Kulttuurinen omiminen, mitä se tarkoittaa?

Kulttuurinen omiminen, miten sitä ymmärtää ja missä menee sen raja?

Tietämättömänä tässä ihmettelen, missä menee kulttuurisen omimisen raja ja toivoisin saada lisää ymmärrystä ja asioihin uutta kulmaa?

Luin, että osa pitää blackfishinginä, että käytetään itseruskettavia eli itseruskettavien käyttö on joidenkin mielestä ”kulttuurista omimista” eli mustien ulkonäön imitoimista. Osan mielestä itseruskettavien käyttö on ok siihen rajaan asti, kuin itse päivettyy, kunhan ei käytä niitä niin, että haluaa tavoitella mustaihoisen ihon tummuutta.  Osa niin, että on itseruskettavien käyttö on blackfishingiä, mutta asiasta ei tuomita muita.

Heräsin siihen, miten ymmärtämätön ja vanhakantainen olen ja mielessäni alkoi pyöriä erilaisia kysymyksiä. 

Käytän itseruskettavia, en edes näyttääkseni ruskealta vaan tasoittaakseni kesäisin jalkojeni kirjavaa ja näppyläistä sävyä. En yritä tavoitella ns. tummempaa ulkonäköä vaan parantaa säärieni laikukasta sävyä eli koen kyseessä olevan kauneudellinen toimenpide. Se onko tällainen kauneuden hoitaminen välttämätöntä, se onkin sitten jo ihan erilainen keskustelunaihe missä menee raja itsensä ehostamisessa. 

Suvussani päivetytään erittäin ruskeaksi, jopa jos on paljon auringossa, niin ruskeaksi, että vaaleampi mustaihoinen voi näyttää valkoihoisemmalta. 

Onko itsensä ruskeaksi päivettäminen kulttuurista omimista/blackfishingiä? Mitä jos tekee töitä ammatikseen ulkona ja päivettyy, esimeriksi asfalttimiehet ovat suorastaan mustia kesällä töitä tehdessään. 

Jos laittaa huuliin paljon botoxia ja huulet ovat samanlaiset kuin mustilla, onko se blackfishingiä?

Mietin tässä myös,  että kun mustaihoiset suoristaa hiuksiaan, eikö se ole kulttuurista omimista valkoihoisilta? Vai toimiiko kulttuurinen omiminen vain etuoikeutetun valkoihoisen toimesta eli kyse on valtasuhteesta?

Jos ostan saamelaiselta korun, tukeakseni ja työllistääkseni heitä ja itse haluavat näitä koruja myydä, korun käyttö on joidenkin mielestä kulttuurista omimista. Tähän törmäsin, kun eräs henkilö Instagramissa sai ryöpytystä osakseen käyttäessään saamelaiskorua ja miten hän omii saamelaisten kulttuuria.

”Saamelaisen Vallen mukaan eri asia on, jos saamelaiset itse ovat pukeneet perinnepuvun toiselle ihmiselle. Silloin taustalla on yhteisön hyväksyntä. ” -MTV 3

Eli jos saamelaiset itse myyvät korujaan saadakseen tuloja, ovatko he hyväksyneet sen, että saamelaiskoruja saa muut myös käyttää?

”Saamenkäsityöalan yllä lepää synkkä varjo: ostajat ovat kaikonneet, ja syyksi arvellaan keskustelua kulttuurisesta omimisesta.

Ympäri maailmaa käydään kiistaa siitä, mikä on kulttuurista omimista ja mikä soveliasta. Julkinen keskustelu ei ole ainakaan helpottanut saamenkäsityöalan tilannetta, päinvastoin. Ratkaisuja alan elävöittämiseksi haetaan nyt monin hankkein.

– Turistit eivät enää uskalla ostaa saamelaiskäsitöitä. He kyselevät melkein joka korvakorunkin kohdalla, saako sellaista ostaa ja erityisesti saako sitä käyttää. Se on johtanut tilanteeseen, että matkailija ei enää uskalla ostaa saamen käsitöitä, kertoo saamelaisten käsityöntekijöiden Sámi Duodji -yhdistyksen projektityöntekijä Outi Paadar. – Meidän tulee pohtia sellaista matkailua, jonka pohjana on saamelaiskulttuuri ja jonka saamelaiset itse määrittelevät. Lähde  -Yle”

Eli vaikka halutaan hyvää, sillä jopa voidaan vaikuttaa negatiivisesti alkuperäiskansan elinkeinoon? 

Onko matkamuistojen ostaminen kulttuurista omimista? Ilmeisesti ei, jos kulttuurit ovat esimerkiksi tasa-arvoisessa valtasuhteessa tai matkamuisto hankitaan omaan käyttöön, ei sitä pilkatakseen tai hyödyntääkseen?

Onko ulkomaalaisten tuotteiden ostaminen kulttuurista omimista? Voiko kulttuureita omistaa, koska kulttuurit ovat alati muutoksessa ja olemme kaikki sekoituksia eri kulttuureista. Jos teen geenitestin, mitä kaikkea sieltä löytyy?

Jos geenitestistäni löytyisi vaikka afrikkalaisia geenejä, saisinko sitten käyttää itseruskettavaa vaikka näytän valkoihoiselta?

Saako kulttuurit enää tässä valossa sekoittua? Entä rodut? Menen mustan kanssa naimisiin ja saan lapsen? Yritänkö omia mustien kulttuuria? Rotujen kategorioinnissa on huolestuttava historiallinen kaiku. 

Mietin näitä asioita jo silloin, kun Chisu sai paljon huutia rastaleteistään. Moni rastoja käyttänyt on ajatellut, että rastat on kunnianosoitus mustille, että arvostavat ja fanittavat heidän tyyliään. 

Mutta kun joissain maissa nuorilta tytöiltä leikataan rastahiukset, jotta he eivät erottuisi joukosta koulussa tai eivät työllisty hiustensa vuoksi, niin tässä valossa rastojen käyttö on kulttuurista omimista, niin kauan kuin nuoret tytöt joutuvat kokemaan rasismia ja heille ominaisia piirteitä halutaan poistaa tai muokata. Itse tästä ajattelin, että jos kaikilla maailmassa olisi rastat eli rastahiukset normalisoituisi, niin silloin koulussa ei kenties tarvitsisi leikata rastoja, koska ovat normaali asia. Voiko tämä olla myös näkökulma vai onko juuri tietämätöntä kulttuurista omimista.

Toki ymmärrän, että se ei ole sama asia, jos valkoisilla on rastahiukset ja asia sitä kautta normalisoituu vaan nimenomaan mustien kulttuuri ja ominaisuudet täytyy normalisoitua ihan heidän itsensä kautta ja olla hyväksyttäviä.

