Pieni tarina ystävyydestä ja sydämellistä pääsiäistä
Ajattelin toivottaa hyvää pääsiäistä ja samalla kertoa pienen tarinan ystävyydestä, koska Mignon-munat saivat jotain erityistä muistelemaan ja koska ystäväni tytär on tulossa tänään oman tyttäreni luokse yökylään. Eli lukion toisella luokalla sain elämääni ehkäpä huolettomimman ystävän tai tarkennettakoon huolettomimman ystävyyssuhteen, jota voisi jopa kutsua boheemiksi. Lisäksi meidän tyttäret, joilla on n. 5kk ikäeroa, ovat olleet ystäviä jo vauvoista asti.
Tytär täällä pähkäili, että miten hennoo sanoa ystävälleen, ettei jaksa kolmen vuorokauden yökyläilyputkea, vaan yksi yö riittäisi. Kerroin tyttärelleni hieman enemmän ystävästäni ja minusta ja miten tosiystävä ei loukkaannu, vaikka kertookin omista tarpeistaan ja tunteistaan. Niin tytär sitten kirjoitti ystävälleen, että yksi vrk riittää ja ystävä ei ollut toisessa päässä moksiskaan ja tämä oli oman tyttäreni aika vapauttavaa huomata.
Kerroin tyttärelleni tarinoita meidän ystävyydestä, joka on alusta asti ollut niin täysin vapaaehtoiseen perustuvaa, että jo lukioajoista on nähty silloin, kun on huvittanut, soiteltu, kun on huvittanut tai sitten ei olla nähty vaikka ollenkaan. Molemmille on tullut poikaystäviä, paljon uusia ystäviä ja toinen ei ole koskaan ollut omistava tai miettinyt pienimmässä mielessäkään, että miksi tuo toinen on nyt jonkun toisen kanssa, eikä minun, sielunyhteys on aina ollut taustalla. Asuimme jopa jossain kohden, minä Viiskulmassa Helsingin keskustassa ja ystäväni Merimiehenkadulla eli ihan toistemme naapurissa. Meillä oli avaimet toistemme luokse ja kävimme toistemme luona mm. syömässä ilman, että toinen oli edes kotona. Siellä missä oli ruokaa, siellä toinen kävi.
Nyt päästään sitten niihin Mignon-muniin. Toisen ystävän ystävä oli Fazerilla töissä ja sain kerran tätä kautta koko levyllisen Mignon-munia ja olin asetellut niitä jääkaapin munakennoihin. Näitä ystäväni kävi sitten välillä meillä mutustelemassa ja lupaa ei annettu, eikä tarvittu.
Meillä on ollut monet kerrat tilanteita, että minulla oli vaikka synttäribileet, niin ystävä sanoi ”tulen jahka olen ehtinyt vetämään tirsat”. Tälläisiä tarinoita meidän välillä on loputtomiin, milloin otettiin tirsat milloin missäkin, milloin ei aika ja tiet, eikä vuodet kohdanneet, mutta toinen oli siellä jossain, AINA.
Yksi hauskimpia tarinoita on, kun ystäväni kanssa olimme perjantaina olleet bilettämässä ja ystäväni piti seuraavana aamuna mennä töihin eräälle urheilukentälle ja tekemään tuolle kentälle valkoiset viivat oliko se pesäpallopeliä vai jalkapallopeliä varten. Viivat tehtiin ajamalla tiettyä konetta ja voitte kuvitella, kun ystäväni vielä yön jäljiltä korkokengät jalassa yritti ajaa tuota viivamasiinaa, niin ei tullut viivoista kovin suoria ei.
Ystäväni sitten kutsui minut urheilukentän tönöön, koska hänen piti päivystää siellä. Noh minä sitten tietenkin kävin kaupan kautta ja ostin muutaman kilisevän mukaan. Siellä me sitten urheilutönössä nautimme muutamat bisukat, kävimme suihkussa, meikkasimme ja laittauduimme, kuuntelimme radiosta hyvää musaa ja päätimme sitten vielä soitella radioonkin. Olipahan varmasti aikamoisen erilainen työpäivä eli ah se huoleton nuoruus. Näitä nyt sitten yritän itsekin muistella, kun tyttäret tulevat samaan hulvattomana ikään, että ei tällä äidilläkään aina mennyt jutut just eikä melkein. Jos jotain joskus tuosta nuorudesta kaipaan, on juurikin se vastuuttomuus ja huolettomuuden tunne. Tuntuu jopa, että tämä uusi sukupolvi ei ole niin hönöä, vaan paljon järkevämpää, kuin sitä itse joskus oli.
