Kuukausi: joulukuu 2020

Uusi vuosi ja uudet kujeet?

Uusi vuosi ja uudet kujeet?

Jos Samun pään päällä olisi puhekupla siinä voisi lukea ”toivon, että vuonna 2021 isäntä ja emäntä ja miniemännät olisivat yhtä paljon kotona kuin vuonna 2020. Jotain hyvää siis, Samulla on ollut valtavasti seuraa vuonna 2020.

En ole kuoppaamassa vuotta 2020 mitenkään onnesta soikeana, enkä odota, että vuosi 2021 tekisi autuaaksi. Olen huolissani, että yritysten ja ihmisten ahdinko vaan lisääntyy ennen kuin koronarokotus on saavuttanut kaikki niin, että laumasuoja on saatu. Tästä olettamuksesta toki lähdetään vaikka ei voi tietää.

Tavallaan vuosi 2021 alkaa yhtä ankeissa merkeissä kuin vuoden 2021 jätämme. Joten mitä vuoden vaihtuessa juhlia, no vaikka sitä että on elossa.

Mummin viimeiseksi kutomilla lapasilla vilkutan kuitenkin heipat vuodelle 2020, joka oli haastava, odotuksen ja pelon tunnelmaa täynnä, suru näytti muotonsa, tuli luopumisen aika, oli syvää ahdistusta ja hiljaa taustalla loimuavaa hermostuneisuutta.

Olen kuitenkin elossa, tässä iässä jokainen vuosi on jo kotiinpäin ja kaikille ei näitä vuosia suoda. Läheisten läheisillä suuria suruja ja sitä miettii koska suru ja sairaudet iskee lähipiiriin.

Pelko on tullut lähellä. Ymmärrys elämän hauraudesta tuntuu laajemmin kaikkien sydänalassa kuin koskaan. Ensin olemme saaneet pelätä jotain uutta ja odottamatonta, ymmärtää ihmisen pienuuden luonnon voimien keskellä.

Loppupeleissä meillä ei ole mitään sanottavaa, jos luonto päättää niin. Maapallo kyllä jatkaa elämäänsä, mutta onko ihminen siinä tulevaisuudessa mukana, siitä en ole niin varma.

Näin suuri elämän peli luo turvattomuutta ja nakertaa toivoa, järkyttää mieliä. Olisimmeko uskoneet tasan vuosi sitten olevamme tässä?

Tänään oli videopuhelu läheisten ystävien kanssa ja se piristi. Myönsimme kaikki olevamme hieman ahdistuneita ja että syksy on ollut raskas, tämä vuosi on ollut raskas.

Samaan hengenvetoon kuitenkin kiittelimme perhettä, ystäviä, tulonlähteitä ja jopa somea, sillä jos korona olisi tullut ennen nettiaikaa, olisimme silloin olleet aika eri tavalla yksin.

Mitä hyvää on mahtunut vuoteen 2020?

Uskon, että tämän aivan parhaiten oivaltaa jälkikäteen. Myöhemmin ymmärrämme, että tähän vuoteen mahtui vaikka mitä hyvää.

Oppia aidosti nauttimaan hyvin pienistä asioista. En sano etten aiemmin olisi niistä nauttinut, mutta nyt juuri ne pienet hetket saivat sen hopeareunuksen.

Ihmiset. Ne hetket kun rakkaita ihmisiä on nähnyt, ne hetket ovat olleet aiempia suurempia siinä mielessä, että on tullut oivallettua, ei ole ”sitku” elämää.

Vaikka toki ajatukset pyöriikin tulevaisuudessa, ajassa jolloin ei enää ole koronaa, niin itse onnen hetket ovat olleet tiiviimpiä, nöyrällä tavalla arvostetumpia. Koska niistä hetkistä on tullut imettyä joka sekunti. On tullut ymmärrettyä, ettei ystäviä tai sukulaisia voi laittaa pulloon odottamaan ja milloin on sopiva hetki avata tuo pullo.

Ja tämä on tainnut koskea meitä kaikkia, tuo kiireen ilmapiiri, oravanpyörä jossa on eletty. Nyt ihmiskunta on osittain pysähtynyt ja samalla pysäytetty miettimään omaa elämäänsä.