Silti viikingit ovat käyttäneet lettejä ja veikkaan, että rastalettejä, koska ei silloin varmaan hiuksia pahemmin pesty tai kammattu eli hiukset rastoittuivat väkisin. Ei tarvittu kuin omien tyttöjen olla viikko isänsä kanssa mökillä, niin heillä oli jo rastahiukset. Ja oliko tämä vahinko ja kampaamattomuus ja tyttöjen luonnollisesti syntyneet rastahiukset kulttuurista omimista?

Kuka on alunperin kehittänyt rastaletit, muinaiset viikingit, mustat? Kulttuurit ovat vuosituhansien aikana sekoittuneet, olemme toistemme mixejä. Lisäksi me kaikkihan polveudumme tieteen mukaan Afrikasta. 

Afrikan historia on, esihistoria mukaan lukien, yhtä pitkä kuin ihmiskunnankin historia, sillä ihminen on lähtöisin Afrikasta.

Afrikan esihistoria alkaa aiemmin kuin minkään muun mantereen, koska ihmislajin kehitys sai alkunsa Afrikassa. Fossiililöydöt osoittavat nykyisen kaltaisen ihmisen eli homo sapiensin eläneen Itä-Afrikassa noin 120 tuhatta vuotta sitten.[1] -Wikipedia

”Lettikampausten osuudesta tummaihoisten syrjinnässä: kuinka kampauksia on vaadittu pois leikattavaksi ja poistettavaksi esimerkiksi koulutuksen tai työpaikan ehtona.

Olli Löytyn mukaan ongelma ei olekaan, että joku ihailee toista kulttuuria ja haluaa sitä ilmentää. Ongelmaksi muodostuu, kun ei tiedä jonkun kulttuurisen tavan, tuotteen tai vaikka hiustyylin merkityksiä. Siinä valossa hän näkee erehtymisen tilaisuutena oppia uutta. -Iltalehti

Koen, että keskustelu on tärkeää ja jokainen nykäisy ja puheenaihe on askel kohti moninaisuutta ja tasa-arvoa ja pois rasismista. Vain avoimella keskustelulla voi oppia vaikka altistaisi itsensä sille, että on tietämätön.

”Ainakin ilmiötasolla puhuttaessa tärkeää on valtasuhde. Kysymys on siitä, että on olemassa vallan epätasapaino ja se, jolla on enemmän valtaa, ottaa toisen kulttuuriperintöä omakseen ja käyttää sitä väärin, hän sanoo.”

Toisen designin varastaminen omaksi hyödykseen, uskonnollinen herjaaminen, toisen kulttuurin pilkkaaminen, syrjintä ihon värin perusteella. Näissä on mennyt oman omantunnon raja. 

”Hän ymmärtää, että intiaanipäähineet näyttäytyvät suomalaisille pinnallisena asiana ja usein kyse on lasten leikistä. Samaan aikaan asusteen takana on suuria kulttuurisia arvoja ja se on riistetyn vähemmistökansan tärkeä symboli.

– Ei ole mitään auktoriteettia, joka määrittää saako jotain tehdä, mutta itse voi kysyä, onko vähemmistökulttuurien asujen käyttö fiksua. Mitä seurauksia toiminnallani on? Löytty kehottaa miettimään.

Näitä pohdintoja hän toivoisi ihmisiltä enemmän sen sijaan, että lähdettäisiin heti puolustuskannalle. -Iltalehti

– Kysymys on toisten huomioon ottamisesta.

Mutta saako lapsi pukeutua vaikka lapsisynttäreille Pocahontasin asuun? Frozen 2 leffassa on saamelaisia vaikutteita, saamelaisen työryhmän avustuksella eli hyväksynnällä.

Saamelainen Jan-Eerik Paada

Millaisia matkailupalveluita saamelaisalueella saa tarjota ja millaisia käsitöitä matkailija täältä saa ostaa? Näihin kysymyksiin tuntuu olevan paljon asiantuntijuutta tarjolla. Erilaisilla poliittisilla työryhmillä, seminaareilla ja hankkeilla on pyritty ohjaamaan elinkeinoelämän toimintaa suuntaan joka olisi sosiaalisesti hyväksyttävää. Mutta kenen mielestä hyväksyttävää? Harmillisen usein voimakkaimmin äänensä saavat kuuluville tahot joiden elanto ei ole riippuvainen kummastakaan elinkeinosta, eivätkä he välttämättä edes asu saamelaisalueella. Mielestäni toimialat pystyvät myös itsenäisesti vahvaan sisäiseen debattiin, jos sille nähdään tarvetta, mutta ulkopuoliselle määrittelylle ja liiketalouden ohjaukselle täytyy olla erittäin vahvat perusteet ja yhteinen hyväksyntä.

Jatkuva keskustelu kulttuurisesta appropriaatiosta alkaa haittaamaan jo vahvasti saamelaiskulttuuria itseään. Saamelaisten käsityöläisten myynnit ovat romahtaneet, koska asiakkaat eivät uskalla ostaa saamelaista käsityötä ja esimerkiksi itse matkailupalveluiden tuottajana saan jatkuvasti vastata kysymyksiin sorretusta kansasta joiden maat on varastettu, vaikka itse haluaisin kertoa asioista jotka ovat parantaneet alkuperäiskansan asemaa kuluneiden vuosikymmenten aikana.

Jokainen meistä saamelaisista ei voi maksaa ruokaostoksiaan, lasten hoitomaksuja tai sähkölaskuaan julkishallinnon maksamasta kuukausipalkasta. Meidän täytyy saada myytyä käsitöitämme tai palveltua asiakkaita ansaitaksemme palkkamme. Eikä kyse ole välttämättä ainoastaan yrittäjän omasta perheestä, vaan myös yrityksen työntekijöiden perheistä.

Kuluttajien ei Paadarin mukaan tarvitse pelätä syyllistyvänsä kulttuuriseen omimiseen ostaessaan saamelaisten valmistamia käsitöitä.

– Kuluttajat, jotka ostavat saamelaisten valmistamia käsitöitä omaan käyttöönsä, ovat turvallisia vesillä.

– Eivätkä pelkästään sitä, mutta myös tukemassa saamelaisia käsityöntekijöitä ja alaa kokonaisuudessaan ja voivat olla tyytyväisiä siitä! hän jatkaa. -Suomen Kuvalehti

Yksinkertaistettuna, valkoinen ei saa käyttää rastoja, mutta musta saa suoristaa hiukset, koska kyseessä on valtasuhde. Koen tämän osittain hämmentävänä. Onko ok, että valtasuhdetta pitäviä syrjitään, onko syrjintä missään muodossa ok? Olenko rasistinen ja myös tyhmä?

Onko kulttuurisesta omimisesta syntynyt tietyn sävyn saanut keskustelu juurikin etuoikeutetun hyvinvointiyhteiskunnan tuotos? Kuten tämän keskustelun seurauksena saamelaisten käsityöihmisten hidas markkinallinen kuolema.

Mistä alkaa puhdas pöytä ja missä loppuu isiemme synnit?