Näitä meidän ystävyyden tarinoita kerroin omalle tyttärelle, joka vasta harjoittelee elämässään sitä, että minkälainen ystävyys tuntuu hyvältä, tosin tuon urheilukenttä tarinan jätin kertomatta. 😉 Miten ystävyys ei omista, ei syyllistä, ei kahlitse, ei tukahduta, ystävä näkee sinussa sen kaikkein parhaimman ja ohittaa sen huonoimman. Hyvä ystävä ymmärtää, että täydellisiä ei ole kukaan, kaikilla on kiireensä ja iän myötä jo väsymyksensä, mutta pääasia on silloin, kun nähdään, niin kaikki on kuin eilenkin.
Olen tyttöjen kanssa saattanut välillä mennä ystävän kanssa kylään ja on ollut niin kivaa, että olemme jääneet yöksi ja humps yhtäkkiä toiseksi yöksi, koska on vaan siltä kaikista tuntunut. Mutta moisen yökyläsetin ahkera suunnittelu saattaisi tuntua jopa ahdistavalta, mutta kun kaikki on suunnittelematonta ja eletään hetkessä, kaikki on myös niin paljon nautinnollisempaa. Onneksi myös oma mieheni on samanlainen vapautta ja ei omistavuutta rakastava henkilö, jolle on voinut vaan rämpäyttää, hei me emme tulekaan yöksi kotiin.
Tälläistä ystävyyden mallia haluan opettaa tyttärilleni, sitä että miten hieno asia ystävyys on, kun yhtäkkiä olet täysin tuntemattoman ihmisen kanssa niin tuttu ja kaikki se perustuu vapaaehtoisuuteen.
Tässäpä me kaksi, Mape ja minä lukion 3:lla luokalla, kun koulun päättymiseen oli 100 päivää ja sen kunniaksi järjestimme tempauksen ja kaikki lukion kolmasluokkalaiset pukeuduimme 70-luvun tyyliin. Se tyyli oli kuulkaas kasariaikaan hirveä kauhistus, siksi tuo tempaus silloin tuntui erityisen vitsikkäältä.
Ystävyys on upea asia ja olen niin onnellinen, että minulla on superrakkaita ystäviä, joiden tyttäret ovat myös omien tyttärien ystäviä. Toinen on lapsuudenkamuni, jonka kanssa olemme tunteneet 4-vuotiaasta ja ihan siskoksi toisiamme kutsumme ja toinen on tämä Mape, joka kaikessa boheemiudessaan ja myös äärettömässä jämptiydessään tuli nyt pääsiäisenä erityisesti mieleen, koska nuoruudessa jääkaappi pullollaan Migno-munia, oli meille molemmille tuolloin ääretöntä luxusta. Mikä oli minun, oli myös Mapen ja päinvastoin. Kerrottakoon vielä, että nämä Mignon munat minulle toimitti kolmas rakas ja hyvä ystäväni, jonka kanssa aina paljuilemme ja joka on meidän kuopuksen kummitäti.
Kyllä ystävyys on ihmeellistä ja on taas hauskaa seurata ystävän ja oman tyttären seikkailuja ystävyyden viidakossa, niihin puuttumatta, mutta aavistuksen lempeällä kädellä ohjaten.
Sydämellistä, Mignon-munien ja ystävyyden siivittämää pääsiäistä kaikille. Olisi mahtavaa kuulla hassuja tarinoita mitä te olette tehneet ystävien kanssa joskus ja löytyykö niitä, joiden jälkikasvu on myös ystäviä keskenään? Lopuksi vielä, no mikä on paras pääsiäismuna, no täällä se on Mignon muna tietty.
(Mapen kanssa olemme molemmat jousimiehiä horoskoopiltaan ja jos tähtiin on uskominen, niin tämä vapautta rakastava horoskooppimerkki molemmilla, liekö on ystävyytemme kantava voima)
(Mapen kanssa olemme molemmat jousimiehiä horoskoopiltaan ja jos tähtiin on uskominen, niin tämä vapautta rakastava horoskooppimerkki molemmilla, liekö on ystävyytemme kantava voima)
