Eilen jännitti, päivän asu ja hip Hurraw!
 |
|
Hip Hurraw sain Hurraw:lta
eilen ihanan lähetyksen ja olen aivan hurmuna näihin vegaaneihin huulivoiteisiin. <3
Ohessa lempikanelit <3 Hurraw huulivoiteet ansaitsevat myöhemmin
ikioman postauksen, niin ihania puikkoja ne ovat. <3
|
 |
| Vaihdettiin mieheni kanssa sängyssä puolia ja mies totesi, että ”aika paljon roinaa yöpöydällä” ja mietin niin muuten onkin…. Lime Hurraw huulivoiteen olin aiemmin ostanutkin jo. |
 |
| Kääk päivän asu blogitapahtumaan, hyytynyt hymy ja botoxi olisi varmaan hyvä noihin vajonneisiin huulipieliin. Tai jokin muu pullautustekniikka. |
 |
| Aamuinen kahvihetki, jahka olin kuvannut nämä tuli palloähky näistä väreistä. |
 |
| Jännittää… |
 |
| Aivan totta tilasin itselleni Hyvinvoinnin tavaratalosta Sophie joulupallon. Sophie on niin ihana. <3 |
Eilen oli mahdottoman kiva päivä ja ainakin Alho ymmärsi pysyä poissa, meni varmaan naapuriin käymään.
Olin eilen blogitapahtumassa, josta teen aivan oman erillisen postauksen, mutta jee se liittyykin sisustukseen, joka on mukavaa puuhaa sekin. Koska blogitapahtumia on kokemuksina takana pari, blogia tässä vasta pyörittää pipertänyt 10kk tasan, niin minuahan jännitti taas niin mahdottomasti. Kyllä myönnän napsaisin huuliini hyvissä ajoin pulssilääkkeen. Muutenkin olen aivan hurja etukäteisjännittäjä ja yleensä paikan päällä en jännitäkään sitten enää lainkaan.
Kyseessä oli kuitenkin lehdistötilaisuus ei pelkkä blogitapahtuma, mikä lisäsi jännitystä vielä potenssiin sata. Blogitapahtumaan ei nyt oikein kannata mennä veloureissa, eikä meikäläiselle oikein mitkään vanhat vaatteetkaan mahdu, niin päivän asuksi valikoitua palleroiden piilotusmekko, mikä suomennettuna tarkoittaa että mekossa on imarteleva leikkaus. 🙂 Hih. Kyllähän meikäläisen pönöt näkee viimeistään sivusuunnasta ja myönnän laihistaneeni kyseiseen vessaselfieeseen. Ja hymy oli selfieitä ottaessa aivan hyydyksissä, koska tarkkaa hommaahan moinen laihistelu on. Lisäksi otan niin mahdottoman harvoin selfieitä, että harjoittelua vaati jo tuo puhelimen paikka. Koko ajan tunki naaman eteen.
Tilaisuudessa oli kuitenkin aivan mielettömän mukavaa ja ihmiset oli kivoja. Mutta silti mieheltäni llalla kyselin, että jos kävisin vaikkapa sadassa blogitilaisuudessa rutinoituisinko sitten ja lipuisin paikalle jännittämättä. Mieheni vastasi, että ”minut tuntien tuskin”. 🙂
Myönnän että suurta hämmennystä minulle aiheutti tuo nimikyltti, siis minulle ikioma nimikyltti lehdistötapahtumaan ja missä on vielä blogini nimi?! Nolotti, mutta ei kukaan suhtautunut minuun laisinkaan hassusti, vaan se oma pieni minuus siellä sisällä vaan sirkutteli korvaan. Sinä pieni ihminen olet täällä nyt edustamassa blogiasi, sinut on kutsuttu, sinuun suhtaudutaan vakavasti, blogisi on oikea blogi. Näitä asioita on vaan niin kovin vaikeaa mieltä, ymmärtää ja uskoa. Mutta toivottavasti harjoitus tekee mestarin. 🙂
Vakavan aiheen tiimoilla kun tässä hassuttelen hieman keventääkseni todellista jännitystä laitoin mukaan muutaman säläkuvan. 🙂
Mahtavaa torstaita kaikille. <3
