Siivousnaama
Nuutunut, mutta onnellinen tai olisiko helpottunut oikeampi sanavalinta. Kuka tykkää siivoamisesta, no en minä ainakaan, mutta kyllä siinä hommassa jotain kieroutuneella tavalla koukuttavaa on.
Eilen karkasi lapasesta. Pieni rippijuhlia varten ajateltu perussiivous kasvoi hillittömäksi siivouspyörremyrskyksi. Voisiko olla muuten tylsempää, mutta samalla kiitollisempaa aihetta jauhaa täällä, kuin siivous. Siivoamisesta puhuvat ovat tylsiä, mutta tässä sitä tylsänä puhutaan.
Ammattijärjestäjä Laura Holmström, joka on muuten fantastinen tyyppi, niin Laura on päässyt jotenkin persoonallaan alitajuntaan. Juu ei Kon Mari ole meikäläisen juttu vaan Laura.
Tarvittiin nimittäin kaksi asiaa, 50vee mittariin ja ikääntymiseen liittyvä kuolemanpelko ja Lauran somessa rummutus ”älä kiinny tavaraan.” Nimittäin ikää pulkkaa ja tavaraa kertyy. Kuoleman pelon kautta aloin pelkäämään, että mitä jos kohta kupsahdan ja kaikki nämä romppeet jää siivottavaksi jälkikasvulle.
Me vanhemmathan emme halua olla lapsillemme vaivaksi, on heidän tehtävä vaivata meitä. Siksi alkoi hirvittää ajatus, että lapset olisivat kaiken tämän tavaran keskellä siivoamassa jälkiä ja tuskailemassa. Suorastaan alkoi hävettämään mielikuvissa tuo ajatuskin. Mietin jopa, että nauraisivatko lapset roinille ja koin tästä ajatuksen tasolla jo, häpeän tunnetta.
Mikä sitten hävettää. Ensin sisustetaan, rakennetaan pesää ja kotia ja tämän kaiken jälkeen vuosien saatossa iskee tunne, että tarvitsenko kaikkea tätä roinaa.
Eilen lähti 3 jätesäkillistä kamaa roskiin ja 3 Ikeakassillista vaatteita kamulle. Yhtäkään vaatetta en säästä enää, ”jos laihdun joskus takaisin vaatteisiini” teemalla. Koska en ikinä laihdu ja jos laihdun, ehkä haluan sitten jotain uutta, enkä vanhoja vaatteita.
Kuitenkin koin, luopumalla liian pienistä vaatteista, luovuin myös hoikasta vartalosta tai noh haaveesta saada vanhat mitat takaisin. Niin kauan, kun pieneksi menneet vaatteet lojuivat varastossa, oli olemassa mukamas todellinen haave jonain päivänä mahtua niihin.
Nyt olen hyväksynyt nykyisen tilanteen, eikä liian pienet vaatteet ole enää muistuttamassa hoikemmasta minästä. Hieman kaiken tähän liittyvien tunteiden välimaastossa vielä kipuilen, teinkö varmasti oikean päätöksen.
Nyt olen hyväksynyt nykyisen tilanteen, eikä liian pienet vaatteet ole enää muistuttamassa hoikemmasta minästä. Hieman kaiken tähän liittyvien tunteiden välimaastossa vielä kipuilen, teinkö varmasti oikean päätöksen.
Purkkeja lähti ja paljon muuta, mutta liian paljon jäi. Silti jäi myös tunne, että jotain jäi myös ihon alle. Fiilis, että tästä se lähtee, jokavuotinen hävitysprojekti. Nyt luovuin näistä ja näistä, ensi kerralla taas jostain muusta. Joskus ollut rakas tavara sai eilen lähteä ja asiasta tuli valtavan hyvä fiilis, sillä roina orjuuttaa ja roinasta luopuminen vapauttaa jotain kehossa ja mielessä, kuin olisi mielensä putsannut samalla.
Joten siivousraivo, joka ei ollut perus pölypallojen karkotus vaan tehdä mm. vaatekaappiin tilaa niin, että nyt sieltä vaatekaapista aidosti löytyykin jotain eli nimittäin juuri vain ne omat lempivaatteet.
Ihminen on ihmeellinen, saattaa omistaa paljonkin vaatteita, mutta kulkee päivät pitkät samoissa lempivaatteissa. Miksi sitten omistaa niin paljon. Onko se, se ostoshetken vai omistamisen tuoma euforia. Miksi eloton tavara saattaa tuoda turvallisuutta.
Tässäpä taas roinia, jotka eivät lähteneet kierrätykseen, eivätkä kaatopaikalle, mutta ties vaikka jonain päivänä lähtevät nämäkin. Sillä eilen lähti sellaisia aarteita joita aiemmin en osannut kuvitella hävittäväni.
Lasken tämänkin kriisiksi, tarpeeksi puhdistautua ennen elämän ehtoota. Kuulostaa dramaattiselta, mutta koska matka on pitkä minimalismiin tai edes lähelle sitä, niin ainakin lähtölaukaus on startattu.
Miten siellä, vähemmän on enemmän vai enemmän on enemmän tai jotain siltä väliltä. Minkälainen shoppaaja olet?
Kerro ihmeessä paras siivousniksi, sillä tämä rippijuhlien laukaisema siivousraivo oli vasta alkusoittoa. Odottakaas, kun elokuussa meillä juhlitaan häitä.
❤️Kivaa viikonloppua kaikille ja kiitos Lauralle siitä, että olet inspiraationa❤️
