Avainsana: arkialkaa

Haikeutta sydämessä

Kyllä loma on ihana, mutta arjen rutiinit laittavat haahuilevan ihmisen ruotuun. Loma meni illat kukkuen yömyöhään, pitkissä laiskoissa aamuissa, söin mitä söin ja milloin söin ja sehän näkyy vyötäröllä ja kaikkialla. 

Padapimpadapum ja sitten koittaa kouluaamu, herätyskello soi, aamulla on jo metsälenkki tehty koiran kanssa, pyykit viikattu, pahvit viety keräykseen ja kaupassa käyty ja kello on vasta 9:00.

Arki oli taasen toivottava ja tervetullut, vaikka myönnän, että joka ikinen vuosi myös haikeuden pistos kylpee sydämessä. Lapset ovat taas vuoden vanhempia, itsenäisempiä, tarvitsevat äitiä vähän vähemmän. Koulupäivät pitenee ja kiinniotto tulevaan, oman elämän nurkasti kiinni tarttumiseen, on taas hitusen lähempänä. 

Tästä kuvastakin on jo kaksi vuotta. 


Pitäisihän tähän jo tottua, kaksi on lentänyt jo pesästä, mutta ei tähän totu ei millään, jokainen lapsi on päästettävä lentoon yhtä haikeana ja yksitellen.

Onneksi tulee murrosikä ja lapset irrottautuvat jo kotona ollessaan ja onneksi on vuosia aikaa jokaisen itsenäistymiseen sopeutua. Ei murrosikä olekaan vain lapsia varten, kyllä murkkuiän radikaalikin tempo, auttaa myös aikuista päästämään irti. Loputtomiin ei voi miettiä lasta suloisena vauvapallerona, suloinen pallero ajatus joka siintää vain mielessä, ennemmin kuin vaikkapa murkkuikä, kun lapsista aletaan haaveilemaan. 🙂 Jos lapsi kasvaa ja kehittyy, niin kyllä lapset vasta kasvattavat ja kehittävätkin aikuista. 

Välillä olemme olleet lasten juttujen vuoksi ”sydärin” partaalla, mutta kaikesta on toistaiseksi selvitty ja saatettu matkaan kaksi aikuista lasta, joiden fiksuudesta voi olla ylpeä. Joten kait kaikki hyvin menee näiden pienempienkin kanssa. 

Kyllä lapsen elämä aikuisuuteen on hieno matka, jonka mukana aikuinen saa kulkea, en vaihtaisi pois mihinkään vaan otan vastaan kaikki vaiheet, ”sydäreineen” kaikkineen.  

Tälläisissä ajatuksissa täällä astutaan syksyiseen arkeen, miten teillä siellä, samoja tuntemuksia, helpotusta, kaipuuta kesään vai jo syksyn kirpeyden odotusta. 

Lempeää tiistaita kaikille <3