Miten se Ikean kaapin kokoaminen aikuisten oikesti meni?
Hehe miten se Ikean kaapin kanssa eilen oikein meni. Jos joku miettii mitä ihmettä jorisen, niin edellisestä postauksesta löytyy suoraa kauhuhuutoa Ikean palapelien kokoamisen suhteen ja kosolti vertaistukea. Kannattaa siten kurkata myös sinne.
Voimaa kaapin kokoamiseen hankittiin kunnon metsälenkiltä ja kappas soijaa pukkasi sielläkin, sillä eilenhän oli aikamoinen kesäpäivä. Himppasen rupesikin harmittamaan, että juuri kun on kaunista, niin pitääkin syöksyä viheliäisen Rubikin kuution kimppuun.
No mutta kaapin tekoon vierähtikin vain kaksi tuntia ja olimme miehen kanssa jopa innoissamme, oli kivaa yhteistä puuhaa ja ne Ikean ohjeethan oli hillittömän hyvät. Hieman alahuuli tosin ensin väpätti, koska ohjeet olivat peräti 31 sivua pitkät!
Voisin aivan hyvin koota nyt vaikka kokonaisen uuden keittiön meille, ojentaen muttereita ja välillä asettaen miehen kanssa jonkun palasen paikalleen ja minä pääsääntöisesti sometellen tädin eteisen tapetista ja Steiff keräilynalleista. Eli oikeasti mies teki aika pitkälle kaiken, mutta toki kaksin kaunihimpi, ihan vissi se.
Ankara kahden tunnen rupeama palkittiin läjällä sushia ja tuli tunne, saimme jotain kivaa aikaiseksi. Mieleen muistuikin vuodet, jolloin koti oli ikuisessa käymistilassa ja miten kivaa olikin miehen kanssa sisustella ja koota kaiken maailman mööbeleitä. Olisiko siten aika tehdä jotain uutta omalle kodille, hurjan romanttista hommaa meinaan tuo mööbelöinti, liimaa yhteen.
Iloa sunnuntaille ja miten siellä päivää vietetään?
