Hesarin juttu, ”Oikeasti olen huono” ja paljastumisen pelko.
Aikomuksena oli nakutella tänne, kuinka kiva päivä oli eilen, koska eilen oli mahdottoman kiva päivä. Voinen tänne loppuun lyhyesti siitä sähäköidä.
Kivan päivän fiilistelyn pysäytti Helsingin Sanomien juttu ”Oikeasti olen huono”. Jatkan nyt tätä omaa linjaa eli olen mitä olen, välillä täällä blogissa ollaan korkeuksissa ja välillä syvissä vesissä. Välillä mietin teitä lukijoita, että onko teille raskasta, kun mielialat täällä blogissakin menevät kuin villimmän vuoristoradan kyydissä, mutta yritän noudattaa ajatustani ajoilta, kun blogini perustin. (5,5kk sitten:) Oman linjan vetäminen ja rehellisyys on se juttu. Ja ensisijaisesti tulee kirjoittaa ”itselle” eikä muita miellyttäen, falskiuden huomaa lukijat heti, teitä ei saa koskaan aliarvioida. 🙂
 |
| Joskus olisi kivaa olla koira, osaisi ottaa ilon pienistä asioista. Samu sai tänään tyttöseuraa Labradoodle Lunasta. |
 |
| Tänään oli jo talven tuntua ja siksi koppaisin kouraani tämän ihanaisen Disney klassikkomukin. <3 |
 |
| Herkullinen elämä.
Kävin eilen katsomassa ”Herkullinen elämä”, jonka kriitikot ovat lytänneet maan rakoon. Ja päätin juuri tässä ja nyt, että kriitikoiden täytyy olla niin mahdottoman ”tekotaiteellisia”, etteivät he voi luonnollisestikaan pitää elokuvasta, joka on varustettu suurella sydämellä, on ihania henkilöhahmoja pullollaan, tarina on kaunis. Muutenhan kriitikot paljastuisivat ”ei älyköiksi”. On noloa tykätä, jostain joka on pullollaan ihania kliseitä, jotka kyllä kaikki osuivat ja upposivat meikäläiseen. Älkää uskoko sitruunaisia kriitikoita jotka jauhavat älykkö liipalaapaa, tämä leffa on ihana! Vuoden ihastuttavin, sanoo tämä maallikko pönttökriitikko, mitään tietämätön houkka täällä. Menkää ja nauttikaa, do enjoy! Ja nyt tuli hieman huono omatunto, kun moitin kriitikoita. Lohduttaudun ajatuksella, kriitikot kestänee kritiikin. Aurinkoista päivää kaikille!
|
