Vuosi sitten häröilin täällä blogin puolella Marimekon mansikkaisesta kokoelmasta. Aamutakki jäi kaivelemaan mieltä, mutta tiesin, että aamutakki oli menetetty keissi.

Kuljen kotona aikamoisissa rytkyissä ja pitsiaamutakit sun muut hepenet ovat kaukana omasta garderoobista. Naiset näyttävät pitsiunelmissa ihanilta, mutta en ole koskaan kokenut oloani mukavaksi pitsikkäissä ja muutenkin puuvillaa sen olla pitää.

Marimekon ystävänmyyntiin paukahti kuitenkin Mansikkavuoret aamutakki myyntiin ja serkkuni vinkkaamana ehdin kolmannella ja viimeisellä kierroksella napata aamutakin ostoskoriin. Kiitos rakas serkkusein ja nyt ollaan samiksia. <3

Niin sai lähteä anopin vihreä 40 vuotta vanha aamutakki ja hiusraita-aineen pilaama Tokmannin froteinen aamutakki.

Tuntui jotenkin juhlalliselta laittaa Mansikkavuoret ylle ja tuli tunne, ohhoh onpas nyt komea aamutakki, että tätähän ei raaski käyttää kuin sunnuntain skumppaisiin brunssihetkiin eli ei suurinpiirtein ikinä.

Mansikkavuoret aamutakissa oli kuitenkin pieni virhe. Marimekko korvasi aamutakista 25% eli kiitos kovasti heille. En raaskinut aamutakkia palauttaa, koska aamutakkia ei ole enää saatavilla.

Muutenkin elämä on virheellistä ja virheitä täynnä.

Nuorena oli tietty suunnitelma miten elämä menee, mutta elämähän ei mennyt sillä tavalla kuten tuli suunniteltua.

Oikeasti olen vieläkin nuori ja jos elämä antaa, vasta elämän puolivälissä.

Tuli vastoinkäymisiä, tuli paineita, tuli tehtyä virheitä ja perheen kokoonpano ei ollut se standardiperhe mitä joskus uumoilin tulevaksi vaan loppupeleissä jotain vielä parempaa.❤️

Kun asiat eivät mene suunnitelmien mukaisesti, joskus lopputulemana voi olla paremmat käänteet, enemmän rakkautta ja henkistä rikkautta.

Jos ei olisi kaikkia niitä vastoinkäymisiä, ehkei tietyt empatian tunteet olisi koskaan heränneet. Jos ei olisi meidän ihanaa uusperhettä, ei olisi elämässä niin valtaisaa määrää rakkautta.

Kaikki on mennyt kuten pitikin ja vielä paremmin.

Tämä mummeli sekosi mansuliinitakistaan vaikka mansutakissa on värivirhe, pieni vaaleansininen pilkku pinkkine lankoineen hihassa. Ensin hieman kiehahdin asiasta, mutta seuraavana päivänä päätin ottaa ilon irti takista, joka kuvaa hyvin elettyä elämää tai itseäni kaikkine virheineen.

Virheitä täynnä, mutta silti sitä voi kukoistaa ja olla onnellinen.

Mansikkaista viikkoa kaikille, terkuin mansuliinipelloille kiitävä hupatin ja Rommi. ❤️✨🍓

Onko Marimekko inhokki vai lemppari ja jos tykkäätte, niin mistä Marimekon jutuista erityisesti?