Kuukausi: lokakuu 2019

Hiilijalanjälki ja olenko kerskakuluttuja?

Hiilijalanjälki ja olenko kerskakuluttuja?

Sain blogiini suht rakentavasti annetun kommentin, jos ei lasketa mukaan sitä, että eläinrakkauttani epäillään, koska käytän tuotemerkkejä, jotka Kiina testaa eläinkokein ja äitinä olen huono esimerkki lapsilleni, koska olen anonyymin mielestä kerskakuluttaja.

Jäin pohtimaan näitä sanoja ja miettimään kokonaiskulutusta, omaa hiilijalanjälkeäni. Jäin myös miettimään sitä, että saan blogin puolesta paljon kosmetiikkaa, sellaisia määriä luonnollisesti en ostaisi itse, mutta toki teemana tällöin on ostamisen kannustaminen tai kannustaminen siihen, että ihminen löytäisi helpoiten ne itselle sopivat tuotteet vaikka tälläisen aikuisen ihmisen kautta. Tästä otan toki vastuuta ja korostan, ettei tälläisiä määriä toki tule kenenkään ostaa. 

Lisäksi olen joutunut uusimaan vaatevarastoani, tästä olen kertonutkin avoimesti blogissa, että nyt sai lähteä kaikki ne vanhat vaatteet kierrätykseen, joihin olen odottanut 10-vuotta laihtuvani. Kaikki vanhat vaatteeni saivat uuden elämän ja lisäksi uudet hankintani on ostettu siinä mielessä, että näissä vaatteissa tulen viihtymään pitkään ja toivottavasti myös mahtumaan. Eli lihonut vartaloni on todella epäekologinen, myönnettäköön. 

En ole täydellinen, en ole suosinut suomalaisia vaatteita, johtuen ihan niiden korkeista hinnoista vaikka lempilistalla onkin Ivana Helsinki, Marimekko ja Nanso.  Olen ostanut niin Lindexiltä, KappAhlista, Ellokselta, Cath Kidstonilta ja H&M:ltä vaatteita, välttämättä tietämättä jokaisen vaatteen hiilijalanjälkeä tai kokonaismatkaa ylleni. 


Heh toki olen vähän loukkaantunut lempparilleni Marimekolle, että he nykyään markkinoivat vain nuorille kuluttajille vaikka meitä uskollisia vanhoja kuluttajia on suuri määrä ellei suurin osa.

Voin yhtä hyvin hankkia vaatteeni kirpparilta ja sieltä on myös vaatteita hankittu. Kuten eilen toppatakki ja kengät taas meidän teineille. Teineille eli lapsille on opetettu, kun jotain tarvitaan, monesti käydään ensin katsastamassa kirpputorit ja sitten vasta hankitaan, jos ei sieltä löydy. Suurin osa lasten pikkuajan leluista hankittiin aina kirppareilta, kirjat ja urheiluvälineet. 

Muuten ostan varsin harvoin ja vaikka mukikokoelma on runsas, on sekin kerrytetty 25-vuoden aikana ja aloitettu silloin, jolloin ei oikein edes ymmärretty, että olisi kerskakulutusta kerätä jotain itseä ilahduttavaa asiaa. Sillä kerskakulutustahan tuo mittava mukikokoelmani on mitä parhaillaan. Ostin silti, vaikka Disney mukien valmistus siirrettiin Englannista Thaimaahan ja samahan kävi meidän rakkaille Muumeillekin. 
Tiedostan kuitenkin, että hiilijalanjälkeä kompensoi asumiseen tehdyt ympäristöystävälliset valinnat. Maalämpö ja puulla lämmitettävä sauna ja takka. 

Tiedostan myös, että vaikka vuositasolla omalla kohdalla kilometrejä kertyy vähän, niin moni asia on Helsingissä, minne täältä Porvoosta on matkaa. Joten kilometrejä kertyy väkisinkin. 

Hiilijalanjäljen päästöihin tuli vähäiset lentokilometrit ja myös laskin vuositasolle neljä risteilymatkaa, joista kolme on ollut pressimatkoja ja neljäs on oma viiskymppisristeily ystävän kanssa. 

Mielenkiintoinen kulma on, että on olettama etten tee muuta kuin risteilen, vaikka tänä vuonna olen risteillyt yhteensä kolme kertaa. Aika moni suomalainen on tehnyt ihan samaa. Mitenkään päästöjä siis vähättelemättä, mutta kun kerrot asioista somessa, asiat maximoituu ja ihmisille tulee tunne, ettei tuo muuta teekään kuin risteile. 