Ikävä ihmisen lähelle on konkretisoinut kaiken. Millään muulla ei ole merkitystä kuin rakkailla ihmisillä.

Vuonna 2020 olen ollut varmasti surullisempi ja ahdistuneempi kuin ikinä liittyen myös oman elämän tapahtumiin ja esivaihtarit tässä cocktailissa ovat sotkeneet mieltä vain lisää, mutta samalla myös toiveikkaampi ja kiitollisempi kuin koskaan. Oppinut ja pelännyt mitä kaikkea sitä voisikaan menettää ja kiitollinen, että en ole menettänyt.

Juuri vuonna 2020 olen pyrkinyt somessa ”kitisemään” vähemmän omia tuntojani vaikka toki on varmaan tullut myös kitistyä. Fiilis on ollut se, että pyrkii luomaan vain hyvää fiilistä niin paljon kuin pystyy ja samallahan sitä vahvistaa tällä tyylillä omiakin positiivisia tunteita.

Valittaminen ei ole kivaa ja on ollut tunne, ettei siihen ole maailman perspektiivissä ollut varaakaan. Se ei silti tarkoita sitä, ettei ajoittain olisi ollut ihan himputin kökkö fiilis. Ahdistus on ollut aika läheinen ja hiljainen kaveri tänä vuonna, etenkin iltaisin hiljentymisen hetkinä.

Eli vaikka kuinka olisi iloisia ja kivoja kuvia, ei se tarkoita sitä, että olisi ollut niin iloinen ja kiva fiilis. Ihminen kun ei määränsä enempää jaksa katsella sarjoja ja lukea kirjoja, ulkoilla tai pyöriä somessa ja ihminen nyt vaan on sellainen epeli, jopa introverttikin, että sitä kaipaa toisten ihmisten lähelle.

Omasta työstä ei nyt sen enempää kuin, että on ollut hyvin samanlainen vuosi kuin 2019 eli en valita vaan olen nöyrän kiitollinen. Olen pieni tekijä, mutta saan tehdä.

Onneksi on perhe ja vaikka teinejä ei juurikaan kiinnosta meikäläisen seura vaan viihtyvät parhaiten omissa huoneissaan, niin oman rakkaan kanssa vuosi on ollut loppupeleissä palkitseva. Joulu koko ydinperheen kanssa oli aivan huikea.

Olen myös hoksannut sen, kun koko maailma pysähtyi viime keväänä ja olimme kaikki totaalisesti kotona, että olemme aika hitsin hyvä tiimi perheenä.

Eläkepäivät tuntuvat nyt huomattavasti lohdullisemmilta kevään etätöiden valossa ja kenties maailma ei murru, kun viimeinenkin lapsi lentää pesästä, sen verran hyvä tiimi olemme oman rakkaan kanssa. Viihdymme hiljaa ja puhumme paljon ja paljon kaikkea muuta.

En uskalla toivoa tulevalle vuodelle 2021 kummempia, sillä olen jo oppinut sen, ole varovainen mitä toivot. 🙂 Monilla asioilla on monta puolta ja ne puolet vasta oivaltaa, kun haave on konkretisoitunut. Kaikkea ei vaan voi kuvitella ennakkoon.

Mutta toivon koko sydämestäni, että maailman ahdistus helpottaisi vaikka näistä tuhoista kestää maailmantaloudellisesti aikaa toipua. Ja että suurin osa jälkikäteen muistaisi ne hyvät asiat joita tapahtui vuonna 2020.

Kun se ainoa asia, jolla on viime kädessä merkitystä on se, ettei ihminen ole mitään ilman toista ihmistä. <3

Rakkautta ja toivoa kaikille vuoteen 2021. <3

Minkälaisissa mietteissä siellä mennään kohti vuotta 2021 ja minkälaisilla fiiliksillä vuodesta 2020? Nyt saa purkaa sydäntä. Oli ihanaa tänään ystävien kesken hieman valittaa ja tunnustaa, että meitä kaikkia ahdistaa jonkin verran, se jo helpotti ahdistusta. <3