Riisin keitinveteen yksi kalaliemikuutio.
Kolme keitettyä kananmunaa ja ihan raastettuna juustoraastimen isoimmalla reiällä, teen niin aina munavoinkin, kätevää kuin mikä..
Nippu tilliä
Valkopippuria
Yksi isohko kuullotettu purjo
Kermaviiliä 1 purkki
Graavilohta 335g

Kaikki aineet sekoitetaan keskenään ja voit käyttää voitaikinaa, rahkataikinaa, mitä ikinä kukin mielii, tärkeintä on sisältö. Tämä lohipiirakka on kyllä taivaallista, hih kerrankin onnistuin. 🙂

Siitä pääsenkin siihen tosiasiaan, että vetäisin aattona perinteisin kotelomekkoni päälle ja ei se niin yllättynyt, että kiristi mahasta.. Vatsan kohdalla voi välillä kiristää vaikkapa 5cm verran, riippuen ihan päivästä ja millä tuulella keskivartaloni on. Eniten järkytti että kiristi istuessa alleista. Juu allit ne on nyt sitten keski-ikäiselle kova sana, ihmiselle jolla aina ennen käsivarret olivat varsin ruikut. Ei ole enää, joten toivotetaan kunnon allit tervetulleiksi.

No arvannette miten kävi, tuikkasin kuristavan kotelomekon vaatekaapin uumeniin, koska tiesin tuolloin että notkuva joulupöytä oli vasta tuloillaan ja kuka nyt haluaa kokovartalokorsetissa istua syömässä. Vetäisin neulemekon päälle ja heti kun appivanhemmat lähtivät kotiin, suorastaan sukelsin velourpukuun.

Tiedän että rakas ja armas velourpuku on pettänyt minut. Jos kulkisin alvariinsa kotelomekossa huomaisin, jos herneen verran kiristäisi. Mutta koska liihotan veloureissa alati ja niissä on erittäin joustava vyötärö ja isohkot hihat allien kohdalla, en ole huomannut tapahtunutta ilkeämielistä muodonmuutosta.

Aatosta lähtien on aatokset pyörineet alhoissa ja mitättömyydentunteissa. On se yllättävä miten pieni tai oikeastaan iso asia (allit) voi ajaa ihmisen syöksykierteeseen ja toimia sytykkeenä. Koska loppujen lopuksihan tässä ei ole kysymys alleista vaan kokonaisvaltaisesta mielenhallinnasta joka on tällä hetkellä hieman kiikun kaakun.

Olen myös vakuuttunut että mummovuodet ovat alkaneet ja ovat osasyy alhoon sekä alleihin. Koeluontoisesti lopetin minipillerit ja testaan ovatko  mummovuodet tosiaan alkaneet. Minipillereiden lopettaminen on myös osasyy etten vieläkään ole voinut postata Artdecon camouflage meikeistä, koska naamassani asustaa finniarmeija….

Mielenhallinta on ISO asia ja sitä täällä nyt pähkäilen, miten ryhdistäytyä, lopettaa jokapäiväinen sukulaatin syöminen, tuo elämäni ilo. Miten saada mieli ojennukseen pienestä keski-iän puuskasta, miten ottaa vastaan se tosiseikka, että tästä ei enää nuorruta. Aikani kuluksi olen terapionut ja lakkaillut kynsiä, mikä on täysin tavatonta ja kertoo kenties vain siitä, että yritän kiinnittää katseen blingeihin kynsiin allien sijaan.

Nyt nämä alhon tunteet ja mummokriisit ovat vasta tutkinnan alla ja ihmismieli on niin kummallinen, että huomenna voin jo olla nämä unhoittanut tai sitten valitettavasti itsesäälivirsi saattaa jatkua vielä hetken täällä…. Jääpä nähtäväksi…

Ihanaa viikonloppua kuitenkin kaikille. <3

JA ARVONTAMUISTUTUS, BLOGISSA ISO ARVONTA JAHKA 210 BLOGGERIN KAUTTA JULKISTA LUKIJAA TÄYNNÄ, IIK ENÄÄ KOLME UUPUU JA SITTEN ARVOTAAN.

 KLIK

ARVONTA