Kuukausi: helmikuu 2022

Yön eläimet-nuoruusmuistoja ja valvottuja öitä!

Yön eläimet-nuoruusmuistoja ja valvottuja öitä!

Hain viime perjantaina meidän vanhojentanssijan bileistä ja vallan pukkasi kesken keikan nälkä. Löysin meidät McDonald’s autokaistalta ja mussutin kolmen aikaa yöllä hampparia ja pirtelöä ja katsellen avaruussarjaa ”Foundation” Apple kanavalta🚀

Ihan jäätävän upea sarja, peittoaa tässä kohden Dyynin. Huomioitavaa, Laura Birn tähdittää sarjaa suuressa roolissa, wow Laura. ”Alkuteksteissä Laura Birnin nimi mainitaan Jared Harrisin sekä Hobitti-elokuvista ja Marvel-seikkailuista tutun Lee Pacen perässä viidentenä. Jättisarjan takana on alan huippu, käsikirjoittaja David S. Goyer, jonka kuuluisimpia töitä ovat Christopher Nolanin ohjaamat kolme Batman-seikkailua.”

Yösyöminen toi mieleen nuoruudesta yhden keikan, kun kamulleni Lillille iski nälkä baari-illan jälkeen ja lähti meidän kotoa vielä Töölöntorin snakarille.😅

Olin tietenkin simahtanut siinä välissä ja Lilli oli somasti asettanut pääni viereen hampparin kääreissä, että siitä on hyvä haukata, kun herää😂

Eilen tehtiin lumitöitä ja tytär lähti kaverille ja huikkasi ”heippa.” Ei alkanut tytärtä kuulumaan kotiin, tytärtä joka ihan kohta täyttää 18 vuotta. Laittelin viestejä, joihin toinen aina vastaa heti ja ystävällisesti ja jopa sydänhymiöitä sain, itsellä varmaan nuorena olisi mennyt hermot.😅

Niin siinä kävi, että toinen viihtyi hiihtolomalla ystävän luona 3:22 saakka ja siihen aikaan maltoin itsekin nukahtaa😬

Muistan aina miten mummi sanoi, ettei ollut nukkunut silmäystäkään, kun rymistin kotiin ja siis todellakin rymistin ja olin joka viikonloppu yömenoissa ja hilluin stadin keskustassa, kun meidän lapset vertailun vuoksi ovat kavereillaan täällä maalla.

Miten 17-vuotiaana olin huolettomana kiertämässä 3 viikkoa Eurooppaa Nizzat, Monacot, Sveitsin Alpit, Belgiat, Tanskat ja Saksat tuli koluttua ja nukuttua kumipatjoilla autossa, siis kumipatjoilla autossa!

Vastaava ajatuskin omien lasten suhteen hirvittää! Kun saavuin kotiin, tätini sanoi, Luojan kiitos, tulit hengissä takaisin ja minä ihmettelin mitä kummaa tätini horisee. 

En tiennyt huolesta ja murheesta paljoakaan, ennen kuin rakastuin mieheni lapsiin ja sitten yhteisiin. Kun vauvakuume iski, ajattelin suloista pientä vauvapalleroa, enkä osannut ajatella kokonaista ihmisen elinkaarta, huolimatta siitä, että olin itsekin jonkinlaisen elinkaaren siihen mennessä jo elänyt.

Nyt odotellaan numero kolmosen kenkiä öisin kotiin ja kohta varmaan numero nelosen. Viime kesänä meikäläisestä tuli yöeläin, sama luultavasti odottaa tulevana kesänä, että elän meidän teinien tai oikeastaan nuorten aikuisten rytmiin.🤪

En tiedä osaanko irrottaa otetta sittenkään, kun kaikki ovat muuttaneet pesästä, toivon että osaan. Tiedostan myös, että vaihdevuosien aiheuttamat ahdistuksen tunteet kärjistävät pelon tunteita. Tiedän myös, että pelkoni on tavallaan itsekästä.

Haluan, että lapset ottavat ilon irti, elävät täysillä ja nauttivat elämästä, en vaan tiennyt, että vanhemmuus voi ajoittain tuntua tältä.😂

Nyt olen yöeläin, leijonaemo joka vahtii🦁

Sumppia on kulunut, oli aamulla 6:30 herätys ja taustalla loimottaa YouTuben Cozy bedroom ambiencet.

Vastaavia fiiliksiä omasta tai lasten nuoruudesta? ❤️

Taustakuva YouTube My Ambience