Sisäinen harakka osa 2
Olen jo aiemmin pohtinut sisäisen harakan syntymäprosessia. Pohdintaprosessi on edelleen keskeneräinen, koska en ole vieläkään saanut sormella osoitettua tarkkaa syyn lähdettä sisäiseen harakoitumiseen.
Johtuuko oman sisäisen lapsen hoivaamisvietistä, koska lapsuudessani lahkeiden leveys tuntui olevan aina väärä, joko leveä tai pilli ja aina jälkijunassa muista. Vai johtuuko siitä, että olen jäänyt lapsena kimaltelevaa paljettitakkia vailla vaateostosreissulla?
Omistin kyllä lukemattomia Barbeja ja sen superstar Barbienkin, jolla oli satiininen pinkki juhlamekko ja timantit korvissa… hmmm….
Kieltämättä tyylini on ollut samanlainen parikymppisestä, jolloin seilormuoti oli kuumimmillaan. Omistan ainakin kymmenen erilaista merimiespaitaa erivärisillä raidoilla ja ne purjehduskengät eli tyyli on auttamattomasti jämähtänyt kasari-ja ysäriviboille.
 |
| Lumitahtiä kynsille, WHAT!? |
Mutta jotain pelottavaa muodonmuutosta on tapahtumassa, jota tulee syväanalysoida, koska muutoshan on aina kriisi, jotain tuntematonta ja pelottavaa. Olen kiinnostunut kosmetiikasta, mikä on suurpiirteiselle luonteelleni tavatonta.Toki tässä voi kyllä olla kyse vain rapistumaan päin alkavan naamataulun epätoivoisesta restaurointiyrityksestä tai suoraan sanottuna ikäkriisistä…
 |
| Oi tätä onnea ja autuutta uusi meikkipaletti kourassa, aivot selvästi sanoo ”bling bing”, mutta pilaako kuvan kasari/ysäri raitapaita… KIRSIKKANA POHJALLA, KESKI-IKÄINEN TULEE KAAPISTA ULOS JA PALJASTAA SISÄISEN HARAKKANSA JOKO ROHKEIMMAN TAI HULLUIMMAN OSTOKSEN. ROHKEUS TAI HULLUUS ON JOKAISEN KATSONTAKANNASTA RIIPPUVAINEN PÄÄTELMÄN TULOS. HAAVEILIN PITKÄÄN UGGEISTA, MUTTA EN MISTÄ TAHANSA UGGEISTA. TOISSA TALVENA KATSEENI NAULIUTUI NETTIKAUPAN SIVUILLA LOISTOKKAINA KIMALTELEVIIN UGGEIHIN, JOTKA ON VARUSTETTU PALJETEILLA! EN TYYTYNYT HARAKOIDUTTUANI HIMOITSEMAAN HILLITYMPIÄ MUSTIA TAI RUSKEITA PALJETTI UGGEJA VAAN SYDÄMENI SYKE LÄPÄTTI KIIHKEÄÄN TAHTIIN JOULUNPUNAISTEN UGGIEN PERÄÄN… Kenties hieman ”himotukselleni” voisi antaa anteeksi tuolloin vallinnut joulunaika.. 
UGGIT OVAT EHDOTTOMASTI MUKAVIMMAT JA LÄMPIMIMMÄT AAMUTOHVELINI JA VOIN PERUSTELLA HANKINTAANI SILLÄ.
PERHEENI ON NAURANUT MINULLE PÄIN NÄKÖÄ JA EITTÄMÄTTÄ MYÖS YSTÄVÄT.
KAUPASSA TUNTEMATTOMAT IHMISET OVAT OSOITTANEET RÄIKEÄÄ TAHDITTOMUUTTA JA VIITTOILLA VEUHANNEET UGGIENI SUUNTAAN.
MUTTA JOTAIN MINUSSA ON MUUTTUNUT SITTEN LAPSUUDEN JOLLOIN PIILOTTELIN LAHKEITTENI VÄÄRIÄ LEVEYKSIÄ HÄPEILLEN.
JATKAN UGGIASKELEITANI YLPEYDELLÄ ETEENPÄIN TIEDOSTAEN, ETTÄ TÄMÄ ON ”MINUN JUTTUNI”, EN PYYDÄ PALJETTI UGGEJANI ANTEEKSI KENELTÄKÄÄN.
Prosessoinnin tuloksena olen paljetti Uggien kautta löytänyt itsestäni jotain uutta ja uljasta, nimittäin rohkeutta olla juuri minä ja juuri sellaisena KUIN MINÄ ITSE HALUAN OLLA, muita miettimättä, muita miellyttämättä. KESKI-IKÄISYYDESTÄ ONKIN SIIS JOTAIN HYÖTYÄ.
ELÄKÖÖN PALJETTI UGGIT!
ILOISTA PÄIVÄÄ KAIKILLE, OLKAA ROHKEASTI MITÄ OLETTE, KERRAN TÄÄLLÄ VAAN ELETÄÄN:pyydän anteeksi kommenttiani Hinduilta ja Buddhisteilta.
|