Ruokapuoli ei ollut niinkään yllätys, sillä en syö juurikaan lihaa, en leikkeleitä, enkä juo maitoa, juustot ovat välillä paheeni. 
Kaikkein mielenkiintoisin oli tämä shoppailu. Sillä kun blogissa esitellään ne mukiostokset tai uusittua vaatekaappia, jotka myönnettäköön kaikki olisi toki voitu uusia myös kirpputorin kautta, niin tulee olettama, tuo shoppaa koko ajan. 

Shoppailun suhteen olen kuitenkin varsin laihialainen ja käytän tuotteet loppuun, ellei sitten käy niin, etteivät ne mahdu enää päälle. Tällöin vaatteet toki lähtevät kierrätykseen, eivät roskikseen.

En myöskään usko, että tämä Sitran tulos on täysin oikein vaan uskon hiilijalanjäljen olevan korkeampi, jos katsoo nyt tämän kesän ja syksyn toimintaa. Mutta jos katsoo toimintaa vuositasolla tai kymmenvuositasolla, olen todella maltillinen kuluttaja ja inhoan shoppailua ja ostoskeskuksia. Myönnän, että verkko-ostokset ovat enemmän mieleen vaikka eiväthän toki nekään ole luontoystävällisiä, kuljetus, pakkaus, ym. 

Me myös perheenä olemme kierrättäneet kaiken rautanaulaa myöten kierrätysasemalle, jos ns. meille ei käypää tavaraa jää autotalliin pyörimään. 

Eli sanoisin, että oma hiilijalanjälki on jonkin verran isompi, kuin lopputulos on. Koska Sitran tutkimus ei osaa laskea kaikkea. Mutta isoissa asioissa, kodin lämmityskustannukset, en syö juurikaan lihaa, vähäiset lento-ja autokilometrit tekee sen, että kokonaishiilijalanjälki on huomattavasti pienempi, kuin keskiverto suomalaisen eli tuo 10 300. 

Kodin lämmitysjärjestelmän vaihtaminen öljylämmityksestä oli meille mittava taloudellinen panostus, sillä maalämpöpumpun hankkiminen on erittäin kallis sijoitus. Silti pitkällä juoksulla koimme sen meille oikeaksi valinnaksi kahdestakin syystä, sen ympäristöystävällisyyden vuoksi ja sen, että maalämpö lopulta maksaa itsensä takaisin. 

En tällä halua millään tavoin elvistellä vaan todeta sen, että kokonaisuus ei koskaan ole pääteltävissä jonkun ihmisen somen kautta. Omaakin kokonaiskulutusta voi tarkemmalla suurennuslasilla tutkailla, sillä se voi yllättää.

Tiedostan, että etenkin näiden mekkojen osteluiden suhteen on parannettavaa ja tulisi miettiä tarkemmin, mistä ja miten kukin mekko on valmistettu. En ole koskaan kehuskellut ekoteoillani, sillä niitäkin on. En koe, että maailmaa muutetaan ihmisille huutelemalla tai määrittämällä toinen ihminen kerskakuluttajaksi vailla minkäänlaista tietopohjaa ja kertomatta edes omasta hiilijalanjäljestä ja anonyyminä tietenkin.

Haluan pyrkiä koko ajan parempaan, mutta sorrun ja teen virheitä. On myös paljon mitä en tiedä ja haen tietoa koko ajan lisää, miten minä voin vaikuttaa omilla tottumuksillani maapallon oloihin. Vaikkapa sähköautojen akkujen maatuminen vastaa yhden bensa-auton 9-vuoden kulutusta, kyllä kaikki tälläiset asiat tulevat yllätyksenä ja tieto lisää tuskaa. Meille on miehelle tulossa muuten seuraavaksi autoksi hybridi ja niitä jo katsellaan. 

Kuten toinen anonyymi hienosti blogiini kirjoitti:  Harva meistä elää kuten opettaa eli Suomessa alle promille ilmastoahdistuneista elää kuitenkaan kuten esimerkiksi Pentti Linkola, mutta suuri osa meistä kuitenkin katsoo oikeudekseen tuomita muita. Sitä kutsutaan viherpesuksi ja oman egon pönkittämiseksi.

Joten mitä jos käyttäisimme kaiken sen negatiivisen energian, mitä käytämme toisten asioiden päättelemiseen ja tutkimiseen ja pohtisimme, sillä aikahan on kaikilla rajallinen, että minkälaisia valintoja ihan itse voidaan tehdä arjessa, jotta oma hiilijalanjälki pienenisi. Ajoittain laskurilla käyminen avaa muuten silmiä kummasti. 

Itse voisin vähentää matkustelua, juoda vähemmän limua ja miettiä tarkemmin, tarvitsenko vielä tämän mekon, kun mekkoja kaapissa kuitenkin on, jättää sen herkullisen juuston ja käyttää vain kosmetiikkaa, joiden pullot ovat kierrätettäviä, jne. jne. 