Bongasin Instassa tänään Ivalon mainoksen, jossa moninaisuus on otettu ihanasti huomioon ja mainoksessa on vaikka jalkaproteesi malli, rinnat poistettu malli, ei laiha ja eri kulttuureja, mutta ei yhtäkään iäkkäämpää mallia. Yritetään olla tasa-arvoisia ja moninaisia, mutta ollaan huomaamatta ja tahattomasti ikäsyrjiviä, koska iäkkäät ihmiset meidän kulttuurissa ovat enemmän näkymättömiä ja nuoruuden ihannointi on markkinamaailman ydin. Ikäsyrjintä on taas juuri tällaista näkymätöntä ei huudeltua syrjintää, mutta räikeää, koska tietyn ikäiset puuttuvat kokonaan. On ok markkinoida ja kohdentaa nuorille, mutta jos julistetaan moninaisuutta niin…

Tai tapahtumat joissa olen ollut, mutta näytetään vain nuorten kuvia tapahtumasta, kuin en olisi ollut paikalla, on hiljaista ikäsyrjintää.

Tämä onkin toinen tasa-arvon tarina, josta en lakkaa omakohtaisista syistä keskustelemasta ja jonka tunnen omassa sydämessä ja sisuksissa silloin, kun syrjintää tapahtuu. Joten en voi tietää kaikkea tai ymmärtää, mitä kulttuurisesta omimisesta seuraa tai miltä se tuntuu kun se osuu kohdalle, sen voi tuntea vain tietyn kulttuurin edustaja ja siksi meidän on hyvä oppia juuri heiltä.

-Sinun totuutesi kasvaa, kun tiedät, kuinka kuulla muiden totuutta.

”-Meidän on opittava elämään yhdessä veljinä tai hukkumaan yhdessä tyhmiksi.” -Martin Luther King

Mietin jopa onko kulttuurista omimista lainata Martin Luther Kingiä tähän vaikka Martinin suurin toive oli nähdä meidät kaikki tasa-arvoisina ”veljinä.” Onko valkoisella oikeus lainata mustan viisauksia?

Kulttuurinen omiminen ei ole helppo rasti ymmärtää.

Kulttuurinen omiminen tai kulttuurinen appropriaatio on sosiaalisen oikeudenmukaisuusteorian käsitteistöä ja tarkoittaa epäeettistä toimintaa, jossa etuoikeutetun ryhmän jäsen ottaa käyttöönsä vähemmän etuoikeutetun identiteettiryhmän piirteitä tai kulttuurituotteita. Kulttuurinen omiminen kohdistuu alempitasoiseksi tulkittuun etniseen ryhmään tai johonkin muuhun marginaaliryhmään, kuten vammaisiin tai seksuaaliseen vähemmistöön. Teon paheksuttavuuden katsotaan olevan sitä suurempi, mitä alisteisempaan ryhmään teko kohdistuu, kun lainattua kulttuuria ei arvosteta, tai kun kulttuurilainaa hyödynnetään kaupallisesti.

Kulttuurisen omimisen käsite syntyi 1980-luvulla postkoloniaalisen teorian piirissä, missä länsimaisen kulttuurin katsottiin riistävän ei-läntisen kulttuurin piirteitä ottamalla niitä omaan käyttöönsä irrallaan niiden kulttuurisista yhteyksistä.The Guardian -lehden artikkelissa Jessica Metcalfe havainnollisti eroa hyväksymänsä oikeutetun appropriaation ja misappropriaatioksi kutsumansa vääränä pitämänsä käytön välillä: on hyväksyttyä ja ihailtavaa lainata, jakaa ja inspiroitua vieraan kulttuurin tuotteista.

Sen sijaan hän pitää vääränä ottaa ilman lupaa käyttöön varsinkin vähemmistökulttuurin artefakteja. Ratkaisevia ovat ryhmien valtasuhteet: etuoikeutetut eivät saa hyödyntää alistettujen kulttuuria, koska tämä hänen mukaansa jyrkentää valtasuhteiden epätasapainoa. Esimerkiksi intiaanien sulkapäähineiden käyttö on näkemyksen mukaan aina epäeettistä, ellei ole Amerikan alkuperäisväestön tunnustettu johtaja.

Käsitteen arvostelijat ovat vastanneet, että kulttuurivaikutteiden lainaaminen on normaalia kulttuurinvaihtoa. On myös väitetty, että kulttuurisen riiston arvostelu oli historiaan taaksepäin katsomista jo syntyaikanaan 1980-luvulla. Lisäksi käsitteen käyttö oli aiheettomasti laajentunut siirtomaajärjestelmän arvostelusta kaikenlaisten identiteettiryhmien välisiin suhteisiin. -Wikipedia

Missä menee kultainen keskitie vai voiko sellaista olla, kun on kyse kulttuurisesta omimisesta?

Itseruskettavien osto ei toki tue suoranaisesti mustien työtä tai markkinoita, Joten onko kuitenkin kulttuurista omimista?

Eikö saa tavoitella omaa kauneusihannetta eli päivetystä, joka syntyisi itselle muuten auringossa, mutta haluaa välttää melanooman ja käyttää tähän itseruskettavaa?

Kaipaisin kommenttikenttään rauhanomaisia kommentteja, ei vihapuhetta vaan silmiä avaavaa keskustelua, jotta oma ymmärrys kasvaisi. Tai jos tätä kuumaa perunaa uskaltaa edes kommentoida, koska tässä on aina vaara tulla väärinymmärretyksi, mutta miten voi muuten oppia, jos ei harjoita keskustelua?

Mikä on väärinkäyttöä? Missä menee raja?

Rauhaa, rakkautta ja tasa-arvoa kaikille ja jos olen argumentoinut tyhmästä tai syrjivästi tietämättömyyttäni, niin vastustan kaikenlaista syrjintää ja rasismia ja itselle ihmiset ovat ihmisiä sukupuoleen, seksuaaliseen identiteettiin, ihonväriin, vammaan, ikään jne. katsomatta. <3

*Ivalo vastasi Instagram directilla, että eilen heillä oli eri ikäisiä edustettuina Instagram storeissa, mikä on mahtavaa! Totesivat myös, että feedkuvaan olisi pitänyt myös ymmärtää laittaa ja ovat jatkossa huolellisempia. Kiitos Ivalolle tästä. <3



26 thoughts on “Kulttuurinen omiminen, mitä se tarkoittaa?”

  • Ihanan miten monelta puolelta ”möyhit” tätä aihetta. Paljolti samaistun ajatuksiisi ja ajatusten solmuihisi sekä ennen muuta tarkoitukseesi (josta vielä lopussakin muistutit), mutta lisäksi sain tekstistäsi uusiakin pointteja. Kiitos kun kirjoitit tärkeästä aiheesta ♡ Uskon, että kaikkien ymmärtämisen haluisten suuhun tämäkin aihe sopii!

