Uusperheen joulu ja erilaiset joulut
Joulu on onnellisesti takana ja se meni hyvin. Kaikki lapset olivat koolla ja meidän molempien vanhemmat, oma täti ja vielä mumminikin. Laajennettu joulu tuntui juuri oikeanlaiselta, elämänmakuiselta, täydeltä.
 |
| Minäkin olin mukana! |
Mieli karkasi pohtimaan jo seuraavaakin joulua, millä porukalla olemme silloin koossa? Mummi on tädillä, täti poikansa kanssa, omat vanhemmat äitipuoleni siskon luona, vanhimmat lapset äitinsä luona… Mieheni vanhemmat kenties ovat ensi jouluna meidän kanssa, jos jaksavat vielä… Jäin pohtimaan, että tämän upean ja täyden joulun jälkeen tuleekin pienempi joulu, saattaa jopa olla niin, että olemme pienten lasten kanssa silloin nelisteen… Näin ison joulun jälkeen se tuntuu jopa hinnalta, jonka isosta joulusta joutuu maksamaan. Aina ei voi olla täydellistä…
 |
| Ja minä! |
Jäin sitten pohtimaan menneitä jouluja… Mahtuuhan sinne monenlaisia jouluja.. Lapsuuden joulut olivat isoja, mummin ja vaarin luokse kokoontuivat kaikki mummin ja vaarin lapset puolisoineen. Iso joulu tuntuu siten oikealta lapsuuden tunteiden täyttymöltä.
 |
| Minä myös, huomaako kukaan? |
Olen kuitenkin viettänyt yksinkin joulun, kun mummi ja vaari eivät enää jaksaneet joulua järjestää ja kaikilla muilla oli menoa. Aivan ok joulu oli sekin ja nautin omasta rauhasta, jouluohjelmista, kirjoista, herkuista ja löhöilin yöpuvussa koko joulun.
Olemme mieheni kanssa viettäneet kaksin joulun Latviassa, koska isommat lapset olivat äidillään ja muistan, että tuolloin joulu ei tuntunut aivan joululta, koska päätimme skipata jouluruokien tekemisen.
 |
| Minne päin maailmaa ensi vuonna? |
Jouluja on ollut yksinäisiä, kaksinaisia ja tämä viimeisin yhtä suuri, kuin omat lapsuuden joulut. Täydellistä isoa joulua kun saa maistaa, iskee pelko, tuntuukohan tuleva pieni joulu yksinäiseltä eritoten lapsista? Mielessä on käynyt jo paniikkiratkaisuja, matka etelään tai Silja Line tekee jouluristeilyjä Riikaan, joten se voisi sopia meille hyvin. Olisiko matka meidän tapaukesssa pakenemista siitä pelosta, että joulu nelikkona kotona olisi jotenkin tyhjempi, kuin tämä joulu…
Tätä kirjoittaessa tunnen syyllisyyttä, sillä moni joutuu kokemaan yksinäisen joulun vuodesta toiseen ja kaivaten niitä läheisiä joita joskus oli tai jossain on… Silti jouluihin on liittynyt myös kaipuuta ja surua, on ollut ikävä perheenjäseniä ja niitä rakkaita, jotka eivät kaikkina jouluina ole läsnä. Joulu on herkkä juhla. Vaikka uusperheen lapset saavat lahjoja monessa päässä, on se kallis hinta siitä, että perhe jakaantuu, eivätkä lapset saa viettää joulua kaikkien rakkaittensa kanssa. Viis meistä aikuisista, joulu on lasten juhla. Se miksi murehdin tulevaa joulua johtuu ainoastaan omista pienemmistä tytöistä, etten heille voi loihtia näin isoa ja kivaa joulua ensi vuonna. Vaikka joulu on taiaomainen juhla, ilman lapsia voisin joulun huoletta skipata.
Kaikki siis juontaa omista lapsuuden isoista jouluista, joulu oli minulle iso perhejuhla ja mieleen on jäänyt kaikumaan lapsuuden perinteet, sellainen joulun tulee olla. Eli selvästihän minä tässä murehdin lasten joulua, oman itseni ja omien tunteiden ja pelkojen kautta.
Joulu on silti ollut yhtä lailla hyvä yksin, kaksin tai pienemmälläkin porukalla, joten nyt romukoppaan taas kerran tulevan murehtiminen, sillä pistos sydämessäni sanoo, että tälläisten asioiden murehtiminen ja veivaaminen on etuoikeutettua, en joudu kuitenkaan olemaan yksin.. Ei ole täydellisen joulun formaattia, joulu on sydämessä, läheisissä, kaihossa ja kaipuussakin, sillä onni on se, että on ihmisiä joita kaivata.
 |
| Hip hurraa maa on vihdoin valkoinen vai onko se, no sehän riippuu aivan siitä miltä kantilta asioita katsoo? 🙂 |
Miten te vietätte joulua, kokoontuuko kaikki aina teille tai te jonnekin vai onko uusperheeläisiä joiden lapset vuorottelevat jouluina? Miten erilaisia jouluja olette viettäneet ja onko joku joulu ollut erityisen onnistunut tai jopa surullinen?
Täällä on nyt niin paljon löhöilty ja katseltu leffoja, että eiköhän tänään ole tyttöjen kanssa pieni shoppailu-ja leffapäivä paikallaan. Karistellaan viimeisetkin joulun tähtipölyt harteilta ja suunnataan katseet toiveikkaina vuoteen 2016, vuodesta tulee hyvä, tiedän sen, kaikki on loppujen lopuksi paljolti omasta asenteesta kiinni.
