Käsilaukkujen karmaiseva sisältö ja ystävällä yökylässä!
Muksujen kanssa menimme eilen ystävälleni yökylään ja oli kivaa, hauskaa ja uuvuttavaa. Vanhuus ei tule yksin yökylien kanssa, oma sänky paras sänky. Höpistiin reippaasti yli puolen yön, mutta muksut heräsivätkin aikaisin aamulla. Lisäksi ilmeisesti yökyläilyyn kuuluu merkillistä stressiä, sillä ramppasin vessassa viisi kertaa yön aikana. Join peräti puolikkaan siiderin, josko se sitten sen aiheutti? Voihan Tenat sentään!
Ystävän kanssa olemme ystävytyneet lukiossa ja olleet vapautuneessa hengessä paita ja peppu siitä lähtien. Näemme kun näemme, sanomme suoraan jos emme jaksa nähdä ja kun nähdään, niin nauramme vedet silmissä.
Asuin aikaan Punavuoressa Viiskulmassa ja kamuni asui sadan metrin päässä. Saatoimme käydä toistemme kodeissa murkinoimassa, jos toisella oli ruokaa jääkaapissa, edes näkemättä toisiamme. Lojuimme vuorotellen milloin kummankin luona ja elämä oli ah niin huoletonta.
Treffaamiseen ei kuulu myöskään gourmet ruokailu, eikä pipertämiseen panosteta vaan otetaan ilo irti yhdessäolosta.
Kun tapaamme, tunnelma on aina boheemin huoleton, toisen kanssa voi olla hiljaa, nukkua päikkäreitä, olla vaikka nakuna aamupalalla jos siltä sattuu tuntumaan. Merkillinen tapa meillä on myös yhdessä siivota käsilaukut, jotenkin se vaan on yhdessä kivempaa ja vähemmän rasittavaa. Ai niin naksautimme toistemme selätkin ja sain niska-ja hartiahierontaa.
Ystävyyteen voi kuulua siten monia asioita, vaikkapa tuo käsilaukkujen siivoaminen, yhdessä hiljaa oleminen, nauraminen niin, että tosiaan Tenat on kovilla. Sanoisinpa, että aika täydellinen viikonloppu ja suuri onni on hyvä ystävä.
Mitä sinne kuuluu, olisi kivaa kuulla tarinoita ystävyydestä?