Kiitos myös viisaalle anonyymille tästä: Siitä ei ole kenellekään hyötyä, että tehdään ilmastopolitiikkaa, joka tekee ihmisten elämän mahdottomaksi tai rajoittaa liikaa ihmisten elämää. Sellainen ei yksinkertaisesti toimi ja loppupleissä se kääntyy ilmastoidealismia vastaan (kuten jo nähdään). Ole siis kiltti ja jätä tällaiset yksittäisille ihmisille suunnatut kommentit ja käytä energiasi vaikkapa keräämällä roskia luonnosta, ompelemalla vanhoista lakanoista ostoskasseja tai ihan vaan vähentämällä netissä roikkumista, koska sekin on yksi hiilijalanjälkeesi vaikuttava asia.

No niinpä eli kenellä on varaa heittää se ensimmäinen kivi? Kuten minua syyttelevälle anonyymille jo vastailin, että jos asuu omavaraistaloudessa ja antaa toiminnalleen kasvot, sitten voimme jutella. Miten negatiivinen hyökkäys herättää ihmissä vain vastarintaa, kun jokainen voisi itse toimia elävänä esimerkkinä, minkälaisia ilmastotekejä tekee ja toteuttaa omassa elämässään. 

OiMutsiMutsi Elsaa lainatakseni ”Me kaikki voidaan tehdä jotain, eikä niin, että vain täydelliset ekojumalataräidit voivat asiasta puhua.” 

Sillä kyllä itselläni alkaa olla huoli, että kohta kukaan ei uskalla kertoa, eikä ainakaan näyttää somessa tekemisiään, mutta asioita tehdään silti. Onko tälläisestä kenellekään hyötyä. 


Koska miten voin kertoa ikinä niistä hyvistä teoista, kun kohta on jossain ”maailman omatunto”, joka tulee syyttelemään, että näin sinun kerran syövän vaikkapa juustoa, näin kärjistettynä esimerkkinä. 

Parempi on tunnustaa, en ole täydellinen, joskus mopo karkaa käsistä, mutta yritän kuitenkin arjessani ja kokonaiskuviossa kompensoida. Elsasta mallia ottamalla, hävikkiruoka meillekin käyttöön, siinä on yksi asia, missä meidän perhe voi parantaa myöskin. 

Olen viime aikoina saanut jonkin verran kritiikkiä osakseni ja varmasti osa ansaitusti. Toisaalta hämmentää, kun eräs kriitikin antaja matkustaa paljon, autoilee, matkustaa vaikka mm. Dubaihin, jota itse pidän nimenomaan shoppailukulttuurin paikkana. Vai onko siellä aidosti paljon muutakin nähtävää, kuin autiomaalle rakennettu ostosparatiisiturismikeskus. 

Mitenkään Dubaita vähättelemättä ja en sano, ettenkö sinne matkustaisi joskus. Pointti on se, että nämä huutelijat nostavat koko ajan omaa häntäänsä, miten he suosivat suomalaista tai vastuullisia valintojaan ja silti tekevät koko ajan toisin kuin opettavat meille muille. 

Eli meillä kaikilla on omatunto, antaa sen puhua. Tunnen syyllisyyttä liian pitkistä kuumista suihkuista, niistä mekoista, liian monista mukeista eli ihan omasta epätäydellisyydestä. Mutta mistä tunnen hyvää fiilistä, en koskaan tunne olevani muita parempi, enkä käy tälläisiä muille osoittelemassa vaikka edessä olisi minkälainen minun silmiini maapalloa kuluttava hirvitys, sillä se katse tulee kiinnittää niihin omiin tekoihin, joissa voi parantaa. 

Eikä tämä vesitä sitä tosiseikkaa, että Greta Thunbergin kaltaisia tarvitaan, kuten aiemmassa postauksessa jo sanoin. Mutta Greta elää niin kuin opettaa, elätkö sinä, elänkö minä, no siinäpä se. Mikä on sinun hiilijalanjälkesi?

Sydämellistä päivää kaikille ja muistetaan se, että mikään ei ole niin hukkaan heitettyä energiaa, kuin muiden syyttely, koska kaikilla on mahdollisuus katsella peiliin ja aika pieni prosentti tämän maapallon ihmisistä tai meistä suomalaisista peilin kautta näyttää täydellisiltä. 

Enkä tälläkään tarkoita, etteikö täydellisyyteen tulisi pyrkiä vaan nimeomaan parempien tekojen tavoittelua kaikessa mitä tekee, johon kuuluu myös lähimmäisenrakkaus eli ystävällisyys. <3

Minkälaisia fiiliksiä teksti herätti? Oletko saanut huutelua osaksesi omista toiminnoistasi tai huudellut toiselle? Tiedätkö oman hiilijalanjälkesi, missä olisi parannettavaa ja missä olet jo parantanut?