Kirjavinkkejä vuodelle 2023 ja upeita kirjailijakohtaamisia!

Kirjavinkkejä vuodelle 2023 ja upeita kirjailijakohtaamisia!

Minkälaiset asiat ovat vaikuttaneet lukemisen iloon ja ajoittain lukemisen ehtymiseen. 

Lapsena kirjat olivat tietynlainen turva, ei ollut elämää ilman kirjallisuutta. Ei ollut hetkeä ilman kirjaa nokan edessä. Kodin ehtymättömät kirjahyllyt, joista tässä perittynä yhtenä osana meidän mummin ja vaarin kirjahyllyt eli tämä on meidän kodin pikkukirjahylly. Mummilla ja vaarilla oli olohuoneessa isot kirjahyllyt ja kesämökillä myös luettavaa riitti. Pääsin varsin nuorena aikuisemman kirjallisuuden makuun. 

Sipoon pitkinä kesinä lukuintoa täytti pääkirjastossa työskentelevä sedän avovaimo, joka kantoi tornitolkulla kirjoja pienelle lukutoukalle, jolla ei ollut mökkinaapureina lainkaan ystäviä.

Minne meninkin, kirja oli aina käsilaukussa, kaikki liikenevä aika ratikoissa, koulun välitunneilla, istuin kirja nenän edessä. 

Kolmekymppisenä iski burn out ja lukemisen ilo vaurioitui. Oli vaikea keskittyä lukemiseen tämän jälkeen, mikään ei ole sen jälkeen ollut kuten silloin, kun elin ja hengitin kirjoista ja pystyin lukemaan kaikenlaista kirjallisuutta jättämättä tylsintäkään kirjaa koskaan kesken.

Toinen mikä rampautti lukemisen iloa oli vaihdevuosien aiheuttama aivosumu ja jälleen samankaltainen ilmiö kuin burn outin aikaan, että keskittyminen lukemiseen vaikeutui.

Kirjat ovat olleet itselle se rauhoittumisen satama,  hengitysharjoitus, joogahetki, retriitti, mielenlepo, mutta silloin kun mieli on ollut riekaleina olen niinä hetkinä vieraantunut kirjoista. Hämmentävää ja ristiriitaista, mutta silti näin.

Lisäksi Robin Hobbin upeat fantasiakirjat nakersi lukemisen iloa, sillä Robin Hobb kirjoittaa ihmisen mielen sisältä sellaisella taidolla, että aloin vaatimaan kaikelta kirjallisuudelta vastaavaa ja kaikki ulkokultaisesti kirjoitetut kirjat, jossa ei oltu syvällä ihmisen mielen sisällä tuntuivat pinnallisilta. 

Vuodelta 2023 toivon, että nyt on tilaa taas hengittää ja löydän vaihdevuosikurimuksen jälkeen lukemisen ilon sillä intensiteetillä mikä on ollut itselle ilma jota hengitän. 

Lisää keskustelua löydätte kirjoista ja seuraajien laittamista kirjavinkeistä Instagramin puolelta täältä ja täältä.

Alla kuvassa on meidän miesluolan pikkukirjahylly. Joku kysyi olenko lukenut kaikki nämä kirjat, niin en ole. Nordic noir kirjat ovat pääasiassa miehen lukemia. Joitain toki olen lukenut myös itse. Meidän isossa leffahuoneessa on sitten lattiasta kattoon omia lempparikirjoja ja toki miehen myös.

Haastoin Wsoy:n Marin vinkkaamaan meille kaikille kirjoja vuodelle 2023 ja Marin sanoin, ”kirjoja jotka synnyttävät janon saada lisää.

Ohessa Marin vinkit:

”Valitsin listaan viime vuosilta kirjoja, jotka ovat helposti saatavilla eri formaateissa. Pois jäi suosikkejani, jotka ovat aiheensa tai käsittelytapansa vuoksi vaikeammin lähestyttäviä tai joita ei ole helposti saatavilla ainakaan suomeksi.
Listan kirjoihin on helppo tarttua, ja vaikka ne eivät aina ole aiheiltaan kevyitä, niiden virkeä ja terävä kieli ja sävykkäät suomennokset tekevät lukukokemuksesta antoisan ja usein hauskan. Näillä kirjoilla olen itse saanut nostettua lukuintoni taas vauhtiin. Monista tulee tunne, ettei kukaan muu kirjoita tällä tavoin.

Elizabeth Strout on korvannut monilla nobelisti Alice Munron tuotantoa, mutta Strout kirjoittaa matalammalta, mikä minulle on ansio.

Alice Walkerin Häivähdys purppuraa. Hurmaava, sirkeä kirja joka saa huokaamaan: ”Että tällaistakin on!

Edouard Louis. Koko suomennettu tuotanto. Paljon, paljon ansioita, mutta erityisesti ihailen hänen rekisterinvaihdoksiaan.

Bernardine Evariston Tyttö, nainen, toinen. Viime vuosien mieleenpainuvimpia romaaneja, ja hauskakin kuin mikä!

Deborah Levyn trilogia. Feminististä, esseististä elämäkertakirjoittamista ja kadehdittavaa ajattelua.

Kim Thuy: koko suomennettu tuotanto. Thuyn Em – rakasta -kirjaa lukiessani olin valmis ojentamaan hänelle Nobelin.

Max Porter: Surulla on sulkepeite ja Lanny. Häikäisevää taituruutta, kerronnallisten keinojen ja rekisterien hallintaa.

Kun kaipaat elämääsi viisaita sanoja, Eeva Kilpi on varma valinta. Hän on myös ykkössijalla kirjailijoissa, jotka saavat lukuinnon heräämään. Nostan esiin romaaneista Tamaran ja Häätanhun vain, koska ne ovat tuoreimmassa muistissani. Laajasta tuotannosta on toki aina vain osa printtinä saatavilla.

Joan Didion tekee listalla poikkeuksen, koska omat suosikkini Slouching towards Bethlehem ja White Album ovat häneltä vielä suomentamatta.

Caroline Criado Perez: Näkymättömät naiset – Näin tilastot osoittavat miten maailma on suunniteltu miehille. Listan ainoa kirja, jonka lukemisen todella pitäisi olla kaikille pakollista.”

Lämmin kiitos Marille, joka näki aikaa ja vaivaa vinkatakseen kirjojen iloa eteenpäin.

Omat kirjavinkit!  Ajattelin, että helppoa näitä on listailla, mutta oikeasti suorastaan mahdotonta.  Pois jäi Donna Tartt Jumalat juhlivat öisin, joka on upeasti kirjoitettu ja joka järkytti sieluni sopukoita, Noah Gordonin Lääkärin tie, Folletin Taivaan pilarit ja jatko-osat, mahtavia historiallisia viihdekirjoja, Pulkkisen kirjat, jotka hiljaisella ja hieman surumielisellä temmolla kertovat tavallisen ihmisen tärkeitä tarinoita. Paasilinnan hauskat kirjat suomalaisten hulluuksista tai Eeva Kilven koskettavat runot. Tai laadukasta ja suorasukaista chic lit kirjallisuutta Terry McMillanin afroamerikkalaisten kirjojen kautta. 

Sain listattua muutaman, joista suurimman osan tuotannoista olen lukenut kokonaisvaltaisesti.

Sinuhe 13 vuotiaana oli taitekohta aikuisten kirjoihin. Ihmiskunnan viholliset, Appelsiininsiemen jne. Luin lähes kaikki Waltarit ja pidin Waltarin tavasta kirjoittaa, jossa pääsi hahmojen mielen sisään. Suuri illusioni, vaikka Waltari itse häpesi myöhemmin kirjaansa ja koen, että myöhempi häpeä johtui jälkihäpeästä omaa nuoruuden viattomuutta ja ensirakkauden ehdottomuutta kohtaan. Waltari on itselle kirjallisuuden Sibelius, jolta onnistuu pohtiva, historiallinen kirjallisuus, ajan kuvat ja sitten toisella puolella Komisario Palmu tyyppiset sen ajan rikosmysteerit. Sinuhen lausahdus palvelijalleen ”puheesi on kärpäsen surinaa korvissani.” On ollut hyvä lainaus omaan elämään, silloin kun saa negatiivisuutta osakseen.

John Irvingin kirjoja rakastin, kunnes kirjailijan tyyli hieman lätsähti. Eriskummalliset ihmissuhteet mainion omaleimaisella tyylillä kirjoitettuna.  Jokainen perhe on tavallaan eriskummallinen ja mitä on eriskummallisuus, se on toiselle tavallista ja toiselle eriskummallisuutta. Irving kuvaa ihmissuhteita ja erikoisia persoonia ja elämän hassuja sattumuksia mitä mainiommalla tavalla.

Robin Hobb, paras fantasiakirjailija, joka avaa hahmojen koko sielunelämän, sopivat paatuneimmallekin
fantasiakirjallisuuden vastustajalle. Kirjoissa pääset syvälle hahmojen mielen sopukoitten sisään, jopa niin, että harva kirjailija pystyy antamaan hahmolleen niin paljon sielukkuutta, etenkin kun puhutaan fantasiakirjallisuudesta. Philip Pullmanin fantasiakirjat kauneimpia satuja aikuisille ja nuorille ja miten taiten kirjoitettu.

Pat Conroyn upeat tekstit ja rankat tarinat vaikeista ihmissuhteista ja traumoista. Conroyn kirjoissa ehkä koskettavinta on teksti ja tunnelma vaikka tarinat ovat rankkoja.

Amy Tan Ilon ja onnen tarinat mm. oli yksiä lemppareita, kiinalainen kulttuuri, sukupolvien ketjut. Äitien ja tyttärien suhteet. Ilon ja onnen tarinoista jäi mieleen kaksi tytärtä, toinen vaatimaton ja nöyrä, toinen itsekkäämpi materialisti. Vaatimaton ja nöyrä koki, että heidän äitinsä oli aina ylpeämpi tästä menestyneemmästä siskosta, kunnes äiti sanoo vaatimattomalle tyttärelle, että näen sinut, näen miten aina otat sen huonoimman palan itsellesi ja annat muiden ottaa sen parhaan palan. Näen sydämeesi.

Esquivel Pöytään ja vuoteeseen, Allenden Henkien talo, Eva Luna jne. ja Marquezin maagiset kirjat jotka yhdistävät taikauskoa ja maiden poliittisia epäkohtia. Rakastanut Marquezin monia kirjoja, mutta kenties vielä enemmän rakastanut Allenden kirjoja vaikka molemmissa on samaa. Allenden kirjat kertovat enemmän naisten silmin ja myös naisiin kohdistuvista vainoista, poliittisesta historiasta ja samalla ollen mystisiä, satumaisia ja toivoa antavia kirjoja.

Häivähdys purppuraa sekoitus rasismia, pahuutta ja samalla rakkautta ja lämpöä. Kirja kolahti aikanaan suuresti, elämän hirvittävä raakuus ja silti kaiken keskellä sikiää toivo ja rakkaus.

Hoeg Lumen taju, jännittävä salaliitto tarina, arktiset olosuhteet, grönlantilaisten ulkopuolisuus Tanskassa. On jokin fiksaatio arktisiin olosuhteisiin ja aina kun kirjoissa tai telkkarisarjoissa ollaan lumituiskeessa, koen ympäristön armottomammaksi ja tarpeen päästä suojaan vahvasti.

Yönaiset eli Mia Kankimäen Naiset joita ajattelen öisin, jonka sain aikuiselta tyttäreltä saatesanoilla: ”Kunnianosoituksena oman elämänsä yönaiselle, joka inspiroi ja innostaa muita ympärillään, eikä vastoinkäymisistä huolimatta anna pimeyden voittaa. Yönaiset.❤️

Sain olla mukana Storytelin ”Kuulitko saman” lukupiirissä, josta tehtiin podcast, yhdessä Julia Thurenin ja Kalenterikarjun Mikon kanssa, jossa kerromme, mitä ajattelimme Mian samaisesta äänikirjasta. Ohessa pari kuvaa tästä hetkestä, joka oli yksi mahtava kokemus kokemusten listassa. Mahtavaa oli näin sivujuonena myös se, että Kalenterikarju fanittaa Robin Hobbin kirjoja ja pääsimme vaihtamaan ajatuksia niistä.

Ohessa myös muutama uskomaton kirjailijakohtaaminen kuvin.

Kyllä ihan tunnin kaksi viinilasillisella Max Seeckin, Emelie Scheppin ja Eva Frantzin kanssa. Lisää tästä kohtaamisesta voit lukea täältä. Alla taas pieni kirjakauppatapahtuma Emelie Scheppin kanssa. Mukana menossa Moi Forestin ihastuttava Karita Sainio.

Tai ensin viinillä ruotsalaisen Jenny Rognebyn kanssa, joka on kirjoittanut nordic noir Leona-kirjasarjan. Jonka jälkeen selvitimme vielä pakohuonemysteerin. Mukana menossa ihana Souliina.

Tai dekkari-ilta Fiona Bartonin, Matti Laineen ja Nuotio Soinisen kanssa. Saimme myös iloksemme kuulla Matin laulantaa ja soitantaa.

Tai pääsy brittiläisen murhakirjoja kirjoittavan Peter Jamesin kainaloon, wow! Todellinen herrasmies, joka kiitteli vielä Instagramin puolella kohtaamisesta.

Tai Hyvinvointia vaihdevuosiin aamiainen Paula Heinosen kanssa. Kirja joka kannattaa kaikkien vaihdevuosista tai esivaihdevuosista kärsivien lukea.

Tai Kahvia ja karjalanpiirakoita kirjajulkkarit, joissa pääsin taas nauttimaan ihastuttavan Lotan seurasta, jonka kanssa tutustuimme vuosia sitten risteilyllä.

Tai hyvinvointi-ilta ihastuttavan Maria Boreliuksen kanssa.

Tai tässä taannoin dekkari-ilta Max Seeckin ja Lars Kepler pariskunnan kirjoittamiseen liittyviä juttuja kuunnellen. Uskalsin jopa sönkätä ja kysyä englannin kielellä kaikkien kuullen, että tulevatko hahmot heille uniin. Kyllä kuulemma kirjan kirjoittaminen niin, että murha oli sijoitettu heidän oman kodin pohjaratkaisulle, ei ollut hyvä idea.

Tämä blogipostaus on myös osittainen vastaus Mme Dragonfly:n postausvinkki-ideaan eli mitä huikeaa on blogi tuonut elämääni vastauksena ei voi muuta sanoa ja itsekin ihmetellä, että aivan mielettömiä kirjailijakohtaamisia mm. on blogi tuonut elämääni. Miltei kaikki kerran elämässä juttuja ja aivan korvaamattomia hetkiä.

Löytyikö tuttuja kirjoja tai olisiko vinkata jokin kirja, jonka voisin ottaa lukulistalleni ja muut lukijat täällä.

Lukuiloa kaikille. <3



22 thoughts on “Kirjavinkkejä vuodelle 2023 ja upeita kirjailijakohtaamisia!”

  • Avot! Tämä on varmasti yksi ”syy” miksi kirjoitat niin upeasti ja monipuolisesti. Lukeminen! Lukeminen ruokkii mielikuvitusta ja sanavarastoa. Miten lapset ja nuoret saisi lukemaan enemmän. Olisit hyvä esimerkki 😊

    • Oot uskomaton ja maailman kannustavin pakkaus. 🧡 Lukemalla lapsille pienestä pitäen, kännykkäajat, näyttämällä esimerkkiä ja mahdollistamalla lapsille hyvät kirjavalikoimat vaikka kirjastoissa käymällä. Helpommin sanottu kuin tehty, tiedetään. 😬

      Ihanaa viikonloppua. 🥰

  • Häivähdys purppuraa on upea kirja, olen sen kahteen kertaan lukenut. Ensimmäisen kerran luin teininä ja se kosketti ja jätti jälkensä minuun, suosittelut sille. Luen todella vähän enää kirjoja, mutta olen aloittanut uudestaan Patricia Cornwellin kirjasarjan, joka kertoo Kay Scarppa nimisestä poliisiylilääkäristä ja hänen selvittämistään rikostarinoista.
    Nuoruudesta tulee heti Neiti Etsivät ja kaikki Agatha Christienin kirjat mieleen. Onneksi voi sanoa, että on todella tullut luettua, vaikka tahti onkin nyt todella hidastunut 🙂
    Ihanaa viikonloppua sinulle Tiia <3

    • Häivähdys purppuraa on mahtava ja jokaisen olisi se hyvä lukea.

      Olen lukenut miltei kaikki Cornwellit, mutta lopetin kun meni haamukirjailija hommaksi ja ote muuttui massamössöksi. Mutta ai että miten mahtavia kirjoja ne ekat ja Scarpettan lasagne on jäänyt ikuisesti mieleen. En ole varma tosin pystyisinkö lukemaan niitä enää, nämä hurjan pelottavat kirjat jäi muistuttamasta maailman kauheuksista, kun tuli perhe.

      Christiet ovat aina paikallaan. Tekisi mieli lukea yksi Viisikko, ne luin lapsena kaikki ja olivat jänniä ja aina tuli nälkä niitä lukiessa ja piti tehdä eväitä. 🤩

      Lukuiloa ihana Outi 🥰

  • Wautsiii!
    Aivan ihana postaus! Oletpa päässyt monien kirjailijoiden kanssa juttusille. Huh huh, bloggaajuuden hienoja puolia! Jos olisin kateuteen taipuvainen, nyt iskisi kateus. Kun en ole, niin ilo puolestasi siitä, että nuo kokemukset olet saanut elää!
    Upeita kirjavinkkejä, osa jo luettuja, osaan pitää tarttua.
    Ymmärrän nyt eri tavalla intohimosi blogiin ja kirjoittamiseen: paljon lukevat myös osaavat kirjoittaa! Ja toki sinusta löytyy kirjallinen lahjakkuuskin!

    Kiitos mahtavasti toteutetusta toivepostauksesta!
    ✨️✨️ Iloa elämääsi tähän hetkeen!

    • Jee ihanaa, jos tykkäsit. Postauksen lopussa oivalsin, että nämä kirjailija kohtaamiset olleet erittäin elämyksellisiä ja niihin en ilman blogia olisi saanut mahdollisuutta osallistua. Joten tuli vastaus postaus ideaasi vaikka saatan sen toteuttaa vielä omanaan, mihin tuli erilaisia juttuja. Samalla muistuttaa itseäni, että hei todella mahtavia juttuja olen ilokseni saanut kokea ja mielettömiä ihmisiä kohdata.

      Ihanaa vielä se, että olet niin aidosti iloinen puolestani, sydämelliset kiitokset siitä. 💙

      Kiitos inspiraatiosta ja aina sydäntä sykähdyttävistä kommenteista. 🥰

      Ihanaa viikonloppua Mme Dragonfly 💙

    • Ymmärrän, kirjat antaa moninaisesti niin paljon, turvaa, ajatuksia, vertaistukea, seikkailuja, tekemistä ja listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.

      Sydämellistä viikonloppua Laurakatarooma ja lukuiloa. 🥰

  • Onneksi mun ei tarvitse miettiä, saako kyseistä kirjaa suomeksi, muuten jäisin aika usein ilman. Tässä kohdassa on hyötyä siitä, että pystyn lukemaan kaunokirjallisuutta 3-4 eri kielillä.

    Olemme viimeinen sukupolvi, joka on lukenut paljon ja hartaasti. Nykylapset saavat erilaista kasvatusta ja muunlaisia ohjeita koulusta tiedon hakuun. Se tuntuu kurjalta, mutta se on varmaan vain luonnollista kehitystä.

    Olen ihmeekseni huomannut, että poikani sekä osaa kirjoittaa varsin hyvin että kirjoittaa hyvin samalla tavalla kuin minäkin, vaikka hän ei ikinä yhtään teksteistäni lukenut. Me kirjoitammekin useimmiten eri kielillä.

    • Ihana taito, kielitaito. Pystyn kyllä lukemaan enkun kielellä todella laajasti, mutta ainoastaan nämä Hobbin kirjat, käyttävät vanhan ajan kieltä ja sanoja, joita en ole koskaan kuullut, sanoja jotka ovat kuitenkin oleellisia ja en halua mitään missata, niin siksi suomen kielellä nämä kirjat. Ruotsin kielellä sujuisi simppelimmät kirjat ja ymmärrän ruotsia, en osaa vaan sitä tuottaa, on ns. uinuva taito.

      Meille kirjat ovat olleet niin tärkeitä, että tuntuu meistä kurjalta tosiaan, kun lapset eivät lue niin paljon enää. Ehkä kehitys on kuten sanoit luonnollista ja asiat kehittyy eteenpäin ja lapset saavat muita taitoja tilalle.

      Upea juttu tuo poikasi kirjoitustaito, se on lahja, lahja mikä sinullakin on. Ehkä se on ihan perittyä. <3

  • Luin teini-ikäisenä Sinuhe egyptiläisen ja sen jälkeen koko Mika Waltarin tuotannon ja edelleen paras lukemani kirja on tuo Sinuhe egyptiläinen, näin viisikymppisenä.
    Siihen liittyy myös sattuma, että veljeni osti minulle joululahjaksi tuon kirjan, koska muisti että se oli lempikirjani. Oikeasti se oli Sa Tu Sai kiinalaistyttö, mutta en pystynyt tuota kirjaa päästämään käsistäni, luin sitä koko yön ja lähdin sitten nukkumatta töihin. Ainut mikä harmitti, että en ehtinyt lukea sitä loppuun ennen töihin menoa. Ja siitä tuli sittenkin paras lukemani kirja.
    Mainitsemistasi:
    Donna Tartt Jumalat juhlivat öisin – ihan jees, mutta ehkä vähän liian outo
    John Irving – en tykkää yhtään
    Omasta parhaimpien hyllystäni löytyy mm. Donna Leon, Outi Pakkanen, Reijo Mäki, Henning Mankel, Jo Nesbo, Lucinda Riley, Clare Mackintosh, Joel Dicker, Kate Morton, Elena Ferrante yms.
    Mainitsit 30-vuotiaana koetun burnoutin, siitä kuulisin mielelläni lisää. Nykyään niin monelle tulee burnaout, mistä se johtuu?

    • Vastaan ensin omakohtaisesti tuohon burn outiin. Eli toki on yksilöllinen asia tämä. Mutta olin sijoitushommissa osakekauppojen ollessa hurjimmillaan ja tein töitä välillä jopa kahteen asti yöllä ja aamulla sama rumba alkoi uudestaan. Oma elämä kapeni, koska olin aina töissä. Joulukuun 23pv firma maksoi taxin Stockmannille, jotta pääsin edes ostamaan joululahjat ja ehdin Stockmannille 30 minuuttia ennen sulkemista. Meitä oli kaksi jotka tekivät tätä meklariassarin hommaa ja työparit vaihtui. Miksi minä jatkoin, kiltteyttäni. Tämä jatkui pitkään ja lopulta meni niin, että vuoteen en enää nukkunut juuri lainkaan ja lopulta metrossa matkalla töihin purskahdin itkuun. Eli jos ihmisellä ei ole aikaa levätä, ei palautua, stressi ja kiire on luokattoman kova ja lopulta ei nuku, niin siinä on kaikki mausteet burn outiin. Osakekauppojen jakojärjestelmä oli tuohon aikaan sellainen, että kotiin ei lähdetty, ennen kuin päivän kaupat oli jaettu. Mitä enemmän kauppoja, sen enemmän järjestelmä takkusi ja oli hidas ja työnmäärästä puhumattakaan.

      Elämässä on tämän jälkeen ollut mittavaa stressiä, mm. hometalo oikeudenkäynti ym., mutta nämä olen jaksanut vahvana eli en ole sairastunut toista kertaa. Oli kyllä tässä tapauksessa olisi sairastunut ihan kuka tahansa.

      Samaa mieltä Sinuhesta, on yksi parhaimpia kirjoja joita olen lukenut ehdottomasti. Toki tuolloin 13 vuotiaana ei ollut vertailukohteita vielä juuri eli kolahdus oli mielettömän suuri, mutta veikkaan, että tänä päivänä Sinuhe kolahtaisi myös.

      Ja siis ihana lahja veljeltä ja vaikka ei ollut mitä piti, niin oli jotain vielä parempaa. Niin kiva tarina kuulla.

      Jumalat juhlivat öisin oli upeasti kirjoitettu, mutta itseäni kirja järkytti, mutta sanotaan että painui mieleen. Ymmärrän, että Irving voi jakaa mielipiteitä. Mankelin kirjat ovat muuten loistavia! Elena Ferrante on itselle uusi tuttavuus eli kiitos paljon vinkistä ja täytyypä tutustua hänen kirjoihin.

      Lukuiloa Sanna. <3

  • Mahtavan monta kirjailijaa olet päässyt tapaamaan! Taatusti mieleenpainuneita kokemuksia.

    Minä tykkään lukea ja luen laidasta laitaan kaikenlaista. Suosikkigenreni on kuitenkin dekkarit. Olen lukenut Marin listalta muutamia kirjoja. Mielenkiintoinen suosituslistaus, mutta kaltaiselleni dekkarien ahmijalle, ehkäpä jopa turhan ”sivistynyt” 😉 Mutta sieltä voi poimia sitten yhden sivityksen parin kolmen dekkarin väliin 😀

    Minun suositukseni ovat Minna Rytisalon kirjoittama Rouva C, Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa sekä Mari Valkaman Sinun, Margot.

    Kivaa viikkoa!

    • Kiitos Rva Kepponen.

      Marin listasta voi ottaa vaikka jonkun kopin vaikka tuon yhteisen lempparin Häivähdys purppuraa, ellet ole sitä jo lukenutkin.

      Dekkarivinkkejä otetaan mielellään vastaan ja tykkään, kunhan eivät ole liian järkyttäviä. Mies lukee sitten todella paljon ja miestä varten vinkkejä myös otetaan ilomielin vastaan.

      Sinulla selvästi suomalaisia nuo suurimmat suosikit ja täytyypä googlata ne kaikki.

      Kivaa talviviikkoa sinne myös.

      • Marin listalta olen lukenut vähintään yhden kirjan neljältä kirjailijalta ja Häivähdys purppuraa olen myös lukenut. Siitä pidin todella paljon. Tänä kesänä sain vihdoin luettua Elisabeth Stroutin Olive Kitteridgen, joka kirjablogit valitsivat jonain vuonna parhaaksi kirjaksi. Dekkarimuijan makuni on aika erilainen. Olive oli huonoin pitkään aikaan lukemani kirja 😀

        Laitoin sinulle nuo kolme kirjaa uudemmista lukemistani erinomaisista kirjoista. Ei kaikkien aikojen suosikeista.

        Viime aikojen dekkari suosikkejani on ollut
        Satu Rämö; Hildur
        Cara Hunterin tuotanto
        Claire Macintosh: Annoin sinun mennä
        Anna Jansson on aloittanut uuden sarja jossa päähahmona on rikostutkija Kristoffer Bark
        Joël Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta
        Liza Marklund on aloittanut myöskin uuden Ruotsin Lappiin sijoittuvan sarjan, josta on julkaistu kaksi osaa. Sekään ei ole hullumpi.

        • Eikä eli et tykännyt Olivesta. Arvostan kyllä suoraa puhetta, sillä sitä mietin lukulistalle, mutta nyt en ole varma. Liian erikoiset kirjat esimerkiksi eivät ole omaan makuun vaikka tykkäänkin erikoisista persoonista kirjoissa, vaikka nyt Irvingin kirjat.

          Mies luki juuri tuon Hildurin ja kehui kovasti eli sen voisi lukea. Olen aika kranttu dekkareiden ja etenkin jännäreitten suhteen eli niiden lukeminen kapeni kovasti, kun sain lapsia. Kirjat menivät ihon alle. Vaikka tuo Harry Quebertin tapaus oli omaan makuun ahdistava, mutta hyvä. Mutta jokin kiehtoo aina talvisissa maisemissa eli mielenkiintoinen tuo Liza Marklundin Ruotsin Lappiin sijoittuva sarja. Mies tykkäisi lukea myös.

          Kiitos kovasti vinkeistä ja mukavaa viikonloppua. <3

  • Kiitos ihanasta postauksesta. Fanitan muutamaa samaa kirjailijaa kuin sinä: Allende, Hoeg, Amy Tan ja Waltari. Heiltä olen lukenut kaikki teokset, ja se on ollut suuri, suuri ilo. Pidän samoin kuin sinä psykologisista romaaneista. Vinkata voisin suomalaisista Katja Ketun ja Riikka Pulkkisen… Klassikoista Dostojevskin, Woolfin, Gogolin, Kafkan…, vaikka sinä olet ne varmaankin lukenut. Runoudesta Mannerin, Turkan, T.S Eliotin, Plathin…Minä luen kolme tuntia illassa. Ihailen postauksissa sitä, että vaikka kirjoitat pitkiä virkkeitä, ajatuksesi ja ideasi ei haalistu. Luetaan ja nautitaan!

    • Heissan Marja ja lämmin kiitos ihanasta palautteesta ja vinkeistä. Itse asiassa en ole lukenut kuin Dostojevskin Idiootin. Nämä ovat ehdottomasti kirjoja, jotka haastavat lukijaa, eikä päästä lukijaa helpolla, mutta hienoja sellaisia. Kafkaa en ole lukenut vaikka kyllä pitäisi.

      Aivan mahtava tuo sinun 3 tuntia illassa ja miten se ravitsee mieltä ja aivosoluja!

      Luetaan ja nautitaan, niin ihanasti kirjoitettu. Lukuiloa Marja. <3

    • Niin on ja ihmisen mielikuvitus ja kyky kirjoittaa. Sydämellistä uutta vuotta Tuija. 🧡

  • Mitä tapaamismuistoja ja oih, muistan niin tuon Peter Jamesin Suomen vierailun, siitäkin jo aika monta vuotta!
    Kirjat antoivat kyllä ihan oman maailmansa meidän lapsuudessa, kun ei ollut juurikaan kuin ne kaksi tv-kanavaa ja käpylehmät, joilla leikkiä, he hee! Kirjastossa käytiin melkein joka päivä ja kuunelltiin levyjä
    sellaiselta musapisteeltä läpät päässä. Meilläkin on valtvasti kirjoja, ei enää tule uusia niinkään, kun käytän StoryTelin suoratoistopalvelua. Lukulistalla on kymmeniä suositeltuja teoksia, nyt vaan täytyy ottaa aikaa enemmän lukemiselle : ) Ihania hetkiä hyvien kirjojen parissa ja toivottavasti pian, ehkä jo tänään nähdään!

    • Hihi juuri näin, niin kirjat, ne vei seikkailuille lapsena. Sama homma ja musan kuuntelu myös kirjastossa kirjastokopissa oli mahtavaa. Käytiin kyllä joskus teineinä naukkaamassa vähän olkkosta myös siellä, voi että mitä muistoja. 😀

      Kunpa aika riittäisi kaikkeen, mutta pitää tehdä valintoja tarkkaan mitä lukee. Miten nuorena tuntui, että on kaikki maailman aika.

      Ihanaa oli nähdä tällä viikolla Heli. Pian uudestaan. <3

Vastaa käyttäjälle Outi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud