Avainsana: emämoka

Tuli tehtyä emämoka!

Tänä aamuna kirjaimellisesti sydän pompahti kattoon ja valehtelematta vieläkin puristaa rinnasta, koska koko hommeli leijuu vieläkin aivosoluilla. Pah millä aivosoluilla, eihän meikäläisellä niitä selvästi edes ole. 

Onnellisena aamusella katselin teidän lukijoiden kommentteja ja vielä sitä aamukahvia ryystämättä, siinä tapahtui selkeästi se ensimmäinen virhe. Pää oli kertakaikkisen pahvia ja silmät unihiekkaa tulvillaan.


Tänään on ollut hiuksian nostattava päivä! Pieni puolustus kyseinen kuva on hieronnan jälkeen otettu, huh kuka nyt sentään tuollaiselta peikolta ikinä näyttää. 😉

Menin siis mielestäni painamaan kommenttien kohdalla julkaise nappulaa, mutta painoinkin poista nappulaa!!! Eikä siinä vielä mitään, julkaisutohinoissani olin painanut vielä klik jonnekin ja humps 100 kappaletta kommentteja katosi taivaan tuuliin. Ei mitään palautusnappulaa, ei roskakoria, josta kommentteja palauttaa, kaikki jossain avaruuspilvessä ja sielläkin jo räjäytettyinä mikrosiruiksi.

Saman tien alkoi sydän hakkaamaan ja tuossa kohdin olisi verenpainepilsu, jos toinenkin ollut paikallaan. Syöksyin katsomaan blogipostauksia ja totta se oli, tyritty oli oikein urakalla ja kaikki sata kommenttia huitsin Nevadassa. 


On ollut merkillisen ihmeotuksinen olo tänään.



Yksi hyvä puoli kaikessa tässä tumpelokauheudessa kuitenkin oli, teidän lukijoiden kaikki kommentit löytyivät lopulta sähköpostin puolelta, vaikka en sitä ihan ensimmäisellä nanosekunnilla oivaltanutkaan ja ehdin ottaa aika kovasti pulttia. Sieltä sitten jokaisen kommentin kopsasin hiljakseen ja yksitellen takaisin blogin puolelle. Luonnollisesti omat vastaukset teidän kommentteihin olivat kadonneet myöskin ja onneksi nekin löytyi sähköpostini uumenista, vaikka hetken kesti oivaltaa myös niiden omien kommenttien löytyminen. Eläköön sähköpostivarastopalvelu!

Suuri pahoitteluni törttöilystäni ja pahoittelen, että kaikkien kopioidut kommentit postauksissa näyttävät vähintäänkin hämmentäviltä. Siellä ne teidän kaikkien kommentit kuitenkin ovat arvokkaina kultakimpaleina ja uusimpiin postauksiin pääsen vastaamaan jahka olen toipunut tästä kauhun kankeuttaja kokemuksesta ja siitä, että vierähti tässä pari tunteroista kopsailla noita kommentteja uusiksi blogin puolelle. 


Onnilla ja meikäläisellä ei ole ollut hyvä päivä tänään. Lunta on kirjaimellisesti tullut tupaan.

Muut bloggaajat, joilla on kommenttien valvonta, kuulostaako tutulta, oletteko koskaan poistaneet kommentteja ja jos olette, niin jopa peräti sataa kerralla?! Miten olette toimineet ja oletteko hätääntyneet? Entäs kaikki muut, vastaavia tyrimisiä koneelle, oletko kadottanut jotain tärkeää taivaan tuuliin? Saa olla mitä tahansa, vaikka auton päälle unohtunut läppäri, kuten kamullani tai autotielle unohtunut läppäri, jonka päältä ajatte, kuten kamuni. Kun elää ja tekee, niin sattuu sattumuksia, suoraan kuin Lemony Snicketin kirjasta Surkeiden sattumusten sarja. 


Kyllä nyt täytyy huokaista, mitäs jos olisin samalla poistellut koko blogielämäni kommentit, siinä tapauksessa olisinkin voinut räjäyttää koko blogini kuuhun ja itseni siinä samalla sinne perään myöskin ja ilman paluulippua. 


Nyt on kyllä hetkeksi pakko painua soffalle rauhoittumaan, olen ihan loppu! Huh, että siepoo, mutta jatketaan elämää ja virheistä kait oppii, eli en uskalla enää ikinä painaa mitään nappulaa missään, en edes hissin tai kahvikoneen, hui! Joskus yksinkertainen ”klik” voi aiheuttaa katastrofin.




Parempaa lauantaita kaikille ja kippis, sillä onhan päivä vielä huomennakin.
 <3