Kuukausi: tammikuu 2015

Tiian asut 1968-2014, hääkuvapaljastuksia, ukkokin näkyy!

Tiian asut 1968-2014, hääkuvapaljastuksia, ukkokin näkyy!

1960-luku


Tädin kanssa ylhäällä ja äidin kanssa alhaalla. Aina mummin kutomissa vaatteissa. Tädin kanssa olemme läheisiä kuin paita ja peppu.


1970-luku ja lapsuuden lempipaita, joka värikkäiden kukkien avulla karkoitti kyykäärmeet.







1970-luku


Taisi olla ensimmäiset ja viimeiset kutomiset tädin kanssa kuvassa. Osa kuvista Sipoon mökiltä ja loput lapsuuden kodista Töölöstä.
1980-luku


Permis ja permis ja koko naaman peittävät rillit. Mummin kutomassa valkoisessa lempineuleessa. Yo-mekkoa käytin paljon, silloin oli hienot harmaat raidat hiuksissa, miksi nykyään pisun väriset kellertävät. Pankkineidit lähtivät bilettämään, voi pyhät pyssyt noita hiuksia…
1990-luku


Pyöräilyhousut olivat tosi in, siksi niiden uusi tuleminen vei suorastaan yöunet.. Merimiesraitaa, mokkaliiviä, Lacoste, kirjekuorilaukkuja. Vyölaukkua ei silloin eikä ikinä.
1990-luku rennommin


Repaleiset farkkusortsit siis tosi cool,  hyvä ettei kannikat näkyneet… Farkkua kaikissa muodoissa ja yo-mekko aina vappuna.


2000-luku


Silitettävät paitapuserot, pooloneuleet, villakangastakit, kynämekot, pitkät farkkumekot, helmet ja kittanat t-paidat.





2003
Häät Riiassa, Latviassa.


Hääpuku kuvastaa hyvin aina kutakin aikakautta. Oli selvä visio, että erittäin yksinkertainen, joka kestää aikaa. Glorian kannessa oli tuolloin Rilsin juhlamekko ja kyseinen mekko kolahti heti. Kokeilin toki kaiken maailman hörhelömekkoja kokeilun ilosta, mutta yksinkertaisuus ratkaisi. Kyseinen mekko oli mustana Laura Malmivaaralla Linnan juhlissa. Oli jännä nähdä ”hääpuku” mustana. Mekkohan ei hyvin pian enää mahtunut, tulin pian raskaaksi, enkä koskaan sen jälkeen ole mekkoon enää sopinut. 🙁
2003


Siviilivihkiminen Helsingin maistraatissa.


Musta kotelomekko ja anopilta saatu Marja Kurjen huivi. Tyyli vielä hyvin pankkineitijämähtänyt.
2000-luku


Edelleen jäykkis paitapuseroa, järkky muoviklipsi hiuksissa vaikka bilettämään menossa. Luontokuvassa jo vauva masussa. Unikkokassit myyty vuosia sitten kirpparilla, niitä oli joka väriä. Tyyli alkaa muistuttaa omaa rennompaa tyyliä, uskallusta jo leikitellä. Häämatka Roomassa Superman paita ja alhaalla vasemmalla Supergirl. Aina ei tarvitse olla niin vakava.
2010-


Raitaa, raitaa ja raitaa. Ette usko miten paljon vaatekaapista löytyy eri värisillä raidoilla varustettuja mekkoja, neuleita ja paitoja. Mukavuus eli järkipukeutuminen astunut elämään. Viis enää siitä mitä muut ajattelee, naama/vartalokonkurssi tekeillä ja haluan lahota mukavissa releissä. Villasukat aina leffassa ja jos et halua näyttäytyä kummajaisen seurassa, pakene kun näet punaiset paljetti Uggit. It’s grazy Christmas Lady. 
Tyylini aika pitkälle, kotelomekko jos pitää näyttää naamaansa jossain, laukku saa olla hauska, muuten palaisin kurinalaiseen pankkiaikaan. Mekkoja, neuletakkeja ja kotona villashaali on paras ystävä.



Silmäpussit olleet aina matkassa ja siksi pienenä kutsuttiin isojen hampaiden ja pussukoiden takia pussirotaksi…


Pussirotta jota pussittaa nykyään joka paikasta ja jonka päivän asu on velourasu ja kesällä trikooasu kiittää, että jaksoitte Tiian matkassa, joka pukeutuu kyllä jos täytyy, mutta muutoin mukavuus menee kaiken edelle. Röllöt vaatii sen. 🙂


Tämä koko postaus tehty älyluurilla, joten en tiedä miten kuvat ja fontit teille näyttäytyy. Mutta sehän on selvästi Tiian tyyli eli tyylien sekamelska. 

Loppukevennyksenä polttarikuvat, isä vasemmalla tuli satamaan vastaan. (Polttarit Virossa, asuimme Latviassa, siksi isäkin halusi nähdä:)


 Kuva jotenkin liikkis. <3


Vuosimalli -68 kiittää ja kuittaa.