Kuukausi: kesäkuu 2015

Maailman paras makaroniloota ja meidän Onni kisu on tullut vanhaksi….

Maailman paras makaroniloota ja meidän Onni kisu on tullut vanhaksi….

Kyllä nyt itsekehu haisee ja raikaa, koska kehuskelen tätä omakehittelemääni makaronilootaa maailman parhaaksi. Juu ei välttämättä ihan nyt sitä ole, mutta makaronilootaversioita olen vuosien varrella kehitellyt ja kehitellyt ja lopulta saavuttanut omissa kokkauksissani maximaalisen makuhuipentuman kyseisen lootan suhteen.

Ennen paistoin jauhelihan erikseen ja tein juustokastikkeen kuten lasagneen ja sekoitin lopulta kaikki aineet keskenään. Nyt olen kuitenkin kehittänyt oikopolun helpottaakseni työn määrää, juustokastike on aina inha tehdä ja ei edes aina ota onnistuakseen, jos kuun asento on jotenkin poikkeava, asunnon feng shuit vinksallaan tai muuten mieli murheita tulvillaan…

Resepti kuuluu näin:

700grammaa jauhelihaa, mausta mielesi mukaan, mutta koska olen usein helppoheikki oikoen mutkia, maustan jauhelihan kahdella lihaliemikuutiolla, mustapippurilla, valkosipulilla, sipulilla, pakastesipulit ovat mukavan helppoja ja ei itkettäviä.

Paistetun jauhelihan sekaan sekoitan yhden paketin sulatejuustoa ja kaksi vaikkapa Flora cremeä ja lisäksi ketsuppia ja soijaa.

Myllyn paras makaronit keitän myöskin lihaliemessä ja lopulta mixaan kaikki sekaisin, keitetyt makaronit jauhelihakermajuustokastikkeeseen ja annos uunivuokaan, tässä tapauksessa Pyrexin klassikkoon ja uuniin n.20 minuutin ajaksi.

Makaronilaatikosta tulee sulatejuuston ja cremen myötä pehmeää ja samettista. Maun mukaan sekaan voi heitellä vihanneksia, kirsikkatomaatteja tai vaikkapa päälle yrttejä ja parmesanilastuja.

Hintaa herkullisella lootalle tulee n. 7 euroa, jos mausteita ei lasketa mukaan ja viisihenkinen perheemme syö kolmisen päivää kyseistä laatikkoa, eli ei ole totta tosiaan hinnalla pilattu pöperö.

Onni haistaa aina milloin keittiössä on lihaa tai kalaa tarjolla ja hakeutuu seuraan, vaikka muutoin ei mikään linssilude olekaan.

Älä siinä kuvaa, en sitten yhtään tykkää kun toljotellaan ja pyydetään vielä pysymään paikallaan. Pysynhän minä paikallaan normaalisti kuin jääpatsas, mutta en pyydettäessä.

Onni ei ennen lapsista piitannut, mutta nyt lapset sen verran isoja eivätkä juokse perässä, nyt saa jo koskettaa. Kuvassa tyttären hiuspehko normitilassa, siksi täällä aina suitsuttelen kovaan ääneen, jos löydän hiuksille kelpotuotteita takkujen selvittelyihin. Siinä on meinaan työsarkaa kerrakseen. 😉

Onnissa on viimeisen vuoden aikana tapahtunut merkittävä muutos. Samu koiran eli syöppörohmun takia kisujen ruuat on pidettävä yläilmoissa tarjolla. Onni ei jaksa enää kiivetä lipastolle, vaikka saman ikäinen Osku pomppii tuosta vaan. Nyt viikon sisällä Onni ei ole enää oikein jaksanut tuolinkaan kautta hypätä lipastolle syömään… Onko Onni vihdoin viimeistellyt oman coolin arvonsa sellaisiin mittoihin, että meidän on kuningas nostettava pöydälle vai alkaako toinen olla iäkäs poloinen…

Lopuksi Tamperereissun ostokliimaksin kohokohta SPACEBOY laastarit, kääk miten ihanat ja vielä ruskeassa Myyräpussissa, ei ihme että sekosin..

Mitä te laitatte makaronilaatikkoon tai olisiko teillä jakaa jokin arkiruokasuosikki, joka ei olisi kovin monimutkainen? Aina tahkotaan samoja ruokia, joten hyvät mutta helpot reseptit ovat kullan arvoisia. 🙂

Leppoisaa tiistaita kaikille!
*Pyrex vuoka saatu blogiin