    • Ihanasti ja kauniisti kommentoitu Pinja-Sofia. Erittäin kimurantti aihe, ei helppo ja huomaamattaan voi harjoittaa blackfishingiä/kulttuurista omimista vaikka kauneusihanteiden valossa tai ihailusta. Onko tämä tuomittavaa, siitä en ole varma missä se raja menee?

      Ajattelin, että voin rehellisesti myöntää oman tietämättömyyteni ja myös etsikkomatkan ymmärtämiseen ja juuri minkälaista möyhintää se vaatii.

      Sydämellistä maaliskuun jatkoa. <3

  • Yhtenä päivänä töissä pujotin helmeä yhden hoitolapsen lettiin takaisin ja kävimme tällaisen keskustelun. ”Outi, mulla ei oikeasti ole näin pitkä tukka, tähän on laitettu lisää hiuksia.”
    ”Sinulla onkin todella hienot hiukset nyt.”
    ”Sullekin voi laittaa tällaiset letit Outi, ne ois tosi hienot ja voi laittaa mitä väriä sä haluut.”
    ” Ne olisikin varmaan tosi hienot myös mulla…No niin, sain helmen takaisin.”
    En voinut lapselle sanoa, että en uskaltisi ottaa upeaa lettikampausta nykypäivänä, vaikka minusta ne ovat todella upeita.
    Minäkään en oikein ole ymmärtänyt, että missä menee se kulttuurisen omimisen raja?! Hyvä aihe, jään innolla odottamaan saamiasi kommentteja.

    • Ehkä tarvitaan kärjistettyä kärkkäyttä, jotta saadaan muutosta ja jotta syntyy ymmärrys ja kultainen keskitie.

      Ehkä itseruskettavalla meni raja siinä, kuten sun kanssa eilen viestiteltiin kauneusihanteista ja miksi ei saa olla vaikka karvainen tai mistä syystä käytän itseruskettavaa, ihan vaan kaunistaakseni ja tasoittaakseni säärieni kirjavuutta. Enkä halua ottaa aurinkoa.

      Joten hyvää olisi myös kuvailemasi lapsen näkemys maailmaan, hyväksyntä, suvaitsevaisuus ja ymmärrys. Ehkä sitä juuri tarvitaan, sillä kaikki äärimmäisyys, vihapuhe ym. eivät vie asiaa eteenpäin. Vaikka vihainenkin saa toki välillä olla.

      Raja on hämärä ja vaikea, mutta saamelaisten käsityöläisten ehtyminen on oivallinen esimerkki siitä, että missä hyvällä tarkoituksella on lieveilmiönsä. Ja asioita pitää katsoa hyvin laajalla spektrillä.

      Sydämellistä sunnuntaita Outi ja kiitos kommentista. <3

  • En ota kantaa tuohon kulttuurista omimiseen. Mutta noihin itseruskettaviin otan kantaa. Maailmassa on miljardeja mustia ja tummaihoisia ihmisiä, jotka haluaisivat olla iholtaan vaaleita. Olen jostain lukenut, että noihin vaalennusvoiteisiin käytetään enemmän rahaa kuin itseruskettaviin voiteisiin. Monia noita vaalennusvoiteita ei ole niin hyvin testattu kuin rusketusvoiteita, ihmiset käyttävät myös vaarallisia vaalennusvoiteita. Molemmat voiteet palvelevat kauneudenalttaria, en niinkään näkisi näissä mitään omimisen kulttuuria. Ja itsekin käytän itseruskettavia.
    Kiitos Tiia hyvästä jutusta. Ja hyvää uutta viikkoa!

    • Tämä esimerkki käy hyvin tuohon, että mustat voivat suoristaa luontaiset kiharat hiuksensa ja se on ok, mutta valkoiset eivät voi käyttää rastalettejä. Molemmissa kuitenkin keinotekoinen kaunistautuminen kyseessä vastakkaisella osapuolella. Tämä ristiriita hämmentää itseäni.

      Mutta se mikä tekee meidän suhteen kulttuurisen omimisen, on valta-asetelma.

      Hyvää uutta viikkoa ja lämmin kiitos Tuula ajatuksista ja siitä olen samaa mieltä, että kauneudenalttarista kyse, mutta niin on monessa koristautumisessakin ja ei ole sopivaa koristautua toisen kulttuurin etnisiin asusteisiin. Missä menee raja, en ole saanut itseltäni vielä selvää vastausta, mutta hyvä on näitä miettiä. <3

  • Nykyään mennään niin sotkuisissa sfääreissä, että kukaan järjellinen olento ei voi pysyä kartalla mikä asia minäkin päivänä on ok ja kenelle. Tarkoitan lähinnä sitä, että nykyaika on kaikessa ”suvaitsevaisuudessaan” tosi tiukkista aikaa. Sanoit, teit tai pohdit mitä hyvänsä, niin aina menee jonkun mielestä pieleen ja todella kovaa.
    On hyvä, että otit mittatikuksi tuon muinaisuuden, koska nykyään ollaan hyvin kuutamolla kaikesta historiasta. Väitetään mitä sattuu tai luullaan esim että kaikki on ollut lineaarisesti synkempää, tiukempaa, ankeempaa mitä kauemmas mennään taaksepäin. Ja samoja vääriä fraaseja toistetaan koko ajan medioissa, niin että niistä tulee totuus. Eipä ole kauaankaan, kun Lenita sanoi Armanin ohjelmassa, että ennen kuoltiin 45-vuotiaina. Yhtä hyvin vois sanoa, että kaikki Pirkanmaalaiset on punatukkaisia, vaikka totuus on, että JOTKUT Pirkanmaalaiset on punatukkaisia. Ennen EI kuoltu ennen viittä kymppiä, VAAN lapsia kuoli kuin kärpäsiä ja siksi keski-ikä laski suhteessa. Moni esi-isämme eli paljon yli 90-vuotiaaksi. Tämä pitkä jorina rinnastuksena sille, että mitä vähemmän historiasta tietää, sitä enemmän menee metsään kun pohtii oikeastaan mitä tahansa asioita. Minä mietin usein, että siksikö nykyään ollaan niin sekaisin ja tiukkiksia, että ei tiedetä oikeastaan mitään 2000-lukua edeltävää?
    😉
    Ihan ite sanoisin vaan, että ei kaikki ole niin vakavaa. Paitsi että nykyään on. 🤣

    • Kiitos ihan mielettömän paljon hienosta kommentista. Olen ihan samaa mieltä ja historia kun on se, joka määrittää tämän päivän ja jonka summa olemme. Ymmärtää historiaa, ymmärtää itseämme. Siksi historian tieto on kullanarvoinen asia.

      Välillä myös tuntuu tai näin onkin, että ihmiset inttävät inttämisen ilosta.

      Toki on hyvä, että asioista puhutaan ja usein nykäys muutokseen tapahtuu äärimmäisillä tavoilla ja tämän jälkeen päästään pehmeämpään suvantovaiheeseen.

