdelle ”vanhukselle” sopivaksi. Lastenlasten leluille, peleille ja kirjoille ostettiin umpiovellinen tv-taso ja hylly, joten nyt on niiiin siisti tupa, että täällähän voisi vaikka viihtyä 😇
    En ole minimalisti, joten tavaraa löytyy silleen sopivasti, mutta en yhtään pidä epäjärjestyksestä. Tavaroilla pitää olla omat paikkansa, ja ne pitää olla siellä omissa paikoissaan siistissä järjestyksessä, että sitten kun niitä tarvitaan, ne myös löytyvät! Muuten menee meikämammalla hermo 🙈
    Ja hei, kiitos tosi paljon, että vinkkasit The Sinner-sarjasta, sillä löysin sen vasta ja olen jo ihan koukussa siihen. Sopivasti synkkyyttä ja draamaa sekä yllätyksellisyyttä. Täytyy muistaa katsoa koko toinen tuotantokausi, ja suurella innolla jään minäkin odottamaan kolmatta kautta.
    Kiitos tästä inspiroivasta, iloisesta postauksesta, ja ihanaa maaliskuun kolmatta viikkoa sinulle Tiia ❤️

    • Ymmärrän yskän, mutta ihan varmasti sulle pilkut ja raidat sopisi ja merille raidat täydellisiä. <3

      Just hyvä, jos vielä autossa pystyt kuuntelemaan. En tiedä noita cd-levyjä pystyyn vissiin kuuntelemaan play stationilla, kuten katsomaan dvd:tä eli pitää kysyä teineiltä, että mitä haluavat ennen kuin lähtee. Keväällä lähtee ja lujaa, oikein odotan tätä puhdistautumista.

      Ihan sama juttu, tavaroilla pitää olla paikka ja tavaroiden pitää olla ojossa.

      The Sinner on ollut naulitseva ja innolla jään odottamaan kolmatta tuotantokautta, joka alkanee kaiketi tässä kuussa? Sarja on järkyttävä, mutta siinä on syvyyttä ja juoni on mielenkiintoinen. En ole tykännyt aiemmin Bill Pullmanista, mutta on roolissaan loistava.

      Kiitos sinulle Ansku ihana kommentista ja mitä mukavinta kevään odotusta. <3

  • Täältä löytyy vielä muutama kasetti, joita ei olla raaskittu heittää pois nimenomaan nostalgisista syistä.
    Ihana Miki js mikä kunnia sulle toimia hänen tyynynään.
    Ihanaa alkanutta viikkoa sinulle Tiia ❤️

    • Niistä on niin vaikea hankkiutua eroon, omalla kohdalla ne on just ne teini muistot, voi elämä.
      On ihanaa olla Mikin tyyny. 🙂

      Kiitos sinulle Outi ihana kommentista ja mitä mukavinta kevään odotusta. <3

  • Ihana mekko kertakaikkiaan – huomasin nuo Lidlin mainoslehdestä, mutta unohdin täysin katsoa myymälässä…oli liian tehokas täsmäisku : ) Minulta löytyy vielä vanhempien luota pari teini-iän aarrearkkua, siellä ovat vielä onneksi säilyttäneet, heh! Nyt jäivät muuten soimaan ghostbusterisit ja careless whisperit, kun luin kasetin biisilistaa! Tykättiin kovasti tuosta Sinner (Syntinen) -sarjasta, katsottiin ne kaudet, kun tuli yleltä tv:stä. Nyt seurataan HBO Nordicin The luminaries -sarjaa, joka sijoittuu 1860-luvun kultakuumeaikaan, alussa tuntui oudolta mutta aika kiehtova kun juoneen ja kyytiin pääsee! Kivaa uutta viikkoa, loppuisipa tuo sade : )

    • Kiitos Heli ja pyysin miestä hakemaan, kun kävi töiden jälkeen Lidlissä. 😉

      Ghostbusters, voi että ja kaikki, en kestä noita muistoja.

      Oi kiitos vinkistä, tuo The luminaries on katsomatta.

      Oikein kivaa loppuviikkoa Heli. <3

  • Hih! Vaikka monessa asiassa ollaan samiksia, niin vanhojen tavaroiden hilloamisen suhteen ollaan toistemme vastakohdat. Minä en säilö mitään vanhoja juttuja, joita en tarvitse. Ahdistun tavarapaljoudesta. Olen välillä vähän liiankin tehokas heittämään pois tavaroita, saan kuulla tästä jatkuvasti moitteita perheenjäseniltä. Nyt kyllä vähän harmittaa, kun menin hävittämään/ myymään pois kaikki vanhantyyliset mööpelit, kun muutimme uuteen taloon. Niitä olisi tarvittu nyt Metsolan torpalla 🙁
    Aurinkoista uutta viikkoa sinne Porvoon seudulle <3

    • Aivan loistavaa ja parempi noin, kuin tämä hilloaminen, sillä poissa silmistä, poissa mielestä, niin se oikeasti menee. Joskus on kyllä lähtenyt asioita, jotka on kaduttanut, kuten teillä nuo mööpelit. Mutta saahan niitä uusia sitten.

      Oikein ihanaa viikon jatkoa Teija ja se teidän mökki on niin ihana. <3

  • Ihana mekkonen – ehdottomasti löytö.
    Meillä on koti tyhjennetty kaseteista ja CD levyistä muutama vuosi sitten. DVD:tä (klassikoita) on vielä muutamia pyörimässä nurkissa, tarttis tehdä jotain 😀

    Iloa uuteen viikkoon Tiia !

    • Hyvä sinä ja täällä lähtee keväällä nyt kaikki. Kyllä se tästä. Iloa loppuviikkoon Taru. <3

  • Sinner oli hyvä, mutta se suuri salaisuus, mitä siinä jakso toisensa perään jahkailtiin, ei sitten lopulta ollutkaan niin ihmeellinen – mutta erittäin koukuttavasti rakennettu sarja ja hyvän näyttelijät! Mä katselen aika paljon tosielämän rikostarinoita, ne vasta hurjia onkin. :-O Joo, tavaraa täytyisi taas karsia, jos mies muuttaa tänne, mutta C-kaseteista, CD-levyistä tai DVD-leffoista en luovu. Ne on helmiä, joita on kiva katsoa/kuunnella sitten, kun netti on kaatunut eikä mistään enää löydy sitä lempielokuvaa. Oli myös tosi jännä kuunnella lapsena nauhoitettuna C-kasetteja parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. 🙂

    • Oletko katsonut molemmat kaudet ja kohta tulee kolmas? Itse tykkäsin enemmän kakkoskaudesta ja siinä mentiin päähenkilön elämäänkin syvemmin.

      Juurikin näin olen ajatellut, että kun ja jos netti kaatuu, jotenkin on sellainen maailmanlopun fiilis, että niin voisi tapahtua ja kaikkihan on mahdollista. Mutta onko sitten enää toimivia laitteita joilla näitä pyörittää, onko sähköä.

      Niin ihana ja pitäisi kuunnella ennen kuin hävitän nuo kaikki, niin kertaalleen läpi.

      Ihanaa loppuviikkoa Annie. <3

  • Minä akan rotisko löysin lauantaina ensimmäistä kertaa Netflixin, mutta silloin katsoin alkuja elokuvista ja sarjoista. Pakahduin tarjonnan runsaudesta. Mutta sitten löysin eilen Silta-sarjan ja se koukutti katsomaan unsimmäiset kymmenen osaa. Minun mielialaan sopivat nyt synkät, syvissä vesissä liikkuvat sarjat ja erikoiset päähenkilöt. Saga taitaa olla asperger-ihminen, kun ei hallitse sosiaalisisa tilanteita. Innolla odotan tänä iltana jatkoa.

    • Ihanaa, että löysit ja sieltä löytyy varmasti vaikka mitä katsottavaa. Silta on todella kehuttu, jäi kesken tietyssä kohdassa, kun kävi niin synkäksi, meni ihon alle, sinänsä harmi, koska sarjaa on suitsutettu.

      Juurikin näin olen ymmärtänyt, että päähenkilöllä on jonkin asteinen asberger.

      Oikein sydämellistä loppuviikkoa Marketta.<3

  • lp:t ja kasetit ovat olleet kaatopaikalla jo vuosia, cd-levyistä olen ajatellut säästää osan ja loput odottavat roskiskohtaloaan. Varsinaista CD-soitinta ei ole, mutta Playstationilla niitä voi soitella. Yritän olla keräilemättä yhtään mitään ja ostaa todella harkiten. Yllättävästi sitä kaikenlaista tavaraa kuitenkin kertyy nurkkiin. Juurikin olen aloitellut taas yhden kaapin tyhjentämistä ja aika surutta olen kantanut sieltä löytyneet 10+ vanhat vaatteet lumppukeräykseen.

    Jatkuva kotona olemisen etuna on kyllä ollut se, että on tullut tehtyä (tai meidän tapauksessa ainakin aloitettua) moni projekteja, jotka ovat odottaneet jo pitkään.

    Kivaa alkanutta viikkoa!

    • Sepä juuri, meidän teineillä on playkat eli pitää kysyä heiltä, haluavatko, että säästetään joitain juttuja.

      Tulee mahtava fiilis, kun pääsee turhasta eroon ja kyllä ne mieltä stressaa, jos alka kasaantumaan.

      Niin totta, jotain hyötyä tästäkin ajasta.

      Mukavaa loppuviikkoa Rva Kepponen. 🙂

  • Olet pitänyt itsellesi antaman lupauksen. Kunnioitan.
    Raikas kuosi tuossa uudessa mekossasi.
    Meilläkin kissavanhus Ana on alkanut tulla aamuisin viereen.
    Minä olen saanut jättää nuortemme riesaksi kaikki tavarat, mitkä eivät ole mahtuneet uuteen kotiin, kun olemme kaksi kertaa muuttaneet samalla tontilla pienempään taloon. Iso koti ja iso perhe, joille on ollut pakko ostaa jatkuvasti jotakin, ovat tehneet minusta nykyisen minimalistin.
    Varmaan mainitsemastasi ilmiöstä on kysymys, kun aina ulkomailla sattuneiden katastrofien yhteydessä uutisoidaan erikseen suomalaiset uhrit. Joskus se tuntuu pahalta, mutta syy voi olla sekin, että tieto suomalaisten uhrien puuttumisesta helpottaa katastrofialueella olevien omaisia.
    Oikein ihanaa tätä viikkoa Tiia <3

    • Olet kultainen, lämmin kiitos Kirsti Kaija. <3

      Ihana Ana kissa ja tämä on vielä harvinaista herkkua meillä. Miki ollut meillä 3,5 vuotta ja kadulle hylätty poloinen, jolle jäänyt traumat luottaa ihmiseen. Kyllä toinen aina kovasti puskee ja aina tervehtii, mutta tämä totaalinen antautuminen on harvinaista herkkua.

      Varmasti juuri tuosta ilmiöstä on kyse ja kaiketi sitä sitten jokaisessa meissä on se kotimaanhenki vaikka muuten olisi suvaitsevainen ja empaattinen.

      Sydämellistä loppuviikkoa Kirsti Kaija. <3

  • Omia tavaroitani olen poistanut jo vuosia pikku hiljaa. Miehen juttuihin en puutu, enkä käyttötavaroihin. Vaatekaappi tyhjenee nyt automaattisesti, kun entiset alkaa kulua rikki ja uusia en ole vuoteen ostanut. Pandemiasta jotain hyötyäkin. Sen verran on ehjiä, että just ruokakaupassa voi juosta pikapikaa.
    Olotilan televisiota en osaa avata, vaikka se on ollut jo vaikka kuinka kauan. Makkarin töllön osaisin, mutta en jaksa. Suoratoistoja meillä ei edes ole. Katselen koneelta, jos bongaan mielenkiintoista. Mä oon vähän outo, kun en seuraa mittää.
    Kaikkea hyvää sinne!

    • Voi sinua kultaista, kun ei pääse minnekään, kyllä se käy rankaksi ja olet aina urhoollinen. <3

      Kiva, että voit koneelta katsoa ja et ole lainkaan outo. Olen jo itse täysin pudonnut meidän nuorten etevyydestä näiden laitteiden kanssa, näin se menee jokaisella sukupolvella. <3

      Kaikkea hyvää Marketta sinnekin. <3

Vastaa käyttäjälle Kukkaiselämää Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud