Avainsana: äidinrakkaus

Äiti on roskis, äiti on rakas!

Äiti on roskis, äiti on rakas!

Tässä äitienpäivän korvilla tulee mietittyä paljon äitiyttä, synnytyskokemukset palaa kummittelemaan mieleen ja tulee myös pohdittua paljon äitiyden hyviä ja huonoja puolia,  joita kuvaisin ”saan äitinä suurinta rakkautta ja kakkaisinta kohtelua”. Kyllä tiedetään, että äidille on turvallista vihoitella ja niin sen tuleekin olla. Äiti ymmärtää ja jos joskus kun äitiin sanan säilä sattuu, äiti nuolee haavansa etäällä tai keskustelee viisaasti. Lapsen tasolle ei saa loukkaantumisissa mennä vaikka sattuisi kuinka, tosin riitelyssä olen välillä oikea animal eli en aina niin aikuinen. On myös hyvä muistaa lasten kasvaessa aikuiseksi, että vanhemman ja lapsen tietynlainen asema säilyy edelleen balansissa eli vanhemmat ovat aina niitä ”aikuisia” vaikka lapsikin olisi ikänsä puolesta jo aikuinen. Lapsilla kun on tapana välillä aikuisenakin taantua lapsen tasolle vanhempiensa seurassa ja kaipaavat vanhemman tukea ja olkapäätä myös aikuisena. 


Tämän viikon risuja on ollut äidin orjuuttaminen johon huomaamattani lähden kipittämällä mukaan. Äsken oli tilanne, hain pyykkejä ulkoa sisälle ja vein leffahuoneeseen telineet jossa on toinen jääkaappi pullollaan maitoa. Perheen pienin tulee leffahuoneeseen kesken pyykkien laiton kysymään ja jopa hieman syyllistävästi, että ”aiotko ensin laittaa nuo pyykit vai tulla tekemään sen kaakaon”. Aargghh hermo meni, kyllä kaakaon voi laittaa ihan itse, mutta tulipa oikein äitiä käskyttämään ja vielä syyllistävään äänensävyyn. 

Toinen tilanne oli toissapäivänä, kun perheen esiteini tuli ukkelin ja minun syliin meidän istuessa vierekkäin. Minähän ”ei halauksista tykkäävää” esiteiniä paijasin ottaen tilanteesta kaiken irti, niin toinen tokaisi ” et sinä äiti vaan isä”. Aargghh, sattuu tekee kipeää ja kolikon kääntöpuolena olen kuitenkin ylpeä, etteivät lapset pelkää minua ja ole aina tuntosarvet koholla ja yritä olla mieliksi, tosin jokin kultainen keskitie voisi olla hellempää. 

Äitiys sattuu, on raskasta ja kun lapset ovat pieniä se rakkauden määrä jota olen osakseni saanut on ollut suurinta maailmassa. Taas mieluusti pomppaisin siihen aikakonevehkeeseen. 

Perheen aikuinen tytär kävi keskiviikkona kylässä ja toi äitienpäivälahjan. Sydämessä leimui ilo, sanoin ettei minulle tarvitsisi ja tytär sanoi, tietenkin olethan ”äiti”. Illalla lenkillä ukkelille sanoin, että nuo sanat kantaa pitkään ja leijun. Äitipuolen rooli kun ei ole koskaan yksiselitteinen ja koska tyttärellä on myös oma biologinen äiti. 


Ihanat lahjat vanhimmalta tyttäreltä

Poika on armeijassa ja lähinnä soittaa isälleen, täysin ymmärrettävää, mutta aina kun tuli koulusta olin se joka sai ensimmäisenä kuulla ilot ja murheet. Lisäksi kun poika oli pieni vain 4:n vuoden ikäinen ja tulin tähän perheeseen mukaan, meitä oli kaksi kovin hellyydenkipeää ihmistä ja en koskaan unohda sitä tiivistä yhteyttä mikä silloin oli, se ei katoa mihinkään. 


Sushilla voi myös saada itsetunnon kohotusta
vaikkapa vanhemmuuteen. 🙂

Nämä asiat eivät häviä ja viimeistään kun lapset saavat omia lapsia, en ehkä ole enää roskis yhdenkään lapsen silmissä. Mutta on se silti oikein, että äiti on itsestäänselvyys, minä kun olen mummin kasvattama, eikä näin omalla kohdalla ole ollut. Siksi äitiys on minulle työ numero 1 ja varmastikin siksi olen kotiäiti. 


Olen tällä viikolla saanut molemmilta pieniltä typyiltä kukkasia,
jopa esiteiniltä vai oliko se viime viikolla 😉
Tämä ei ollut äitienpäiväpostaus vaan joku äitienpäiväpostauksen esiäiti, mutta koska kirjoitan joka päivä tunteella, enkä ikinä tiedä mitä tänne tulee, niin ei voi tietää tuleeko äitienpäivänä edes äitienpäiväjuttuja vai muheva arvonta, joka tuolla odottaa jemmassa.

Milloin sinä tunsit olevasi roskis, jos et ole äiti ei se haittaa, roskis voi olla vaikka kenen taholta koettua kanssakäymistä, joten kaikki esimerkit kelpaa, sana on vapaa. Miksi äiti ja isä kirjoitetaan pienellä, ovat mielestäni suuria sanoja. 

Kivaa iltaa kaikille. <3


*Essie lakka Bridal collection pr-näyte,
sävy ”passport to happiness”
siinä on lakan nimi kohdillaan!