      Tosin tällä hetkellä maailmalla suuntaus mm. naisten oikeuksien suhteen Jenkit, Afganistan jne. on taaksepäin, mikä on huolestuttavaa.

      Koen, ettei mikään äärimmäisyys ole hyvästä ja osittain jopa iholle tulee tunne, että itseruskettavien käytön mahdolliset syytökset blackfishinginä eivät välttämättä pelkästään tue mustien oikeuksia vaan saattaa aiheuttaa vihaa valkoisia kohtaan. Vihan tilalle kun pitäisi saada ymmärrys ja lempeys.

      Jos ajatellaan itseruskettavia, niin veikkaan, että jopa rasistit ottavat aurinkoa, haluavat päivettyä ja kyseessä heillä on kauneusajattelu eikä mustien ihmisten imitoiminen. Vai ajatellaanko, että päivettymisihanne tulee alitajuisesti mustilta? Kun me valkoiset myös päivetymme, joten mielestäni tämä jo kumoaa blakcfishingin itseruskettavien suhteen. Ellei joku tosiaan suoraan imitoi mustia eli yritä olla mustan näköinen. Mielestäni valkoisilla on oikeus päivetyksen tavoitteluun niin haluessaan ja juuri siinä mittakaavassa missä itsekin päivettyy.

      Kuten kirjoitin, omat sukulaiset muuttuvat pavuiksi kesällä ja vaaleaihoinen musta voi näyttää vaaleammalta.

      Vääryys on vakavaa, mutta hyvää tarkoittavat menevät myös metsään, esimerkkinä saamelaisten kädentaitajien ehtyminen ja tulonlähteiden ehtyminen samalla. Kuten saamelaista tuossa lainasin, että joskus asiat tietää paremmin kyseinen ryhmä itse, kuin tietämättömät puolustajat.

      Sydämellistä uutta viikkoa ja kiitos Thilda kommentista. <3

  • Itseruskettava oli ihan hyvä sellaisenaan niin kauan, että joku keksi tuon blackfishing. Suomalaisten on aika vaikeaa tavoitella tummaa ihoa edes itseruskettavan avulla, kunhan saisi tuon sinertävän talven jalkimainingin pois iholta.

    Kulttuurinen omiminen tuntuu toimivan vain toissuuntaisesti, eli valkoisia nyt syytetään black fishingissa, jos hiuksia tai ihoaan värjätään tummemmaksi kuin mitä luonto on antanut. Hiusten ja ihon vaalentaminen ei sen sijaan ole white fishingiä. Tuntuu älyttömältä regressiolta, mitä tulee kulttuureihin, moninaisuuteen ja toleranssin. Ottaen huomioon, että koko maailman ihmispopulaatio on lähtöisin yhdestä 2000 yksilöä sisältävästä heimosta.

    On toki eri asia, jos toisten kulttuuria varastetaan tai omitaan pilkkaamisen merkeissä. Siihen, ettei kulttuurista väärinkäyttöä tapahdu, meillä pitää olla tarpeeksi tietoa ja monikulttuurisuuden taitoa. Eikä näitä opi kuin olemalla kosketuksessa erilaisten kulttuurien kanssa.

    • Siitä sinertävän punertavasta jälkimainingista juuri kirjoitan ja vielä kun aina on kummallisia ihottumanäppyjä, niin on kiva laittaa hieman itseruskettavaa, jotta sääriin tulee look, että niissä olisi sukkahousut.

      Näen hieman niin, että liiallinen blackfishingistä syyttely valkoisia kohtaan ei tue tasa-arvoa vaan aiheuttaa lisää juopaa valkoisten ja mustien välille, koska jossain tulisi olla lempeyden raja. Toki ymmärrän, että kun rasismia halutaan kitkeä ja rasismi on erittäin totta tänä päivänä ja koen tilanteen vielä taantuneen myös täällä Suomessa ja pelottavan paljon kansainvälisesti, niin herkästi tartutaan jopa ”lillukanvarsiin” eli ensin mennään äärimmäisyyksiin, jotta saadaan muutos ja tämän jälkeen kun muutos on tapahtunut, saattaa tulla lempeämmät keinot, kompromisseja.

      Laurakatarooma sen hyvin toteaa, miksi mustat suoristavat hiuksiin tai miksi Michelle Obama. Silti jopa ihan tunnen mustaihoisia, jotka tykkäävät, että välillä on rastat, välillä luontainen afro ja välillä suorat hiukset. Kuten me tykkäämme pitää välillä lettejä, välillä kihartaa tai välillä pitää suoria hiuksia. Mielestäni rasismin teesit ovat hieman nyt kyllä muualla ja olisi hyvä keskittää kaikki voimavarat rasismin kitkemiseen, eikä käyttää energiaa itseruskettavien pohtimiseen. Koska valkoiset myös päivettyy, rasistit varmasti myös ottavat aurinkoa, eivätkä todellakaan imitoi mustien lookkia, joten en näe täysin pohjaa tälle.

      Kenties jokainen tietää sisimmissään miksi itseruskettavaa läträä, haluaako imitoida mustia vai haluaako vaan ”meikata” ne kauhunkirjavat säärensä, Missä menee kauneudenhoidon raja ja blackfishingin?

      Hirmu mielenkiintoinen aihe ja rasismi nyt vaan on maailman surullisin asia, koska kaikki olemme sukulaisia keskenään. Meitä pitäisi yhdistää, eikä kulttuurisesti ja rodullisesti erotella.

      Intiaanipäähineet, lappalaisasut ja niiden käyttöoikeudet toki ymmärrän hyvin. Mutta lillukanvarret voivat jopa lisätä juopaa, eikä edistää rasismin torjumista.

      Ihan samaa mieltä, että historian ymmärryksellä, eri kulttuurien kohtaamisilla, lempeällä puheella ymmärrys kasvaa. <3

      Sydämellistä uutta viikkoa Nadine. <3

  • Mitä ite oon ymmärtäny mustien hiusten suoristamisesta, esim. vaikka Michelle Obama hyvä esimerkki, niin kyseessä on se, että afrohiuksia pidetään huonompina ku valkoisten luonnostaan suoria hiuksia ja siksi mustat suoristaa hiuksiaan, että saisivat syrjimättömämpää kohtelua ja että heidät otettais tosissaan jne. Eli kyseessä Obaman kohdallaki todellaki valta ja vastaava, joka johtuu siitä, että valkoiset ovat valta-asemassa, arvokkaampia jne. Kun olet Usan presidentin vaimo, ni et todellakaan voi pitää afrotukkaa vapaasti vaan sun on pakko suoristaa se, että ees etäisesti kävisit valkoisesta. Kuulostaa ihan älyttömältä, mutta todellisuus tämä. Tämän takia myös mustat ja ruskeat ihmiset valkaisee ihoaan. Kyseessä on rasismin lisäksi myös sisäistetty rasismi. Toivottavasti osasin selittää tätä asiaa. Itelläki tässä vielä todella paljon oppimista. Varsinkin kun me suomalaisetki ollaan opittu jo äidinmaidossa rasismi, pidetään automaattisesti romaneja yms. huonompina ja näitä ajatuksia on pitäny oppia kyseenalaistamaan ja muuttamaan.

    • Hirmu hyvä kommentti, joka heti avasi ymmärryksen täällä päässä! Nythän Michelle olen nähnyt upeita lettikampauksia eli Michelle saa olla oma itsensä <3

      Tuohan on aivan järkyttävää ja itse en osannut edes ajatella täysin tuosta kulmasta, että maailma on tällainen vaikka tietenkin on. Omalla kohdalla olisi ollut tietenkin upeaa, jos Michelle olisi ollut afrotukassa eli en edes osannut ajatella tältä kantilta, koska en voi ymmärtää miksi ei afrotukassa voi olla. Kyllä maailma on hullu!

      Osasit niin hyvin selittää. Mutta tiedän mustaihoisia, jotka ihan vaan tykkäävät vaihtelusta, afrokiharat, suorat, letit vaihtelee ja aina ei ole kyse rasismista vaan joskus ihan mieltymyksistä ja halusta vaihdella kampauksia. Yhtä viattomasti kuin mekin pidämme lettejä, kiharoita tai suoria hiuksia.

      Toivon maailmaa, että rasismi olisi kitketty ja kaikki voisivat olla sellaisia kuin ovat. Sillä blackfishingistä syyttely ei välttämättä aina kitke rasismia vaan saattaa lisätä juopaa valkoisten ja mustien välillä. Vaikka toisaalta rasismin kitkemiseen tarvitaan järeitä keinoja niin kauan kuin rasismia on.

      Eli tämä on kyllä niin monikerroksellinen asia.

      Kiitos kun selitit ja oma ymmärrys laajeni. <3

      Sydämellistä uutta viikkao Laurakatarooma. <3

      • Tässä mietin myös tuota kulttuurista omimista. Otetaan vaikka suomalaiset kansallispuvut. Ite ajattelen, että jos ikinä hommaan kansallispuvun, ni se on joku Oulun seudun puku, koska mun juuret täällä. Voinko juurista huolimatta käyttää vaikka kainuulaista pukua? Jos en ni miksi ja jos voin ni miksi? Ekana mulla tulee mieleen, että en, koska en oo sieltäpäin. Mutta onko se silti niin? Voiko sitten vaikka espanjalainen käyttää suomalaista kansallispukua? Hän vain tykkäis puvusta. Ekana tulee mieleen, että ei, koska hänellä ei oo juuria täällä. Entä jos hän asuu pysyvästi täällä ja on kansalainen? Eli tuoki on sitä kulttuurisen omimisen kysymyksiin kuuluvaa asiaa. Ei suomalaista kansallispukua voi käyttää, jos ei oo suomalainen tai ainaki kansalainen, vai voiko?. En ite käyttäis esim. ruotsalaista kansallispukua, vaikka oisin Ruotsin kansalainen. Silti kansallispuvuissa on lievemmät käyttösäännöt kuin kansanpuvuissa. Eli romanien ja saamelaisten kansanpukuja ei voi käyttää muut ku romanit ja saamelaiset. Kansallispuvuissa ei oo ihan noin tarkkaa.

        • Mäkin oon miettinyt tätä, että missä menee raja vaikka juuri kansallispukujen käytön suhteen. Mutta selkeästi kyseessä on alisteinen asetelma, kuten vaikka intiaanit, joita on vainottu ja vieläkin kokevat mittavaa syrjintää, tällöin ollaan enemmän tarkkoja kansojen asuista ja asusteita.

          Silti luusi, että kansallispukuja saa käyttää vain tietyn alueen ihmiset… Norjassa ymmärtääkseni monet juhlat vietetään kansallispuvuissa eli koskeeko siellä koko kansaa vai onko aluettain?

          Mututuntumalla sanoisin, että suomalaisen kansallispuvun kanssa ei ole tarkkoja sääntöjä eli periaattessa kuka vaan voisi käyttää, mutta ehkei niitä halua käyttää kuin suomalaiset.

          Espanjassa myydään paljon flamengomekkoja lapsille ym. onko niiden ostaminen kulttuurista omimista vai onko se raja aina siinä alisteisessa suhteessa ja jos sitä ei ole, on ok. Mutta tuo lasten Pocahontas puku? Onko edes ok, että Disney tehnyt Pocahontas elokuvan tai onko ok, että Disneylandissä on Pocahontas mekkoon pukeutuneita?

          Näin tämän ymmärtäisin, mutta toki kuulen tästä mielelläni lisää.

          Kiitos taas LauraKatarooma hyvistä ajatuksista ja asian pyörittelystä, koska on tässä aikamoinen pyörittely miettiä, missä se raja menee, kai se on häilyvä ja ehdoton yhtä aikaa.

          Kivaa tiistaita <3

  • Kyllä niin rupeaa kyllästyttämään tämä kun nykyisin loukkaannutaan ihan kaikesta. Onkohan enää mitään asiaa josta ei joku voisi ottaa nokkaansa! Itsekin mietin juuri että pitää varmaan tulevana kesänä turvautua itseruskettaviin voiteisiin kun ei enää uskalla päästää aurinkoa paistamaan iholle. Ja kesällä olisi kuitenkin mukavaa saada hiukan väriä kasvoihin. Enpä tullut ajatelleeksi että tuolla toimenpiteellä voisin loukata jonkin muun väristä
    ihmistä!

    • Hirmu vaikea aihe ja koska rasismin suhteen maailma on taantunut viime vuosina, mikä on pelottavaa, niin tätä yritetään kitkeä ja välillä tapahtuu myös ylilyöntejä. Kuten nyt vaikka saamelaisten korut, joita he itse haluavat myydä, mutta ihmiset eivät uskalla ostaa, koska monet saamelaiset ovat syyttäneet korujen ostamista kulttuuriseksi omimiseksi. Joskus hyvä tarkoitus voi kääntyä itseään vastaan.

      Itseruskettavista, uskon että rasistit esimerkiksi käyttävät itseruskettavia tai päivettävät itseään, eivätkä kuuna päivänä halua imitoida mustien ulkonäköä. Joten en näe, että itseruskettavien blackfishing olisi nyt aukotonta.

      Kun omassa suvussa päivetytään niin ruskeaksi, että vaaleampi musta voi olla kalpeampi, niin onko meillä valkoisilla esimeriksi oikeutta päivettyä, tai onko päivettyminen huono asia jos päivetys tulee päivetyksen halusta, eikä vaikka asfalttitöissä. Eli jos otat aurinkoa tai käytät itseruskettavaa, yrität imitoida mustaihoista. Itse olen kyllä halunnut vaan näyttää nätimmältä ja peitellä kirjavat sääret. Mutta tuleeko tämä kauneusihanne jostain syvemmältä, alitajuisesti halusta imitoida mustaihoisia. Hirmu kimuranttia ja missä menee raja?

      Se, että loukkaannutaan ja syytellään ei välttämättä kitke rasismia vaan saattaa jopa syventää juopaa valkoisten ja mustien välillä. Silti myös vahvaa kommunikaatiota tarvitaan, jotta rasismia saataisiin kitkettyä.

      Sydämellistä uutta viikkoa Kristiina. <3

  • Upea postaus ja herätti paljon ajatuksia.
    Minä nyt olen pudonnut jo kauan sitten kaikesta ulkopuolelle. Laitoin itseruskettavaa voidetta aikanaan kinttuihini, jotka olivat kuin kanankoivet talven jäljeltä. kostaan en siinä touhussa kulttuuria hoksannut, mutta kyllä tuli kauniit kintut jo ennen kesää.
    Olen miettinyt kovasti nyt tätä vartaloiden muokkauskulttuuria, ja mitä se tekee varsinkin nuorille. Miksi esimerkiksi pitää huulien olla kuin Aku-ankan Tipi linnulla? Miksi ihon alla vallitsee implanttikulttuuria ja ihannointia. Mitä tämä tekee nuorille, jotka pitävät itseään rumana ja riittämättömänä? Miltä implantit näyttävät sitten kun nuori on 70-vuotias. Tietääköhän kukaan?
    Vanhus vain ihmettelee – kateudesta varmaan, että joku on niin rohkea, että laittaa ulkonäkönsä tietoisesti pilalle.

    • Lämmin kiitos Enkuli <3

      Kuin ei itsellä ole tullut ajateltua, että itseruskettavien käyttö voisi olla blackfishingiä eli mustien imitoimista, koska en ole ikinä yrittänyt imitoida mustia vaan halunnut kirjavien säärien kirjavuutta tasoittaa ja etenkin nyt iäkkäämpänä, koska sääret vaan nyt ei enää ole niin kauniit ja en halua käyttää sukkiksia kesäisin. Eli haluan saada sukkahousulookin eli ehostaa sääret kuten kasvot.

      Tässä tuli pyöriteltyä tämän asian tiimoilta monelta kulmalta ja vieläkään en ole varma miten ajattelen. Ymmärrän tuon mustien imitoimisen haun, mutta onko päivettyminen tai itseruskettavien käyttö sitä, koska valkoiset päivettyy myös ja jopa jotkut hyvin paljon, kuten meidän suvussa.

      Kauneuskäsitteet on sitten taas hyvin vaikea asia ja osa siinä on varmasti naisten alisteinen suhde miehiin, jalkojen typistäminen ym. Itselle korkkarit on jo kauhistus eli korkkareita olen myös pohtinut jopa, että yritetäänkö tässä tavoitella meihin istutettua kauneuskäsitettä, kun ei kuitenkaan ole mukava olo.

      Kauneudentaju ja ymmärrys voi olla myös erilaista, kauneusihanteet ja jotkut ihannoivat jonkunlaista ja jotkut toisenlaista kauneutta. Mutta kuinka paljon on mainosmaailman asettamaa, nuoruuden ihannointia, miten iäkkäät siirretään sivuun, setämiesten markkinapolitiikkaa ja missä siellä pienenä siemenjyvänä on se oma kauneusihanne. Koska kauneusihanteita on meille tuputettu niin paljon eli tavallaan olemme aivopestyjä, emmekä tiedä mikä loppupeleissä on se omin kauneusihanne.

      Otetaan esimerkkinä säärikarvat, jotka itsellä runsaat ja tummat. Inhoan niiden ajelua ja jos ajelen, sääriä alkaa kutittamaan kauheasti parin päivän päästä ja syntyy näppylöitä. (Tässä yksi syy kesäsäärien itseruskettamiseen) Mutta silti ajelen, koska on istutettu kyseinen kauneuskäsinne, että karvat ovat naisilla rumat. Tiedostan tämän ja en kapinoi, koska haluan kuulua massaan ja kauneuskäsitys karvojen rumuudesta on niin aivopestynä minuun, etten pääse irti, että ovat rumia. Silti talvisin en ajele, käytän paksuja sukkiksia joiden alta ei kukaan näe, eikä täällä kotona kukaan kauhistele tai tuomitse.

      Implanttikulttuurista ymmärtääkseni ollaan irtautumassa eivätkä suuret rinnat ole enää vallitsevin kauneusihanne, kuten vielä 2000-luvun alussa.

      Ihana sinä. En tiedä onko se rohkeutta vai epävarmuutta. Mutta rohkeutta on kulkea omia polkujaan muiden mielipiteistä piittaamatta ja tämä tarkoittaa sitä, että jos laittaa implantit, laittaa ne ihan itseään varten.

      Sydämellistä uutta viikkoa Enkuli. <3

  • Kiinnostavaa pohdiskelua. Kieltämättä jos tällaisia sääntöjä laaditaan loputtomasti, tullaan helposti myös lähelle cancel-kulttuuria, jossa lähes kaikesta loukkaannutaan, ja näin keskustelu tyrehtyy. On vain yksi uusi, uljas mielipide. Ehkä olennaista olisi ihmisten tarinoiden kuuleminen, ei niinkään se että luodaan uusia, jäykkiä ja toimimattomia normeja. Mitäpä se kenelläkään kuuluu, kuinka joku hiuksensa kähertää tai mitä kosmetiikan tuotteita käyttää, puhumattakaan matkamuistoista ja muista tällaisista. Erilaisiin ja eri kulttuurtaustoista tuleviin ihmisiin tutustuminen madaltaa raja-aitoja, toivottavasti ainakin. Kaikkea ei tarvitse eikä pidä tarkastella myöskään valta-asetelmasta käsin. Tässä taidetaan liipata lähelle esim. intersektionaalista feminismiä, jne. Mutta se termi, jota monesti itse kavahdan, on eurooppalaisittain kuitenkin aika vieras sana ’rotu’. Emmmehän me oikeasti täällä puhu roduista vaan etnisistä taustoista tms., itse ainakin koen että koko ’rotutematiikka’ on jollain lailla hyvin teennäistä, ja siinä mielessä pidän eurooppalaisesta keskustelusta tässä suhteessa. (En ole aiheeseen sen syvemmin perehtynyt, mutta yleensä rotu-käsite liittyy nimenomaan amerikkalaiseen keskustelutapaan). Etnisen taustan tiedostaminen ei välttämättä vaadi sellaisen termin käyttöä, jossa on tietynlainen sisäänrakennettu rasitteensa.

    • Hei Petra, kyllä missä menee raja, ettei juuri synny cancel-kulttuuria ja lopuksi keskustelu tyrehtyy. Joskus hyvää tarkoittava asia ei luo hyvää vaan lisää juopaa ja eriarvoisuutta. Vedenpiirretty viiva välillä tämä rajan etsiminen.

      Aivan samaa mieltä, ettei kaikkea pidä tarkastella valta-asetelmasta, sillä silloin mennään välillä äärimmäisyyksiin, kun joskus vaikka kuinka itseäni syväluotaan kyse on vaan tasoittaa kirjavien koipien sävyä, eikä imitoida mustia ihmisiä.

      Tai vaikkapa saamelaisten korut ja käsityöt, joita kukaan ei uskalla ostaa, koska ei-saamelaiset ovat syyttäneet ihmisiä kulttuurisesta omimisesta. Tässä antaisin suunvuoron itse saamelaisille ja heidän oikeudelle päättää, haluavatko he myydä koruja ja saada tuloja ja missä menee raja, kenties juuri siinä lappalaispuvussa.

      Pauligin Paula voi olla kansallispuvussa, koska kansallispuvun käyttö ei ole alisteisessa suhteessa käyttäjän ja vaikka tämän hetken Paulan asu sääksmäkeläisiin. Tämän ymmärrän, mutta itseruskettavat ja hiukset menee jo lillukanvarsiin, koska kaikki nyt vaan ei yritä imitoida mustia vaan ovat sinut omissa nahoissaan.

      Eurooppalainen sävy on lempeämpi, eri kansalaisuudet, kulttuurit, kuin rotu sana. Jossa on erittäin ikävä historiallinen kaiku kuten mainitsemasi sisäänrakennettu rasite.

      Kiitos Petra kommentista ja kaikki teidän kommentit avaa omaa mieltä ja ymmärrystä. Olen myös iloinen miten hyvässä hengessä kaikki kommentit ovat olleet tähän asti ainakin. <3

      Sydämellistä kevään odotusta. <3

  • Onpas mielenkiintoinen aihe ja käsittelet sitä erittäin hienosti ja monipuolisesti. Kulttuurinen omiminen käsitettiin aluksi siten, että valtaapitävät, etuoikeutetut ryhmät ottavat käyttöönsä vähemmän etuoikeutetun ryhmän piirteitä . Käsite oli näin alkujaan valtakäsite.Minä uskon, että lähinnä markkinavoimien vuoksi kulttuurit on sekoittuneet. Coca Colaa saa ympäri maailmaa, samoin länsimaista popmusiikkia ja muita kulttuurituotteita. Minusta esimerkiksi rastat ovat ok, samoin tverkkaus. Itseruskettavaa käyttävä ei halua tulla aivan tummaksi vaan terveen ruskeaksi.Kulttuurisen omimisen käsite on jo minun mielestä vanhentunut. Tasa-arvo on nyt tärkeintä. Eli valtasuhteiden purkaminen.

    • Nimenomaan tuo valtakäsite. Kannatan niin paljon nasevaa ja ytimekästä kommenttiasi, että valtasuhteiden purkaminen on tärkeintä ja tasa-arvo. En ole varma onko kulttuurinen omiminen täysin vanhentunut, tulisiko itseni tietää asiasta vielä enemmän, jotta osaan ottaa tähän kantaa, koska alisteisia kulttuureita vielä on. Mutta tuohon sinun loppulauseisiin, niihin juuri tulisi tähdätä.

      Sydämellistä tiistaita Marja. <3

  • Hyvä kirjoitus! Mistä tahansa voi nykyään pahoittaa mielensä.
    Jos itseruskettava on kulttuurista omimista, niin samalla tavalla maantienharmaiden hiusten värjäys tummaksikin on. Tai piikkisuorien kihartaminen kihartimella.
    Tai onko ok käyttää kimonoa tavallisen t-paidan sijasta.
    Itse toivoisin itseruskettavien käytön lopettamista siksi, että ruskettuminen on niin epäterveellistä, ettei ruskean ihon suosimista pitäisi edistää. Että olisi ok olla kalmankalpea suomalainen.
    Sen lisäksi, että naisten oikeudet kapenevat maailmalla koko ajan islaminuskon lisääntyessä, myös vaaleiden ihmisten määrä vähenee koko ajan, koska tumma on dominoiva väri ihmisten risteytyessä. Tiedeuutisista olen lukenut, että viimeiset vaaleat ihmiset maapallolla tulevat olemaan Suomessa. Ei se, että olisi tärkeää säilyttää myös vaaleita ihmisiä, mutta on todennäköistä että vaaleat tulevat olemaan niitä vähemmistöjä lähitulevaisuudessa.

    • Luultavasti tuo rusketuksen ihannoiminen on laskusuunnassa, mutta samaa mieltä, miksi ei olla hyviä juuri näin. Tosin jos en käyttäisi itseruskettavia kesäisin, sen verran kirjavat ja näppyläiset koipeni ovat, niin sitten käyttäisin sukkiksia ja niitä inhoan. Joten esteettinen valinta omalla kohdalla ja josta voidaan jutella mielestäni juuri kauneuskäsitteenä, että onko sellainen tarpeellista, kuten teet?

      Totta tuo, että kimonot, onko kimonotyyppiset takitkaan ok, siinä yritetään omia Japanilaista kulttuuria sitten.

      Onko kulttuurinen omiminen aina vain alisteisesta lähtökohdasta, mutta jos omija ja omittu kohde eivät ole alisteisia, onko kulttuurinen omiminen silloin ok?

      Naisten tasa-arvo on kyllä maailmalla huolestuttavissa määrin kapenemassa, kuten myös ylipäätään ihmisarvo.

      Kiitos mielenkiintoisesta kommentista Sanna ja ehkä valkoinen ihminen on katoava luonnonvara ja ympyrä sulkeutuu.

      Sydämellistä tiistaita. <3

  • Hyvää pohdiskelua.

    Nykyajan ongelma on se, että asia kuin asia viedään liian pitkälle. Jopa niin pitkälle, että kukaan ei uskalla tehdä mitään, koska voi joutua julkisen lynkkauksen kohteeksi. Lisäsi monissa asioissa ei saa olla harmaata, on vain mustaa ja valkoista. Toisia ei haluta kuunnella, eikä pystytä hyväksymään valtavirrasta poikkeavia mielipiteitä.

    Kivaa viikkoa Tiia. ❤️

  • Minusta kulttuurinen omiminen on taas sitä woke-hömppää, joka menee aivan liiallisuuksiin. Rajansa kaikella – kohta ei voi mistään tehdä huumoria eikä millään tavalla korostaa persoonaansa tai kokeilla eri tyylejä. Ollaan kaikki maolaisia kohta ja pukeudutaaan samaan univormuun. Ai niin, mutta sateenkaari-kansa saa olla niin värikäs kuin haluaa – heitä ei saa arvostella. On mennyt kyllä niin vääristyneeksi tämä meininki – järki käteen, sanon minä!

Vastaa käyttäjälle tiia Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud